Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa henkilöasiakkaiden tuloista 2020

Tilastot perustuvat työnantajilta ja suoritusten maksajilta saatuihin tulorekisteri- ja vuosi-ilmoitustietoihin. Tilasto sisältää yleisesti verovelvollisten henkilöasiakkaiden tietoja. Verovuoden 2020 lopulliset henkilöverotilastot valmistuvat loppuvuodesta 2021 ja luvut voivat poiketa näistä ennakkotiedoista.

Ennakkotietojen perusteella ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kasvoivat viime vuonna 1,8 prosenttia. Eniten kasvoivat työttömyyskorvaukset (+39,0%) ja niitä saaneiden asiakkaiden määrä (+52,0%). Myös eläketulot (+3,3%) ja eläkkeensaajien lukumäärät (+0,8%) kasvoivat. Sen sijaan palkkatulot laskivat hieman (-0,1%). Palkkatuloja saavien lukumäärä (-2,0%) laski. Saadut muut veronalaiset sosiaalietuudet kasvoivat (+4,6%), samoin niiden saajien lukumäärä (1,6%).

Ennakonpidätyksen alaisten ansiotulojen summa oli verovuonna 2020 yhteensä 133,9 miljardia euroa (+1,8%). Palkkatulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista oli 69,2 prosenttia (2019 osuus oli 70,0%), eläketulojen 25,1 prosenttia, työttömyyskorvausten 3,7 prosenttia ja muiden sosiaalietuuksien 2,0 prosenttia.

Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna korkein keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen ansiotulo oli Uudellamaalla ja toiseksi korkein Ahvenanmaalla, matalin puolestaan Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Graafi 1: Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot maakunnittain 2020

Palkkatulot

Henkilöasiakkaiden saamat ennakonpidätyksen alaiset palkkatulot olivat verovuonna 2020 yhteensä 92,6 miljardia euroa (-0,1%). Palkkatuloja kertyi ennakkotietojen mukaan 2,88 miljoonalle henkilöasiakkaalle (-2,0%).

Palkkatuloa saaneiden lukumäärä laski 2,0% verrattuna vuoteen 2019. Yhtä suuri pudotus on nähty viimeksi vuonna 2009 finanssikriisin jälkeen. Tällöin palkkatuloja saavien lukumäärä laski 2,1%. Huomionarvioista on että 2009 palkkatulot laskivat -1,1% ja nyt koronavuonna 2020 vain -0,1%.

Graafi 2: Palkkatulojen ja palkkatuloa saaneiden muutos 2009–2020

Palkkatulot kasvoivat ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Uudellamaalla. Muissa maakunnissa palkkatulot laskivat. Palkkatuloja saavien henkilöiden lukumäärät laskivat kaikissa maakunnissa, eniten Etelä-Savossa (-3,8%). Etelä-Savossa palkkatulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista on alhaisin (58,8%). Korkein osuus on Uudellamaalla (74,8%).

Graafi 3: Palkkatuloja ja palkkatuloja saaneiden lukumäärän prosenttimuutos maakunnittain vuonna 2020

Korona vaikutti merkittävästi siihen että palkkatuloja saavien henkilöiden lukumäärä kasvoi vain 12 kunnassa ja laski 297 kunnassa. Palkkatulot sen sijaan laskivat 233 ja nousivat 77 kunnassa. Suhteellisesti eniten palkkatuloja saavien lukumäärä laski Sottungassa (-20,3%), Miehikkälässä (-10,3%) sekä Rautavaarassa (-9,5%). Suhteellisesti eniten kasvua oli Jomalassa (+3,0%), Haminassa (+1,0%) sekä Kempeleessä (+1,0%).

Graafi 4: Lukumäärät kunnista, joissa palkkatulojen saavien henkilöiden lukumäärä on kasvanut tai laskenut 2015–2020

Eläketulot

Ennakkotietojen mukaan henkilöasiakkaiden saamat eläketulot olivat verovuonna 2020 yhteensä 33,6 miljardia euroa (+3,3 %). Eläketuloja sai 1,66 miljoonaa henkilöä (+0,8 %). Henkilöllä voi olla eläketulojen lisäksi myös muita tuloja, esimerkiksi palkkatuloja, jolloin hän sisältyy sekä eläke- että palkkatuloja saaneisiin.

Graafi 5: Eläketulot ja niiden saajat 2012–2020 (muutos edellisestä vuodesta)

Eläketulot kasvoivat kaikissa maakunnissa. Eläketulojen kasvu oli nopeinta Pohjois-Pohjanmaalla (+4,0%), Pirkanmaalla (+3,5%) sekä Uudellamaalla (+3,5%). Hitaimmin eläketulot kasvoivat Kymenlaaksossa(+2.2%).

Eläketulon saajien lukumäärä kasvoi Satakuntaa (-0,1%) lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa. Ahvenanmaalla (+1,6%) ja Uudellamaalla (+1,5%) eläketulon saajien kasvu oli nopeinta.

Viime vuonna eläkkeensaajien lukumäärä laski 112 kunnassa ja kasvoi 181 kunnassa. Eläketulojen kokonaissumma kuitenkin kasvoi 305 kunnassa ja vain kolmessa kunnassa laski. Suhteellisesti eniten eläkkeensaajien määrä kasvoi Sottungassa (+6,7%) ja suhteellisesti eniten laskua oli Kökarissa (-6,3%).

Työttömyyskorvaukset

Työttömyyskorvauksia ovat ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Verovuonna 2020 henkilöasiakkaiden saamat työttömyyskorvaukset olivat noin 4,9 miljardia euroa (+39,0 %). Työttömyyskorvauksia sai lähes 848 000 henkilöä (+52,0 %).

Graafi 6: Työttömyyskorvaukset 2012–2020 (muutos edellisestä vuodesta)

Sosiaalietuudet

Veronalaisia sosiaalietuuksia ovat muun muassa vanhempainpäiväraha, opintoraha ja lapsen kotihoidon tuki. Vanhempainpäiväraha ja lapsen kotihoidon tuki kattavat noin 60 prosenttia veronalaisista sosiaalietuuksista. Verohallinto ei saa tietoa verovapaista sosiaalietuuksista, kuten toimeentulotuesta, asumistuesta ja lapsilisistä. Verovuonna 2020 henkilöasiakkaiden saamat veronalaiset sosiaalietuudet olivat kaikkiaan 2,7 miljardia euroa (+4,6 %). Sosiaalietuuksia sai 794 000 henkilöä (+1,6 %).

Ennakkotietojen ja valmistuneen verotuksen tietojen vertailu

Merkittävimmät ennakkotilastolta puuttuvat ansiotulojen erät ovat yrittäjätulot, ulkomailta saadut ansiotulot sekä rajoitetusti verovelvollisille maksetut suoritukset. Nämä ennakkotilastolta puuttuvat ansiotulot ovat noin neljä prosenttia lopullisen tilaston ansiotuloista.

Ennakkotilaston palkkatulot sisältävät työkorvauksen, joka lopullisessa tilastossa ei sisälly palkkoihin. Lisäksi asiakkaat voivat tehdä korjauksia vuosi-ilmoitustietoihin, esimerkiksi ilmoittaa puuttuvia ulkomaan tuloja.

Taulukko 1: Ennakkotilaston ja valmistuneen verotuksen tietojen vertailu, 2017–2019