Ennakkotietoa henkilöasiakkaiden tuloista, luontoiseduista ja kustannusten korvauksista 2016

Tilastot perustuvat työnantajilta ja suoritusten maksajilta saatuihin vuosi-ilmoitustietoihin. Verovuoden 2016 lopulliset henkilöverotilastot valmistuvat marraskuussa 2017 ja luvut voivat poiketa näistä ennakkotiedoista.

Ennakkotietojen perusteella ansiotulot kasvoivat viime vuonna 1,8 prosenttia. Eniten kasvoivat eläketulot (2,6%). Kasvu johtui eläkkeensaajien lukumäärän kasvusta (+1,2%) sekä keskimääräisen eläkkeen 1,3 prosentin noususta. Myös palkkatuloissa (1,8%) ja muissa veronalaisissa sosiaalietuuksissa (+0,5%) oli kasvua. Sen sijaan työttömyyskorvaukset laskivat (-1,8%).

Ansiotulot ja etuudet

Ennakonpidätyksen alaisten ansiotulojen summa oli verovuonna 2016 yhteensä 121,4 miljardia euroa (+1,8 %). Palkkatulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista oli 69,0 prosenttia, eläketulojen 25 prosenttia, työttömyyskorvausten 4 prosenttia ja muiden sosiaalietuuksien 2 prosenttia. Eläketulojen osuus nousi hieman vuodesta 2015.

 
Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna korkein keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen ansiotulo oli Uudellamaalla ja toiseksi korkein Ahvenanmaalla, matalin puolestaan Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Palkkatulot

Henkilöasiakkaiden saamat palkkatulot olivat verovuonna 2016 yhteensä 83,8 miljardia euroa (+1,8 %). Kasvu nopeutui hieman vuodesta 2015, jolloin palkkatulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa henkilöä (+0,1 %) ja keskimääräinen palkkatulo kasvoi 29 757 euroon. Palkkatuloja saavien henkilöiden määrä pysynyt likimain nykyisellä tasolla viime vuosina. Sen sijaan euroissa mitattu palkkatulo on kasvanut vuodesta 2010 lähtien.

 
Nopeinta palkkatulojen kasvu oli Päijät-Hämeessä (+3,0%), Kainuussa (+2,5%) sekä Pohjois-Pohjanmaalla (+2,4%). Palkkatulot laskivat Kymenlaaksossa (-0,3%) ja Etelä-Karjalassa (-0,3%).

Eläketulot

Henkilöasiakkaiden saamat eläketulot olivat verovuonna 2016 yhteensä 29,9 miljardia euroa (+2,6 %). Eläketuloja sai lähes 1,6 miljoonaa henkilöä (+1,2 %). 2011–2016 välisenä aikana eläketuloja saaneiden lukumäärä nousi 5,5 prosenttia ja eläketulojen euromäärä 22,8 prosenttia.

 
Eläketulot ja eläkkeensaajien määrät kasvoivat kaikissa maakunnissa. Eniten eläketulot kasvoivat Uudellamaalla (+3,1%), Pohjois-Pohjanmaalla (+3,0%) sekä Pohjanmaalla (+2,8%). Hitainta eläketulojen kasvu oli Etelä-Savossa (+1,7%).

Työttömyyskorvaukset

Työttömyyskorvauksia ovat ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Verovuonna 2016 henkilöasiakkaiden saamat työttömyyskorvaukset olivat noin 4,9 miljardia euroa (+1,8 %). Työttömyyskorvauksia sai 692 tuhatta henkilöä (-0,4 %).

Sosiaalietuudet

Veronalaisia sosiaalietuuksia ovat muun muassa äitiyspäiväraha, opintoraha ja lapsen kotihoidon tuki. Verohallinto ei saa tietoa verovapaista sosiaalietuuksista, kuten toimeentulotuesta, asumistuesta ja lapsilisistä. Verovuonna 2016 henkilöasiakkaiden saamat veronalaiset sosiaalietuudet olivat kaikkiaan 2,8 miljardia euroa (+0,5 %). Sosiaalietuuksia sai 769 tuhatta henkilöä (-1,7 %).

Luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Luontoisedut

Työnantajalta saatu luontoisetu (=työsuhde-etu) verotetaan pääsääntöisesti palkkatulona. Edun arvo lisätään saajan palkkatuloon. Verohallinto antaa vuosittain päätöksen eri luontoisetujen arvosta. Jos jollekin edulle ei ole vahvistettu verotusarvoa, verotuksessa käytetään edun käypää arvoa. Näin menetellään myös tilanteissa, joissa käypä arvo on pienempi kuin Verohallinnon vahvistama luontoisetuarvo.

Työsuhdeoptiot

Työsuhdeoptio merkitsee työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää arvoa alempaan hintaan. Edun arvo on osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään. Edun saajan verotettavaksi tuloksi lasketaan edun arvon ja saajan maksaman hinnan välinen erotus sinä vuonna, jona työsuhdeoptioiden luovutus on tapahtunut.

Verovuonna 2016 työnantajien luontoisetuna antamien työsuhdeoptioiden arvo oli lähes 185 miljoonaa euroa (+8,7 %). Työsuhdeoptioita sai lähes 16 tuhatta henkilöä (+52,0 %). Kasvu johtuu siitä, että optioita jaetaan nykyisin laajemmalle työntekijäjoukolle.

Kilometrikorvaukset

Työnantajat maksoivat verovuonna 2016 verovapaita kilometrikorvauksia yhteensä 1,0 miljardia euroa (-0,3 %). Kilometrikorvauksia sai 763 tuhatta henkilöä (-1,0 %). Vuonna 2016 kilometrikorvaus oli 43 senttiä ja 2015 korvaus oli 44 senttiä.

Päivärahat

Verovuonna 2016 työnantajat maksoivat verovapaita päivärahoja yhteensä 901 miljoonaa euroa (+4,4 %). Kokopäivärahoja sai 564 tuhatta henkilöä (+0,3 %), osapäivärahoja 407 tuhatta henkilöä (+0,3 %) ja ulkomaan päivärahoja 217 tuhatta henkilöä (+0,7 %).

Autoedut

Autoetua syntyy jos henkilö tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan omistamaa henkilö- tai pakettiautoa. Myös asunnon ja työpaikan väliset matkat kuuluvat yksityisajoihin.

Verovuonna 2016 työnantajien luontoisetuna antaman vapaan autoedun arvo oli 448 miljoonaa euroa (-1,0 %) ja käyttöedun arvo 104 miljoonaa euroa (-0,5 %). Vapaata autoetua sai 51 tuhatta henkilöä (-1,1%) ja käyttöetua 19 tuhatta henkilöä (-1,6 %).

Työsuhdematkalippuetu

Työnantajien luontoisetuna antaman työsuhdematkalippuedun veronalainen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa (+11,5 %) ja verovapaa arvo 12,0 miljoonaa euroa (-6,1 %). Työsuhdematkalipun sai 89 tuhatta henkilöä (+1,0 %).

Puhelin-, ravinto-, asunto- ja muut luontoisedut

Verovuonna 2016 työnantajien luontoisetuna antamien puhelin-, ravinto-, asunto- ja muiden luontoisetujen arvo oli kaikkiaan runsas 399 miljoonaa euroa (+3,5 %). Muita luontoistuja ovat esimerkiksi autotalli- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu, merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu ja henkilöstöannista syntyvät edut.

Puhelinedun sai 423 tuhatta henkilöä (+1,5 %), ravintoedun 288 tuhatta henkilöä (-0,9 %), asuntoedun reilut 15 tuhatta henkilöä (-0,9 %) ja muita luontoisetuja 139 tuhatta henkilöä (+8,3 %).