67A Tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikainen lisävähennys (alihankintalaskut), täyttöohje 2023
Lomakkeella 67 yritys tai yhteisö vaatii elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteiden verotuksessa ns. väliaikaista lisävähennystä tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskujen perusteella (laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027). Vähennystä voidaan kutsua myös tutkimusyhteistyövähennykseksi. Lomakkeen tunnus oli verovuosina 2021–2022 67, ja verovuodesta 2023 lähtien 67A. Lisäksi veroilmoituksen liitteenä on annettava vapaamuotoinen selvitys vähennyksen perusteena olevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Tämän lisävähennyksen tekeminen edellyttää, että yritys tai yhteisö tekee tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyötä, joka liittyy sen omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. Lisävähennyksen perusteena ovat tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation alihankintalaskut. Lisävähennyksen saa tehdä niiden laskun erien perusteella, jotka liittyvät laissa tarkoitettuun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Muista kuin tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä alihankintalaskun eristä ei voi tehdä lisävähennystä. Alihankintalasku voi siten olla lisävähennyksen perusteena joko kokonaan tai osittain. Lisävähennyksen määrä on 150 prosenttia. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa.
Lue lisää tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä
Yrityksen tiedot
Yrityksen tai yhteisön nimi, y-tunnus ja tilikausi.
Tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatiot ja niille suoritetut tutkimus- tai kehittämistoiminnan kulut (alihankintalaskut)
Erittele tässä kulut, jotka voivat sisältyä lisävähennyksen perusteeseen. Lisävähennyksen perusteena voi olla vain laissa tarkoitetuille tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioille suoritetut alihankintalaskut. Jos laskuttajana on jokin muu taho, lisävähennystä ei voi tehdä.
Anna tiedot niistä tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioista, joiden kanssa yritys tai yhteisö on tehnyt tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Merkitse kunkin organisaation kohdalle myös sopimuspäivä, jolloin tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation laskutuksen perusteena oleva sopimus on allekirjoitettu. Jos sopimuksia on tehty useita, merkitse päivämääräksi ensimmäisen sopimuksen tekemispäivä niistä sopimuksista, joihin perustuvan yhteistyön perusteella lisävähennystä vaaditaan. Anna lisäksi tieto kunkin organisaation alihankintalaskujen euromääristä.
Hyväksyttäviä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioita ovat sellaiset ETA-alueella toimivat yhteisöt, joiden päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa osakkaana, jäsenenä tai muulla vastaavalla tavalla käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin. Yhteistyöorganisaation pääasiallisen toiminnan tulee olla luonteeltaan ei-kaupallista. Lisävähennystä ei siten voi tehdä täysin kaupallisten toimijoiden, kuten konsulttitoimistojen tai vastaavien toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. Yhteistyöorganisaatio voi kuitenkin ei-kaupallisen päätehtävänsä ohella harjoittaa myös taloudellista toimintaa, jonka piirissä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhankkeet voivat olla.
Laissa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa ovat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu perustutkimus, teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen ja toteutettavuustutkimus, joilla systemaattisesti tavoitellaan tiedon lisäämistä tai tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan on liityttävä yrityksen tai yhteisön omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen.
Yritys on saanut tutkimus- ja kehittämistoimintaan suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea
Ilmoita tässä kohdassa, jos yritys on saanut tutkimus- ja kehittämistoimintaan suoraa valtion tukea tai muuta julkista tukea. Jos yritys on saanut tukea, anna vapaamuotoinen selvitys siitä, miten tuki on otettu huomioon lisävähennyksen määrässä. Ilmoita lisävähennyksen suuruuteen vaikuttava tukiosuuden euromäärä jäljempänä kohdassa ”Tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskuihin kohdistuvat suorat valtiontuet ja muut julkiset tuet”.
Tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatioille suoritettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskujen summa
Merkitse tähän kohtaan ne tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden alihankintalaskujen erät, jotka voidaan lukea lisävähennyksen perusteeseen.
Lisävähennyksen perusteeseen saa laskea mukaan vain sellaiset erät, jotka liittyvät laissa tarkoitettuun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vähennyksen perusteeseen eivät kuulu esim. oman henkilöstön palkat tai tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatioille annetut lahjoitukset.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskuihin kohdistuvat suorat valtiontuet ja muut julkiset tuet
Ilmoita tässä kohdassa alihankintalaskujen kattamiseksi saadut suorat valtiontuet tai muut julkiset tuet. Alihankintalaskuja, joiden kattamiseen on saatu suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea, ei saa sisällyttää lisävähennyksen perusteeseen. Huomaa, että lainarahoitus ei ole julkista tukea.
Jos tuki kohdistuu tukihakemuksen tai tukipäätöksen perusteella nimenomaisesti tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation alihankintalaskuihin, ilmoita tässä tuen koko määrä.
Jos julkinen tuki on yleisluontoista eli se kohdistuu kaikkiin hankkeen kustannuksiin, ilmoita tässä vain se osa tuesta, joka ylittää hankkeen muut kuin tutkimusalihankintaan liittyvät kulut.
Huomaa, että jos julkinen tuki kattaa alihankintalaskujen määrän kokonaan, lisävähennystä ei voi tehdä miltään osin. Julkisen tuen vaikutuksesta lisävähennyksen määrään kerrotaan Verohallinnon ohjeen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2021–2027 (luvussa 4.4).
Lisävähennyksen peruste: kulut, joista on vähennetty tuet
Ilmoita tässä kohdassa lisävähennyksen peruste (tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatioille suoritettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskujen summa, josta on vähennetty mahdollisten tukien vaikutus).
Lisävähennyksen laskennallinen maksimi (Laskennallinen vähennys, jossa ei ole otettu huomioon enimmäismäärää)
Merkitse tähän kohtaan lisävähennyksen määrä ilman, että siinä olisi huomioitu 500 000 euron enimmäismäärää. Lisävähennyksen määrä on 150 % lisävähennyksen perusteesta.
Esimerkki: Yhtiön tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatioille suoritettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskujen summa on 350 000 euroa. Yhtiö ei ole saanut tukia. Yhtiön lisävähennyksen peruste on 350 000 euroa ja yhtiö merkitsee tähän kohtaan laskennalliseksi vähennykseksi 150 % perusteesta, eli 525 000 euroa.
Enimmäismäärän ylittävä osuus
Merkitse tähän kohtaan se laskennallisen vähennyksen osuus, joka ylittää vähennyksen 500 000 euron enimmäismäärän.
Jos edellisen kohdan laskennallinen vähennys olisi esimerkiksi 525 000 euroa, tähän kohtaan merkitään se määrä, jolla 525 000 euroa ylittää 500 000 euroa, eli 25 000 euroa.
Yritysjärjestelyjen vaikutus
Ilmoita tässä kohdassa se määrä, jolla yritysjärjestelyn osapuolina olevien yhtiöiden siirtyvään toimintaan perustuvat yhteenlasketut lisävähennykset ylittäisivät 500 000 euron enimmäismäärän. Jos yhteismäärä ei ylity, jätä kohta tyhjäksi.
Täytä tämä kohta vain, jos yritys tai yhteisö on ollut vastaanottavana tai hankkivana osapuolena yritysjärjestelyssä ja yritys tai yhteisö aikoo tehdä lisävähennystä sille yritysjärjestelyssä siirtyneen toiminnan perusteella. Tällöin yritysjärjestely voi vaikuttaa lisävähennyksen määrään.
Yritysjärjestelyn osapuolina olevien yhtiöiden siirtyvästä toiminnasta tekemät lisävähennykset eivät saa yhteenlaskettuina ylittää 500 000 euron verovuosikohtaista enimmäismäärää. Yritysjärjestelyjä, jotka voivat vaikuttaa lisävähennykseen määrään, ovat sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto ja liiketoimintakauppa.
Huomaa, että yritysjärjestelyn vaikutuksen arvioiminen ja kohdan täyttäminen edellyttävät, että siirtävän tai luovuttavan yhtiön tekemä lisävähennys on tiedossa.
Esimerkki: Yhtiön tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatioille suoritettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskujen summa on 200 000. Yhtiö ei ole saanut tukia. Yhtiön lisävähennyksen peruste on 200 000 euroa ja laskennallinen vähennys 300 000 euroa.
Yhtiö on ollut vastaanottava yhtiö sulautumisessa, jonka toinen osapuoli on tehnyt 300 000 euron tutkimusyhteistyövähennyksen. Toisen yhtiön tekemä lisävähennys ja esimerkkiyhtiön laskennallinen vähennys olisivat yhteensä 600 000 euroa, eli 100 000 euroa yli lain salliman 500 000 euron enimmäismäärän.
Tästä johtuen yhtiö merkitsee lomakkeeseen yritysjärjestelyjen vaikutukseksi 100 000 euroa, ja seuraavassa kohdassa oman lisävähennyksensä määräksi 200 000 euroa (laskennallinen vähennys 300 000 euroa - yritysjärjestelyjen vaikutus 100 000 euroa).
Esimerkin yritysjärjestelyjen osapuolten lisävähennykset ovat 300 000 euroa ja 200 000 euroa eli yhteensä 500 000 euroa.
Lue yritysjärjestelyjen vaikutuksesta lisävähennyksen määrään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2021-2027 luvusta 4.3 Yritysjärjestelyjen vaikutus lisävähennyksen määrään.
Väliaikaisen lisävähennyksen määrä
Ilmoita vaaditun lisävähennyksen määrä. Lisävähennyksen määrä on 150 prosenttia lisävähennyksen perusteesta. Ota lisävähennyksen määrässä myös mahdollisten yritysjärjestelyjen vaikutukset. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa. Lisävähennystä ei myönnetä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa.
Koska lisävähennyksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa, lisävähennyksen voi tehdä vain, jos yrityksellä tai yhteisöllä on lisävähennyksen perusteena olevia kuluja elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteessä yhteensä vähintään 3 333,33 euroa. Molempien tulolähteiden lisävähennyksen määrä saa puolestaan verovuonna olla enintään 500 000 euroa.
Lisävähennys tehdään elinkeinotoiminnan tulolähteessä, jos se perustuu elinkeinotoiminnan kuluina vähennettäviin alihankintalaskuihin. Ilmoita elinkeinotoiminnan lisävähennyksen määrä myös pääveroilmoituksen tuloverolaskelmassa tai vastaavassa kohdassa seuraavasti:
- 6B tai 6U: kohdassa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys
- 6C: kohdassa Kaikki muut vähennykset
- 5 tai 6A: kohdassa Kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut
Lisävähennys tehdään maatalouden tulolähteessä, jos se perustuu maatalouden kuluina vähennettäviin alihankintalaskuihin. Ilmoita maatalouden lisävähennyksen määrä myös pääveroilmoituksen tuloverolaskelmassa tai vastaavassa kohdassa seuraavasti:
- 7M: kohdassa Muut kulut (mm. koulutusvähennys)
- 2 ja 2Y: kohdassa Muut vähennykset (esim. lisävähennykset ja koulutusvähennys)
Vapaamuotoinen selvitys
Anna lomakkeen 67 lisäksi vapaamuotoinen selvitys lisävähennyksen perusteena olevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Vapaamuotoisen selvityksen sisältö voi vaihdella tilanteen mukaan. Käsittelyn nopeuttamiseksi anna selvityksessä tarkempaa tietoa esim. seuraavista aiheista:
- Selvitys tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa tehdystä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Jos lisävähennysvaatimus perustuu useaan eri hankkeeseen, selvitys on annettava jokaisen hankkeen osalta erikseen. Erittele myös kyseiseen hankkeeseen kohdistuvien kulujen määrä.
- Millä tavoin tutkimus- ja kehittämistoiminta liittyy yrityksen tai yhteisön varsinaiseen elinkeinotoimintaan tai maatalouteen?
- Millä perusteella yhteistyöorganisaatio täyttää lain 2 §:n 2 kohdan edellytykset?
- Päivämäärät, jolloin tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation laskutuksen perusteena olevat sopimukset on allekirjoitettu, jos sopimuksia on useita.
- Selvitys lisävähennyksen perusteena olevaan hankkeeseen saadusta suorasta valtiontuesta tai muusta julkisesta tuesta. Onko kysymyksessä yleistuki vai kohdistuuko tuki nimenomaisesti alihankintalaskuihin? Esitä myös laskelma siitä, miten saatu tuki on huomioitu lisävähennyksen määrässä.
- Jos yritys tai yhteisö on ollut verovuonna vastaanottavana tai hankkivana osapuolena sulautumisessa, jakautumisessa, osittaisjakautumisessa, liiketoimintasiirrossa tai liiketoimintakaupassa, miten yritysjärjestelyn toisen osapuolen siirtyvän toiminnan perusteella tekemä lisävähennys on otettu huomioon lisävähennyksen määrässä?