Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden, tarjoilupaikkojen, OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet melko pieniä. Arvosanan oivallinen tai hyvä on viime vuonna saanut yli 83 prosenttia tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on saanut lähes 17 prosenttia valvonnan kohteena olleista toimijoista.

Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, antaa viranomainen usein määräyksen tai käyttää jotain muuta hallinnollista pakkokeinoa määräystenvastaisen tilanteen korjaamisen varmistamiseksi. Korjattavaa tai huono arvosanan saaneisiin yrityksiin tehdään myöhemmin uusintatarkastus.

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Hallinnollisia pakkokeinopäätöksiä on viime vuonna tehty 190 (kuvio 5). Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on ollut määräys.

Elintarvikealan toimijan luotettavuus ja velvoitteiden hoito

Elintarvikealalla toimivan yrityksen tulee elintarvikelainsäädäntöä noudattamalla varmistaa, että kuluttajien turvallisuus ei vaarannu ja että kuluttajia ei johdeta harhaan. Myös taloudellisen toiminnan luotettavuutta arvioidaan esimerkiksi seuraamalla verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamista.

Ongelmat julkisoikeudellisten velvoitteiden hoidossa voivat ilmentää harmaan talouden riskiä ja julkisoikeudellisia velvoitteita laiminlyövä saattaa laiminlyödä myös elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi säädettyjä vaatimuksia.

Yhdistämällä velvoitteidenhoitoselvityksen tiedot OIVA-arvioinnin tietoihin, voidaan arvioida toimijan luotettavuutta sekä taloudellisen että elintarviketurvallisuuden näkökulman kautta ja siten saada laaja kuva yrityksen toiminnasta. Tämän kuvan myötä voidaan suunnata valvontatoimenpiteitä ja se on avuksi myös elintarvikeketjun rikosepäilyjen selvittämisessä.

Elintarvikeketjuun liittyvässä elinkeinotoiminnassa havaitut rikosepäilyt ja tehdyt tutkintapyynnöt

Koko elintarvikeketjua koskevia rikosepäilytapauksia ja esitutkintaviranomaisille tehtyjä tutkintapyyntöjä on alettu koota yhteen vuonna 2021. Elintarvikealan yritysten lisäksi elintarvikeketjussa ovat mukana esimerkiksi eläin- ja kasvintuotantotilat, rehu-, lannoite-, siemen- ja sivutuotealan toimijat.

Yhdessä tilastoidussa rikosepäilytapauksessa tai tutkintapyynnössä voi olla mukana useaa eri lainsäädäntösektoria koskevia rikosepäilyjä sekä vastaavasti useita rikosnimikkeitä. Yleisimmät elintarvikeketjun rikostapauksissa esiintyvät rikosnimikkeet ovat terveysrikos, markkinointirikos, rekisterimerkintärikos, eläinsuojelurikos ja törkeä eläinsuojelurikos, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen, ympäristön turmeleminen, petos ja törkeä petos sekä väärennys ja törkeä väärennys. Kuviossa 6 näkyvät Ruokaviraston tiedossa olevien rikosepäilytapausten ja tehtyjen tutkintapyyntöjen määrät.

Viime vuonna tyypillisimmät rikosepäilytapaukset koskivat alkutuotannon eläintuotantoon liittyviä rikoskokonaisuuksia ja tapauksia, joissa elintarvikkeita on valmistettu elintarvikevalvonnan ulkopuolella epäasianmukaisissa olosuhteissa.

Ruokaviraston elintarvikevalvonnan kehittämisprojektissa paljastui kymmeniä elintarvikealalla toimivia yrityksiä, jotka ovat toimineet elintarvikevalvontarekisterin ja siten kokonaan elintarvikevalvonnan ulkopuolella. Tiedot yrityksistä saatiin yhteistyössä Verohallinnon ja kunnallisten elintarvikevalvontayksiköiden kanssa. Osa näistä tapauksista on hoidettu hallinnollisin toimin ja osassa on tehty tai tehdään tutkintapyyntö esitutkintaviranomaiselle.

Elintarvikevalvonnan tilastoja kannattaa tarkastella vertaamalla niitä tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää yhteisiä piirteitä tai jopa vaikutusmekanismeja eri ilmiöiden välillä tai yksittäisen ilmiön sisällä.

Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta

Lähde: Valvira

Alkoholihallinnolla tarkoitetaan alkoholiviranomaisina toimivien Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja aluehallintovirastojen (AVI) muodostamaa lupahallinnon, valvonnan ja ohjauksen kokonaisuutta. Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa. 

Alkoholihallinnon perustehtävänä on ehkäistä alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja valvomalla ja rajoittamalla alkoholiin liittyvää elinkeinotoimintaa. Perustehtävä muodostaa vahvan tukipilarin ja perustan olla osana harmaan talouden torjunnan viranomaisverkostoa.

Alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää alkoholilain mukaista luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat, ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta.

Alkoholielinkeinorekisteri uudistui – tiedonkäsittely muuttui merkittävästi 

Uuden alkoholielinkeinorekisterin eli Allun sähköinen asiointi otettiin käyttöön huhtikuussa 2023. Allu on Valviran ja aluehallintovirastojen ylläpitämä rekisteri, jonne tallennetaan tiedot alkoholielinkeinon toimijoista ja alkoholiluvista sekä alkoholituotteista, niiden valmistuksesta ja toimituksista. Rekisteriä käyttävätkin useat tahot alkoholin anniskelijoista aina vähittäismyyjiin, tukkumyyjiin, valmistajiin, teollisiin käyttäjiin ja viranomaisiin saakka.

Allun avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynnin valvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta ja taloudellisten edellytysten määrittämisestä. Tietojen pohjalta tuotetaan myös viralliset alkoholitilastot ja alkoholiasioita koskevat tieto- ja rekisteripalvelut.

Uudistus digitalisoi ja reaaliaikaisti alkoholihallinnon lupahallintoa ja valvonta-asioiden käsittelyä. Uusitun järjestelmän jatkokehittäminen edesauttaa viranomaisyhteistyötä ja mahdollistaa viipeettömämmän tiedonkulun sekä paremman asianhallinnan.  

Alkoholihallinnon käsittelymäärissä palattiin korona-ajan tasolle

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin noin 9 000 anniskelu- tai vähittäismyyntiin liittyvää asiaa vuodessa. Alkoholilain uudistuksen seurauksena vuonna 2018 aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien käsittelemien lupa-asioiden määrä lisääntyi usean tuhannen asian verran. Poikkeusaika vuosina 2020–2021 käsiteltävien asioiden määrä laski alle 8 000 asiaan. Muutosta selittää alkoholitarkastajien työtehtävien siirtyminen osittain tartuntatautilain mukaiseen valvonta- ja torjuntatyöhön, ja koska suuri osa tilapäisen anniskeluluvan edellyttävistä tapahtumista jätettiin pitämättä, niihin liittyvää lupakäsittelyä ei tarvittu. Vuonna 2022 käsiteltävien asioiden määrä nousi kokonaisuudistusta edeltävien vuosien tasolle. Vuonna 2023 käsiteltävien asioiden määrä laski 8 000 asiaan. On kuitenkin ennenaikaista arvioida vaikuttaako lupien hakemiseen toiminnanharjoittamiseen liittyvät epävarmuudet, vai onko kyse alkoholielinkeinorekisterin uudistumisen kirjaamiskäytänteiden muuttumisesta. (kuvio 1)

Anniskelulupien määrä kasvoi ja vähittäismyyntilupien määrä väheni

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi 2018 alkoholilain uudistusta edeltäneinä vuosina melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa, minkä jälkeen lupien määrä voimakkaasti kasvoi. Määrällinen kasvu hidastui vuonna 2020, mutta jatkoi nousua vuosina 2021–2023. Vuoden 2023 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 816 anniskelulupaa. Määrä on sata lupaa enemmän kuin vuoden 2022 lopussa (kuvio 2).

Anniskelulupien määrän kasvu selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi.

Vähittäismyyntilupien (korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin klo 9–21) määrä laski tasaisesti ennen alkoholilakiuudistusta. Alkoholilain uudistuksen myötä vähittäismyyntilupien kokonaismäärä kääntyi nousuun. Muutosta selittävät anniskeluluvan yhteyteen ja käsityöläisoluen sekä tilaviinin valmistajille myönnetyt vähittäismyyntiluvat.

Vuoden 2023 lopussa alkoholijuomia saattoi ostaa Manner-Suomessa mukaan yhteensä 4 699 myyntipaikasta. Määrä on 174 lupaa vähemmän kuin vuoden 2022 lopussa (kuvio 2). Vähittäismyyntipaikkojen lukumäärän lasku selittyy osittain toiminnan keskittymisellä kauppakeskuksiin ja uudistuneen alkoholielinkeinorekisterin tilastoinnin muuttumisella. Vähittäismyyntitilasto ei sisällä anniskelun ulosmyyntilupia.

Alkoholihallinto on onnistunut harmaan talouden torjunnassa – tilastointi uudistui toistamiseen

Harmaan talouden torjunnan vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä. Valvira on tilastoinut vuosina 2012–2021 vertailukelpoisesti harmaan talouden torjuntaan liittyviä valvonta-asioiden toimenpiteitä.

Vuoden 2022 alusta ajantasaistimme harmaan talouden torjunnan valvonta-asioiden tilastoinnin tietoerät vastaamaan voimassa olevan alkoholilain sisältöä. Vuoden 2023 alusta tilastoinnin tietoerät eriytettiin lupahallinnon ja valvonta-asioiden omiin kokonaisuuksiin.

Lupahallinnon tilastointi sisältää uusien anniskelu- ja vähittäismyyntilupien hakemuksiin liittyvät toimenpiteet. Sen sijaan valvonta-asioiden tilastointi sisältää olemassa olevien lupien toimenpiteet.

Tilastoitavien tietoerien avulla muodostetaan kokonaiskuva alkoholihallinnon harmaan talouden torjunnan toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.

Harmaan talouden torjunta on yksi osa alkoholihallinnon laajassa tehtäväkentässä. Vuonna 2023 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää erittäin onnistuneina, kun otetaan huomioon edelleen toimialaan vaikuttavat poikkeusajan vaikutukset ja elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt sekä alkoholihallinnon henkilöresurssien väheneminen.

Valvonta-asioiden harmaan talouden torjunnan tilasto

Koosteessa 1 esitetään vuodelta 2023 aluehallintovirastojen harmaan talouden torjunnan valvontatoimenpiteet, jotka kohdistuivat olemassa oleviin lupiin. Koosteesta nähdään alueittain lukumäärät taloudellisten edellytysten selvittämiseksi avatuista valvonta-asioista. Lisäksi nähdään lukumäärät valvonta-asioiden selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, määräajan asettamisesta ja annetusta ohjauksesta, anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisista sekä päättyneiden valvonta-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista ja maksetuista veroveloista.

Aikaisemmin selvityspyyntöjä on tehty vuositasolla keskimäärin 164 ja niiden seurauksena verovelkaa on maksettu noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2023 valvonta-asioita avattiin 195, joista lähetettiin 124 selvityspyyntöä, ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 1,2 miljoonaa euroa.

Lupa-asioiden harmaan talouden torjunnan tilasto

Koosteessa 2 esitetään vuodelta 2023 aluehallintovirastojen harmaan talouden torjunnan valvontatoimenpiteet, jotka liittyivät luvan hakemiseen. Koosteesta nähdään alueittain lukumäärät taloudellisten edellytysten selvittämiseksi avatuista lupa-asioista. Lisäksi nähdään lukumäärät lupa-asioiden selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, kuten luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, hakemuksen peruuttamisista, tehdyistä kielteisistä päätöksistä, määräaikaisina myönnetyistä luvista, hakemuksen mukaisesti myönnetyistä luvista sekä päättyneiden lupa-asioiden seurauksena sovituista maksujärjestelyistä ja -ohjelmista ja maksetuista veroveloista.

Vuonna 2023 lupa-asioita avattiin 127, joista lähetettiin 115 selvityspyyntöä, ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 610 000 euroa.

Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä jatkettiin vuosina 2017, 2018 ja 2019. Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään. Vuonna 2019 ei tullut vireille ilmoituksia, joissa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta. Tehostettu tarkastus on koskenut osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa on ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tehostetussa käsittelyssä on pyritty tarkemmin selvittämään, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Tiettyjen kriteerien täyttyessä PRH on pyytänyt osakkeiden kauppakirjaa ilmoituksen liitteeksi tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2020 ilmoitusten järjestelmällisestä tehostetusta tarkastuksesta luovuttiin osin resurssisyistä ja osin sen vuoksi, että sähköisen asioinnin osuus ilmoituksista kasvoi selvästi. Tehostettua tarkastusta suoritettiin pistokoemaisesti muutaman kerran vuodessa. Lokakuussa 2020 toteutetussa tarkastuksessa ei havaittu ilmoituksia, jossa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta. Marraskuussa 2021 tuli ilmi muutama väärinkäytöstapaus, minkä seurauksena PRH aloitti ilmoitusten tehostetun käsittelyn uudelleen. Tehostettu tarkastus koskee osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tiettyjen kriteerien täyttyessä rekisteriviranomainen pyrkii selvittämään ilmoitetun seikan oikeellisuuden edellä kuvatuin keinoin.

Vuonna 2022 ilmoitusten tehostettua tarkastusta jatkettiin riskiperusteisesti määritettyjen kriteerien avulla. Tehostettu tarkastus kohdennettiin osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksiin, joissa ilmoitettiin rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Väärinkäytöstapauksia ilmeni muutama enemmän kuin edellisenä vuonna. Kohdennetulla tarkastuksella kyettiin estämään virheellisten tietojen päätymistä rekisteriin. Vuonna 2023 tiettyihin muutosilmoituksiin kohdennettiin riskiperusteisia tarkastustoimia. Varsinaisia väärinkäytöstapauksia ei ole ilmennyt vuonna 2023.

Yrittäjän oleskelulupahaun yhteydessä havaitut ilmiöt moninaistuvat

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Yrittäjän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että Uudenmaan ELY-keskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Osapäätöksessä tarkastellaan yritysten kannattavuutta sekä luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuonna 2023 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 1 104 osapäätöstä, joista 48 % oli kielteisiä. Kielteisten osapäätösten osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna 8 %. Ensimmäistä oleskelulupaa koskevia osapäätöksiä tehtiin kaikista osapäätöksistä 29 % ja jatkolupia puolestaan 71 %.

Kielteisille päätöksille monia syitä

Kielteinen osapäätös ei suoraan kerro harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Yleisimmät syyt kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito tai yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Uudenmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä epäkohdista ja laiminlyönneistä ilmoitettiin muun muassa Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, Verohallinnolle ja poliisille.

Peitellyt työsuhteet, alipalkkaus, työperäinen hyväksikäyttö, alihankintasopimusten pimeät markkinat ja ilman liiketaloudellista perustetta olevien välikäsien määrän lisääntyminen ovat ilmiöitä, jotka nousivat esiin kielteisissä osapäätöksissä. Peiteltyjen työsuhteiden määrä, eli niin sanottu näennäisyrittäjyys, ja havainnot työperäisestä hyväksikäytöstä lisääntyivät viime vuoden aikana. ELY-keskus ei omassa arviossaan voi katsoa myönteisesti alihinnoittelua eikä työantajan lakisääteisten velvoitteiden välttelyä. Yrittäjänä tehdessä laskennallisen tuntiansion on oltava korkeampi, kuin palkkasuhteisessa työssä, jotta kustannukset ja yrittäjän toimeentulo saadaan katettua. Edelleen hakemuksissa esiintyi ulkopuolisten toimijoiden tarjoamaa maksullista palvelua.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 70 eri maan kansalaisilta. Määrällisesti eniten hakemuksia tuli Venäjän, Kiinan ja Pakistanin kansalaisilta. Venäjä ja Kiina olivat aikaisempien vuosien tapaan yleisimmät kansalaisuudet yrittäjän oleskelulupahakemuksissa. Suhteellisesti eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin Irakin kansalaisille, jotka olivat myös kuudenneksi suurin hakijaryhmä kaikista kansallisuuksista.

Kielteiset osapäätökset päätoimialan mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksissa yritysten toimialojen kirjo on laaja. Vuoden 2023 aikana hakemuksissa esiintyi 180 eri päätoimialaa. Määrällisesti isoimmat päätoimialat olivat ravintola-ala (ravintolat/kahvila-ravintolat), muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta sekä IT-ala (ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi). Kaaviossa 3 on esitetty 10 päätoimialaa, joihin tehtiin eniten kielteisiä osapäätöksiä. Kielteisten osapäätösten osuus oli suurin toimialoilla taksiliikenne sekä ravintolat ja kahvilat.