Toiminnan aloittaminen Suomessa

Tässä ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa.

Tiedot 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetuista palkoista ja työnantajasuorituksista ilmoitetaan tulorekisteriin (ks. lisätietoa vero.fi/tulorekisteri). Ohjeen lukuja 7 ja 9 on päivitetty 1.1.2019 tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. 

1 Yleistä

Ulkomainen yritys on asuinvaltionsa sisäisen lainsäädännön mukaan perustettu ja kyseisen valtion rekistereihin merkitty yhtiö tai muu elinkeinon harjoittamista varten perustettu juridinen yksikkö. Tuloverolain 9.1 §:n 2 kohdan mukaan ulkomainen yritys on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.

Ulkomaisten yritysten verovelvollisuudesta on säädetty tuloverolain (TVL) 9,10 ja 13 a §:ssä sekä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 83 §:ssä. Rajoitetusti verovelvolliset ovat yleensä velvollisia suorittamaan veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista, kuten täällä harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saadusta tulosta. Jos ulkomaisella yhteisöllä on Suomessa kiinteä toimipaikka, yhteisö on velvollinen suorittamaan veroa kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta. 

Verosopimukset voivat rajoittaa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa verotusoikeutta. Mikäli Suomella ei ole verosopimusta ulkomaisen yhteisön asuinvaltion kanssa, määräytyy Suomen verotusoikeus yksinomaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella.

Ulkomaiselle yritykselle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaansa pääasiallisesti ulkomailla ja jolla on Suomessa vain yksittäisiä ja lyhyitä toimeksiantoja, ei välttämättä muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Tällöin se ei ole velvollinen maksamaan Suomeen tuloveroa liiketulosta.  

Ulkomaisella yrityksellä voi olla Suomesta myös muuta tuloa, jota voidaan verottaa Suomessa. Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan Suomella on verotusoikeus täällä olevasta kiinteästä omaisuudesta ja osakehuoneistosta saatuun tuloon, ja sitä kautta muun muassa kiinteistöstä tai osakehuoneistosta saatuun vuokratuloon sekä luovutusvoittoon, vaikka yhteisölle ei muodostu kiinteää toimipaikkaa Suomeen (TVL 10 §). Yritys voi olla velvollinen maksamaan Suomeen esimerkiksi lähdeveroa Suomesta saamastaan osinkotulosta. Lisäksi ulkomaisella yrityksellä voi olla Suomessa myös arvonlisäverotukseen tai työnantajasuoritteisiin liittyviä velvollisuuksia.

Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuudesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot.

Joissakin tilanteissa yrityksellä on velvollisuus tehdä toiminnastaan ilmoitus myös Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin (esim. ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustaminen). Lisätietoja kaupparekisteriin ilmoittautumisesta saa Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilta (www.prh.fi) ja sivuliikkeen perustamisesta sivulta PRH - Perustaminen.

Ulkomaisille yrityksille, jotka välittävät Suomeen vuokratyöntekijöitä on oma ohje Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus. 

Rekisteröinnistä ja valvonnasta vastaavien toimipisteiden yhteystiedot;

Ulkomaisten yhteisöjen rekisteröinti ja valvonta hoidetaan Etelä-Suomen yritysverokeskuksessa ja henkilöyhtiöiden, yhteenliittymien sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta Pääkaupunkiseudun verotoimistossa.

Yhteystiedot:

Etelä-Suomen yritysverokeskus
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO

Pääkaupunkiseudun verotoimisto
Postiosoite: PL 400, 00052 VERO.

2 Perustamisilmoitus

Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Perustamisilmoituksella yritys ilmoittautuu tai hakeutuu yrityksen harjoittamasta toiminnasta riippuen Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin. Suomessa toimiva vakuutusyhtiö ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteriin. Perustamisilmoituksen perusteella yritykselle annetaan y-tunnus ja yritys merkitään Verohallinnon asiakasrekisteriin. Perustamisilmoituslomakkeella annettujen tietojen perusteella pyritään määrittämään myös yrityksen verotuksellinen asema Suomessa.

Perustamisilmoitus tehdään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lomakkeilla. Ulkomaisten yhteisöjen perustamisilmoitus on lomake Y1. Suomalaisia henkilöyhtiöitä (esim. avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vastaavat ulkomaiset yhtiöt käyttävät lomaketta Y2 ja ulkomaiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat lomaketta Y3. Lisätietoa YTJ - Ulkomaiset toimijat.

Jos ulkomaiselle yritykselle on jo aikaisemmin annettu y-tunnus, toiminnan aloittamisesta ilmoitetaan muutosilmoituksella. Yhteisöjen muutosilmoitus on lomake Y4, henkilöyhtiöitä vastaavien yhtiöiden Y5 ja liikkeen- ja ammatinharjoittajien Y6. Y-tunnuksen olemassaolon voi tarvittaessa tarkistaa YTJ- tietopalvelusta YTJ-tietopalvelu - Yrityshaku.

Y-lomakkeita ja niiden täyttöohjeita saa Verohallinnon palvelupisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä osoitteesta YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä — Y-lomakkeet.

Y-lomakkeen tulee olla yrityksen nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön tai hänen valtuuttamansa allekirjoittama. Lomake liitteineen postitetaan osoitteeseen: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

2.1 Perustamisilmoituksen liitteet

Ulkomaisen yhtiön on liitettävä perustamisilmoitukseen kotivaltionsa viranomaisen antama kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös otteesta. Otteesta tulee käydä ilmi seuraavat yrityksen tiedot:

• toiminimi
• kotipaikka
• toimiala
• tilikausi
• nimenkirjoitusoikeudet

Jos otteessa ei ole edellä mainittuja tietoja, ulkomaisen yhtiön (osakeyhtiö tai henkilöyhtiötä vastaava yhtiö) perustamisilmoitukseen on liitettävä lisäksi jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta tai muista vastaavista säännöistä sekä niiden suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

Suomalaisia henkilöyhtiöitä vastaavien ulkomaisten yhtiöiden tulee lisäksi antaa kaikkien yhtiömiestensä osalta seuraavat tiedot:

• nimi
• mahdollinen suomalainen henkilötunnus
• syntymäaika 
• osoite

Jos ulkomainen liikkeen- tai ammatinharjoittaja on kotivaltiossaan merkitty kaupparekisteriin tai sitä vastaavaan rekisteriin, hänen on liitettävä rekisteriote ja muut edellä mainitut yhtiöitä koskevat tiedot perustamisilmoitukseensa. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan on aina annettava perustamisilmoituksen liitteenä jäljennös passistaan.

Rakennus- ja asennustoimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on annettava liitteenä myös kopio urakkasopimuksesta ja työvoimanvuokrausta harjoittavan yrityksen kopio työvoimanvuokraussopimuksesta Suomessa.

Kun ulkomainen yritys on rekisteröity, Verohallinto lähettää asiakkaalle rekisteröinti-ilmoituksen. Yrityksen rekisteritiedot ovat nähtävissä rekisteröinnin jälkeen YTJ-tietopalvelussa YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä – YTJ- tietopalvelu - Yrityshaku.

3 Verotuksellisen aseman selvittäminen

3.1 Tuloverotus

Kiinteä toimipaikka määritellään Suomen lainsäädännössä tuloverolain 13a §:ssä. Lisäksi Suomen solmimissa valtioiden välisissä verosopimuksissa on tavallisesti kiinteän toimipaikan määritelmää tarkentavia määräyksiä sopimusvaltioissa asuvien yritysten osalta. Verohallinnon Internetsivuilla on linkit Suomen solmimiin verosopimuksiin Voimassa olevat verosopimukset.

Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Tällaisena liikepaikkana voi lähtökohtaisesti olla mikä tahansa yrityksen liiketoiminnassa käytettävä toimitila, toimisto, johtopaikka, teollisuus- tai tuotantolaitos, työpaja tai asennuskohde. Liiketoiminnan paikalta edellytetään tietynasteista pysyvyyttä sekä paikan maantieteellisen sijainnin että toiminnan ajallisen keston suhteen. Tilapäinen ja lyhytaikainen liiketoiminnan harjoittaminen ei yleensä muodosta yritykselle kiinteää toimipaikkaa. Kiinteä toimipaikka voi muodostua tiettyjen edellytysten täyttyessä myös, jos yrityksellä on Suomessa niin kutsuttu epäitsenäinen edustaja.

Rakennus- tai asennustoiminnan harjoittaminen voi muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan, jos toiminta kestää kauemmin kuin verosopimuksessa määrätyn aikarajan. Verosopimuksissa rakennustoimintaan liittyvä aikaraja on yleensä kaksitoista kuukautta, mutta esimerkiksi Suomen ja Viron välisessä verosopimuksessa se on kuusi kuukautta.

Kiinteän toimipaikan muodostuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Halutessaan yritys voi hakea Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua siitä, katsotaanko sille muodostuvan kiinteä toimipaikka Suomeen.

Mikäli yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, se on Suomessa verovelvollinen kaikesta tähän kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta. Vaikka ulkomaisella yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, Suomella voi olla verotusoikeus yrityksen tuloon, kuten täällä olevasta kiinteästä omaisuudesta ja osakehuoneistosta saatuun vuokratuloon tai luovutusvoittoon sekä yhtymästä ulkomaiselle yhtiömiehelle jaettuun elinkeinotuloon.

Kiinteän toimipaikan muodostumista ei voida aina selvittää rekisteröintivaiheessa annettujen tietojen perusteella, koska toiminta saattaa muuttua tai jatkua oletettua kauemmin. Mikäli arviota kiinteän toimipaikan muodostumisesta ei voida tehdä rekisteröinnin yhteydessä, se tehdään verovalvonnan yhteydessä yrityksen antamien tietojen perusteella.

Yhteisön on annettava veroilmoitus sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Jos ulkomainen yhteisö katsoo, että sille ei muodostu Suomeen tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa, yhteisön on annettava veroilmoituksen sijaan kuitenkin selvitys Suomessa harjoitetusta toiminnasta. Selvityksen määräaika on sama kuin veroilmoituksen. Selvityksen kansilehtenä tulee käyttää veroilmoituslomaketta, johon täytetään yrityksen yhteystiedot.

Lisätietoja yhteisön veroilmoituksen ja selvityksen antamisesta on Verohallinnon tiedotteessa Ulkomaisen yhteisön veroilmoitus.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajalle lähetetään esitäytetty veroilmoitus (lomake 5). Veroilmoitus on palautettava viimeistään veroilmoituslomakkeelta löytyvänä palautuspäivänä. Henkilöyhtiön on annettava veroilmoitus viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Lisätietoa liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön veroilmoituksen antamisesta Verohallinnon tiedotteissa Veroilmoitus - liikkeen- tai ammatinharjoittaja ja Veroilmoituksen antaminen - avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö.

Lisätietoa ilmoittamisvelvollisuudesta:

Verohallinnon päätös veroilmoituksen ja kiinteistötietojen korjausilmoituksen antamisesta.

Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista.

Yrityksen kannattaa hakea ennakkoveroa heti, kun se toteaa toimintansa muodostavan tuloverotuksessa Suomeen kiinteän toimipaikan. Jos ennakkoverot eivät riitä kattamaan yrityksen lopullisen tuloveron määrää, yritys joutuu maksamaan jäännösveron lisäksi myös huojennettua viivästyskorkoa.

Yhteisön tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut ulkomaisen yhteisön Suomesta saamat tulot.

Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa. 

3.2 Arvonlisäverotus

Arvonlisäverotuksessa kiinteän toimipaikan muodostuminen ratkaistaan perustamisilmoituksella annettujen tietojen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Yrityksen on ilmoitettava Verohallinnolle, jos toiminta muuttuu siitä, mitä perustamisilmoituksessa, sen liitteissä ja rekisteröinnin yhteydessä muutoin on ilmoitettu. Toiminnan muuttumisella tarkoitetaan sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa yrityksen tulo- tai arvonlisäverovelvollisuuteen Suomessa.

Lisätietoja kiinteän toimipaikan muodostumisesta arvonlisäverotuksessa on Verohallinnon ohjeessa Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

4 Rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi

Arvonlisäverolain (30.12.1993/1501, AVL) 1 §:n mukaan Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvollista liiketoimintaa harjoittavan on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ilmoitus Verohallintoon perustamisilmoituslomakkeella (lomakkeet Y1-Y3) tai muutosilmoituslomakkeella (lomakkeet Y4 - Y6). Verohallinto merkitsee verovelvollisen rekisteriin siitä lukien, kun verollinen liiketoiminta alkaa. Verovelvollinen voidaan kuitenkin merkitä rekisteriin jo siitä lukien, kun hän ryhtyy hankkimaan tavaroita ja palveluja verollista liiketoimintaa varten.

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos yrityksellä on arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka Suomessa. Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä yritys ole hakeutunut verovelvolliseksi, verovelvollinen ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista on ostaja (käännetty verovelvollisuus, AVL 9 §). 

Ulkomainen yritys on kuitenkin aina velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, eikä käännettyä verovelvollisuutta sovelleta seuraavissa tilanteissa:

1. Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
2. Ostajana on yksityishenkilö.
3. Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. Lisätietoa kaukomyynnistä on Verohallinnon ohjeessa  Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa.
4. Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut.

AVL 3 § 4 momentin mukaan vähäisen liiketoiminnan rajaa (tilikauden liikevaihto enintään 10 000 euroa) ei sovelleta ulkomaiseen yritykseen, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. 

Ulkomainen yritys voi tulla myös hakemuksensa perusteella arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Ulkomainen yritys voi hakeutua verovelvolliseksi silloin, kun ostaja olisi muutoin myynnistä verovelvollinen (AVL 12.2 §). Hakeutuja merkitään rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut Verohallintoon. Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa, yrityksellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä edustaja, jotta yritys voi vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Mikäli ulkomainen yritys tekee Suomessa yhteisöhankintoja tai harjoittaa yhteisömyyntiä, yritys on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Yritys, joka harjoittaa Suomessa ns. nollaverokannanalaista myyntiä (jota myös yhteisömyynti on), joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta.

Lisätietoa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisestä on Verohallinnon ohjeessa Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

4.1 Rakennustoimintaa Suomessa harjoittava yritys

Arvonlisäverolaissa määriteltyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoimanvuokraukseen sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta (AVL 8 c §). Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten
2. ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Lisätietoa rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta on Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

5 Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin

Ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 25 §:n mukaan suorituksen maksajan on toimitettava työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Yritys, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, voidaan merkitä hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista.
    
Ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin silloin, kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus (EPL 25 §).
Jos yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, peritään yrityksen Suomesta saamasta työkorvauksesta yleensä lähdevero, ellei yritys ole hakemuksesta saanut lähdeverokorttia, jonka mukaan perittävän veron määrä on 0 % (ks. kohta 6.1).

Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen. Työkorvauksen maksajan tulee tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän internetsivuilla  YTJ-tietopalvelu - Yrityshaku. Tietoja voi hakea yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Tiedon yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin saa myös Verohallinnolta.

Kun Suomessa tuloverovelvollinen yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, se vastaa itse tuloverojensa maksamisesta. Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin ei kuitenkaan itsessään aiheuta yhtiölle tuloverovelvollisuutta Suomessa.

Jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, Verohallinto määrää yritykselle ennakkoveron sillä perusteella, mitä yritys arvioi kiinteän toimipaikan verotettavaksi tuloksi. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja ilmoittaa arvion tulevasta liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella Y3 ja yhtymä perustamisilmoituksella Y2. Muutoksista ilmoitetaan lomakkeella 5010, Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus (liikkeen- ja ammatinharjoittajat, yhtymän osakkaat). Yhteisö voi hakea ennakkoveron määräämistä tai sen muutosta lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (5017).

5.1 Ennakkoperintärekisteristä poistaminen ja rekisteröimättä jättäminen

Kun yrityksen toiminta loppuu Suomessa, Verohallinto poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä (EPL 26 §). Yrityksen tulee antaa tieto yritystoiminnan päättymisestä Y-lomakkeella.

Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö ilmoittamis- ja maksuvelvollisuutensa (EPL 26 §). Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa, jos yritys ei ole antanut veroilmoituksia arvonlisäverosta tai työnantajasuorituksista tai tuloverotuksen veroilmoitusta taikka yritys on jättänyt arvonlisäveron, tuloveron tai ennakkoveron maksamatta.

Mikäli ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle lähetetään selvityspyyntökirje, joka koskee yrityksen toimintaa Suomessa, yrityksen tulee antaa Verohallinnolle pyydetty vastaus. Jos yritys ei anna vastausta, se voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä.

Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös sillä perusteella, että yritystä johtavalla henkilöllä tai hänen johtamallaan toisella yrityksellä on vastaavia laiminlyöntejä.

Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen. Työkorvauksen maksajan on tarkistettava, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa YTJ-tietopalvelusta YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä — YTJ-tietopalvelu - Yrityshaku.

Lisätietoja ennakkoperintärekisteröinnistä Verohallinnon on ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan.

6 Työkorvauksesta perittävä lähdevero

Mikäli ulkomaiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa Suomeen. Ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta on kuitenkin perittävä lähdevero, kun työ on tehty Suomessa. Työkorvauksen maksaja on velvollinen perimään lähdeveron. Lähdeveron periminen työkorvauksesta tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun ulkomainen yritys harjoittaa elinkeinotoimintaansa pääasiallisesti ulkomailla, mutta yrityksellä on Suomessa tilapäisiä, lyhyitä ja yksittäisiä toimeksiantoja.

Työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettu korvaus. Työkorvaukseen liittyvään laskuun voi sisältyä myös tavaranmyyntiä. Jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, työkorvauksen osuudesta on toimitettava ennakonpidätys työkorvauksen määrästä riippumatta. Työkorvauksen osuus voidaan osoittaa merkitsemällä se erikseen laskulle tai sen liitteeseen taikka laskuttamalla tavara ja työkorvaus eri laskuilla. Jos työkorvauksen osuus ei ilmene laskusta tai sen liitteistä, lähdevero on toimitettava suorituksen koko määrästä.

Työkorvauksen maksajan ei tarvitse periä lähdeveroa, jos

• ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai
• ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai
• ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä ei ole.

Huomattava kuitenkin on, että kun työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain silloin, jos korvauksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 627/1978, LähdeVL 10 e §).

Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys. Lähdevero on 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja (LähdeVL 7 §).

6.1 Lähdeverokortti

Mikäli ulkomaisella yrityksellä on Suomessa vain yksittäisiä toimeksiantoja, yritys voi hakea lähdeverokorttia. Perittävän veron määrä on 0 %, jos ulkomaiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Lähdeverokortti myönnetään määräajaksi tiettyä toimeksiantoa varten. Toimeksianto on yksilöitävä ja siitä on esitettävä urakka- tai toimeksiantosopimus.

Ulkomainen liikkeen- ja ammatinharjoittaja hakee lähdeverokorttia lomakkeella 5057, Hakemus rajoitetusti verovelvollisen lähdeverokortista, ennakkoverosta tai verokortista. Hakemukseen tulee liittää lomake 6205 Selvitys ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan toiminnasta Suomessa.

Ulkomainen yhteisö hakee lähdeverokorttia lomakkeella 6202, Ulkomaisen yrityksen lähdeverokorttihakemus. Hakemukseen on liitettävä ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

6.2 Liikaa perityn lähdeveron palauttaminen

Yrityksen on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin ennen toimeksiannon tai viimeistään ennen laskutuksen aloittamista Suomessa. Mikäli työkorvaus maksetaan ennen kuin yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai ennen kuin yritykselle on myönnetty lähdeverokortti, työkorvauksen maksajan on pääsääntöisesti perittävä suorituksesta lähdevero. Yritys voi hakea liikaa perityn lähdeveron palauttamista, jos Suomella ei ole kyseiseen tuloon verotusoikeutta (LähdeVL 11.2 §). Lisätietoa lähdeverosta ja sen palauttamisesta on Verohallinnon tiedotteessa Lähdevero ja sen palauttaminen ulkomaiselle yritykselle.

7 Rekisteröityminen säännölliseksi työnantajaksi

Säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos sillä on Suomessa tuloverotuksellinen kiinteä toimipaikka. Myös sellainen työnantaja, jolla ei ole verotuksellista kiinteää toimipaikkaa Suomessa, voi vapaaehtoisesti hakeutua työnantajarekisteriin. Lisätietoa työnantajavelvoitteista Verohallinnon tiedotteessa Ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet.

7.1 Kiinteä toimipaikka Suomessa

Työnantajarekisteriin merkitään Suomessa säännöllisesti palkkoja maksavat työnantajat. Mikäli ulkomaisella yrityksellä on Suomessa tuloverotuksessa tarkoitettu kiinteä toimipaikka, se rinnastetaan suomalaiseen maksajaan. Ulkomaisen yrityksen on siten ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, jos se maksaa Suomessa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle taikka samanaikaisesti vähintään kuudelle palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

Ulkomainen yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän antaman verokortin perusteella. Suomessa enintään kuusi kuukautta oleskeleva ulkomaalainen työntekijä saa verotoimistosta pääsääntöisesti lähdeverokortin. Jos työntekijä ei esitä lähdeverokorttia, palkasta on perittävä 35 %:n lähdevero. Yli kuusi kuukautta oleskeleva saa ns. tavallisen verokortin ja ellei hän esitä verokorttia, palkasta on toimitettava 60 %:n ennakonpidätys.

Työnantajan on lisäksi maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos työskentely Suomessa kestää vähintään neljä kuukautta. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan peritä, jos työntekijällä on asuinvaltiosta saatu todistus (esim. A1 tai E101-lomake). Sairausvakuutusmaksu maksetaan kuukausittain ennakonpidätyksenalaisen palkan ja luontoisetujen perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti vahvistetaan vuosittain.

Yritys on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, jos sillä on palveluksessaan vain yksi vakituinen työntekijä tai 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta. Ellei satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja itse halua, häntä ei merkitä työnantajarekisteriin. 

Tiedot 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetuista palkoista ja työnantajasuorituksista ilmoitetaan tulorekisteriin (ks. lisätietoa vero.fi/tulorekisteri). 

7.2 Ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Kun ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen ilmoittautumaan työnantajarekisteriin. Yrityksen työntekijät vastaavat itse palkasta menevän veron maksamisesta Suomeen ennakkoveroina, jos yrityksen palveluksessa olevat henkilöt oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Ulkomaisen yrityksen on silti tietyissä tilanteissa ilmoitettava maksamansa palkat tulo-rekisteriin (ks. lisätietoa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet). 

Halutessaan yritys voi kuitenkin vapaaehtoisesti ilmoittautua työnantajarekisteriin. Tällöin sitä koskevat samat työnantajavelvoitteet kuin suomalaista yritystä. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän esittämän verokortin mukaan. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys perii myös lähdeveron sellaisesta rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta tulosta, joka on Suomessa veronlaista, kuten vuokratun työntekijän saama palkkatulo. Tällöin työntekijän ei tarvitse itse huolehtia ennakkoverojen maksamisesta Verohallinnolle.

7.3 Työvoiman vuokraus

Kun ulkomainen työnantaja vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, sen on annettava ulkomaisen vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus ja palkkatietoilmoituksia tulorekisteriin, ellei työntekijän asuinvaltion välinen verosopimus estä Suomea verottamasta työntekijän palkkatuloa. Aloittamisilmoitus annetaan palkkatietoilmoituksella joko palkkatietojen yhteydessä tai erikseen. Ks. lisätietoa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet, luku 4.3.3.

Ennakkoperintärekisteriin merkityn ulkomaisen työnantajan tai, jollei työnantaja ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänen edustajansa, tulee ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja heille maksetuista palkoista tulorekisteriin. Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa tai edustaja ei ilmoita tietoja, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. Ks. lisätietoa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet, luku 4.3.3).

Lisätietoa työvoimaa vuokraavan yrityksen verotukseen liittyvistä velvoitteista Suomessa on Verohallinnon ohjeessa Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus.

8 Rekisteröityminen vakuutusmaksuverovelvolliseksi

Suomessa toimivan vakuutusyhtiön on suoritettava vakuutussopimuksen nojalla kannettavasta vakuutusmaksusta veroa silloin, kun vakuutettuna on Suomessa oleva omaisuus taikka täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Tietyissä tilanteissa vakuutusmaksuverovelvollisia ovat vakuutuksenottajat. Lisätietoa vakuutusmaksuverovelvollisuudesta on Verohallinnon ohjeessa Vakuutusmaksuvero-ohje.

9 Työnantajasuoritusten ja arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen

Tiedot 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetuista palkoista ja työnantajasuorituksista ilmoitetaan tulorekisteriin. Lisätietoa työnantajasuoritusten ilmoittamisesta www.vero.fi/tulorekisteri.

Veroilmoitukset arvonlisäverosta sekä muista oma-aloitteisista veroista annetaan sähköisesti esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero).

Kaikki oma-aloitteiset verot voi maksaa OmaVero-palvelussa. Lisätietoa oma-aloitteisten verojen maksamisesta:

Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen

Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen – yksityiskohtaiset ohjeet

10 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Yrityksen on ilmoitettava muutosilmoituksella Verohallinnolle, jos yrityksen toiminta Suomessa muuttuu olennaisesti siitä, mitä rekisteröinnin yhteydessä on ilmoitettu ja muutos saattaa vaikuttaa arvonlisä- tai tuloverovelvoitteisiin Suomessa. Tällaisia muutoksia voivat olla erimerkiksi Suomessa harjoitetun toiminnan jatkuminen oletettua pidempään, uusi urakkasopimus, uudenlainen liiketoiminta tai oleskelu Suomessa odotettua pidempään. Muuttuneet tiedot annetaan muutosilmoituksella Y4, Y5 tai Y6.

Jos ulkomaisen yrityksen rekisteritietoihin (esim. nimi- tai yhteystiedot, toiminnan keskeytyminen, palkanmaksu, arvonlisäverovelvollisuus) tulee muutos, yrityksen täytyy ilmoittaa muutoksesta lomakkeella Y4, Y5 tai Y6. Kun yritys lopettaa toiminnan Suomessa, lopettamisesta ilmoitetaan samoilla lomakkeilla, joita käytetään muutostilanteissa.

Yrityksen on annettava veroilmoitukset siihen saakka, kunnes Verohallinto on poistanut yrityksen rekistereistä. Pelkkä lopettamisilmoituksen tekeminen ei siis vielä poista ilmoittamisvelvollisuutta.

Yrityksen, jolla on kiinteä toimipaikka, on aina annettava viimeiseltä toimintavuodelta myös tuloveroilmoitus. Lopettamisen yhteydessä yrityksen on tarkistettava viimeisen toimintavuoden ennakkoverojen määrä. Yrityksen on ilmoitettava uudet osoite- ja pankkitilitiedot ulkomailla mahdollisten veronpalautusten maksamista varten.

Lauri Savander
johtava veroasiantuntija

Merja Kollár
veroasiantuntija

Ohje viroksi: Tegevuse alustamine Soomes