Rikostorjunta
Poliisi | Tulli | Syyttäjälaitos | Oikeusministeriö
Näin talousrikosprosessi etenee
Lähde: Poliisi, Syyttäjälaitos, Tulli ja oikeusministeriö; päivitetty 17.3.2022
Heikentynyt taloustilanne heijastuu talousrikostutkintaan - Poliisi kirjasi historiallisesti ennätyksellisen määrään uusia talousrikoksia
Lähde: Poliisi
Poliisin tietoon tuli vuonna 2023 yhteensä 2 391 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös rikosnimikkeiden määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta, rikosasioihin liittyi yhteensä 4 373 rikosnimikettä. Avoimien eli tutkittavana olevien rikosasioiden määrä (3 946) nousi lähes 13 prosentilla edellisvuoteen verrattuna (2022: 3 497). Avoimien talousrikosasioiden määrä on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan, ja tämä kuvaa hyvin talousrikostutkinnan edelleen kasvavaa työkuormaa ja pitkiä käsittelyaikoja. Yritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen ja konkurssien määrän lisääntyminen lisäävät myös poliisin tietoon tulevan talousrikollisuuden riskiä lähitulevaisuudessa.
Talousrikoksilla on sekä suoria taloudellisia että epäsuoria, laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden vuoksi niiden tutkiminen on tärkeää. Viime vuonna poliisi kirjasi talousrikoksiin liittyen pakkokeinoin haltuun saatua huomattavan summan, yhteensä 24,5 miljoonaa euroa (2022: 26,5). Talousrikoksiin liittyvät rikoshyötyä ja rikosvahinkoja koskevat luvut kuvaavat hyvin sitä, että talousrikokset aiheuttavat merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rikosvahingot ovat olleet talousrikoksissa vuositasolla keskimäärin 195 miljoonaa euroa. Viime vuonna päätetyissä talousrikosasioissa rikosvahingot olivat yhteensä noin 147 miljoonaa euroa. Rikosvahingon ja rikoshyödyn välille ei voida aina asettaa yhtäsuuruusmerkkejä - vähän rikoksella saatua hyötyä tuottaneella ympäristörikoksella saatetaan aiheuttaa kuitenkin tuntuvaa vahinkoa ympäristölle.
Yrityksissä tapahtuvat taloudelliset väärinkäytökset näkyvät törkeiden talousrikosten määrän kasvuna
Yritysten ja niihin liittyvien henkilöiden taloudelliset väärinkäytökset ilmenevät tyypillisesti velallisen rikoksina, vero- ja kirjanpitorikoksina, kavalluksina, väärennyksinä ja erilaisina petoksina. Vuonna 2023 erityisesti törkeät tekomuodot kirjanpitorikoksissa, verorikoksissa, velallisen epärehellisyysrikoksissa, avustuspetoksissa, kavalluksissa ja väärennysrikoksissa kasvoivat edellisestä vuodesta. Velallisen rikokset, vero- ja kirjanpitorikokset ovat tyypillisiä talousrikoksia ja muodostavat vuosittain merkittävän osan poliisin tietoon tulleesta talousrikoksista. Viime vuonna ne muodostivat yhteensä 54 prosenttia kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista. Yhteistyöviranomaisten torjuntatoimenpiteet, poliisin paljastamat laajat rikoskokonaisuudet ja toisinaan myös kirjaamiskäytäntöjen muutokset vaikuttavat poliisin rikosnimiketilastoihin ja aiheuttavat arvoihin satunnaista vaihtelua.
Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia
Lähde: Tulli
Tulli kantoi vuonna 2023 EU:lle ja Suomen valtiolle veroja n. 0,3 miljardia euroa. Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisen- että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.
Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin
Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.
Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät edelleen voimakkaasti Ukrainan sodan johdosta Venäjälle ja Valko-Venäjälle EU:n asettamien pakotteiden kiertäminen sekä sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä.
Tullin tarkastuksen painopisteenä on toiminta, johon liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tutkintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen.
Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013‒2023 vaihdellut 0,05‒2,10 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2023 Tullin noin 0,3 miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista oli noin 1 miljoonaa euroa eli 1,24 % (kuvio 1).
Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla
Tullin yritystarkastus varmistaa toiminnallaan tulli- ja verotusasioinnin fiskaalisen oikeellisuuden, edistää ja turvaa ulkomaankaupan sujuvuutta sekä suojaa yhteiskuntaa muun muassa harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä.
Tullin yritystarkastuksen tarkastusalueita olivat vuonna 2023 tullimenettelyt, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Lisäksi Tulli tekee edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun.
Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti. Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi varastotarkastuksia sekä kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.
Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen.
Asiakirjatarkastus tarkoittaa tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin erillisiin tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.
Tulli teki vuonna 2023 yhteensä 318 yritys- ja asiakirjatarkastusta (kuvio 2). Tarkastusmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vahvistettavat painopistealueet, tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Vuonna 2023 tullimenettelytarkastusten painopistealueet olivat tuonti ja erityismenettelyt.
Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot, vuoden 2023 loppuun mennessä maksuunpannuissa verotuspäätöksissä, olivat 3,1 miljoonaa euroa. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla.
Vuonna 2023 harmaan talouden kohteisiin tehtiin 17 yritys- ja asiakirjatarkastusta. Nämä olivat rikosperusteisia, pohjautuivat OLAFin AM-viesteihin tai esitutkintapyyntöön.
Tuoteväärennökset
Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia, suojaamaan yhteiskunnan verotuloja sekä oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön Tullin ja oikeudenhaltijoiden välillä, johtuen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden asianomistajaluonteesta. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä loukkaa rekisteröityä tavaramerkkiä tai mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvontaa tehdään muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.
Vertailuvuosina 2013–2023 Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskusuunnassa (kuvio 3). Pysäytettyjen tuotteiden kappalemäärien ja arvojen heilahtelu on täysin normaalia ja liittyy käytettävissä oleviin resursseihin. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi, johtuen itään suuntautuvan kauttakulkuliikenteen loppumisesta. Suomi ei ole enää tuoteväärennösten kauttakulkumaa. Nykyään pysäytykset painottuvat posti- ja pikarahtiliikenteeseen ja peilaavat enemmän tuoteväärennöstilannetta Suomessa kuin aikaisemmin. Internet-kaupan kasvu vaikuttaa voimakkaasti maahantuotaviin tuoteväärennöksiin. Kuljetukset posti- ja pikarahtipaketteina vaikuttavat suoraan lähetyskokoihin, jotka ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa.
Postiliiketeen valvonta on haastavaa suurten volyymien takia. Tuoteväärennöksen tunnistaminen vaatii tuotteiden tarkempaa tutkimista eikä läpivalaisusta ole pääsääntöisesti apua, esimerkiksi tavaramerkkiä ei läpivalaisukuvasta voi nähdä. Yli 95 % Suomessa tehdyistä pysäytyksistä on tavaramerkkiloukkauksia. Postiliikenteen valvontaan allokoiduilla resursseilla ei ole ollut mahdollista keskittyä saapuvien tuoteväärennösten etsimiseen verkkokaupan pakettimäärien jatkuvasti kasvaessa.
Talousrikostutkinta
Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos ja lisäksi tutkitaan muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), silloin kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan, vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen.
Tullin talousrikostutkinnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2023 yhteensä 103,2 miljoonaa euroa (2022: 18,2 M€) (kuvio 4). Vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista (vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista), Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta. Talousrikoksista takaisin saatu rikoshyöty oli 8,2 miljoonaa euroa (2022: 2 M€). Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee vuosittain.
Tulli tutki vuonna 2023 yhteensä 633 veropetosta, mikä on 51 veropetosta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Törkeitä veropetoksia paljastui 107, joka on 15 tapausta vähemmän kuin vuonna 2022. Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa.
Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden kiertämiseen liittyvät rikosepäilyt ovat Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan alusta lukien ollut merkittävä ilmiö. Viime vuoden ilmiöitä olivat myös nuuskan laittoman maahantuonnin romahdus nikotiinipussien myynnin vapauttamisen jälkeen sekä savukkeiden salakuljetuksen lisääntyminen Vuonna 2023 pakotevalvonnassa tulli-ilmoitusten kautta nousi käsittelyyn yli 8 000 Suomen ja Venäjän välistä tavarakuljetusta, joista noin 1 600 tehtiin kohdennettu tarkastus. Säännöstelyrikosten määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2022 lukien. Viime vuonna Tulli kirjasi pakotteiden vastaisesta toiminnasta yhteensä 492 säännöstelyrikosta, joista 58 tapausta on tutkittu epäiltynä törkeänä säännöstelyrikoksena. Aiempina vuosina tutkinnassa on ollut vain yksittäisiä säännöstelyrikostapauksia. Tehokkaalla vientivalvonnalla Tulli varmistaa osaltaan, että EU:n yhteiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttavia ja niille asetetut tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti.
Syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen
Rikosvastuun toteuttaminen tarkoittaa harmaan talouden ilmiöissä sitä, että syyttäjä päättää syyteharkinnassa, onko yksittäisessä asiassa perusteita katsoa jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän. Syyttäjän on pääsääntöisesti nostettava syyte, kun siihen on esitutkinnassa kertyneen näytön perusteella todennäköiset syyt. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa syyttäjän haastehakemuksella ja etenee siitä valmistelujen jälkeen pääkäsittelyyn.
Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena
Lähde: Oikeusministeriö
Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 150 päivästä 300 päivään.
Kauttaaltaan käräjäoikeuksiin saapuneita rikosasioita oli vuonna 2023 noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkien ratkaistujen rikosasioiden käsittelyajan mediaani nousi hieman, mutta on pysynyt suunnilleen vuoden 2021 tasolla.
Lisätietoa rikosasioiden käsittelystä yleisesti: Tuomioistuinviraston tilinpäätöksessä [.fi]›.