Kuinka paljon julkiset verotiedot kertovat todellisista tuloista?

Henkilöasiakkaiden julkisia verotietoja ovat mm. valtion verotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo.

Julkisissa verotiedoissa ei ole mukana kaikkia asiakkaiden tienaamia ansio- ja pääomatuloja. Tämä johtuu vähennyksistä, joita tuloista on vähennetty verotuslaskennassa, sekä pääomatulojen verovapaista osuuksista. Mukana ei ole myöskään useita muita tuloja, kuten verovapaita etuuksia.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka paljon vähennyksiä on tehty ja kuinka paljon valtion verotuksessa verotettavat ansio- ja pääomatulot eli julkiset verotiedot kertovat todellisista tuloista.

Ansiotulot

Ansiotuloja ovat esimerkiksi palkat, eläkkeet ja veronalaiset sosiaalietuudet, kuten työttömyys- ja vanhempainpäiväraha sekä elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus. Ansiotuloja kertyi vuonna 2019 4,7 miljoonalle asiakkaalle yhteensä 137,2 miljardia ja näistä palkkatuloja oli 92,2 miljardia.

Verotuksessa tehtävät vähennykset pienentävät julkisissa tiedoissa näkyviä ansiotuloja.

Ansiotuloista tehtävät vähennykset painottuvat pienempiin ansiotuloihin

Ansiotuloista voi vähentää tulonhankkimismenoja, kuten kodin ja työpaikan väliset matkakustannukset ja työasuntovähennyksen. Tulonhankkimismenoja vähennettiin vuonna 2019 4,7 miljardia, joista suurin osa kohdistui palkkatuloihin.

Lisäksi valtion- ja kunnallisverotuksessa tehdään eräitä muita vähennyksiä. Näistä merkittäviä ovat esimerkiksi eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi on vähennyksiä, jotka tehdään ainoastaan joko valtion verotuksessa tai kunnallisverotuksessa. Lue lisää vähennyksistä.

Ansiotuloverotuksessa tehdään myös eräitä vähennyksiä verosta. Tällainen vähennys on esimerkiksi kotitalousvähennys. Nämä verosta tehtävät vähennykset eivät vaikuta julkisissa verotiedoissa näkyviin ansio- ja pääomatuloihin, joten niitä ei sisällytetä tämän artikkelin tarkasteluihin.

Graafissa 1 on valtion verotuksessa verotettavan ansiotulon osuus ansiotuloista eri tuloluokissa.

Alle 20 000 euron ansiotuloista tehtävät vähennykset ovat noin 46 prosenttia suhteessa tuloluokan ansiotuloihin. Toisin sanoen, julkisissa verotiedoissa näkyy noin 54 prosenttia kyseisen tuloluokan tienaamista ansiotuloista. Yli puolen miljoonan ansiotuloluokassa vähennysten osuus on varsin vähäinen, vajaa 5 prosenttia. Julkisissa verotiedoissa näkyy siis noin 95 prosenttia tienatuista ansiotuloista.

Kaikista ansiotuloista valtion verotuksessa verotettavia ansiotuloja on 81,4 prosenttia eli 111,7 miljardia. Näitä kertyi 4,4 miljoonalle asiakkaalle.

Graafi 1: Julkisissa verotiedoissa näkyvien ansiotulojen osuus ansiotuloista.

Pääomatulot

Vuonna 2019 pääomatuloja kertyi 13,3 miljardia 2,1 miljoonalle asiakkaalle. Pääomatulot jaetaan verovapaisiin ja veronalaisiin pääomatuloihin. Veronalaisia pääomatuloja oli 10,9 miljardia, eli 82 prosenttia ja niitä sai 2 miljoonaa asiakasta.

Verovapaat osuudet ja vähennykset pienentävät julkisissa tiedoissa näkyviä pääomatuloja.

Verovapaa osuus pääomatuloista suurin pienissä pääomatuloissa

Verovapaita pääomatuloja oli vuonna 2019 2,4 miljardia euroa, eli 18 prosenttia pääomatuloista. Näitä sai 1,7 miljoonaa asiakasta. Valtaosa (82%) verovapaista pääomatuloista on muista kuin listaamattomista yhtiöistä maksettuja osinkoja. Listatuista yhtiöistä maksettujen osinkojen verovapaa osuus oli 257 miljoonaa, eli ne ovat 10 prosenttia kaikista verovapaista pääomatuloista.

Graafissa 2 esitetään verovapaat pääomatulot suhteessa pääomatuloihin eri tuloluokissa. Verovapaiden pääomatulojen osuus on suurin alle 500 euron veronalaisten pääomatulojen luokassa ja pienin yli miljoonan euron luokassa. Suurempia pääomatuloja tienanneilla näkyy siis julkisissa verotiedoissa suurempi osuus pääomatuloista kuin pienempiä pääomatuloja tienanneilla.

Graafi 2: Verovapaiden pääomatulojen osuudet pääomatuloista.

Verotettavien pääomatulojen suhde pääomatuloihin vaihtelee

Veronalaisista pääomatuloista tehdään erilaisia vähennyksiä, esimerkiksi tulonhankkimiskuluja sekä tappioita. Näiden vähennysten kokonaissumma oli vuonna 2019 yhteensä 951 miljoonaa. Se on noin 9 prosenttia veronalaisista pääomatuloista. Näin ollen valtion verotuksessa verottavaksi pääomatuloksi vuonna 2019 jäi 9,9 miljardia, eli 91 prosenttia veronalaisista pääomatuloista tai 74 prosenttia pääomatuloista. Lue lisää pääomatuloista tehtävistä vähennyksistä.

Graafissa 3 näkyy, miten valtion verotuksessa verotettavien pääomatulojen suhde pääomatuloihin vaihtelee. Alle 500 euron veronalaisilla pääomatuloilla verotettava, eli julkisissa verotiedoissa näkyvä, osuus on 32 prosenttia ja erilaisten vähennysten osuus 68 prosenttia.

Vastaavasti yli miljoonan veronalaisissa pääomatuloissa julkisissa verotiedoissa näkyvää verotettavaa pääomatuloa on 89 prosenttia.

Graafi 3: Julkisissa verotiedoissa näkyvien pääomatulojen osuus tuloluokkien pääomatuloista.

Julkisten tietojen ulkopuolelle jäävät tulot

Verovapaat kustannusten korvaukset eivät sisälly julkisiin verotietoihin. Vuonna 2019 päivärahoja ja ateriakorvauksia maksettiin noin 860 000 asiakkaalle noin 1,1 miljardia euroa. Verovapaita kilometrikorvauksia sai 840 000 asiakasta ja näiden korvausten yhteissumma oli myös 1,1 miljardia. Edellä mainitut kustannusten korvaukset ovat 1,6 prosenttia suhteessa ansiotuloihin. Korkeimmillaan osuus on tuloluokissa 40 000 - 80 000 euroa, joissa ne vastaavat reilua kahta prosenttia tuloista.

Myös eräät etuudet ovat verovapaita ja ne eivät näy julkisissa verotiedoissa. Veronalaisista ja verovapaista etuuksista on lista Kelan sivuilla. Kelan tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 lapsilisiä, asumistukia sekä perustoimeentulotukea maksettiin yhteensä noin 4,2 miljardia euroa.

Merkittävin verovapaa myyntivoitto on voitto oman kodin myynnistä, kun kodissa on asuttu kaksi vuotta. Nämä myyntivoitot eivät sisälly julkisiin tietoihin. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että oman asunnon myyntivoiton verottomuus on noin 1,5 miljardin euron verotuki.

Julkisissa verotiedoissa eivät näy myöskään henkilöiden saamat lahjat tai perinnöt. Viime vuosina lahja- ja perintöveroilmoitusten perusteella näitä jaetaan 7-10 miljardia vuosittain.

Kuolinpesien tulot vuonna 2019 olivat 493 miljoonaa, josta veronalaista oli 459 miljoonaa. Kuolinpesät verotetaan itsenäisesti ja niiden tulot näkyvät julkisissa verotiedoissa samojen sääntöjen mukaan kuin muidenkin henkilöasiakkaiden. Sen sijaan kuolinpesien osakkailleen jakamat tulot eivät näy julkisissa verotiedoissa. Verohallinnolla ei ole tilastoja kuolinpesien osakkaille jakamista tuloista.

Verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset eivät näy julkisissa verotiedoissa. Muutoksia verotukseen voidaan tehdä joko asiakkaan hakemuksen tai valvontatoimien perusteella.