Yli puoleen viime vuonna hallintarekisteröidyille osakkeille maksetuista osingoista sovellettiin alennettuja lähdeverokantoja – myös piensijoittajat hyötyivät TRACE-menettelyn käyttöönotosta

Ensimmäisenä maailman maana Suomessa käyttöön otettu osinkojen lähdeverotuksen TRACE-menettely on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut toimivaksi. Menettelyn käyttöönoton myötä yli 70 prosenttia rekisteröityneistä säilyttäjistä myönsi lähdeveroetuja jo osinkojen maksuhetkellä.

TRACE-menettelyä (Treaty Relief and Compliance Enhancement) sovelletaan ulkomaisiin sijoittajiin, jotka sijoittavat suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Menettelyssä pankki suorittaa osakkeenomistajan verot voimassa olevien verosopimusten mukaisesti, ja asiakas voi saada verosopimusedut jo maksuhetkellä.

Vuonna 2021 maksetuista osingoista annettiin vuosi-ilmoitukset alkukeväällä 2022. Näihin ilmoituksiin sisältyvät myös uuden TRACE-menettelyn alaiset hallintarekisteröidyistä osakkeista maksetut osingot. Osinkotietojen raportointi uudella menettelyllä onnistui hyvin: teknisesti raportointi toimi sujuvasti, ja ilmoituksilla saatiin oikeat tiedot. Ilmoitusten sisällöstä näkyy nyt paremmin se, miten laajasti alennettuja verokantoja on käytetty.

Verosopimusetuja myönnettiin laajasti ensimmäisenä vuonna

Vuosi-ilmoitusten perusteella rekisteröityneet säilyttäjät hyödynsivät usein mahdollisuutta myöntää verosopimusetuja jo maksuhetkellä. Kaikista vuonna 2021 hallintarekisteröidyille osakkeille maksetuista osingoista yli puoleen sovellettiin verosopimusten mukaisia alempia lähdeverokantoja. 

Alempia verokantoja käytettäessä lähdevero perittiin yleisimmin 15 prosentin verokannan mukaan. Myös 0-verokantaa hyödynnettiin usein. Lukumääräisesti valtaosa (81 %) alemmilla verokannoilla maksetuista osingoista maksettiin yksityisille sijoittajille, ja vastaavasti yhteisöille vähemmän (19 %). Euroissa mitattuna suurin osa maksettiin yhteisöille. Huomattavaa on, että myös piensijoittajat saivat lähdeveroetuja TRACE-mallin avulla jo sen ensimmäisenä vuonna.   

Rekisteröityneet säilyttäjät ilmoittivat suurimman osan (94 %) kaikista pörssiyhtiöiden ulkomaalaisille sijoittajille vuonna 2021 maksamista osingoista. Säilyttäjärekisteriin oli vuonna 2021 rekisteröitynyt 76 säilyttäjää, joista 69 ulkomaalaisia ja 7 suomalaisia. Tämän vuoden aikana rekisteriin on liittynyt lisää säilyttäjiä, ja tällä hetkellä niiden määrä on 87.

TRACE-menettelyn käyttöönoton myötä verokertymän kasvussa on nähtävissä piikki, kertoo Verohallinnon riskivastaava Katja Pussila.

– Lähdeverokertymä on ollut kasvussa vuodesta 2018 lähtien. Osa kasvusta on tavoiteltua ja seurausta tehostetusta valvonnastamme. Osittain vuoden 2021 verokertymän kasvua selittää uusi järjestelmä, joka vaatii muutaman vuoden vakiintuakseen. Odotamme, että verokertymän kasvu tasaantuu, kun TRACEn käyttö vakiintuu, Pussila sanoo.

Hän toteaa myös, että muutoksen myötä lähdeveron palautushakemusten määrä kasvaa väliaikaisesti.

–  Lähdeveron palautushakemuksissa on nähtävissä maltillista kasvua etenkin henkilöasiakkailta ja ennakoimme kasvun jatkuvan myös tulevien muutaman vuoden aikana. Tämä oli tiedossa jo lakimuutosvaiheessa, ja johtuu uuden menettelyn käyttöönotosta. Verohallinto on valmistautunut tähän ja varautunut hakemusten käsittelyyn, Pussila sanoo.

Uusi menettely vähentää sijoittajien hallinnollista taakkaa ja auttaa valvonnassa

Katja Pussila kertoo, että TRACE-menettelyn etu on sijoittajan hallinnollisen taakan väheneminen.

– TRACE-menettelyllä vältytään työläältä lähdeveron palauttamiselta. Koska TRACE-menettely perustuu kansainväliseen standardiin, se on ulkomaisenkin pankin tai muun säilyttäjän helpompi ottaa käyttöön. Tämä virtaviivaistaa prosesseja ja auttaa varmistamaan, että verot maksetaan kuten kuuluu.

– TRACE-malli myös parantaa Verohallinnon mahdollisuuksia saada tietoja hallintarekisteröityjen osakkeiden säilytysketjuista ja osingonsaajista. Pystymme TRACEn avulla paremmin tunnistamaan ne saajat, joiden tiedoissa on epäloogisuuksia ja kohdistamaan valvontaresurssit korkean riskin tapauksiin, Pussila sanoo.

Menettelyä kehitetään asiakasymmärryksen pohjalta

Menettelyä toteutettaessa Verohallinto kokosi laajasti asiakasymmärrystä TRACEn käyttöönoton eri vaiheissa.

– Kartoitimme asiakkaiden tilanteita ja haasteita mm. asiakas- ja sidosryhmätapaamisissa, jotka auttoivat meitä toteuttamaan ratkaisut ja ohjeet asiakaslähtöisesti. Toimialan kanssa käymiemme keskusteluiden pohjalta kuvasimme esimerkiksi asiointipolun, joka kuvaa rekisteröityneen säilyttäjän asioinnin vaiheita ja asiointikanavia. Jatkamme edelleen vuoropuhelua toimialan kanssa ja rohkaisemme kertomaan meille ongelmakohdista tai puuttuvasta ohjeistuksesta, Verohallinnon asiakkuusvastaava Antti Santalahti kertoo.

– Teemme edelleen töitä sen eteen, että yhä useampi sijoittaja saisi lähdeveroetuudet jo maksuhetkellä. Vie toki useamman vuoden ennen kuin uusi järjestelmä on täysin toiminnassa ja sen tuomat käytännöt vakiintuneet, mutta ensimmäinen vuosi on osoittanut, että järjestelmä toimii odotetusti ja sillä voidaan saavuttaa ne hyödyt, joita siltä odotettiin, Katja Pussila kertoo.

Mistä on kyse?

• Suomessa TRACE-menettely perustuu julkiseen säilyttäjärekisteriin, johon rekisteröityneellä säilyttäjällä, eli esimerkiksi luottolaitoksella tai sijoituspalveluyrityksellä, on ensisijainen verovastuu asiakkailleen maksetuista osingoista ja verosopimusetujen myöntämisestä.
• Rekisteröityneen säilyttäjän on varmistettava osingonsaajan verotuksellinen asuinvaltio ja oikeus lähdeveroetuihin, esimerkiksi osingonsaajan itse antaman ilmoituksen avulla.
• Rekisteröitynyt säilyttäjä antaa myös vuosi-ilmoituksen välittämistään osingoista OECD:n TRACE-skeemalla, johon myös aiemmin mainitut Verohallinnon vuosi-ilmoitukset pohjautuvat. TRACE-skeema on viranomaisten ja finanssitoimialan yhdessä kehittämä kansainvälinen standardisoitu raportointipohja, joka annetaan xml-muodossa.

Lue lisää: Hallintarekisteröidyt osakkeet