Pakkoyrittäjyys ja valeyrittäjyys
Millaisissa tilanteissa voidaan päätyä valeyrittäjäksi tai tulla pakotetuksi yrittäjästatukseen?
Pakkoyrittäjyys voi syntyä tilanteissa, joissa työtä on tarjolla, mutta mahdollisuus työsuhteeseen puuttuu. Työ on sellaista, että se yleensä tapahtuu työsuhteessa ja työskentelyn ehdot osin muistuttavat työsuhteisen työskentelyn ehtoja. Työn kuitenkin ilmoitetaan / sovitaan tapahtuvan yrittäjäasemassa ja osa yritystoiminnan riskistä siirretään työnsuorittajalle. Valeyrittäjyyden tarkoituksena on työsuhteen naamioiminen ammatinharjoittamiseksi, jotta vältyttäisiin työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön velvoitteilta.
Esimerkiksi tilaajavastuuvalvonnassa työnantajan asemaa usein peitellään, koska rakentamisen toimialaa lukuun ottamatta tilaajavastuulakia sovelletaan vain työnantajiin. Valeyrittäjyyttä on havaittu myös muun muassa ulkomaisten toimijoiden taholla, jotka hakevat ammatinharjoittajan työlupaa.
Itsensä työllistäminen ei aina perustu vapaaehtoisuuteen
Työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat henkilöt voivat joutua yrittäjiksi vasten tahtoaan. Ulkomaisia työntekijöitä ja turvapaikanhakijoita käytetään erilaisissa työtehtävissä yrittäjän statuksella, jolloin vastuu työnantajavelvoitteista siirtyy keinotekoisesti työntekijälle. Korvaus työstä saattaa jäädä alle työehtosopimusten minimipalkan ja pahimmillaan teko voi täyttää esimerkiksi kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkit.
Pakkoyrittäjyyteen ja valeyrittäjyyteen liittyviä rooleja:
- valeyrittäjä – työnantajavelvollisuuksien kiertämistä tahallisesti tai tahattomasti
- hyväksikäytetty – useimmiten ulkomaalainen henkilö, joka tietämättään pakotetaan alhaisella hinnalla ja huonoilla työehdoilla tekemään työtä
- uhri – kun kyse on rikollisesta toiminnasta, pahimmillaan kyse ihmiskaupasta
- hyötyjä – se, joka hyötyy toiminnasta useimmiten taloudellisesti
- mahdollistaja – tuo henkilöitä maahan (kaupittelee työtä; mainoskampanjoita lähtömaissa – autetaan paperitöissä, yritysten perustamisessa ja tehdään toimeksiantosopimukset – laittomasti työnteon aloittaminen ennen kuin lupa-asiat ovat kunnossa)
- toiminnan peittelijät – pitkät alihankintaketjut mahdollistavat peitellyn toiminnan, ylätason tilaaja ei välttämättä tiedä alatason ongelmista, eikä tiedä kuka tosiasiallisesti työskentelee missäkin
Eri toimijoiden motiivit:
- taloudellinen motiivi erityisesti hyötyjillä ja mahdollistajilla
- henkilö voi kaikesta huolimatta olla tyytyväinen ansiotasoon, vaikka se jäisikin lakien ja työehtosopimusten vähimmäisehtojen alle
- oleskeluluvan saaminen
- joustavan työvoiman saaminen lyhyeksi ajaksi nopeasti
- byrokratian kannalta helpompaa työllistää pimeästi tai sitten laillisesti laskutuspalveluyritysten kautta
Vale- ja pakkoyrittäjyyden suorat ja välilliset vaikutukset:
- työnsuorittajalle ei välttämättä kerry asianmukaista sosiaaliturvaa
- työnantajamaksut jäävät usein maksamatta
- työnsuorittajan asema jää usein heikoksi
- työnsuorittaja ei saa tietoa oikeuksistaan, jos jää ”muiden armoille” asioiden hoidossa tietämättömyyden, vähäisten kontaktien tai vajavaisen kielitaidon vuoksi
- pahimmillaan kyse on ihmiskaupasta