Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset, jäännösverot ja veronsaajien osuudet alueittain verovuonna 2013

Tilastoja henkilöasiakkaiden tuloveroista, veronpalautuksista, jäännösveroista sekä veronsaajien osuuksista koko maassa, maakunnittain ja kunnittain verovuonna 2013.

Tuloverot

Henkilöasiakkaille määrättiin verovuodelta 2013 tuloveroja yhteensä 28,8 miljardia euroa, joka oli 2,0 miljardia euroa (+7,3 %) enemmän kuin verovuonna 2012. Tuloveroja maksoi yhteensä 4,4 miljoonaa henkilöä.

Tuloveroista sekä ansiotulo- että erityisesti pääomatuloverojen määrät kasvoivat reilusti ja lisäksi verovuoden 2013 verotuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi perittävä Yle-vero.

Henkilöasiakkaiden verovuoden 2013 tuloveroista:

• Ansiotuloveroa 26,1 miljardia,  vuosimuutos +1,1 miljardia (+4,4 %)
• Pääomatuloveroa 2,2 miljardia,  vuosimuutos +0,4 miljardia (+20,5 %)
• Yleisradioveroa 487 miljoonaa

Ansiotuloverojen määrä kasvoi ansiotulojen määrää nopeammin, mikä johtui verotuksen kiristymisestä: eritoten valtionveron inflaatiotarkistuksen tekemättä jättämisestä, keskimääräisen kunnallisveroprosentin pienestä noususta sekä ns. solidaarisuusverojen takia, kun valtion tuloveroasteikkoon tuli uusi tuloluokka (31,75 prosenttia) 100 000 euroa ylittävien ansiotulojen osalta ja 45 000 euroa ylittävien eläketulojen verotus kiristyi kuudella prosenttiyksiköllä.

Pääomatuloverojen määrän suuri kasvu oli seurausta ennen kaikkea luovutusvoittojen noususta. Pääomatuloille ovat tyypillisiä suuret vuosimuutokset, jotka pohjautuvat pitkälti vallitsevaan suhdannekehitykseen. Lisäksi pääomatuloja voivat heilauttaa kertaluonteiset suuret yrityskaupat, jotka näkyvät juuri luovutusvoitoissa. Tarkempia tietoja eri tulolajien kehityksestä saadaan myöhemmin.

Tilastotaulukot:

• Henkilöasiakkaiden tuloverot verovuodelta 2013 maakunnittain (xlsx)
• Henkilöasiakkaiden tuloverot verovuodelta 2013 kunnittain (xlsx)

Veronpalautukset ja jäännösverot

Verotuksen valmistumishetkellä veronpalautuksia eli ennakonpalautuksia on saamassa 3,5 miljoonaa henkilöä (-0,0 %) yhteensä 2,3 miljardia euroa (-5,1 %). Keskimääräinen palautus on 653 euroa (-5,2 %). Oheisista luvuista ei ole kuitenkaan vielä vähennetty maksamatta jääneisiin veroihin tehtyjä kuittauksia eikä ulosottoviranomaisen tekemiä ulosmittauksia, joiden määrät selviävät marraskuun aikana.

Jäännösveroja tulee maksettavaksi 778 tuhannelle asiakkaalle (+15,3 %) yhteensä 1,1 miljardia euroa (+11,2 %). Keskimääräinen jäännösvero on 1 424 euroa (-3,3 %).

Ennakonpalautusten väheneminen ja jäännösverojen nousu liittyvät pääomatuloverojen määrän kasvuun, sillä erityisesti luovutusvoittoja ei useimmiten huomioida ennakonpidätyksissä vaan niihin liittyviä veroja maksetaan joko ennakon täydennysmaksuina tai vasta jäännösverona. Pääomatuloverojen lisääntyminen on siten vaikuttamassa myös ennakonpalautusten määrän vähenemiseen.

Tilastotaulukot:

• Jäännösverot ja ennakonpalautukset verovuodelta 2013 maakunnittain (xlsx)
• Jäännösverot ja ennakonpalautukset verovuodelta 2013 kunnittain (xlsx)

Veronsaajien osuudet henkilöasiakkaiden tuloveroista

Verohallinto tilittää keräämänsä henkilöasiakkaiden tuloverot valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja seurakunnille.

Verovuonna 2013 henkilöasiakkaille määrätyistä tuloveroista on

• valtion osuus 8,4 miljardia,  vuosimuutos +1,2 miljardia (+17,2 %)
• kuntien osuus 17,7 miljardia,  vuosimuutos +0,7 miljardia (+3,9 %)
• Kansaneläkelaitoksen osuus 1,8 miljardia,  vuosimuutos +48 miljoonaa (+2,6 %)
• seurakuntien osuus 916 miljoonaa,  vuosimuutos +21 miljoonaa (+2,4 %)

Kunnat saavat henkilöasiakkaiden tuloverosta suurimman siivun: verovuoden 2013 osalta kuntien osuus oli reilut 61 prosenttia. Valtiolle tilitettävän tuloveron määrä nousi kuitenkin eniten Yle-veron mukaantulon sekä pääomatuloverojen kasvun seurauksena. Yle-vero ja pääomatulovero tilitetään yksin valtiolle, kun taas ansiotuloverot jaetaan kaikkien veronsaajien kesken.

Myös kunnille, seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle tilitettävät määrät kasvoivat, joskaan eivät yhtä nopeasti kuin valtion saama osuus. Ansiotulojen kasvun lisäksi kuntien ja seurakuntien lisääntyneisiin tilityksiin myötävaikuttivat keskimääräisen kunnallisveroprosentin (19,25 → 19,38) ja kirkollisveroprosentin (1,40 → 1,41) korotukset. Vastaavasti kunnallisveron yhteismäärän kasvua hillitsi perusvähennyksen nostaminen. Kirkollisveron pienempää kasvuprosenttia selittää kirkon jäsenmäärän hienoinen lasku.