Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2021
Tietokantataulukot (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
Verovuoden 2021 kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (+0,2 %) yhteensä 1 993 miljoonaa euroa, mikä oli 53 miljoonaa euroa (+2,7 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrän kasvuvauhti kiihtyi vuodesta 2020, jolloin kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,7 prosenttia.
Kiinteistöveron määrä perustuu kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2021 kiinteistöveroprosentteihin sekä kiinteistön vuoden 2020 verotusarvoon. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
Kiinteistöverotus valmistui tänä vuonna toista kertaa joustavasti, mikä tarkoittaa, että verotus ei päättynyt kaikilla samaan aikaan vaan asiakaskohtaisesti touko-lokakuun välillä. Tämän seurauksena myös kiinteistöveron eräpäivät sijoittuivat asiakkailla eri ajankohdille. Esimerkiksi valtaosalla henkilöasiakkaista eräpäivät sijoittuivat elo- ja lokakuulle tai syys- ja marraskuulle. Suurimmalla osalla yhteisöasiakkaista eräpäivät sijoittuivat puolestaan heinä- ja syyskuulle. Kiinteistöveron maksueriä on kaksi, jos kiinteistövero on 170 euroa tai enemmän.
Kiinteistöjen verotusarvot ja kiinteistöveroprosentit
Vuoden 2021 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot olivat yhteensä 241,2 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus oli 193,6 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 47,6 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 0,3 prosenttia ja maapohjan verotusarvot 0,5 prosenttia.
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Ala- ja ylärajoihin ei tehty muutoksia vuonna 2021.
Vuonna 2021 53 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan, kun vuonna 2020 näin teki hieman yli 70 kuntaa. Vuonna 2021 esimerkiksi yleistä kiinteistöveroprosenttia nosti 24 kuntaa, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 17 kuntaa ja muiden asuinrakennusten veroprosenttia 20 kuntaa.
Vuonna 2021 kiinteistöveroprosentteja laskeneiden kuntien lukumäärä oli puolestaan hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2021 17 kunnassa laskettiin vähintään yhtä kiinteistöveroprosenteista, kun vuonna 2020 näin tapahtui 13 kunnassa. Esimerkiksi yleistä kiinteistöveroprosenttia laski 3 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 4 kuntaa.
| Kiinteistöveroprosentti | Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia nostettu vuonna 2021 (suluissa vastaava tieto 2020) |
Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia laskettu vuonna 2021 (suluissa vastaava tieto 2020) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveropros. | 24 (37) | 3 (2) |
| Vakituisen asunnon kiinteistöveropros. |
17 (31) | 4 (2) |
| Muun asuinrakennuksen kiinteistöveropros. |
20 (35) | 1 (2) |
| Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveropros. |
5 (5) | 9 (5) |
| Rakentamattoman tontin kiinteistöveropros. |
24 (20) | 2 (2) |
| Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveropros. |
31 (25) | 2 (0) |
Lue lisää: Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2021
Kiinteistöverojen jakautuminen
Henkilöasiakkaita (luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti 92,5 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (29,1 %). Sekä osakeyhtiöillä (20 %) että asunto-osakeyhtiöillä (21,4 %) on kiinteistöveron kokonaismäärästä noin viidenneksen osuus, keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä noin 15 prosentin osuus ja loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.
Graafi 1: Maksuunpannun kiinteistöveron jakautuminen asiakkaan oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2021
Suurin osa (97 %) henkilöasiakkaille maksuunpannuista kiinteistöveroista on suuruudeltaan alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 295 euroa. Yhteisöille ja muille yrityksille maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat suuruudeltaan yli 12 000 euroa.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes tulee kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten veroa maksuunpannaan Pirkanmaalla (n. 9 % kokonaismäärästä) ja Varsinais-Suomessa (8 %). Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan yhteenlaskettu osuus kiinteistöveron tuotosta on puolestaan hieman alle 5 prosenttia. Kiinteistöveron tuotto kasvoi eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa (molemmissa +5,6 %) ja laski eniten Etelä-Karjalassa (-1,0 %).
Graafi 2: Maksuunpantu kiinteistövero maakunnittain vuonna 2021
Kiinteistöverosta 73 prosenttia, euroissa 1,46 miljardia (+2,2 %), kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on noin 27 prosenttia, euroissa 0,53 miljardia (+4,1 %). Maapohjan osuus kiinteistöverosta on siten noin 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin osuus verotusarvojen kokonaissummasta. Tämä kertoo, että maapohjia verotetaan tyypillisesti korkeammalla veroprosentilla kuin rakennuksia (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).
Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos asiakaskohtainen veron määrä on alle 10 euroa. Vuonna 2021 kiinteistöveron määrä jää alle maksuunpanon alarajan 1,2 prosentilla asiakkaista. Suuruudeltaan alle 10 euron kiinteistöveroja oli vuonna 2021 yhteensä hieman yli 122 000 euroa.