Virossa ja Baltiassa toimii merkittävä määrä suomalaisessa omistuksessa olevia yrityksiä. Suomalaiset pesänhoitajat kohtaavat käytännön työssä Virossa monenlaisia haasteita. Muun muassa rajat ylittävät konkurssit ovat arkipäivää.
Konkurssiasiamiehen toimisto tekee tiivistä yhteistyötä Viron insolvenssiasiamiehen kanssa. Viron insolvenssiasiamies kävi vierailulla konkurssiasiamiehen toimistossa heti virkaan nimittämisensä jälkeen alkuvuodesta 2023. Tapaamisessa keskusteltiin molempien maiden menettelytavoista ja sovittiin yhteistyön aloittamisesta rajat ylittävissä konkursseissa. Yhteistyöllä Viron insolvenssiasiamiehen kanssa pyritään neuvoin ja ohjein tukemaan suomalaisten pesänhoitajien työtä. Tapaamisen jälkeen Konkurssiasiamiehen toimistossa nimettiin yhteyshenkilöksi konkurssiylitarkastaja, jonka kautta pesänhoitajien tiedustelut välitetään Viroon.
Insolvenssiasiamiehen vierailun jälkeen keväällä 2023 konkurssiasiamies teki kyselytutkimuksen suomalaisten pesänhoitajien kokemuksista rajat ylittävissä konkursseissa. Tutkimuksessa ilmeni, että pesänhoitajilla on vaikeuksia saada tietoja Viron ulosottomiehiltä ja velan perintä ulosotossa on epävarmaa. Lisäksi kommunikaatio ja tietojensaanti virolaisilta pesänhoitajilta koettiin haasteellisena. Samoja ongelmia tuli esille myös asioinnissa virolaisten pankkien ja tilintarkastajien kanssa. Velallisen pankkitilien sulkeminen nähtiin vaikeana samoin kuin velallisten tavoittaminen.
Syksyllä 2023 konkurssiasiamies vieraili Virossa. Kokoukseen osallistuivat insolvenssiasiamies, Viron oikeusministeri, Kodan (ulosottomiesten ja pesänhoitajien liiton) edustajia, talousrikostutkijoita sekä pesänhoitajia. Keskusteluja käytiin kyselytutkimuksessa esille nousseista ongelmista. Lisäksi keskusteluissa virolaisten pesänhoitajien kanssa selvisi, että rajat ylittävissä konkursseissa heillä on täsmälleen samat ongelmat Suomessa asioidessaan kuin mitä suomalaisilla kollegoilla Virossa.
Virossa toimintaympäristö on erilainen verrattuna Suomeen
Virossa sähköinen asiointi on kehittynyt valtavin harppauksin ja uusia innovaatiota syntyy koko ajan. Yritysten perustaminen on helppoa ja nopeaa. Insolvenssiasiamiehellä on laajat tiedonsaatioikeudet ja pääsy tietokantoihin, mikä helpottaa valvontatyötä. Käytössä on myös kaikille avoimia sähköisiä tietokantoja, joista voi helposti hakea tietoa. Koska liiketoiminnan harjoittaminen edellyttää sähköisen asioinnin laajaa käyttöä ja rekisteröitymistä, sähköinen asiointi otetaan käyttöön myös tiedoksiannoissa. Kun käyttäjä rekisteröityy palveluun, voidaan tiedoksiannot ja haasteet antaa tiedoksi järjestelmän kautta. Maksukyvyttömyyteen liittyvä lainsäädäntö on Virossa varsin toimiva.
Vaikka Viron järjestelmä on toimiva, käytännössä taustalla vaikuttavat kuitenkin vanhat perinteet ja kulttuurierot. Viro itsenäisenä valtiona sekä demokratiana on vielä varsin nuori. Yrityksiä perustettaessa on monesti otettu huomioon jo mahdolliset tulevat insolvenssitilanteet ja velkoja voi saatavan perinnässä kohdata yllättäviä haasteita.
Konkurssipesän hoidossa on oikeudellisia eroja maiden välillä
Virolaiset pesänhoitajat eivät itse aja takaisinsaantikanteita, vaan ne hoidetaan ostopalveluina. Merkittävät oikeudenkäyntikulut, oikeusprosessiin kuluva aika ja prosessiin liittyvät suuret riskit ovat käytännössä johtaneet siihen, että kanteita nostetaan hyvin vähän. Saatavan perinnässä konkurssihakemusta voidaan käyttää painostuskeinona, koska se on kenties tehokkaampi vaihtoehto saatavan kotiuttamiselle kuin riita-asian vireille laittaminen tuomioistuimessa. Virossa ei ole käytössä trattaa tai julkista protestia, joten konkurssihakemuksen julkiseksi tuleminen tai sen uhka on suhteellisen toimiva perintäkeino. Velkoja joutuu maksamaan konkurssihakemuksen vireille laittamisesta velkojan saatavaan suhteutetun hakemusmaksun.
Tuomioistuin käyttää Virossa huomattavan paljon harkintavaltaa pesänhoitajan valinnassa. Pesänhoitajan ja tuomarin välinen kommunikaatio sekä yhteistyö on tiiviimpää verrattuna suomalaiseen järjestelmään.
Virossa sekä muissa Baltian maissa on käytössä valvontaa varten pesänhoitajarekisteri, jota ylläpitää valvova viranomainen. Valvova viranomainen myös myöntää luvat pesänhoitajana toimimiseen. Mahdollisissa pesänhoitajien laiminlyöntitilanteissa ja rikkomuksissa käytössä on tehokas seuraamusjärjestelmä. Rekisteristä poistaminen on erittäin tehokas ennalta- ja erityisestävä keino.
Suomessa konkurssiasiamies valvoo pesänhoitajia ja hyvän pesänhoitotavan noudattamista. Käytössä on laaja keinovalikoima valvontatyöhön. Pesänhoitajana toimivien asianajajien ja lupalakimiesten kurinpidollisista seuraamuksista päättää kuitenkin erillinen valvontalautakunta. Hallitusohjelmaan perustuen konkurssiasiamiehellä on käynnissä selvitys pesänhoitaja- ja selvittäjärekisterin perustamisesta. Tämän vuoden aikana aiheesta tehdään kansainvälistä vertailututkimusta.
Konkurssiasiamies panostaa lähialueyhteistyöhön
Tulevaisuudessa on harkinnassa yhteistyön syventäminen myös muiden Baltian maiden kanssa. Elämme globaalissa maailmassa, jossa ihmiset, yritykset, tavarat ja varallisuus liikkuvat varsin vapaasti EU:ssa. Myös viranomaisten on oltava mukana ja ajan tasalla tässä kehityksessä. Konkurssiasiamies panostaa kansainväliseen yhteistyöhön Baltian ja Pohjoismaiden kanssa, ja on myös mukana maailmanlaajuisessa insolvenssimenettelyjä valvovien viranomaisten yhteistyöjärjestössä (IAIR).
Viron insolvenssiasiamiehestä
Viron oikeusministeriö asetti vuonna 2016 erillisen täytäntöönpanoryhmän, joka asiantuntijoiden kanssa aloitti maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuudistuksen. Heti reformin alkuvaiheessa keskeisenä tavoitteena oli insolvenssiasiamiehen viran perustaminen.
Reformin tavoitteet:
valvonnan ja ohjauksen lisääminen
tuomioistuinten ja pesänhoitajien asiantuntemuksen ja osaamisen lisääminen
tuomareiden ja pesänhoitajien erikoistumisen lisääminen
velkojien perintätuottojen kasvattaminen
Virossa aloitti 1.1.2023 maksukyvyttömyysjaosto (Insolvency division), jossa työskentelee johtajana insolvenssiasiamies (Insolvency ombudsman) ja kaksi tarkastajaa. Maksukyvyttömyysjaosto on sijoitettu hallinnollisesti kilpailuviraston yhteyteen. Insolvenssiasiamiehelle on konkurssilaissa säädetty itsenäinen toimivalta ja sillä on oma budjetti.
Mallia insolvenssiasiamiehen perustamiseen haettiin myös Suomesta. Viron malliin sisällytettiin kuitenkin pesänhoitajien valvonnan lisäksi myös velallisten valvonta sekä perintätuottojen kasvattaminen velkojien eduksi. Insolvenssiasiamies valvoo itsenäisenä viranomaisena velallisen ja häneen liittyvien henkilöiden toimintaa velallisen konkurssimenettelyn yhteydessä, sekä vastaa konkurssipesän hallinnollisesta valvonnasta Virossa.
Insolvenssiasiamiehen keinovalikoima on varsin samanlainen kuin Suomen konkurssiasiamiehellä. Insolvenssiasiamiehellä on laaja tiedonsaantioikeus velalliselta, pesänhoitajalta sekä viranomaisilta. Tehtäviin kuuluu erityistarkastusten tekeminen ja käytössä on myös julkisselvitystä vastaava julkinen tutkinta valtion varoin. Merkittävin ero Suomeen verrattuna on laajempi valvontavaltuus velallisen aiheuttamissa lainvastaisissa maksukyvyttömyystilanteissa, myös ajalta ennen konkurssia.
Insolvenssiasiamiehen toimivalta osin päällekkäinen ulosottomiesten ja pesänhoitajien liiton kanssa
Insolvenssiasiamiehen lisäksi konkursseja ja pesänhoitajia valvoo ulosottomiesten ja pesänhoitajien liitto (Koda). Liitolla on muun muassa oikeus tarkastaa pesänhoitajien ja ulosottomiesten toimistot ja arkistot sekä konkurssiasiakirjat. Liitto vastaanottaa kanteluita ja voi määrätä sanktioita. Liiton tehtäviin kuuluu myös tapaohjeiden laatiminen. Ulosottomiehenä tai pesänhoitajana toimiminen edellyttää liiton jäsenyyttä ja kokeen suorittamista. Liiton tavoitteena oli insolvenssiasiamiehen viran perustaminen Kodan organisaatioon, mutta lainvalmistelussa insolvenssiasiamiehen tehtävä muodostui itsenäiseksi riippumattomaksi viranomaiseksi.
Lisätietoja: Viroon ja Baltian maihin liittyvissä konkursseissa yhteyshenkilö on konkurssiylitarkastaja Jouni Pakarinen.
Työsuojeluviranomaisten pohjoismais-balttilainen yhteistyö pimeän työn torjunnassa
Lähde: STM/Työ- ja tasa-arvo-osasto 24.9.2024
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöt ovat entistä enemmän kansainvälisiä ja siksi niiden tehokas torjunta edellyttää kansainvälistä rajat ylittävää yhteistyötä. Yksi lieveilmiö on pimeä työ ja siihen kiinteästi liittyvä työvoiman hyväksikäyttö. Haasteet – ja valitettavan usein myös ilmiön ympärillä olevat toimijat – ovat yhteisiä eri maiden viranomaisille. On ensiarvoisen tärkeää tarkastella yhteistyön tiivistämistä maantieteellisesti yhteisellä työmarkkina-alueella.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö on edennyt projektien jälkeen käytännön tasolla
Pohjoismaiden työsuojeluhallinnot toimivat yhdessä vuosina 2017–2018 EU-rahoitusta saaneessa pimeän työn vastaisessa projektissa. Projektin myötä vahvistui entisestään käsitys lähialueyhteistyön tärkeydestä. Pohjoismaiden työsuojeluviranomaiset kohtaavat valvonnassaan samanlaisia uusia ilmiöitä, haasteita ja jopa toimijoita. Lisäksi projektissa jaettiin hyviä käytänteitä liittyen rajat ylittävään tarkastustoimintaan tilanteissa, joissa työvoimaa lähetetään työskentelemään maasta toiseen. Kyseinen projekti toimi myös pohjana vuosien 2019–2021 EU-projektille, johon osallistuivat Pohjoismaiden työsuojeluviranomaisten lisäksi Baltian maiden edustajat Liettuaa lukuun ottamatta. Tämä oli tärkeä laajennus yhteistyön näkökulmasta, sillä Baltian maista lähetetään runsaasti työvoimaa Pohjoismaihin ja tehokkaan yhteistyön kannalta oli merkittävää saada mukaan myös ensisijaisesti työvoimaa lähettävien maiden edustajia. Tällä tavalla pystytään toteuttamaan hyvää ja tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä käytännön lähettämistapauksissa. Vuosien 2019–2021 EU-projektissa yhteistyötä tehtiin neljän pimeään työhön kytkeytyvän pääteeman ympärillä: 1) yhteistarkastukset, 2) tiedottaminen, 3) pimeää työtä koskevan tiedon vaikuttavuus ja analysointi sekä 4) yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä.
EU-projektien jälkeen yhteistyö pimeän työn torjunnassa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken on jatkunut ilman erillistä projektirahoitusta. Yhteistyötä on jatkettu etenkin Euroopan työviranomaisen (ELA) tukemana. Rajat ylittävästä pimeän työn vastaisesta yhteistyöstä on muun muassa järjestetty yhdessä ELA:n kanssa erilaisia seminaareja. Näissä seminaareissa päätavoitteena on ollut hyvien kansallisten käytänteiden jakaminen. Esimerkiksi kesäkuussa 2024 järjestettiin Helsingissä seminaari moniviranomaisyhteistyöhön liittyvistä hyvistä kansallisista ja kansainvälisistä käytänteistä. Seminaariin osallistui edustajia eri maista useammasta eri viranomaisesta. Aihe oli erittäin ajankohtainen, sillä varsinkin Pohjoismaissa on viime vuosina tapahtunut paljon rakenteellista kehitystä pysyvämmän moniviranomaisyhteistyön suuntaan pimeän työn torjunnan saralla. Toisena esimerkkinä voisi mainita vuoden 2023 keväällä ELA:n tuella Latvian Riiassa järjestetyn seminaarin pohjoismaiden ja Baltian maiden työsuojeluhallintojen edustajille. Seminaarin aiheena oli rajat ylittävä valvontayhteistyö ja sen tuottama lisäarvo.
Uusi pysyvämpi toimintamalli lujittaa maiden välistä yhteistyötä
Maiden välistä yhteistyötä on johdettu pitkään ruotsalaisvetoisesti EU-projektien ja muiden erillisrahoitusta saaneiden tapahtumien muodossa. Haasteena yhteistyön jatkuvuuden näkökulmasta on ollut se, että toiminta on ollut riippuvainen erikseen haettavasta rahoituksesta tai erillisistä projekteista, ja käytännössä niiden ulkopuolella yhteistyön jatkaminen on ollut vaikeaa. Tästä syystä Ruotsi teki vuonna 2023 aloitteen pohjoismais-balttilaisen pimeän työn vastaisen yhteistyön kytkemisestä Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyörakenteiden alle. Aloite sai tukea kaikkien pohjoismaiden ja Baltian maiden työsuojeluhallintojen edustajilta, jonka jälkeen se hyväksyttiin virallisesti pohjoismaisen yhteistyön mukaisessa proseduurissa.
Vuodesta 2025 alkaen pohjoismais-balttilainen pimeän työn vastainen yhteistyö toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa. Yhteistyölle on jatkossa myös oma budjetti. Yhteistyötä koordinoi vuosikohtaisesti se pohjoismaa, jolla on pohjoismaisessa yhteistyössä puheenjohtajuuskausi. Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan koordinointivastuussa pohjoismais-balttilaisesta pimeän työn vastaisesta yhteistyöstä. Syksyllä 2025 on suunnitelmissa järjestää seminaari työperäisen hyväksikäytön ja pimeän työn torjunnasta osana Suomen pohjoismaista puheenjohtajuuskautta.
Harmaan talouden torjuntayhteistyö tiivistä sekä pohjoismaisella että EU- ja OECD-tasolla
Verohallinto 15.4.2024
Talousrikosilmiöt liikkuvat usein maasta toiseen. Kun yhdessä maassa tehdään torjuntatoimia, siirtyvät rikolliset toimijat seuraavaan maahan saman petoskuvion kanssa. Kansainvälisten ja kansainvälisesti johdettujen petosilmiöiden torjuntaan tarvitaan vahvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Verohallinnoilla on eri maissa erilaisia toimivaltuuksia ja tehtäviä, jonka vuoksi kansainvälisillä foorumeilla käsitellään hyvin laajasti erilaisia talousrikollisuuden muotoja: veropetosten lisäksi esimerkiksi rahanpesua, korruptiota, ihmiskauppaa sekä järjestäytynyttä rikollisuutta ja näiden torjuntaa. Mukana on usein myös esitutkintaviranomaisten edustajia ja syyttäjiä.
Tehokkaan harmaan talouden torjunnan elinehto on toimiva ja hyvä kansainvälinen yhteistyö. Monipuolisen pohjoismaisen yhteistyön lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä myös Euroopan unionissa ja OECD:ssä (Organization for Economic Cooperation and Development).
Yhteiset työkalut ja koulutukset tukevat EU-maiden harmaan talouden torjuntaa
Vaikuttava esimerkki EU-maiden välisestä yhteistyöstä on verkostoajatteluun perustuva arvonlisäverotuksen riskianalyysityökalu, joka on käytössä kaikissa jäsenvaltioissa. Työkalulla pyrimme tunnistamaan eri maihin sijoittautuneita, mutta samaan petosverkostoon kuuluvia vilppitoimijoita. Jäsenvaltioiden välisen alv-petostorjuntaverkoston (Eurofisc) tavoitteena on koordinoida eri jäsenvaltioiden valvontatoimenpiteitä sekä tarvittaessa varmistaa niiden samanaikaisuus.
Arvonlisäverotuksen petostorjunnassa Suomi on tällä hetkellä mukana esimerkiksi käytettyjen autojen kauppaan liittyvässä yhteistyössä ns. Follow up Action- sateenvarjon alla. Käytännössä EU:n maiden valvontaviranomaiset muodostavat yhteisen valvontaryhmän ja sopivat keskenään valvottavista kohteista sekä suoritettavista toimenpiteistä. Kaiken kaikkiaan erilaiset kansainväliset verkostot sekä näiden puitteissa käytävä tietojenvaihto ovat isossa roolissa arvonlisäverotukseen liittyvässä harmaan talouden torjunnassa.
Olemme mukana ENFIN-toiminnassa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja intelligence-työn parhaiden käytänteiden jakamisessa (European Network for Financial Investigations). Pimeän työn torjunnassa olemme mukana aktiivisesti EU:n laajuisissa tiedotuskampanjoissa ja kansallisissa valvontatapahtumissa, kuten UDW-työ (undeclared work), jota Suomen osalta vetää työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoiman valvontaa teemme myös läheisen naapurimme Viron verohallinnon kanssa yhteistyössä.
Koska verohallinnon toimivaltuudet eroavat toisistaan eri maissa, voi päävastuu kansallisella tasolla olla joissakin asioissa toisella viranomaisella. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), Europol sekä Euroopan syyttäjäviranomainen (EPPO), jonka suuntaan yhteyttä pitää Valtakunnansyyttäjän toimisto, ovat tahoja, joiden kanssa yhteistyötä tehdään erilaisten verkostojen kautta. Verohallinto on mukana myös arvonlisäverojen yhteisöpetoksien torjunnassa EMPACT-yhteistyössä (European Multidisciplinary Platform Against Criminal Threats). Verohallinnon rooli kasvanee tässä yhteistyössä jatkossa koskemaan myös mm. identiteettien väärinkäytöksiä ja valmisteveropetoksia. Näissä kaikissa korostuvat kansallisen yhteistyön merkitys.
Uusien petosilmiöiden globaali torjunta vaatii OECD-tason yhteistyötä
OECD voi kuulostaa kaukaiselta organisaatiolta, mutta todellisuudessa yhteistyö on hyvinkin käytännönläheistä tekemistä. Suomen Verohallinto on aktiivisesti mukana tuottamassa merkittäviä selvityksiä, ja toimintaohjeita käytännön työhön OECD:n Tax Crimes and Other Crimes -ryhmässä.
Yhteistyön tarkoituksena on jakaa tietoa harmaan talouden torjunnan menettelyistä, onnistumisista ja osaamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi verotarkastajille tehty käsikirja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen havainnointiin sekä raportti ammattimaisten avustajien toiminnasta ja keinoista puuttua siihen. Olemme saaneet näistä konkreettisia hyötyjä käytännön tasolla ja jakaneet tietoa edelleen keskeisille kansallisille yhteistyöviranomaisille.
Uusien ilmiöiden, kuten vaikkapa virtuaalivaluuttojen tai lähdeveron palautuspetosten, torjunnassa tarvitaan systemaattista yhteistyötä yli maiden rajojen. Olimmekin mukana uuden koulutusmoduulin rakentamisessa virtuaalivaluuttojen veropetostutkintaan sekä laatimassa raporttia lähdeverojen palautuspetoksista.
OECD-tasolla tärkeä työkalu on vielä kehitteillä oleva ja suuren potentiaalin omaava FCInet -herätejärjestelmä, jonka avulla pääsemme hahmottamaan laajempia rajat ylittäviä petoskokonaisuuksia. Jaamme tietoa herätejärjestelmästä mahdollisuuksien mukaan myös muille torjuntaviranomaisille Suomessa.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää paitsi EU:n ja OECD:n kanssa myös pohjoismaiden kesken. Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa harmaan talouden ilmenemismuodot ja tekotavat ovat samanlaisia, joten torjuntaa tekevien viranomaisten tiivis yhteistyö toimii tehokkaasti petosten ja uusien ilmiöiden pysäyttämisessä. Pohjoismaat muodostavat harmaan talouden torjunnassa ns. N5-yhteisön, jonka ääni on yksittäisten maitten ääntä huomattavasti merkittävämpi kansainvälisillä foorumeilla. Meitä ja tekemistämme arvostetaan.
Tehokas pimeän työn torjunta vaatii kansainvälistä yhteistyötä
Lähde: AVI / Työsuojelu 17.1.2022
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöt ovat entistä enemmän luonteeltaan kansainvälisiä ja siksi niiden tehokas torjunta edellyttää kansainvälistä, rajat ylittävää yhteistyötä. Yksi lieveilmiö on pimeä työ ja siihen kiinteästi liittyvä työvoiman hyväksikäyttö. Haasteet – ja valitettavan usein myös ilmiön ympärillä olevat toimijat – ovat yhteisiä eri maiden viranomaisille. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tarkastella yhteistyön paikkoja erityisesti sellaisilla maantieteellisillä alueilla, jotka muodostavat yhteisen työmarkkina-alueen.
Pohjoismailla ja Baltialla yhteinen pimeän työn vastainen projekti
Viime vuosina yhteistyön kehittämiseen on onneksi ohjattu EU-tasolta projektirahoitusta, joka on osaltaan mahdollistanut aihepiiriin tarttumisen pitkäjänteisellä tavalla. Vuosina 2017–2018 pimeän työn vastaisessa pohjoismaisessa projektissa tavoitteena oli vahvistaa olemassa olevaa yhteistyötä rajat ylittävillä tarkastuksilla ja näiden kautta löydettävien hyvien käytäntöjen jakamisella. Projektin myötä kasvoi entisestään ymmärrys siitä, miten tärkeää on toimia yhteistyössä paitsi työvoimaa vastaanottavien maiden kesken, myös niiden maiden kanssa, joista ja joiden kautta työvoimaa Pohjoismaihin eniten lähetetään. Tämä työ toimi pohjana vuosien 2019–2021 pimeän työn vastaiselle projektille, jossa Pohjoismaiden työsuojeluviranomaisten lisäksi mukana olivat Baltian maat Liettuaa lukuun ottamatta.
Jälkimmäisellä projektilla oli neljä kantavaa teemaa, joiden toteuttaminen mahdollistettiin jakamalla kukin teema sitä koordinoivalle työryhmälle. Teematyöryhmistä ensimmäinen oli tarkastuksiin ja tarkastajavaihtoon liittyvä työryhmä, joka keskittyi erityisesti kuljetusalalle sekä uusiin työnteon muotoihin. Työryhmän työssä korostui käytännön tarkastustoiminta. Toinen työryhmä suunnitteli ennalta ehkäiseviä toimia, viestintää- ja tiedottamista. Tämän puitteissa toteutettiin laaja, kaikissa osallistujamaissa samaan aikaan toteutettu, yhteinen tiedotuskampanja. Kolmas työryhmä paneutui tiedon vaikuttavuuteen ja analysointiin. Tämän työryhmän keskeinen tavoite oli kehittää työkaluja toiminnan vaikuttavuuteen ja riskien arviointiin. Viimeisin, ja yksi tärkeimmistä työryhmistä, syventyi yhteistyöhön paitsi eri viranomaisten välillä, myös muita sidosryhmiä mukaan ottaen. Tämän työryhmän työ oli ensiarvoisen tärkeää projektin aikana ja erityisesti sen jälkeen. Sidosryhmien osallistumisen merkitys korostuu, kun pimeän työn vastainen toiminta jalkautuu yrityksiin. Pimeän työn torjunta kuuluu kaikille ja viranomaisten rajallisilla resursseilla voidaan puuttua vain osaan havaituista ongelmista.
Onnistunut projekti lisäsi maiden välistä yhteistyötä
Projektin toteutusta varjosti covid-pandemia juuri kriittisimmässä kohtaa, mutta siitä huolimatta projekti oli kokonaisuutena onnistunut. Projektiin osallistui kaikkiaan 250 asiantuntijaa kaikista seitsemästä osallistujamaasta. Projektissa tehtiin yhteistyötä lisäksi muiden EU-maiden kanssa ja tapahtumia olivat organisoimassa myös Euroopan työviranomainen (ELA) sekä EU:n pimeän työn vastainen foorumi. ELA järjesti rajat ylittäviä tarkastuksia koskevan koulutuksen, johon osallistuimme kouluttajina. Projektissa toteutetut tiedotuskampanjat tavoittivat yli 1 000 000 henkilöä. Projektin nimissä järjestettiin useita seminaareja ja webinaareja, näistä tärkeimpinä kuljetusalaa ja uusia työnteon muotoja koskevat. Lisäksi projektissa tehtiin reilu sata tarkastusta seitsemälle eri sektorille ja näillä tavoitettiin vähintään kaksinkertainen määrä yrityksiä.
Projektissa mukana olleet maat hyödyntävät saavutettuja tuloksia ja yhteistyötä jatketaan maiden välillä. Mukaan yhteistyöhön on sitoutunut myös Liettua, joka ei ollut projektissa mukana. Pimeän työn taklaaminen jatkuu ja siihen tarvitaan eri maiden rajat ylittävää yhteistyötä. Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa.
Agri-Food Fraud Networkin raportti vuodelta 2020 on julkaistu – rajat ylittävien rikosten selvittämisen raportoinnissa nyt mukana koko pellolta pöytään -elintarvikeketju
Lähde: Ruokavirasto 22.11.2021
EU:n Agri-Food Fraud Network julkaisee vuosittain raportin verkoston kautta tapahtuvasta, elintarvikeketjun rikosepäilyihin liittyvästä yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta. Vuoden 2020 aikana tietojenvaihtojärjestelmää laajennettiin koskemaan kaikkea elintarvikeketjussa ilmenevää rikollisuutta, minkä vuoksi verkoston nimi muutettiin Agri-Food Fraud Networkiksi. Vuosiraportin mukaan yhteistyötä rikosepäilytapausten selvittämiseksi tehtiin jäsenvaltioiden välillä edellisvuotta enemmän. Tietojenvaihtojärjestelmään tehtiin yhteensä 349 ilmoitusta.
Kuvio 1. Tietojärjestelmään tehdyt ilmoitukset vuosina 2016-2020
Lähde: The EU Agri-Food Fraud Network and the Administrative Assistance and Cooperation System
Kuten aiempina vuosina, arvokkaimmat elintarvikeryhmät olivat jälleen vahvimmin edustettuina tilastoissa, mutta uusina tilastoitavina ryhminä mukaan tulivat lemmikkieläimet kissat ja koirat sekä hevoset. Eniten ilmoituksia tehtiin rasvoista ja öljyistä (51 kpl), seuraavaksi eniten kalastustuotteista (34 kpl) ja kolmanneksi suurimpana ryhmänä oli lemmikkieläinten ryhmä (33 ilmoitusta). Ryhmään ”muut” kuuluvia tapauksia oli 43. Tämän ryhmän tuotteita ei ole yksilöity raportissa tarkemmin.
Kuvio 2. Tietojärjestelmään tehdyt ilmoitukset tuotekategorioittain vuonna 2020
Lähde: The EU Agri-Food Fraud Network and the Administrative Assistance and Cooperation System
Raportissa kerrotaan yksityiskohtaisemmin Buffalo Mozzarella -tapauksesta, jossa Italian viranomaiset pyysivät Espanjan viranomaisia selvittämään epäilyä, jonka mukaan 100-prosenttisesti puhvelinmaidosta valmistetun Buffalo Mozzarellan valmistuksessa olisi käytetty lehmänmaitoa. Juustojen markkinoitiin olevan sopivia lehmänmaitoallergisille, mutta kävi ilmi, että jopa 22 % käytetystä maidosta oli lehmänmaitoa. Mozzarella-juuston tuottajaa epäillään elintarvikepetoksesta, terveysrikoksesta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista. On arvioitu, että puhvelinmaidon osittaisesta korvaamisesta lehmänmaidolla on kertynyt jopa 14 %:n rikoshyöty juustontuottajalle.
Raportissa kerrotaan, että potentiaalisia rikosepäilyjä havaitaan säännöllisesti myös esimerkiksi nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) kautta kulkevien ilmoitusten joukosta (269 vuonna 2020). Eniten potentiaalisia rikosepäilyjä on hedelmiä ja vihanneksia koskevien RASFF-ilmoitusten joukossa. Euroopan komissio seuraa elintarvikeketjun tiedonvaihtokanavia pitkin lähetettyjä ilmoituksia viikoittain ja pyytää tarvittaessa jäsenvaltioiden viranomaisia selvittämään näiden muiden tiedonvaihtokanavien kautta tietoon tulleita epäilyttäviä tapauksia perusteellisemmin.
Suomesta EU:n Agri-Food Fraud Networkin työhön osallistuu Ruokavirasto.
Food Fraud Networkin raportti vuodelta 2019 on julkaistu – rajat ylittäviä elintarvikerikoksia selviteltiin jäsenvaltioiden välillä edellisvuotta enemmän
Lähde: Ruokavirasto 24.8.2020
EU:n Food Fraud Net
work julkaisee vuosittain raportin verkoston kautta tapahtuvasta, elintarvikeketjun rikosepäilyihin liittyvästä yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta. Vuotta 2019 koskevan raportin mukaan yhteystyö EU-tasolla lisääntyi jälleen edellisvuoteen verrattuna. Tietojenvaihtojärjestelmään tehtiin yhteensä 292 ilmoitusta.
Kuten aiempina vuosina, arvokkaimmat elintarvikeryhmät olivat jälleen vahvimmin edustettuina tilastoissa, joskin niiden keskinäinen järjestys muuttui: eniten ilmoituksia tehtiin rasvoista ja öljyistä (44 kpl), seuraavaksi eniten kalastustuotteista (42 kpl) ja kolmanneksi suurimpana elintarvikeryhmänä oli lihatuotteiden ryhmä (28 kpl). Epäillyt elintarvikelainsäädännön vastaisuudet koskivat useimmiten vääriä pakkausmerkintöjä (47 %). Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat jonkun raaka-aineen korvaamista toisella tai raaka-aineen laimentamista, lisäämistä tai poistamista koskevat tapaukset (20 %).
Ilmoitusten lukumäärät eivät kuvaa rajat ylittävien elintarvikeketjun rikosepäilyjen tai -tapausten todellista kokonaismäärää EU:n alueella, sillä tietojenvaihtojärjestelmän käyttö oli vuonna 2019 vielä vapaaehtoista. Toimenpidepyyntöjen ja ilmoitusten määrä on kuitenkin tähän saakka noussut vuosittain: vuonna 2016 niitä tehtiin 157, vuonna 2017 lukumäärä oli 178, vuonna 2018 ilmoituksia tehtiin 234 ja vuonna 2019 ilmoitusten kokonaismäärä oli 292.
Raportissa kerrotaan yksityiskohtaisemmin sahramia koskevasta tapauksesta, jossa Espanjan viranomaisten toteuttaman operaatio Sativuksen aikana löydettiin espanjalainen laboratorio, jossa oli väärennetty sahramia. Operaation aikana takavarikoitiin 87 kiloa väärennettyä sahramia, joka oli arvoltaan noin 783 000 euroa.
Raportissa kuvataan myös yksityiskohtaisesti eurooppalaisten ankeriaiden laittomaan kauppaan liittyvää rikosvyyhtiä sekä kerrotaan Europolin ja Interpolin koordinoimista OPSON-hankkeista, joiden aiheina olivat vuonna 2019 luomupetokset, kahvin väärentäminen ja laihdutukseen käytetty, hengenvaarallinen DNP.
Food Fraud Networkin raportti vuodelta 2018 on julkaistu – rajat ylittäviä elintarvikepetostapauksia selviteltiin jäsenvaltioiden välillä edellisvuotta enemmän
Lähde: Ruokavirasto 23.4.2019
EU:n Food Fraud Network julkaisee vuosittain raportin verkoston kautta tapahtuvasta, elintarvikepetosepäilyihin liittyvästä yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta. Vuotta 2018 koskeva raportti julkaistiin 12.4.2019 ja siitä ilmenee, että jäsenvaltiot ja Norja tekivät viime vuonna hallinnollisen avunannon ja yhteistyön tietojenvaihtojärjestelmään 234 ilmoitusta. Euroopan komissio teki 33 ilmoitusta.
Kuten aiempina vuosina, arvokkaimmat elintarvikeryhmät olivat jälleen parhaiten edustettuina tilastoissa: viime vuonna tehdyistä ilmoituksista suurin osa koski kalaa ja kalastustuotteita (45 kpl), seuraavaksi eniten tehtiin lihaa ja lihavalmisteita koskevia ilmoituksia (41 kpl) ja kolmanneksi suurimpana tuoteryhmänä ilmoitusten määrissä laskettuna olivat rasvat ja öljyt (29 kpl). Epäillyt elintarvikelainsäädännön vastaisuudet koskivat useimmiten vääriä pakkausmerkintöjä (41,89 %), puuttuvia tai väärennettyjä asiakirjoja (20,19 %), jonkun raaka-aineen korvaamista toisella tai raaka-aineen laimentamista, lisäämistä tai poistamista (19,25 %).
Ilmoitusten lukumäärät eivät kuvaa elintarvikepetosepäilyjen tai elintarvikepetostapausten todellista kokonaismäärää EU:n alueella, sillä tietojenvaihtojärjestelmän käyttö on vapaaehtoista ja sitä voidaan käyttää vain valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa. Toimenpidepyyntöjen ja ilmoitusten määrä on kuitenkin tähän saakka noussut vuosittain: vuonna 2016 niitä tehtiin 157, vuonna 2017 lukumäärä oli 178 ja vuonna 2018 ilmoituksia tehtiin 234.
Raportissa kerrotaan tilastojen lisäksi yksityiskohtaisemmin kahdesta esimerkkitapauksesta, joiden selvittämisessä on hyödynnetty EU:n Food Fraud -verkostoa. Toinen tapaus koskee oliiviöljyä ja toinen tonnikalaa. Euroopan komission verkkosivuilta on luettavissa koko raportti The EU Food Fraud Network and the System for Administrative Assistance - Food Fraud [.fi]›. Suomesta EU:n Food Fraud Networkin työhön osallistuu Ruokavirasto.
Maatalousneuvosto hyväksyi päätelmät elintarvikeketjun petosten torjunnan ja ehkäisyn tehostamisesta
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö 16.12.2019
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi Brysselissä 16. joulukuuta yksimielisesti päätelmät elintarvikeketjun petosten torjunnan ja ehkäisyn tehostamisesta. Päätelmät valmisteltiin EU-puheenjohtajamaan Suomen aloitteesta eläinlääkintäpäälliköiden kokouksessa. Elintarvikeketjun petokset ovat vakava ilmiö, koska petokset liittyvät usein muihin rikollisuuden muotoihin ja voivat olla myös osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Elintarvikesektori on altis petokselliselle toiminnalle, koska kiinnijäämisen riski on pieni, voitot ovat usein suuria ja tuomittavat rangaistukset yleensä vaatimattomia. Elintarvikeketjun petokset voivat vaarantaa sekä elintarviketurvallisuuden että sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan.
Neuvosto tuki yksimielisesti sitä, että kuluttajien ja elintarvikeketjun toimijoiden suojelu petoksilta edellyttää kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten yhteystyön tehostamista entisestään jäsenvaltioissa, Euroopan unionissa ja kansainvälisellä tasolla. Jäsenvaltioiden on tärkeää vahvistaa elintarvikepetosten ehkäisyyn ja tukintaan sekä mahdollisten riskien tehokkaaseen tunnistamiseen liittyviä valmiuksia.
Nopea ja tehokas tietojen vaihto jäsenvaltioiden ja komission välillä on keskeistä petollisten toimien torjunnassa ja selvittämisessä. Elintarvikeketjun toimijoita tulee kannustaa ja ohjata kehittämään elintarvikepetosten havaitsemiseen liittyviä järjestelmiä. Toimijoiden on myös tärkeää aktiivisesti tiedottaa viranomaisille havaitsemistaan tai epäilemistään petoksellisista toimista.
Neuvosto piti tärkeänä parantaa yleistä tietoisuutta elintarvikepetosten kriteereistä sekä toimien jatkamista elintarvikepetoksen oikeudellisen määritelmän vahvistamiseksi EU-tasolla. Neuvosto piti myös tärkeänä, että Euroopan komissiossa analysoidaan elintarvikeketjun petosten torjuntaan ja selvittämiseen liittyviä nykyisiä EU-rakenteita sen arvioimiseksi, onko toimivaltuuksia tai rakenteita tarpeen uudistaa EU-tasolla.
Elintarvikeketjun uusi valvonta-asetus, jota alettiin soveltaa 14. joulukuuta 2019, tarjoaa uusia keinoja elintarvikeketjun petosten ehkäisemiseen ja selvittämiseen. Lainsäädännön mahdollistamat keinot on tärkeää ottaa täysimääräisenä käyttöön.
Euroopan työviranomainen edistämään oikeudenmukaisia sisämarkkinoita
Lähde: TEM 16.11.2018
Komission aloite
Euroopan komissio antoi 13.3.2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisesta. Asetusehdotus on osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevaa kokonaisuutta. ELA täydentää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. ELA:n perustamisella toteutetaan myös komission sitoumusta EU:n lainsäädännön tehokkaammasta soveltamisesta.
Kumpikin unionin lainsäätäjä, Euroopan parlamentti ja neuvosto, käsittelevät parhaillaan tahollaan ehdotusta.
ELA käynnistettäisiin vuonna 2019 Brysselissä. Sen olisi tarkoitus olla täydessä toiminnassa vuonna 2023.
Uuden työviranomaisen tavoitteet
ELA:n tavoitteena on edistää työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Kolme erityistavoitetta ovat:
helpottaa yksityishenkilöiden ja työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen sekä asiaa koskevien palvelujen saatavuutta;
tukea yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä unionin lainsäädännön rajat ylittävässä täytäntöönpanossa, myös helpottamalla yhteisiä tarkastuksia;
sovitella ja helpottaa ratkaisun löytymistä kansallisten viranomaisten välisissä rajat ylittävissä riita-asioissa tai työmarkkinahäiriöissä ja mahdollisten rajat ylittävien riitojen ratkaiseminen nopeasti ja tehokkaasti.
ELA pyrkisi mm. varmistamaan työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun. Työllistymismahdollisuudet ja sosiaaliturva taattaisiin valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. ELA tarjoaisi yrityksille avoimesti tietoa paikallisista työnormeista kaikkialla sisämarkkinoilla. Lisäksi se tukisi kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, jotta varmistettaisiin työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien noudattaminen sekä torjuttaisiin petoksia ja väärinkäytöksiä.
Työviranomainen käytännössä
ELA tarjoaisi pysyvästi ja kootusti operatiivista ja teknistä tukea jäsenvaltioille niiden soveltaessa unionin lainsäädäntöä, joka koskee työvoiman rajat ylittävää liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia. Käytännössä ELA:lle annettaisiin operatiivisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi:
tietojen ja palvelujen tarjoaminen yksityishenkilöille ja työnantajille; sekä
jäsenvaltioiden tukeminen yhteistyössä, tiedonvaihdossa, samanaikaisissa tai yhteisissä tarkastuksissa, riskinarvioinnissa, valmiuksien kehittämisessä, sovittelussa ja rajat ylittäviin työmarkkinahäiriöihin liittyvässä yhteistyössä.
Mitä mieltä Suomi on ollut ELA:sta?
Suomi on tukenut rajat ylittävää yhteistyötä liikkuvuuden helpottamiseksi. Myös pimeän työn ja väärinkäytösten torjuminen kuuluu prioriteetteihimme. Työviranomaiselle asetetut tavoitteet ovat Suomen mielestä yleisesti kannatettavia.
ELA:n avulla tulee kuitenkin saada aikaan lisäarvoa, eikä se saa supistaa kansallisten viranomaisten toimivaltuuksia tai työmarkkinajärjestöjen roolia niiden valvoessa työehtosopimusten noudattamista eikä sosiaaliturvalainsäädännön toimeenpanossa.
ELA:n tulee tukea kansallisten viranomaisten toimintaa ja täydentää muita EU -rakenteita työvoiman rajat ylittävän liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla. Suomen kantaan sisältyy varaumia, ja kanta täsmentyy asetusehdotuksen käsittelyn edetessä.
Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö, hallitusneuvos Lippe Koivuneva, lippe.koivuneva@tem.fi
EU:n pimeän työn torjunnassa painopisteenä ovat poikkihallinnollisuus, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja rajat ylittävä viranomaisyhteistyö
Lähde: TEM 16.11.2018
Euroopan komissio tukee pimeän työn torjuntaa keväällä 2016 perustetun pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän foorumin avulla. Jäsenvaltioiden rajat ylittävissä tilanteissa viranomaisilla on haaste puuttua pimeään työhön. Pimeän työn torjunta vaatii poliittista sitoutumista ja avoimuutta uusille ideoille sekä valmiutta oppia muiden maiden hyvistä käytänteistä. Pimeän työn torjunta on nostettu yhdeksi komission prioriteetiksi ja sen tavoitteena on edistää:
työntekijöiden oikeuksien toteutumista
yritysten tasavertaisia kilpailuolosuhteita
EU:n sääntelyn parempaa soveltamista ja toimeenpanoa
Foorumin uusi työohjelma vuosille 2019-2020
EU:n pimeän työn foorumi hyväksyi 19.10.2018 työohjelman vuosille 2019 - 2020. Ohjelmassa korostetaan poikkihallinnollista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa pimeän työn torjuntaan, mikä tarkoittaa yhtenäistä valtionhallinnon politiikkaa pimeän työn torjumiseksi niin strategian tasolla kuin käytännön toimeenpanossa. Tavoitteena on jäsenvaltioiden rajat ylittävän viranomaisyhteistyön tehostaminen. Viranomaisten yhteistyö ja tietojen vaihtaminen ovat tärkeimmät keinot puuttua pimeän työhön ja estää väärinkäytöksiä. Uudessa työohjelmassa painotetaan EU-sääntelyn tehokkaamman valvonnan ja toimeenpanon tueksi rajat ylittäviä tarkastuksia, sanktioita sekä viranomaisten riskiarviointien kehittämistä.
Foorumin työn keskiössä on jatkossakin viranomaisten ja sidosryhmien tietopohjan ja osaamisen lisääminen sekä toisten maiden parhaista käytännöistä oppiminen. Lisäksi ohjelmalla pyritään edistämään työsuojeluviranomaisten yhteistyötä muiden viranomaisten, erityisesti sosiaaliturva- ja veroviranomaisten, sekä sidosryhmien kanssa. Uudella ohjelmalla tuetaan myös komission aloitetta perustaa Euroopan työviranomainen.
Sektorikohtaiset hankkeet koskevat:
maataloutta
ilmailualaa
matkailua
ravintola- ja majoitusalaa
Uuteen työohjelmaan sisältyy EU-tason tiedottamiskampanja pimeän työn torjunnan edistämiseksi. Kaikkien toimia tarvitaan reilujen työmarkkinoiden edistämiseksi. Pimeän työn ilmenemismuodot eroavat jäsenmaissa ja siksi tarvitaan erilaisia toimia ja näkökulmaa sen torjumiseksi.
Suomen tavoitteet toteutuvat uudessa työohjelmassa hyvin. Näitä toimia ovat eritysesti:
työohjelman horisontaalinen näkökulma
rajat ylittävän viranomaisyhteistyön lisääminen
vertaisoppiminen toisilta jäsenvaltioilta
tulevaisuuden ilmiöiden ennakointi
Mitä foorumi teki 2017 – 2018?
Pimeän työn foorumi on tukenut pimeän työn torjuntaa ja viranomaisten osaamisen edistämistä teettämällä selvityksiä ja tutkimuksia, järjestämällä useita seminaareja, tuottamalla koulutusmateriaalia ja oppaita sekä jakamalla jäsenmaiden hyviä käytäntöjä.
Vuonna 2017 erityisinä teemoina olivat:
tiedonlouhinta
rakennusalan toimet
kansallisten ja jäsenmaiden viranomaisten väliset yhteistyösopimukset
Viranomaisvierailut ja vertaisoppimisen tukeminen ovat olleet käytännönläheinen ja kustannustehokas tapa oppia toisten jäsenvaltioiden viranomaisilta. Virkamiesvaihtoja on tehty 19 ja niissä on ollut mukana yhteensä 40 henkilöä. Romanian, Latvian, Liettuan ja Slovakian työsuojeluviranomaiset ovat hyödyntäneet vertaisoppimista osallistumalla ns. MAP-projektiin (Mutual Assistance Project). Näitä jäsenmaiden viranomaisten hyväksi katsomia toimia tuetaan myös uudessa ohjelmassa.
Suomi ja pohjoismaat ovat olleet aktiivisesti mukana foorumin työssä eri hankkeissa ja projekteissa. Työ- ja elinkeinoministeriön on asettanut yhteistyöverkoston tukemaan EU:n foorumin työtä. Verkoston jäsenet ovat välittäneet Suomen hyviä käytänteitä pimeän työn torjumiseksi muiden jäsenmaiden tietoon ja arvioineet muiden maiden esimerkkejä ja niiden soveltuvuutta Suomeen.
EU:n foorumista uusia työkaluja ja hyviä käytäntöjä pimeän työn torjuntaan
Lähde: TEM 21.5.2018
Komissio tukee pimeän työn torjuntaa EU-tason foorumin avulla. Komissio asetti maaliskuussa 2016 "Pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän foorumin", koska rajat ylittävissä tilanteissa EU:n jäsenmaiden viranomaisille on haaste puuttua pimeään työhön. Foorumin työn keskiössä ovat:
rajat ylittävän viranomaisyhteistyön edistäminen
tietopohjan ja osaamisen lisääminen sekä
toisten maiden parhaista käytännöistä oppiminen
Pimeän työn torjunta kuuluu usealle viranomaiselle. Keskeisiä toimijoita ovat vero-, työsuojelu- ja sosiaaliturvaviranomaiset sekä poliisi, rajavartijat ja työmarkkinaosapuolet.
Pimeän työn torjuntatoimilla pyritään edistämään työntekijöiden työoloja ja yhdenvertaista kohtelua, työelämään osallistumista sekä yritysten tasavertaisia kilpailuolosuhteita. Nämä voidaan turvata vain yhteisten pelisääntöjen noudattamisella. Pimeän työn tekeminen vaikuttaa negatiivisesti myös koko yhteiskuntaan alhaisempana verokertymänä.
Mitä pimeällä työllä tarkoitetaan ja miten se ilmenee?
EU-tasolla pimeä työ määritellään lailliseksi maksetuksi toiminnaksi, josta ei ilmoiteta viranomaisille. Näin työantajat, yritykset ja työntekijät välttävät sosiaaliturvaan, verotukseen tai työsuhteeseen liittyviä velvoitteita. Pimeän työn osuus jäsenmaissa vaihtelee ja alakohtaiset erot ovat huomattavia. Luotettavia tilastoja ei ole saatavissa. Viimeisempien arvioiden mukaan pimeän työ osuus BKT:stä on Suomessa noin 1,5 – 7,5 %, Virossa 15.7 %, Ranskassa 10,8 %, Saksassa 12,2 %, Itävallassa 8 %, Latviassa 13 % ja Virossa 15,7 %. Osassa jäsenmaista pimeää työtä teetetään useammin jo kulttuurisista syistä. Pimeän työn ilmenemismuodot ja EU:n jäsenmaiden viranomaisten toimintatavat ehkäistä, estää ja tutkia pimeän työn tekemistä vaihtelevat. European Platform tackling undeclared work Member State Factsheets and Synthesis Report (PDF 1,75 Mt)
Pimeän työn keskeisiä ilmenemismuotoja ovat:
työskentely ilman muodollisesti sitovaa työsopimusta
niin sanotut kirjekuoripalkat eli työnteon ali-ilmoittaminen viranomaisille,
yritystulojen ilmoittamatta jättäminen verottajalle sekä
valeyrittäjyys
Pimeän työn tekemisen taustasyitä ovat muun muassa korkea työttömyys ja verotus, kulttuuriset tekijät ja asenneilmapiiri. Perinteisesti ongelmalliset sektorit ovat rakennus-, ravintola-, majoitus- ja kuljetussektori sekä maatalous.
Miten foorumi tukee jäsenmaita pimeän työn torjunnassa?
Komission on järjestänyt EU-foorumin puitteissa noin 30 tapahtumaa, joilla edistetään tietoisuutta ja oppimista pimeän työn torjumiseksi. Komissio on teettänyt tutkimuksia, työkaluja ja oppimismateriaaleja (valeyrittäjyys, rakennusala, tiedon louhinta) viranomaisille sekä kerännyt 40 hyvän käytännön esimerkkiä eri jäsenmaista. Näillä toimilla ja selvityksillä foorumi tukee jäsenmaiden viranomaisten oppimista ja työtä pimeän työn torjumiseksi. Muiden maiden hyvistä käytännöistä oppiminen edellyttää kansallisella tasolla aktiivisuutta ja kunkin viranomaisen halukkuutta arvioida muiden maiden käytäntöjä ja niiden soveltuvuutta omien torjuntatoimien tehostamiseksi.
Katso video Working together to tackle Undeclared Work (kesto 3:48, ääni ja tekstitys englanniksi):
Kansallinen yhteistyöverkosto tukee EU-foorumin työtä
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti elokuussa 2016 kansallisen viranomaisten yhteistyöverkoston tukemaan EU-foorumin työtä. Verkosto vahvistaa valtioneuvoston sisäistä koordinaatiota ja yhteistyötä sekä tukee kansallisia strategioita ja ohjelmia. Verkoston tärkeä tehtävä on jakaa tietoa eri toimijoille pimeän työn vastaisesta yhteistyöstä, valvontakeinoista, uusista ilmiöistä ja parhaista käytännöistä. Suomi on sitoutunut pimeän työn torjuntaan. Asia on otettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan vuosille 2016 - 2020. Suomessa harmaan talouden ja pimeän työn torjuntatyötä tukee poliittinen sitoutuminen asiaan sekä viranomaisten välinen hyvä yhteistyö ja tietojen vaihtaminen.
Lisätietoja EU-foorumin työstä:
Suomen edustajat: Päivi Kantanen, työ- ja elinkeinoministeriö: paivi.kantanen@tem.fi Kirsi Kyrkkö, sosiaali- ja terveysministeriö: kirsi.kyrkko@stm.fi
