Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2024
Tulot ja verot
Tuloverot
Henkilöasiakkaiden tuloveroja (ansio- ja pääomatuloverot) määrättiin verovuonna 2024 yhteensä 38,1 miljardia euroa, joka oli 1,6 miljardia (+4,4 %) enemmän kuin verovuonna 2023. Verohallinnon luvut esitetään aina nimellisinä, eli kyseisen vuoden käyvin hinnoin laskettuna eikä vuosivertailuissa ole huomioitu inflaatiovaikutusta. Tuloveroja maksavien lukumäärä nousi 28 tuhannella (+0,7 %) vajaaseen 4,3 miljoonaan henkilöasiakkaaseen.
Verovuoden 2024 ansiotuloverojen määrä kasvoi 1,3 miljardilla (+3,8 %) 34,5 miljardiin. Vuotta aiemmin vuonna 2023 ansiotuloverot kasvoivat paremman työllisyystilanteen siivittämänä nopeammin (+5,0 %). Ansiotuloverojen määrä on kasvanut vuosittain vuodesta 2018 lähtien.
Verovuoden 2024 pääomatuloverojen määrä nousi 334 miljoonaa (+10,3 %) 3,6 miljardiin. Pääomatulojen ja -verojen määrä vaihtelee paljon eri vuosien välillä. Ennätysvuotena 2021 pääomatuloveroja maksuunpantiin yhteensä 4,4 miljardia.
Kuva 1: Ansio- ja pääomatuloverojen kehitys verovuosina 2014–2024
Taulukko 1: Tuloveron euromäärät ja maksajien määrät sekä näiden muutokset vuoteen 2023 verrattuna
| Verovuosi 2024 | Summa, euroa | Arvon muutos vrt 2023 (%) |
Maksajien lukumäärä | Lukumäärän muutos vrt 2022 (%) |
|---|---|---|---|---|
| 1.1 Tuloverot yhteensä | 38 096 862 780 | 4,4 | 4 297 280 | 0,7 |
| 1.1.A Ansiotuloverot yhteensä | 34 519 352 531 | 3,8 | 4 087 722 | 0,5 |
| 1.1.B Pääomatuloverot yhteensä | 3 577 510 249 | 10,3 | 1 669 906 | 3,9 |
| 1.1.1 Tuloverot valtionverotuksessa | 24 811 369 048 | 6,0 | 4 015 694 | 0,7 |
| 1.1.1.1 Tulovero ansiotulosta valtionverotuksessa | 21 233 858 798 | 5,3 | 3 694 731 | 0,3 |
| 1.1.1.2 Tulovero pääomatulosta valtionverotuksessa | 3 577 510 249 | 10,3 | 1 669 906 | 3,9 |
| 1.1.2 Kunnallisvero | 9 609 454 496 | 6,0 | 3 952 629 | 0,4 |
| 1.1.2.1 Kunnallisvero kunnille | 9 598 980 829 | 6,0 | 3 945 595 | 0,4 |
| 1.1.2.2 Kunnallisvero valtiolle | 10 473 667 | 8,4 | 7 034 | 3,1 |
| 1.1.3 Kirkollisvero | 1 059 212 204 | 2,9 | 2 482 328 | -1,4 |
| 1.1.4 Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | 1 077 445 433 | -23,7 | 2 293 536 | -0,7 |
| 1.1.5 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu | 968 880 868 | -5,4 | 3 918 637 | 0,5 |
| 1.1.6 Yleisradiovero | 567 926 549 | 2,1 | 3 773 272 | 1,1 |
| 1.1.7 Ahvenanmaan mediamaksu | 2 574 183 | 10,5 | 21 788 | 1,8 |
Veronalaiset tulot
Henkilöasiakkaiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2024 yhteensä 178,0 miljardia euroa, joka oli 6,7 miljardia (+3,9 %) enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 veronalaisten ansiotulojen määrä nousi 5,4 miljardia (+3,4 %) 164,9 miljardiin ja veronalaisten pääomatulojen määrä nousi 1,2 miljardia (+10,3 %) 13,1 miljardiin.
Veronalaisia tuloja saaneita oli vuonna 2024 reilut 4,9 miljoonaa henkilöasiakasta. Heillä veronalaisten tulojen mediaani oli 29 788 euroa, joka oli 1 105 euroa (+3,9 %) enemmän kuin vuonna 2023. Ansiotuloja saaneilla ansiotulojen mediaani oli 29 395 ja veronalaisia pääomatuloja saaneilla pääomatulojen mediaani oli 443 euroa. Ansio- ja pääomatuloja käsitellään tarkemmin tilastoartikkelin myöhemmissä osioissa.
Tuloveroja (ansio- ja pääomatuloverot yhteensä) vuonna 2024 maksoi 4,3 miljoonaa henkilöasiakasta. Heillä tuloverojen mediaani oli 5 424 euroa, joka oli 168 euroa enemmän kuin vuonna 2023. Ansiotuloveroja maksaneilla ansiotuloverojen mediaani oli 5 445 euroa ja pääomatuloveroja maksaneilla pääomatuloverojen mediaani oli 145 euroa.
Taulukko 2: Veronalaiset tulot ja tuloverot yhteensä verovuonna 2024
| Henkilöiden lukumäärä | Mediaani | Mediaanin muutos euroina vuodesta 2023 vuoteen 2024 | Mediaanin muutos pros. (%) vuodesta 2023 vuoteen 2024 | |
|---|---|---|---|---|
| Veronalaiset tulot | 4 924 126 | 29 788 | 1 105 | 3,9 |
| Ansiotulot | 4 804 752 | 29 395 | 1 084 | 3,8 |
| Veronalaiset pääomatulot | 2 014 335 | 443 |
47 |
11,9 |
| Tuloverot yhteensä | 4 297 281 | 5 424 |
168 |
3,2 |
| Ansiotuloverot | 4 087 723 | 5 445 | 168 | 3,1 |
| Pääomatuloverot | 1 669 906 | 145 | 7 | 5,1 |
Ansiotulot ja -verot
Ansiotulojen ja -verojen kehitystä vuonna 2024 selittävät eläkkeiden suuret indeksikorotukset sekä heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta saadut palkankorotukset. Vuonna 2024 palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 miljardia (+2,4 %) 110,7 miljardiin. Vuotta aiemmin eli vuonna 2023 palkkatulojen kasvu oli vuodesta 2022 4,8 miljardia (+4,7 %), eli palkkatulojen kasvuvauhti hidastui selvästi vuonna 2024. Työllisyyden heikentyminen näkyi siinä, että vuonna 2024 palkkatuloja saaneita oli vajaa 18 tuhatta henkilöä (-0,6 %) vähemmän kuin edellisvuonna 2023, jolloin palkkatuloa saaneita oli ensimmäistä kertaa yli 3 miljoonaa (3 005 232). Vuonna 2024 palkkatuloa saaneita oli yhteensä 2 987 641. Lukumäärässä ovat mukana kaikki, jotka ovat saaneet vähänkään palkkatuloa kalenterivuoden 2024 aikana. Heikentyneen työllisyystilanteen myötä työttömyysetuuksia saaneiden lukumäärä vuonna 2024 nousi 38 tuhannella henkilöllä (+7,1 %) ollen yhteensä 579 tuhatta henkilöä. Euromääräisesti työttömyysetuuksia saatiin vuonna 2024 reilu 3,9 miljardia, joka oli 168 miljoonaa enemmän (+4,4 %) kuin vuonna 2023.
Eläketuloja saatiin vuonna 2024 yhteensä 40,6 miljardia, joka oli 2,4 miljardia (+6,3 %) enemmän kuin vuonna 2023. Eläketulot kasvoivat paljon myös vuonna 2023, jolloin kasvua tuli peräti 2,8 miljardia (+7,8 %) vuodesta 2022. Vuosien 2023 ja 2024 eläketulojen nousun taustalla ovat korkean inflaation myötä tehdyt eläkkeiden indeksikorotukset (lisätietoa esim. Eläketurvakeskuksen julkaisu Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta). Vuonna 2024 eläketuloa sai reilut 1,7 miljoonaa henkilöä, joka oli 10 tuhatta (+0,6 %) enemmän kuin vuonna 2023.
Taulukko 3: Verovuoden 2024 palkkatulot, eläketulot, työttömyysetuudet ja muut ansiotulot muodostavat yhtessä ansiotulokertymän
| Summa, euroa | Saajien lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Arvon muutos, % | Lukumäärän muutos, % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ansiotulot yhteensä | 164 894 471 843 | 4 804 752 | 34 319 | 29 395 | 3,4 | 0,1 |
| Palkkatulot | 110 736 394 899 | 2 987 641 | 37 065 | 34 693 | 2,4 | -0,6 |
| Eläketulot | 40 614 314 074 | 1 747 832 | 23 237 | 20 368 | 6,3 | 0,6 |
| Työttömyysetuudet | 3 949 905 868 | 579 458 | 6 817 | 6 093 | 4,4 | 7,1 |
| Muut ansiotulot | 9 593 857 002 | 2,5 |
Kuva 2: Ansiotulojen kehitys vuosina 2014–2024
Tuloluokittain (veronalaiset ansiotulot) tarkasteltuna näkyy hyvin ansiotuloverotuksen progressiivisuus, eli korkeampia tuloja verotetaan korkeammilla veroprosenteilla. Esimerkiksi yli 200 000 euron tuloluokassa oli vuonna 2024 noin 13 tuhatta henkilöä, joiden osuus kaikista ansiotuloja saaneista oli lukumäärissä mitattuna 0,3 %, mutta osuus ansiotuloista 3 prosenttia ja ansiotuloveroista 6 prosenttia.
Kuva 3: Ansiotuloluokkien osuudet ansiotuloista ja -veroista vuonna 2024
Taulukko 4: Ansiotulojen ja -verojen jakautuminen ansiotuloluokittain verovuonna 2023
| Tuloluokka | Veronalaisia ansiotuloja saaneiden lkm | Osuus veronalaisia ansiotuloja saaneista | Veronalaiset ansiotulot yhteensä, mrd € | Ansiotuloverot yhteensä, mrd € |
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 4 804 751 | 164,9 | 34,5 | |
| Alle 20 000€ | 1 584 716 | 33,0 % | 17,1 | 1,0 |
| 20 000 - 39 999 | 1 686 771 | 35,1 % | 50,2 | 7,7 |
| 40 000 - 59 999 | 959 016 | 20,0 % | 46,4 | 9,9 |
| 60 000 - 79 999 | 335 711 | 7,0 % | 22,9 | 6,1 |
| 80 000 - 99 999 | 122 437 | 2,5 % | 10,8 | 3,3 |
| 100 000 - 199 999 | 102 740 | 2,1 % | 13,1 | 4,6 |
| Yli 200 000€ | 13 360 | 0,3 % | 4,4 | 1,9 |
Pääomatulot ja -verot
Pääomatuloja verotetaan ansiotuloja lievemmällä progressiolla siten, että verotettavasta pääomatulosta peritään veroa 30 000 euroon asti 30 % ja tämän ylittävästä määrästä peritään 34 %. Siten tuloluokkien osuudet pääomatuloista ja pääomatuloveroista ovat lähempänä toisiaan, joskin ylemmissä tuloluokissa pääomatuloja on toki enemmän ja siten pääomatuloja verotetaan enemmän 34 % verokannalla. Kaikkiaan pääomatuloja vuonna 2024 kertyi 16,1 miljardia euroa (+8,5 %), josta veronalaisia pääomatuloja oli 13,1 miljardia (+10,3 %) ja verovapaita pääomatuloja 3,0 miljardia (+1,5 %).
Taulukko 5: Pääomatulojen ja -verojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2024
| Tuloluokka | Veronalaisia pääomatuloja saaneiden lkm | Osuus veronalaisia pääomatuloja saaneista | Veronalaiset pääomatulot yhteensä | Verovapaat pääomatulot yhteensä | Pääomatuloverot yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 2 014 335 | 13 075 678 605 | 2 998 670 067 | 3 577 510 249 | |
| Alle 20 000€ | 1 900 001 | 94,3 % | 4 011 603 803 | 1 211 380 442 | 931 655 570 |
| 20 000 - 39 999 | 65 159 | 3,2 % | 1 820 305 552 | 594 730 812 | 465 877 158 |
| 40 000 - 99 999 | 35 160 | 1,7 % | 2 096 169 382 | 525 967 353 | 581 195 150 |
| 100 000 - 999 999 | 13 203 | 0,7 % | 3 021 716 296 | 514 502 113 | 914 790 813 |
| Yli 1 000 000€ | 812 | 0,0 % | 2 125 883 574 | 152 089 347 | 683 991 558 |
Taulukko 6: Pääomatulojen kehitys vuonna 2024
| Summa, euroa | Saajien lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Arvon muutos, % | Lukumäärän muutos, % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomatulot yhteensä | 16 074 348 672 | 2 160 022 | 7 442 | 453 | 8,5 | 3,8 |
| Veronalaiset pääomatulot | 13 075 678 605 | 2 014 335 | 6 491 | 443 | 10,3 | 3,0 |
| Verovuoden luovutusvoitot, brutto | 5 247 637 367 | 464 936 | 11 287 | 979 | 24,4 | 18,2 |
| Julkisesti noteerattujen arvopapereiden verovuoden luovutusvoitot | 2 337 136 536 | 415 088 | 5 630 | 720 | 32,0 | 19,7 |
| Osakehuoneistojen, kiinteistöjen ja muun omaisuuden verovuoden luovutusvoitot | 2 910 500 831 | 68 281 | 42 625 | 6 315 | 19,0 | 16,5 |
| Luovutusvoitto osakehuoneistoista | 203 940 863 | 13 104 | 15 563 | 5 257 | -11,2 | -5,1 |
| Luovutusvoitto kiinteistöistä | 680 970 819 | 27 768 | 24 524 | 9 627 | 2,5 | 1,8 |
| Luovutusvoitto noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista | 1 676 749 629 | 11 181 | 149 964 | 12 311 | 20,0 | 13,8 |
| Luovutusvoitto virtuaalivaluutoista | 261 646 733 | 13 068 | 20 022 | 2 065 | 300,4 | 218,3 |
| Luovutusvoitto muusta omaisuudesta | 87 192 786 | 4 581 | 19 034 | 2 494 | -2,3 | -2,4 |
| Verotettavat vuokratulot | 1 969 108 988 | 368 828 | 5 339 | 3 052 | 0,2 | -0,5 |
| Metsätalouden pääomatulot sis. myös yhtymistä saadut metsätalouden tulot | 1 706 885 283 | 132 295 | 12 902 | 5 596 | 15,7 | 3,3 |
| Osingot brutto sis. myös ansiotulona verotetut ja verovapaat osuudet | 6 627 139 953 | 952 327 | 6 959 | 373 | 1,2 | -0,5 |
| Osingot listatuista yhtiöistä | 1 833 886 556 | 744 965 | 2 462 | 322 | 0,5 | -0,5 |
| Osingot listaamattomista yhtiöistä | 4 492 141 489 | 253 875 | 17 694 | 1 063 | 1,4 | -5,2 |
| Osingot ulkomailta | 301 111 908 | 244 648 | 1 231 | 83 | 1,8 | 10,9 |
Nimellisillä euromäärillä vuonna 2024 metsätalouden tulot (+15,7 %) (henkilöasiakkaiden metsätalouden tuloista on oma tilastoartikkeli vero.fissä) sekä osingot (+1,2 %) ylsivät kaikkia aiempia vuosia korkeammiksi. Vuonna 2024 verotettavien vuokratulojen määrä nousi hieman (+0,2 %) vuodesta 2023, mutta jäi silti ennätysvuoden 2022 ja myös vuoden 2021 verotettavien vuokratulojen määrästä. Verotettavia vuokratuloja sai vuonna 2024 yhteensä 369 tuhatta henkilöä (-0,5 %). Verotettavien vuokratulojen euromäärä nousi mainitut 0,2 prosenttia 1,97 miljardiin euroon. Ennätysvuotena vuonna 2022 verotettavien vuokratulojen määrä oli tasan 2,00 miljardia euroa. Veronalaisia tuloja yli 40 000 euroa saaneista joka kymmenennellä oli vuokratuloja vuonna 2024. Yleisintä vuokratulot olivat korkeimmassa tuloluokassa yli 200 000 euroa tienanneissa, joista 37 prosentilla oli vuokratuloja. Heillä vuokratulojen keskiarvo oli 28 584 euroa ja mediaani 6 580 euroa. Kun keskiarvo on selvästi mediaania korkeampi, tarkoittaa se, että osa vuokratulojen saajista saa huomattavasti muita suurempia vuokratuloja, jotka nostavat keskiarvoa.
Kuva 4: Kuinka suuri osuus tuloluokasta sai vuokratuloa ja saadun vuokratulon keskiarvo vuonna 2024
Pääomatuloista luovutusvoittojen määrät voivat vaihdella paljon eri vuosien välillä näkyen myös pääomatuloverojen suurina vuosivaihteluina. Vuonna 2024 luovutusvoitot kasvoivat edellisvuodesta 1,0 miljardia euroa (+24,4 %) 5,2 miljardiin euroon. Ennätysvuotena 2021 luovutusvoittoja tuli peräti 8,1 miljardia euroa. Vuonna 2024 heikon asuntokauppavuoden myötä luovutusvoitot osakehuoneistoista laskivat 26 miljoonaa (-11,2 %), mutta muutoin kaikkien muiden omaisuuserien luovutusvoitot kasvoivat. Julkisesti noteerattujen arvopapereiden luovutusvoitot kasvoivat 566 miljoonaa (+32,0 %), yrityskauppoihin liittyvien noteeraamattomien yhtiöiden osakkeiden luovutusvoitot 279 miljoonaa (+20,0 %), virtuaalivaluuttojen luovutusvoitot 196 miljoonaa (+300,4 %) sekä kiinteistöjen luovutusvoitot 16 miljoonaa (+2,5 %). Virtuaalivaluuttojen luovutusvoitoista on syytä huomata, että tilaston luvut kertovat säännönmukaisen tuloverotuksen päättymisen mukaiset luvut ja verotuksessa tehdään vielä paljon jälkikäteisvalvontaa, mikä saattaa nostaa virtuaalivaluuttojen luovutusvoittojen määrää tässä raportoitua korkeammaksi.
Kuva 5: Saajien lukumäärä luovutusvoiton suuruuden mukaan 2014–2024
2024 luovutusvoittojen saajista 86 prosenttia sai alle 10 tuhannen euron suuruisen luovutusvoiton. Vastaavasti saajista 97 prosentilla luovutusvoiton määrä jäi alle 50 tuhannen euron. Suurin osa luovutusvoittojen euromääristä tulee kuitenkin tätä suuremmista voitoista. Vuonna 2024 yli 50 tuhannen euron luovutusvoittoja sai 15 140 henkilöasiakasta (osuus kaikista saajista 3 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli noin 3,5 miljardia, eli yli 50 tuhannen euron luovutusvoittojen osuus kaikista luovutusvoitoista oli 67 prosenttia. Yli 100 tuhannen euron luovutusvoittoja sai 6 947 henkilöasiakasta (osuus 1,5 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli 3,0 miljardia (osuus 56 %). Yli miljoonan euron luovutusvoittoja sai 496 henkilöasiakasta (osuus 0,1 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli 1,4 miljardia (osuus 27 %).
Kuva 6: Luovutusvoitot suuruusluokittain 2014–2024
Tuloluokkakohtaisessa tarkastelussa yli 200 000 euroa tienanneista 56 prosenttia sai luovutusvoittoja vuonna 2024 keskiarvon ollessa heillä 208 235 euroa ja mediaanin 30 145 euroa. Luovutusvoittojen jakauma on siten huomattavasti vielä vuokratulojen jakaumaa vinompi, mutta samalla on syytä huomata, että osa isoista luovutusvoitoista esimerkiksi yrityskaupat ovat harvinaisempia eivätkä toistu vuokratulojen tavoin vuosittain.
Kuva 7: Kuinka suuri osuus tuloluokasta sai luovutusvoittoja ja saadun luovutusvoiton keskiarvo vuonna 2024
Osinkotuloja tuloverotetut henkilöasiakkaat (lähdeverotetut eivät ole mukana tuloverotuksen tiedoissa) saivat yhteensä 6,6 miljardia (+1,2 %), josta ansiotulona verotettuja oli 574 miljoonaa (+3,4 %), pääomatulona verotettuja 3,2 miljardia (+0,1 %) ja verovapaita osinkoja 2,8 miljardia (+1,9 %).
Vuonna 2024 listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen määrä oli 1,8 miljardia (+0,5 %), listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen määrä 4,5 miljardia (+1,4 %) ja ulkomailta saatujen osinkojen määrä 0,3 miljardia (+1,8 %).
Yli 100 tuhannen euron suuruiset osingot sai kaikkiaan 11 881 (+2,2 %) henkilöasiakasta osinkojen yhteismäärän ollessa heillä 3,2 miljardia (+1,8 %) eli 48 prosenttia kaikkien osinkojen yhteismäärästä. Vastaavasti yli miljoonan suuruiset osingot sai 342 (+4,3 %) henkilöasiakasta osinkojen yhteismäärän ollessa heillä 785 miljoonaa (+2,4 %). Tuloluokkakohtaisessa tarkastelussa yli 200 000 euroa tienanneista 76 prosenttia sai osinkotuloa vuonna 2024 keskiarvon ollessa heillä 131 528 euroa, kun mediaani oli 15 841 euroa.
Kuva 8: Kuinka suuri osuus tuloluokasta sai osinkotuloa ja saadun osinkotulon keskiarvo vuonna 2024
Osinkotulot ovat pääomatuloista tavallisimpia. Niitä sai vuonna 2024 lähes miljoona henkilöä (952 tuhatta), jossa oli laskua vuotta aiemmasta 5 tuhatta henkilöä (-0,5 %). Yli 70-vuotiaista lähes joka neljäs sai osinkotuloa ja vastaavasti 40–69-vuotiaissa noin viidesosa ikäluokasta sai osinkotuloa. Jos osinkotulojen saaminen on yleisempää vanhemmissa ikäluokissa, luovutusvoitot ja vuokratulot jakautuivat ikäluokkien välillä paljon tasaisemmin. 40–69-vuotiaissa vajaa joka kymmenes sai vuonna 2024 luovutusvoittoja. Sama tilanne oli vuokratulojen kohdalla. Osakesäästötilit ovat toistaiseksi vielä harvinaisempia. Yleisintä osakesäästötilin kautta sijoittaminen on 30–39-vuotiaissa, joista lähes joka kymmenennellä oli osakesäästötili vuonna 2024. Osakesäästötilin sisällä saadut osingot eivät näy osinkotuloissa, mikä osaksi selittää nuorempien ikäpolvien vähäisempää osuutta osinkotuloissa.
Kuva 9: Kuinka suuri osuus ikäluokasta sai vuonna 2024 osinkoja, luovutusvoittoja ja vuokratuloja
Osakesäästötilien varojen käypä arvo nousi vuoden 2024 aikana 20 prosenttia 2,9 miljardiin euroon. Aktiivisia osakesäästötilejä, joissa oli vuoden 2024 lopussa varoja, oli 260 tuhatta kappaletta, eli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 2024 aikana tileille tehtiin uusia rahasuorituksia 733 miljoonaa ja tileiltä nostettiin säästövaroja 287 miljoonaa, josta pääomaa oli 263 miljoonaa ja tuottoa 24 miljoonaa. Osakesäästötilien käyvän arvon keskiarvo oli vuoden 2024 lopussa 11 212 euroa ja mediaani 2 620 euroa.
Kaikki tuloverotuksessa käsitellyt tulot
Verohallinto ei saa tietoa verovapaista etuuksista kuten asumistuesta, toimeentulotuesta tai lapsilisistä. Sen sijaan Verohallinnolla on tieto verovapaista pääomatuloista (3,0 mrd. vuonna 2024) sekä verovapaista kustannusten korvauksista ja luontoiseduista (2,6 mrd. vuonna 2024). Kun ne lasketaan yhteen veronalaisten tulojen 178,0 miljardia kanssa, Verohallinnolle ilmoitettujen tuloverotuksen tulojen yhteissummassa päästään 183,6 miljardiin. Ikäluokittain ne jakautuivat seuraavasti:
Kuva 10: Tulot ikäluokittain 2024
Kuva 11: Tulot ikäluokittain 2014
Kokonaiseuromäärillä tarkasteltuna 40–49-vuotiaiden tulojen kokonaispotti oli kaikista suurin vuonna 2024, yhteensä 37,8 miljardia, josta palkkatulojen osuus oli 30,8 miljardia (=81 %). Kymmenen vuotta aiemmin vuonna 2014 kokonaiseuromäärissä kärjessä olivat puolestaan 50–59-vuotiaat, mikä selittyy ikäluokan suuremmalla koolla vuonna 2014. Suurin muutos ikäluokkien koossa kymmenen vuoden 2014-2024 tarkastelujaksolla on tapahtunut yli 70-vuotiaisissa, missä tulonsaajien lukumäärä kasvoi peräti 276 tuhatta henkilöä (+34,8 %). Suurin suhteellinen tulokoostumuksen muutos on tapahtunut puolestaan 60–69-vuotiaisissa, missä palkkatulojen osuus tarkastelujaksolla 2014–2024 kasvoi 30,1 prosentista 43,4 prosenttiin.
40–49-vuotiailla oli suurimmat mediaanitulot sekä vuonna 2014 että 2024. Kyseisessä ajanjaksolla mediaanitulot kasvoivat euromääräisesti eniten 50–59-vuotiailla, 9 894 euroa. Suhteellisesti eniten mediaanitulot kasvoivat yli 70-vuotiailla. Vastaavasti alle 30-vuotiailla mediaanitulo kasvoi sekä suhteellisesti että euromääräisesti vähiten.
Kuva 12: Tulonsaajien lukumäärä eri ikäluokissa vuosina 2014 ja 2024
Kuva 13: Tulonsaajien tulojen mediaani (euroa) eri ikäluokissa vuosina 2014 ja 2024
Vähennykset
Vuonna 2024 ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä oli yhteensä 34,4 miljardia (-1,4 %). Näistä tulonhankkimiskulujen osuus oli 4,8 miljardia (-7,7 %). Pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä vuonna 2024 oli 2,0 miljardia (+12,5 %) ja suoraan veroista tehtäviä vähennyksiä 5,2 miljardia (+4,8 %). Vähennysten vaikutus riippuu siitä, miten ne lasketaan. Jotkut vähennykset lasketaan suoraan veron määrästä, kun taas toiset vähennykset vähentävät ensin tulon määrää, josta lopullinen vero lasketaan. Suoraan verosta tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi kotitalousvähennys ja työtulovähennys. Nämä vähennykset pienentävät maksettavan veron määrää. Toiset vähennykset, kuten matkakulut ja muut tulonhankkimiskulut, vähennetään sen sijaan tulosta ennen kuin vero lasketaan. Ne siis pienentävät tulon määrää, josta vero lasketaan, mikä välillisesti vaikuttaa veron lopulliseen määrään. Tämän vuoksi verosta tehtävän vähennyksen vaikutus on suurempi kuin tulon määrää pienentävän vähennyksen.
Euromääräisesti merkittävimmät vähennykset ovat veroista tehtävä työtulovähennys (vuonna 2024 yht. 4,4 miljardia, +4,7 %), sekä tuloista vähennettävät eläketulovähennys (vuonna 2024 yht. 8,9 miljardia, +10,3 %) ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (vuonna 2024 yht. 8,7 miljardia, -5,5 %). Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat veronluontoisia maksuja, jotka vähennetään verotuksessa.
Taulukko 7: Suosituimmat erikseen haettavat vähennykset hakijamäärän mukaan vuonna 2024 sekä vertailu vuoteen 2023
| Saajien lukumäärä (vrt 2023) | Vähennetty määrä, milj. euroa (vrt 2023) | |
|---|---|---|
| Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut (tuloista tehtävä vähennys) | 2 023 439 (-0,5 %) |
581 (+0,6 %) |
| Työmatkakulut (tuloista tehtävä vähennys) | 689 962 (-9,0 %) |
1 533 (-18,4 %) |
| Kotitalousvähennys (veroista tehtävä vähennys) | 519 912 (+2,3 %) |
538 (+3,7 %) |
| Työhuonevähennys (tuloista tehtävä vähennys) | 333 822 (-14,7 %) |
299 (-12,9 %) |
Vuonna 2024 työmatkakulujen omavastuu nousi 750 eurosta 900 euroon sekä vähennyksen enimmäismäärä pieneni 8 400 eurosta 7 000 euroon. Lisäksi oman auton käytöstä vähennyksen määrä pieneni 0,30 eurosta per kilometri 0,27 euroon per kilometri. Kaikkiaan työmatkakuluvähennyksen kokonaismäärä vuonna 2024 laski 346 miljoonaa (-18,4 %) 1,53 miljardiin euroon. Myös työmatkakuluja vähentäneiden lukumäärä laski 690 tuhanteen henkilöön (-9,0 %).
Tuloluokittain (veronalaiset tulot) tarkasteltuna matkakuluvähennystä käytettiin eniten 40–60 tuhatta euroa vuodessa tienanneissa sekä 60–80 tuhatta euroa vuodessa tienanneissa, joissa molemmissa noin 27 prosenttia tulonsaajista vähensi vuonna 2024 matkakuluja verotuksessaan. Vähennyksen mediaani oli korkein 60–80 tuhatta euroa vuodessa tienanneissa (1 870 euroa).
Kuva 14: Kuinka suuri osuus tuloluokasta sai matkakuluvähennyksen ja saadun matkakuluvähennyksen mediaani
Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen vähennysprosentit ja enimmäismäärät säilyivät ennallaan. Asunnon perusparannus- ja kunnostustyössä henkilökohtainen maksimi oli 2 250 euroa ja muissa työlajeissa (kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä öljylämmityksestä luopuminen) maksimi oli 3 500 euroa. Kotitalousvähennystä Verohallinto myönsi vuonna 2024 kaikkiaan 538 miljoonaa euroa (+3,7 %) 520 tuhannelle henkilölle (+2,3 %). Vähennystä saaneiden lukumäärässä vuosi 2022 (522 tuhatta hlöä) säilyi edelleen ennätysvuotena. Vuonna 2024 maksimiarvon 3 500 euroa sai kaikkiaan 10 948 henkilöä eli 2 prosenttia kotitalousvähennyksen saajista.
Ylivoimaisesti suosituin työlajeista oli tuttuun tapaan perusparannus- ja kunnostustyö, jonka kustannusten osuus kaikista kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista oli 75 prosenttia. Seuraavaksi suosituin oli kotitaloustyö, jonka kustannusten osuus oli 20 prosenttia. Hoiva- ja hoitotyön kustannusten osuus oli noin 4 prosenttia ja sekä öljylämmityksestä luopumisen kustannusten osuus noin 1 prosentin. Hoiva- ja hoitotyö laajeni vuonna 2024 sisältämään myös kotona annetun fysioterapian ja toimintaterapian, mikä lisäsikin hoiva- ja hoitotyön osuutta kotitalousvähennykseen oikeuttavista kokonaiskustannuksista. Se kuinka paljon, ei tilastojen kautta kuitenkaan tarkasti selviä, koska kotitalousvähennysilmoituksella ei eritellä fysioterapiaa eikä toimintaterapiaa muusta hoiva- ja hoitotyöstä. Kaikkiaan hoiva- ja hoitotyön kotitalousvähennykseen oikeuttavat kustannukset nousivat vuoden 2023 43 miljoonasta vuoden 2024 58 miljoonaan (+34,7 %) ja hoiva- ja hoitotyön suhteellinen osuus kaikista kotitalousvähennyksen oikeuttavista kustannuksista nousi noin prosenttiyksikön verran mainittuun neljään prosenttiin. Alla olevassa graafissa kustannukset on eritelty myös ikäluokittain.
Kuva 15: Kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten jakautuminen työlajeittain ja ikäluokittain
Yli 200 000 euroa tienanneissa kotitalousvähennystä sai 54 % verovelvollisista kotitalousvähennyksen mediaanin ollessa heillä 1 896 euroa. Vastaavasti esimerkiksi 40–60 tuhatta euroa tienanneissa kotitalousvähennyksen sai 14 % verovelvollisista ja vähennyksen mediaani heillä oli 689 euroa.
Kuva 16: Kuinka suuri osuus tuloluokasta sai kotitalousvähennyksen ja saadun kotitalousvähennyksen mediaani
Tarkasteluja sukupuolen mukaan
Taulukot 8–11: Taulukoita ansiotuloista ja ansiotuloveroista sukupuolen perusteella
| Miesten ja naisten lukumäärä vuonna 2024 |
Miesten ja naisten lukumäärän muutos hlöä 2014 --> 2024 | Miesten ja naisten lukumäärän muutos % 2014 --> 2024 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | |
| Ansiotulot | 2 345 103 | 2 444 844 | 128 232 | 90 784 | 5,8 % | 3,9 % |
| Palkkatulot | 1 509 192 | 1 478 005 | 113 560 | 89 920 | 8,1 % | 6,5 % |
| Eläketulot | 798 217 | 949 222 | 75 382 | 59 299 | 10,4 % | 6,7 % |
| Ansiotuloverot | 2 008 572 | 2 066 065 | -111 296 | -171 794 | -5,3 % | -7,7 % |
| Kokonaiseuromäärä mrd. € vuonna 2024 | Kokonaiseuromäärän muutos mrd. € 2014 --> 2024 | Kokonaiseuromäärän muutos % 2014 --> 2024 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | |
| Ansiotulot | 89,9 | 75,0 | 22,4 | 19,8 | 33,1 % | 35,9 % |
| Palkkatulot | 61,8 | 48,9 | 16,0 | 13,7 | 35,0 % | 38,8 % |
| Eläketulot | 20,8 | 19,8 | 6,1 | 5,9 | 41,5 % | 42,8 % |
| Ansiotuloverot | 20,5 | 14,0 | 4,1 | 3,0 | 24,8 % | 27,6 % |
| 5. desiili (mediaani) vuonna 2024 |
Mediaanin muutos € 2014 --> 2024 |
Mediaanin muutos % 2014 --> 2024 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | |
| Ansiotulot | 32 745 | 26 914 | 6 829 | 6 586 | 26,4 % | 32,4 % |
| Palkkatulot | 37 723 | 32 291 | 6 910 | 6 927 | 22,4 % | 27,3 % |
| Eläketulot | 22 699 | 19 126 | 5 363 | 5 053 | 30,9 % | 35,9 % |
| Ansiotuloverot | 6 588 | 4 676 | 1 507 | 1 237 | 29,7 % | 36,0 % |
| Keskiarvo vuonna 2024 |
Keskiarvon muutos € 2014 --> 2024 | Keskiarvon muutos % 2014 --> 2024 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | |
| Ansiotulot | 38 323 | 30 673 | 7 866 | 7 225 | 25,8 % | 30,8 % |
| Palkkatulot | 40 970 | 33 088 | 8 152 | 7 714 | 24,8 % | 30,4 % |
| Eläketulot | 26 051 | 20 880 | 5 725 | 5 282 | 28,2 % | 33,9 % |
| Ansiotuloverot | 10 230 | 6 761 | 2 462 | 1 870 | 31,7 % | 38,2 % |
Vuonna 2024 ansiotulon saajissa naisia oli noin satatuhatta enemmän kuin miehiä. Sukupuolten välinen ero on suurimmillaan eläketuloa saaneissa (naisia n. 150 tuhatta miehiä enemmän), mikä kertoo naisten elävän keskimäärin miehiä pidempään. Vastaavasti palkkatuloa saaneissa oli miehiä noin 30 tuhatta enemmän kuin naisia.
Eri sukupuolten mediaanipalkkatulot ovat muuttuneet suunnilleen saman verran vuosien 2014 ja 2024 välillä. Siten erot miesten ja naisten mediaanipalkkatuloissa ovat kutakuinkin yhtä suuria vuonna 2024 kuin ne olivat kymmenen vuotta aiemmin. Vuonna 2024 miesten mediaanipalkkatulo oli 37 723 euroa ja naisten 32 291. Luvuissa ovat mukana kaikki, jotka ovat saaneet vähänkään palkkatuloa kalenterivuoden 2024 aikana, joten Verohallinnon luvut eivät kerro eroista kokoaikatyötä tekevien mediaanipalkoissa tai samankaltaista työtä tekevien mediaanipalkoissa. Osa-aikatyö on naisilla yleisempää, jolloin mediaani asettuu sitäkin kautta miehiä alemmaksi.
Palkkojen keskiarvoja tarkasteltaessa miesten palkkatulon keskiarvo on kasvanut vuosien 2014–2024 välisenä aikana noin 440 euroa naisten palkkatulon keskiarvoa enemmän (+8 152 € vs. +7 714 €). Vuonna 2024 miesten palkkatulon keskiarvo oli 40 970 euroa ja naisten palkkatulon keskiarvo 33 088 euroa. Koska keskiarvopalkka on kasvanut miehillä naisia enemmän, mutta sukupuolten välisissä mediaanipalkkaeroissa ei ole tapahtunut 2014–2024 mainittavaa muutosta, viittaa se siihen, että palkkajakauman yläpäässä miesten palkat ovat kasvaneet naisten palkkoja enemmän, mikä on lisännyt keskiarvojen välistä eroa.
Kokonaiseuromääriä tarkasteltaessa miesten ansiotulojen määrä oli vuonna 2024 noin 90 miljardia ja naisten noin 75 miljardia. Pääosa sukupuolten välisestä erosta ansiotuloissa syntyy palkkatuloista. Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana vuodesta 2014 vuoteen 2024 naisten ansiotulojen ja palkkatulojen määrä kasvoi noin 3–4 prosenttiyksikköä enemmän kuin miehillä, eli suhteellisesti naisten ansiotulojen ja palkkatulojen määrä kasvoi miehiä enemmän. Kuitenkin koska miesten ansiotulojen ja palkkatulojen lähtötaso oli naisia korkeampi, euromääräisesti miesten kasvu ansiotuloissa ja palkkatuloissa 2014–2024 oli noin 2,5 miljardia suurempi kuin naisilla. Muutoksesta osan selittää se, että palkkatuloa saaneissa on kymmenen vuoden tarkastelujaksolla miesten lukumäärä kasvanut 24 tuhannella enemmän kuin naisten lukumäärä (+114 tuhatta vs. +90 tuhatta) ja osan puolestaan keskiarvopalkkojen eron kasvu.
Samalla ajanjaksolla 2014–2024 miesten ansiotuloverojen määrä on euromääräisesti kasvanut naisten ansiotuloveroja enemmän noin miljardin euron verran. Vuonna 2024 miehet maksoivat ansiotuloveroista 20,5 miljardia ja naiset 14,0 miljardia. Miesten ansiotuloverojen mediaani oli vuonna 2024 6 588 euroa ja naisten mediaani 4 676 euroa.
Pääomatuloissa miesten osuus on noussut noin kaksi prosenttiyksikköä 71,7 prosenttiin vuodesta 2014 vuoteen 2024. Pääomatulot ja niiden koostumus voivat vaihdella paljonkin eri vuosien välillä ja tämä näkyy myös sukupuolten osuuksissa veronalaisista pääomatuloista. 2014–2024 miesten osuus on ollut pienimmillään 69,7 % vuonna 2016 ja suurimmillaan 73,7 % vuonna 2021. Luovutusvoitoissa, verotettavissa vuokratuloissa ja osingoissa miesten osuudet sekä lukumääräisesti että euromääräisesti ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2024. Koska miesten osuudet edellä mainituissa pääomatuloissa ovat euromäärissä mitattuna vieläkin suurempia kuin lukumäärissä mitattuna, tarkoittaa se sitä, että miesten keskimääräiset pääomatulot ovat naisten keskimääräisiä pääomatuloja suurempia.
Kun mukaan lasketaan kaikki muutkin pääomatulot, naisten osuus pääomatulon saajista on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2024 noin kaksi prosenttiyksikköä (45,8 % -> 48,0 %), mutta selittävänä tekijänä ovat pääomatulona verotetut osuuskuntien ylijäämät, joita naiset saavat miehiä useammin. Euromäärältään osuuskunnista saadut ylijäämät ovat tyypillisesti pieniä (vuonna 2024 pääomatulona verotetun ylijäämän mediaani oli kaksi euroa).
Kuva 17: Miesten ja naisten osuudet tietyistä pääomatuloista vuosina 2014 ja 2024
Tarkasteltaessa sukupuolten välisiä eroja henkilöyrityksistä saaduista tuloista vuosina 2014 ja 2024, naisten osuus on noussut sekä lukumääräisesti että euromääräisesti tarkasteltuna kaikissa tulotyypeissä lukuun ottamatta metsätalouden tuloja. Silti miesten osuudet ovat edelleen naisten osuuksia suuremmat.
Kuva 18: Miesten ja naisten osuudet henkilöyritystuloista vuosina 2014 ja 2024
Euromääräisissä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuissa ja työttömyyskassamaksuissa naisten osuus oli vuonna 2024 miehiä korkeampi (53 % vs. 47 %), kun kymmenen vuotta aiemmin miesten osuus oli korkeampi (51 % vs. 49 %). Lukumääräisesti tarkasteltuna kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2014 miesten mediaani työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuissa ja työttömyyskassamaksuissa oli 333 euroa ja naisten 309 euroa. Vuonna 2024 miesten mediaani oli enää 194 euroa, kun taas naisilla mediaani oli vielä 294 euroa, mikä selittää sukupuolten välistä muutosta myös vähennyksen kokonaiseuromäärässä. Myös kotitalousvähennyksessä naiset ovat kiilanneet kymmenen vuoden takaiselta pieneltä takamatkalta (48 % vs. 52 %) niukasti miesten edelle vuonna 2024.
Kuva 19: Miesten ja naisten osuudet tietyistä vähennyksistä vuosina 2014 ja 2024
Postinumerotason tarkasteluja (mukana vain postinumerot, joissa taulukossa esitettyä tuloa tai vähennystä saaneita on vähintään 100 hlöä.)
Koko maan tasolla verovelvollisista 12 prosenttia vähensi verotuksessaan työmatkakuluja vuonna 2024. Postinumeroalueista 60560 Halkosaari oli ykkönen 41 prosentin osuudella.
Taulukko 12: TOP10 postinumeroaluetta, jossa vähennettiin eniten työmatkakuluja verotuksessa vuonna 2024
| Postinumero | Moniko postinumeroalueen asiakkaista vähensi työmatkakuluja | Euromäärä | Lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Euromäärän muutos (vrt. 2023) % | Lukumäärän muutos (vrt. 2023) % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 12 % | 1 532 859 760 | 689 845 | 2 222 | 1 649 | -18,4 | -9,0 |
| 60560 Halkosaari (743 Seinäjoki, 14 Etelä-Pohjanmaa) | 41 % | 426 059 | 247 | 1 725 | 1 005 | -16,9 | -3,1 |
| 71480 Kurkimäki (297 Kuopio, 11 Pohjois-Savo) | 41 % | 792 677 | 411 | 1 929 | 1 778 | -24,1 | -5,9 |
| 71720 Käärmelahti (297 Kuopio, 11 Pohjois-Savo) | 40 % | 593 131 | 228 | 2 601 | 2 484 | -18,6 | -0,9 |
| 61120 Louko (743 Seinäjoki, 14 Etelä-Pohjanmaa) | 40 % | 411 569 | 236 | 1 744 | 1 476 | -25,0 | -2,1 |
| 71470 Oravikoski (420 Leppävirta, 11 Pohjois-Savo) | 39 % | 389 037 | 140 | 2 779 | 2 987 | -18,8 | -4,8 |
| 07700 Koskenkylän Saha-Alue (434 Loviisa, 01 Uusimaa) | 39 % | 1 250 752 | 414 | 3 021 | 2 302 | -23,3 | -4,6 |
| 81220 Jakokoski (276 Kontiolahti, 12 Pohjois-Karjala) | 39 % | 435 214 | 220 | 1 978 | 1 777 | -22,1 | -3,9 |
| 39150 Pinsiö (108 Hämeenkyrö, 06 Pirkanmaa) | 39 % | 309 926 | 164 | 1 890 | 1 714 | -16,9 | 1,2 |
| 80780 Kontioniemi (276 Kontiolahti, 12 Pohjois-Karjala) | 39 % | 242 232 | 129 | 1 878 | 1 536 | -14,6 | -3,7 |
| 71570 Syvänniemi (297 Kuopio, 11 Pohjois-Savo) | 39 % | 1 006 596 | 420 | 2 397 | 2 236 | -18,1 | -1,2 |
Koko maan tasolla verovelvollisista 9 prosenttia sai verotuksessaan kotitalousvähennyksen vuonna 2024. Postinumeroalueista 02380 Suvisaaristo oli ykkönen 29 prosentin osuudella.
Taulukko 13: TOP10 postinumeroaluetta, jossa tehtiin eniten kotitalousvähennyksiä verotuksessa vuonna 2024
| Postinumero | Moniko postinumeroalueen asiakkaista sai kotitalousvähennystä | Euromäärä | Lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Euromäärän muutos (vrt. 2023) % | Lukumäärän muutos (vrt. 2023) % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 9 % | 537 796 693 | 519 446 | 1 035 | 748 | 3,7 | 2,2 |
| 02380 Suvisaaristo (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 29 % | 293 216 | 179 | 1 638 | 1 598 | -3,6 | 0,0 |
| 02160 Westend (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 27 % | 1 591 667 | 897 | 1 774 | 1 826 | 3,0 | 5,8 |
| 02440 Luoma (257 Kirkkonummi, 01 Uusimaa) | 25 % | 203 275 | 145 | 1 402 | 1 073 | 0,0 | 2,8 |
| 02730 Jupperi (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 25 % | 1 464 798 | 1 102 | 1 329 | 1 229 | 4,3 | 6,6 |
| 00890 Östersundom (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 24 % | 623 484 | 408 | 1 528 | 1 480 | 0,4 | 0,2 |
| 00830 Tammisalo (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 24 % | 849 093 | 542 | 1 567 | 1 501 | 1,8 | 0,4 |
| 02700 Kauniainen (235 Kauniainen, 01 Uusimaa) | 24 % | 3 573 550 | 2 265 | 1 578 | 1 456 | -1,5 | -0,4 |
| 02300 Nöykkiönpuro (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 23 % | 743 971 | 565 | 1 317 | 1 173 | -2,8 | 1,4 |
| 02240 Friisilä (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 23 % | 724 028 | 519 | 1 395 | 1 290 | -5,7 | 0,8 |
| 00340 Kuusisaari - Lehtisaari (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 22 % | 692 897 | 428 | 1 619 | 1 390 | 7,9 | 6,7 |
Koko maan tasolla vuonna 2024 tuloverojen (ansio- ja pääomatuloverot yhteensä) mediaani oli tuloveroa maksaneilla 5 438 euroa. Postinumeroalueista korkein mediaani oli 02160 Westend 14 575 euroa.
Taulukko 14: TOP10 postinumeroaluetta tuloveron mediaanin mukaan
| Postinumero | Euromäärä | Lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Euromäärän muutos (vrt. 2023) % | Lukumäärän muutos (vrt. 2023) % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 38 035 769 634 | 4 283 356 | 8 880 | 5 438 | 4,4 | 0,7 |
| 02160 Westend (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 96 222 358 | 2 620 | 36 726 | 14 575 | 15,3 | 3,1 |
| 02450 Sundsberg (257 Kirkkonummi, 01 Uusimaa) | 30 182 490 | 1 637 | 18 438 | 13 312 | 10,0 | 9,1 |
| 02180 Mankkaa (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 102 241 323 | 5 046 | 20 262 | 12 302 | 3,4 | 0,3 |
| 00340 Kuusisaari - Lehtisaari (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 51 896 287 | 1 528 | 33 964 | 12 062 | 3,8 | 6,9 |
| 00830 Tammisalo (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 45 134 336 | 1 796 | 25 130 | 11 993 | 5,2 | 2,0 |
| 02730 Jupperi (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 66 523 975 | 3 499 | 19 012 | 11 559 | 2,7 | 1,3 |
| 02300 Nöykkiönpuro (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 38 099 903 | 1 918 | 19 864 | 11 281 | -4,1 | 1,1 |
| 00670 Paloheinä (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 77 814 896 | 4 487 | 17 342 | 11 081 | 2,8 | 0,5 |
| 02130 Pohjois-Tapiola (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 96 544 789 | 5 090 | 18 968 | 11 043 | 4,3 | 1,7 |
| 02700 Kauniainen (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 5 687 838 | 262 | 21 709 | 11 016 | 22,4 | 0,8 |
Koko maan tasolla vuonna 2024 veronalaisten tulojen mediaani oli 30 173 euroa. Postinumeroalueista korkein mediaani oli 02160 Westend 56 341 euroa.
Taulukko 15: TOP10 postinumeroaluetta veronalaisten tulojen mediaanin mukaan
| Postinumero | Euromäärä | Lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Euromäärän muutos (vrt. 2023) % | Lukumäärän muutos (vrt. 2023) % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 177 438 388 132 | 4 870 054 | 36 435 | 30 173 | 3,9 | 0,3 |
| 02160 Westend (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 303 627 705 | 2 852 | 106 461 | 56 341 | 15,7 | 2,6 |
| 02450 Sundsberg (257 Kirkkonummi, 01 Uusimaa) | 109 177 289 | 1 806 | 60 453 | 53 716 | 10,5 | 7,8 |
| 00830 Tammisalo (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 153 340 148 | 1 946 | 78 798 | 50 392 | 6,3 | 2,0 |
| 02180 Mankkaa (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 360 473 768 | 5 592 | 64 462 | 50 380 | 3,6 | -0,1 |
| 02730 Jupperi (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 239 606 664 | 3 835 | 62 479 | 49 159 | 3,4 | 0,8 |
| 00210 Vattuniemi (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 507 199 036 | 7 782 | 65 176 | 48 452 | 4,5 | 1,1 |
| 00130 Kaartinkaupunki (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 153 949 655 | 1 524 | 101 017 | 48 420 | -5,9 | -0,3 |
| 00670 Paloheinä (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 287 796 446 | 4 873 | 59 059 | 48 323 | 2,7 | -0,4 |
| 00340 Kuusisaari - Lehtisaari (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 175 106 713 | 1 698 | 103 125 | 48 126 | 8,3 | 8,1 |
| 02240 Friisilä (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 137 175 064 | 1 990 | 68 932 | 48 073 | 18,4 | 12,2 |
Koko maan tasolla vuonna 2024 palkkatulojen mediaani oli 34 820 euroa. Postinumeroalueista korkein mediaani oli 02160 Westend 55 564 euroa.
Taulukko 16: TOP10 postinumeroaluetta palkkatulojen mediaanin mukaan
| Postinumero | Euromäärä | Lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Euromäärän muutos (vrt. 2023) % | Lukumäärän muutos (vrt. 2023) % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 110 630 334 390 | 2 973 228 | 37 209 | 34 820 | 2,4 | -0,6 |
| 02160 Westend (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 151 455 577 | 1 832 | 82 672 | 55 564 | 3,6 | 0,9 |
| 02450 Sundsberg (257 Kirkkonummi, 01 Uusimaa) | 93 656 121 | 1 545 | 60 619 | 55 521 | 9,2 | 7,4 |
| 02180 Mankkaa (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 260 081 091 | 3 964 | 65 611 | 55 088 | 2,5 | -0,7 |
| 02300 Nöykkiönpuro (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 98 949 757 | 1 511 | 65 486 | 53 996 | 1,8 | -0,6 |
| 00830 Tammisalo (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 82 550 484 | 1 249 | 66 093 | 53 437 | 5,0 | 3,1 |
| 02730 Jupperi (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 165 674 056 | 2 617 | 63 307 | 52 818 | 0,3 | -0,5 |
| 00670 Paloheinä (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 190 551 921 | 3 195 | 59 641 | 52 432 | 1,9 | -2,7 |
| 00210 Vattuniemi (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 326 233 886 | 5 139 | 63 482 | 51 730 | 3,3 | 1,1 |
| 02130 Pohjois-Tapiola (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 238 888 195 | 3 832 | 62 340 | 51 588 | 2,9 | 1,1 |
| 02680 Uusmäki (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 135 646 744 | 2 355 | 57 599 | 51 138 | 4,3 | 0,0 |
Koko maan tasolla vuonna 2024 pääomatulojen mediaani oli 450 euroa. Postinumeroalueista korkein mediaani oli 92830 Veneheitto 9 435 euroa.
Taulukko 17: TOP10 postinumeroaluetta pääomatulojen mediaanin mukaan
| Postinumero | Euromäärä | Lukumäärä | Keskiarvo | Mediaani | Euromäärän muutos (vrt. 2023) % | Lukumäärän muutos (vrt. 2023) % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 15 983 516 173 | 2 151 312 | 7 430 | 450 | 8,6 | 3,8 |
| 92830 Veneheitto (785 Vaala, 17 Pohjois-Pohjanmaa) | 1 608 404 | 105 | 15 318 | 9 435 | 29,1 | 1,0 |
| 51980 Lauteala (178 Juva, 10 Etelä-Savo) | 1 982 493 | 108 | 18 356 | 5 904 | 16,9 | -5,3 |
| 00340 Kuusisaari - Lehtisaari (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 78 983 082 | 1 092 | 72 329 | 4 763 | 10,3 | 4,4 |
| 71760 Ahkionlahti-Vianta (297 Kuopio, 11 Pohjois-Savo) | 1 213 362 | 110 | 11 031 | 4 465 | -5,8 | 1,9 |
| 38270 Sammaljoki (790 Sastamala, 06 Pirkanmaa) | 1 759 239 | 132 | 13 328 | 4 335 | 16,3 | -2,9 |
| 02160 Westend (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 116 136 794 | 2 098 | 55 356 | 4 141 | 32,5 | 2,6 |
| 74680 Myllyniemi (263 Kiuruvesi, 11 Pohjois-Savo) | 2 559 761 | 155 | 16 515 | 4 122 | 37,1 | -4,9 |
| 21670 Mattnäs-Nötö (445 Parainen, 02 Varsinais-Suomi) | 992 377 | 113 | 8 782 | 3 787 | -34,2 | 5,6 |
| 00130 Kaartinkaupunki (091 Helsinki, 01 Uusimaa) | 58 262 345 | 1 010 | 57 685 | 3 769 | -0,8 | 4,2 |
| 02380 Suvisaaristo (049 Espoo, 01 Uusimaa) | 25 576 821 | 383 | 66 780 | 3 760 | -7,6 | -0,5 |