Työn murros on vaikeuttanut merkittävästi harmaan talouden ja talousrikollisuuden valvontatyötä
Julkaisupäivä 20.5.2024
Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain merkittäviä tulonmenetyksiä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset kokevat muuttuneiden työnteon muotojen ja alustatalouden vaikuttaneen valvontatyöhön merkittävästi. Valvonnassa tietomäärät ovat kasvaneet ja erityisesti väärän tiedon antaminen viranomaisille on lisääntynyt. Viranomaisten rooli on muuttumassa neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan sekä fiskaalisten tehtävien lisäksi myös sisäiseen turvallisuuteen liittyviin tehtäviin. Rikollinen toiminta ujutetaan usein osaksi yhteiskunnan rakenteita esimerkiksi harjoittamalla sitä laillisen yritystoiminnan yhteydessä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2024 alussa. Kyselyllä selvitettiin viranomaisten ja organisaatioiden näkemyksiä sekä havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Tilannekuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset ja antaen vahvemman ymmärryksen millaisessa toimintaympäristössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toimivat nyt ja lähitulevaisuudessa.
Työn murros on muuttanut valvontatyötä
Työmarkkinoilla siirtyminen työsuhteisesta työstä eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön voimistuu edelleen, ja samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Harmaan talouden ja rikollisuuden selvittämiseen liittyvät tiedot ovat yhä pirstaleisempia, mikä sitoo enemmän resursseja asioita tutkittaessa. Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia. Yritystoiminnassa työstä maksettavien korvausten ennakonpidätystä ja ulosottoa kierretään maksamalla korvaus voitto-osuutena tai velkana työnsuorittajalle. Yhteistyösopimuksia yritysten ja työtä tekevien henkilöiden välillä myös välitetään ja myydään edelleen. Mikäli sopimusten myyminen tapahtuu virallisen toiminnan ulkopuolella, kohdistuu viranomaisille ilmoitetun työn verotus ja sosiaalivakuuttaminen vääriin henkilöihin.
Torjuntaviranomaiset arvioivat yritysten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien lisääntyneen. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösten ilmoittamisen ja kirjanpidon laiminlyönnit, edunsaajatietojen puuttuminen ja väärän taloudellisen tiedon antaminen eri yhteyksissä. Myös luvanvaraista toimintaa ohjaavan sääntelyn ja viranomaisen asettamien ehtojen rajoja venytetään. Esimerkiksi anniskelutoimintaa on havaittu tehdyn toisen elinkeinonharjoittajan luvalla. Toimintojen taustalla arvioidaan olevan tietoinen toiminta, jossa myös selvitetään kiinnijäämisriskiä ja viranomaisen puuttumiskynnyksen rajoja. Torjuntaviranomaisten mukaan valvonnassa on havaittu myös viranomaisten tarpeellisuuden kyseenalaistamista, joka on näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä viranomaista kohtaan.
Tieto ja sen luotettavuus - väärät tiedot uhkaavat yhteiskunnan toimintoja
Digitalisaation, automaation ja sähköisen tunnistamisen luotettavuuden tuottamat haasteet ovat lisääntyneet nostaen väärinkäytösmahdollisuuksien määrää yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Asiakirjoja käsitellään entistä enemmän sähköisessä muodossa, jolloin väärennösten havaitseminen on entistä vaikeampaa. Tekoälyn ja muiden vastaavien sovellusten hyödyntäminen harmaassa taloudessa ja rikollisuudessa tulee olemaan haaste kaikille viranomaisille. Tekoälyä voidaan väärennösten lisäksi mahdollisesti hyödyntää erilaisten porsaanreikien ja lain katvealueiden kartoittamiseen.
Viranomaisille annettu vääränsisältöinen tieto voi muuttua viranomaisrekistereissä viranomaistiedoksi. Väärän tiedon vaikutus moninkertaistuu tietoa jaettaessa. Väärä tieto näkyy esimerkiksi perusteettomien tietojen ilmoittamisena tulorekisteriin. Yritykset myös virheellisesti korjaavat ja mitätöivät rekistereihin antamiaan tietoja. Yritykset voivat antaa tahallisesti suuria määriä aiheettomia ilmoituksia, jotka ruuhkauttavat viranomaisten työtä ja voivat heikentää valvontaa.
Kansainväliset muutostekijät vaikuttavat valvontaympäristöön
Kansainväliset poliittiset ja ympäristöön kohdistuvat muutokset muodostavat viranomaisille uusia tilanteita. Sodat ja konfliktit, inflaatio sekä ilmastonmuutos vaikuttavat esimerkiksi yritysten kauppaan ja liikennevirtoihin sekä ihmisten liikkuvuuteen. Muutoksilla on myös vaikutusta rikollisten toiminta-alueisiin ja menettelytapoihin. Esimerkiksi raaka-aineiden heikentynyt saanti lisää riskiä erilaisille säännösten kiertämisille ja tuoteväärennyksille. Harmaa alue laillisen ja laittoman toiminnan välissä on kasvussa. Torjuntaviranomaisten on myös pystyttävä vastaamaan jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön kasvattamaan tehtävämäärään.
Maksamisen ja logistiikan muutokset sekä sähköisen kaupankäynnin kasvu vaativat viranomaisilta jatkuvaa reagointia. Kansainvälisten nettipankkien, maksupäätteiden, maksukorttien ja virtuaalivaluuttojen käyttö on entisestään lisääntynyt. Väärinkäytöstilanteissa rahoja kierrätetään eri maksunvälittäjien kautta niiden seurattavuuden heikentämiseksi. Virtuaalivaluutoissa käytetään sellaisia palveluita, joissa pyrkimyksenä on varojen alkuperän ja määränpään häivyttäminen. Yritysten perustamisessa ja tilien avaamisessa ulkomaille hyödynnetään ammattimaisia avustajia, jotka tarjoavat räätälöityjä kokonaispalveluja asiakkailleen. Ammattimaiset avustajat ovat erikoistuneet uusien maksutapojen hyödyntämiseen tulojen ja varojen piilottamisessa. Kaupankäynnin ja maksamisen kanavien kansainvälistyminen vaatii viranomaisilta usein kansainvälistä yhteistyötä. Kotimainen ja kansainvälinen tietojenvaihto on tiivistynyt, mikä on tehostanut valvontaa.
Työperäinen hyväksikäyttö on myös harmaata taloutta
Työperäinen hyväksikäyttö aiheuttaa vääristymiä työmarkkinoille ja antaa kilpailuetua väärin toimijoille. Yrityksen ansaintamalli saattaa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, kun työntekijöille ei makseta asianmukaisia korvauksia. Ulkomaisen työvoiman tarve lisää riskiä työperäisen hyväksikäytön kasvulle. Riskejä kasvattavat myös tarve joustavaan ja tilapäiseen työvoimaan, palveluiden ulkoistaminen sekä pitkät alihankintaketjut. Työntekijöiden hyväksikäyttöä on noussut esille erityisesti maatalouden kausityössä, rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös ravintola-, siivous- ja hyvinvointialalla. Vale- ja pakkoyrittäjyys sekä epäselvät oikeussuhteet ovat laajentuneet myös uusille toimialoille.
Viranomaisten havaintojen mukaan Euroopan jäsenmaihin on perustettu pöytälaatikkoyrityksiä, joiden nimissä välitetään ulkomaista työvoimaa esimerkiksi Suomeen. Yhtiöiden taustahenkilöiksi on rekisteröity bulvaanihenkilöitä ja toiminnassa hyödynnetään moniportaisia alihankintaketjuja. Työvoimaa välittävät yritykset huijaavat työntekijöitä tekaistuilla työsopimuksilla, jotka ovat joko täysin vääriä tai aidoista kopioituja. Myös luvatusta opiskelupaikasta on voitu maksaa ennakolta, ja Suomeen saavuttuaan henkilöille on selvinnyt lukukausimaksujen olevan maksamatta. Viranomaisvalvontaa vaikeuttaa toiminnan sijoittuminen usein ulkomaille ja useisiin maihin. Sosiaalisen median eri alustat toimivat hyväksikäytön mahdollistajana ja sosiaalisesta mediasta on voitu kerätä myös kiristysmateriaalia uhrista.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennalta estävän ja tehokkaan torjunnan. Uusi 15.2.2024 hyväksytty työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma pureutuu ilmiöön lainsäädäntöuudistuksilla ja lisäämällä viranomaisyhteistyötä. Toimenpiteillä pyritään ennaltaehkäisemään työmarkkinoilla esiintyviä väärinkäytöksiä panostamalla neuvontaan ja lisäämällä tietoisuutta kansainvälisen rekrytoinnin eri vaiheissa.
Pakotevalvonta työllistää viranomaisia
Pakotteet vaikuttavat useiden viranomaisten tekemiseen ja ovat tuoneet uusia valvontatehtäviä. Pakotteiden kiertämiseen liittyvissä tapauksissa on paljon kansainvälistä toimintaa ja uusia rikosten tekotapoja. Havaintojen mukaan toiminta on jatkunut tekotavoiltaan monimutkaisempana ja osittain aiempaa suunnitelmallisempana. Pakotteiden kiertämisessä hyödynnetään rahaliikenteessä sellaisia maita, joiden kanssa viranomaisten kansainvälinen yhteistyö on hidasta tai toimimatonta. Kuljetus- ja logistiikka- ja huolinta-ala ovat pakotteiden näkökulmasta riskisiä toimialoja. Viranomaisten välinen tietojenvaihto on lisääntynyt, myös kansainvälisesti, joten pakotteiden kiertämisen tekotapoja ja tapauksia tunnistetaan aiempaa paremmin.
Elintarvikeketjun väärinkäytöksissä toimintaa harjoitetaan usein rekistereiden ulkopuolella
Elintarvikeketjun valvonnassa on havaittu epäuskottavia määriä kadonneiksi ilmoitettuja tai omaan käyttöön teurastettuja tuotantoeläimiä. Myös torimyyntiin ja markkinoihin liittyvä laittomien tuotteiden myynti on tullut viranomaisvalvonnassa aiempaa selkeämmin esille. Rajat ylittävässä tavaraliikenteessä on enenevässä määrin epäilyjä pimeän lihan tuonnista tai tuonnista ilman vaadittuja asiakirjoja. Elintarvikeketjuun liittyvä kauppa on globaalia ja suomalaiset elintarvikeketjun toimijat ostavat erilaisia elintarvikeväärennöksiä tai laittomasti valmistettuja tuotteita myös tiedostamattaan. Yleinen hintataso antaa viitteitä siitä, onko ostetun tuotteen tai raaka-aineen valmistuksessa, viljelyssä tai kaupassa noudatettu kaikkia lain säännöksiä. Harmaan talouden toimijat toimivat usein viranomaisrekisterien ulkopuolella tai käyttävät lyhyen elinkaaren yhtiöitä. Lihan kysyntä ja kaatolupien määrän vähentäminen voivat lisätä rekistereiden ulkopuolista toimintaa. Riskit lisääntyvät sellaisissa tilanteissa, joissa sama taho huolehtii koko elintarvikeketjusta tuotannosta lopputuotteeseen saakka.
Järjestäytynyt rikollisuus hyväksikäyttää yhteiskunnan rakenteita
Verkostomaisesti toimivan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden rooli kasvaa Suomessa. Toimintaan liittyy kiellettyjen aineiden laittoman maahantuonnin ja kaupan lisäksi talousrikoksia, rahanpesua ja sosiaaliturvan väärinkäytöksiä. Kansainvälisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat ovat muuttuneet yhä vakavammiksi, esimerkiksi henkilöiden soluttautumisessa yhteiskunnan kannalta kriittisiin organisaatioihin. Rikollinen toiminta ujutetaan usein osaksi yhteiskunnan rakenteita harjoittamalla sitä laillisen yritystoiminnan yhteydessä. Rikolliset käyttävät yhä enemmän edistynyttä teknologiaa ja anonymiteettiä lisääviä keinoja, mikä haastaa rikosten torjuntaa ja tutkintaa.
Harmaan talouden torjuntaviranomaiset näkevät rakenteiden väärinkäytön olevan uhka hyvinvointiyhteiskunnalle. Kansallisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian päivittämisellä arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia tietojenvaihdon ja hallinnollisen rikostorjunnan kehittämiseen. Hallinnollisilla toimilla viranomaiset pyrkivät ennalta estämään vakavan ja järjestyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä.
Viranomaisyhteistyö on suunnitelmallista ja torjuntatyö tuottaa onnistumisia
Viranomaisilla on useita tehtäviä, jotka edellyttävät viranomaisyhteistyötä. Tietoja vaihdetaan säännöllisesti sekä operatiivisessa toiminnassa että strategisessa työssä. Valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisyhteistyöverkostojen perustaminen on edistänyt tietojenvaihtoa ja viranomaisten osaamista, mikä on parantanut toiminnan laatua ja tehokkuutta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelman hankkeiden, velvoitteidenhoitoselvitysten käytön lisääntymisen ja tilannekuvayhteistyön ansiosta tietoisuus moniviranomaisyhteistyön hyödyistä ja tarpeellisuudesta on myös lisääntynyt. Harmaan talouden torjuntaa helpottaa yritystoimintaa ja sen taustahenkilöitä koskevien taloudellisten tietojen hyvä saatavuus, selkeät yhteydenottokanavat sekä sähköiset palvelut viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa.
Torjuntaviranomaisten mukaan havainnot joistakin perinteisistä harmaan talouden tekotavoista ovat edeltävän vuoden aikana vähentyneet. Esimerkiksi valvonnassa ei ole havaittu uusia, usein rakennusalalla tapahtuvia laajoja harmaan talouden juttuja. Torjuntaviranomaiset arvioivat reaaliaikaisen kenttävalvonnan vaikuttaneen positiivisesti ja ennalta estävästi harmaan talouden torjuntaan. Käteistoimialoilla myös kuittia tarjotaan paremmin ja ne ovat sisällöltään harvemmin puutteellisia. Ajantasaisten viranomaisrekisteritietojen yhdistäminen edesauttaa valvontatyössä.
Viranomaisten yhteiset hankkeet tarvitsevat jatkuvuutta
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelma on osoittanut torjuntatyön strategisen suunnan ja jakanut vastuut toimista. Yhteiset hankkeet ovat mahdollistaneet viranomaisyhteistyön esteiden ja hidasteiden selvittämisen tehokkaalla tavalla. Kun yhteistyötä edistetään suunnitelmallisesti, saadaan kaikkien keskeisten tahojen asiantuntemus hyödynnettyä. Lainsäädäntömuutokset edellyttävät viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja yhteistoiminnan kehittämistä. Toisaalta yhteistoiminnan kehittäminen vaatii lainsäädäntömuutoksia. Esimerkiksi oma-aloitteisen tietojenvaihdon rajoitukset estävät tietojen luovuttamista ilman pyyntöä viranomaisten välillä, mikä hankaloittaa viranomaisyhteistyötä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta vaatii toimintaa. Viranomaiset tekevätkin kehittämistyötä todellisen torjuntatyön tarpeista. Operatiivisessa toiminnassa viranomaiset kohdentavat resursseja tarkoituksenmukaisesti ja pohtivat myös vaihtoehtoisia keinoja, missä auttaa tiivis viranomaisyhteistyö. Muutokset vaativat viranomaisilta jatkuvaa seurantaa, valvontaa ja kouluttautumista sekä tiedon jakamista. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hankkeet mahdollistavat viranomaisten yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen konkreettiselle tasolle. Ilman aikaisempia yhteisiä hankkeita jokin harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiö tai uudenlaiset torjuntamahdollisuudet olisivat voineet jäädä kartoittamatta. Riskit koskevat myös sellaisia viranomaisia, joiden ydintehtävänä ei ole rikollisuuden torjunta.
Taantuma ja inflaatio lisäävät harmaata taloutta
Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa väärinkäytösten ja rikosten määrät voivat lisääntyä. Raaka-aineiden hinnat ovat kasvaneet ja yritysten edellytykset saada ulkopuolista rahoitusta ovat heikentyneet. Tämä voi altistaa myös rehellisesti toimivia yrityksiä liikesuhteisiin harmaan talouden toimijoiden kanssa tai yritykset voivat itse siirtyä harmaan talouden puolelle. Tiukka taloudellinen tilanne voi altistaa esimerkiksi pimeän työvoiman käyttöön tai palkkaturvan väärinkäytöksiin. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa myös konkurssirikosten määrään, joissa yritykset jättävät viranomaisvelvoitteet tarkoituksellisesti hoitamatta. Velkaisten yritysten saattohoito eli vaikeuksissa olevan yrityksen myyminen usein hidastaa todellisten toimijoiden tunnistamista ja viranomaisten pääsemistä pimeän rahan jäljille. Yritystoiminnan loppuessa petollisessa saattohoitotoiminnassa saatetaan kirjanpidon hävittämisen lisäksi hakea esimerkiksi perusteettomia arvonlisäveropalautuksia.
Yritystoiminnassa toimijoiden taloudellisen luotettavuuden vaatimuksella on yhteys harmaan talouden toimijoiden ja kuluttajatuotteiden turvallisuuden tunnistamisessa. Usein toimijoiden heikko taloudellinen tilanne johtaa todennäköisemmin muidenkin elinkeinotoimintaan liittyvien vaatimusten heikompaan noudattamiseen. Taloudellisen luotettavuuden vaatimuksen ulottaminen uusiin säännöksiin tai toimiluvan ehtoihin yksinkertaistaa ja parantaa viranomaisvalvontaa. Tiukentuneessa taloustilanteessa harmaan talouden torjunnan tulisi olla korostuneesti välttämätöntä, jos halutaan taata yritysten välinen terve kilpailu ja reilut työmarkkinat.
Viranomaiset näkevät harmaan talouden ja talousrikollisuuden ammattimaistuneen ja kansainvälistyneen
Julkaisupäivä 23.5.2023
Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain merkittävät tulonmenetykset. Euroopassa vallitseva taloudellinen epävarmuus, inflaatio ja korkojen nousu voivat lisätä konkursseja ja harmaata taloutta tai ainakin madaltaa kynnystä siirtyä harmaalle alueelle. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset ovat havainneet väärinkäytösten kansainvälistyneen ja ammattimaistuneen. Järjestelmällistä ja suunnitelmallista harmaan talouden toimintaa kuvaa esimerkiksi useiden eri tahojen osallistuminen monialaiseen rikolliseen toimintaan sekä vaihtuvien lyhyen elinkaaren yhtiöiden ja bulvaanien käyttäminen viranomaisten harhauttamiseksi.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2023 alussa. Kyselyllä selvitettiin viranomaisten näkemyksiä ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Tilannekuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset ja antaen vahvemman ymmärryksen millaisessa toimintaympäristössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toimivat nyt ja lähitulevaisuudessa.
Harmaa talous on useimmiten kansainvälistä toimintaa
Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta harjoitetaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, vaikka esimerkiksi siihen liittyvää yritystoimintaa harjoitettaisiin ainoastaan Suomessa. Kansainvälinen toiminta näyttäytyy esimerkiksi pääomien vapaana liikkuvuutena eli kansainvälisenä rahaliikenteenä, virtuaalivaluuttoina tai muina uusina sähköisinä maksutapoina. Varoja siirretään ulkomaille myös käteisnostojen tai sivullisten henkilöiden ja yritysten pankkitilien kautta. Ulkomaisten tilien sekä virtuaalipankkien avaaminen ja käyttäminen on nopeaa ja yksinkertaista, kun taas viranomaisten mahdollisuus saada vertailutietoja tai suorittaa perintää on vastaavasti usein hidasta taikka jopa mahdotonta. Kansainvälinen toiminta ei välttämättä edes näyttäydy ulospain kansainvälisenä, koska Suomen ulkopuolelle rekisteröityneet yritykset rekrytoivat toimintaansa suomenkielisiä asiakaspalvelijoita. Kansainvälistä rahaliikennettä tai ulkomaisia yhtiöitä hyödynnetään myös esimerkiksi velallisen petoksissa sekä rahanpesussa.
Viranomaiset ovat havainneet ammattimaista maahantulon järjestämistä ja työperäistä hyväksikäyttöä
Torjuntaviranomaiset ovat valvonnassaan havainneet ammattimaista maahantulon järjestämistä ja työoikeuksiin liittyviä väärinkäytöksiä. Suomeen töihin tulevat henkilöt tai näiden työnantajina esiintyvät tahot ovat antaneet maahantulon rekisteröinnissä viranomaisille erisisältöisiä tietoja, millä on pyritty nopeuttamaan henkilötunnuksen tai oleskeluluvan saamista. Ulkomaiset työntekijät ovat ostaneet esimerkiksi pieniä osakkuuksia työnantajayhtiöistä näennäisen yritystoiminnan osoitukseksi, kun taas toisille viranomaisille samat henkilöt näyttäytyvät pelkästään työntekijöinä. Työntekijän oleskelulupa saatetaan myös vaihtaa yrittäjän luvaksi kustannusten säästämiseksi, mutta taustalla voi myös olla pyrkimys naamioida työsopimus toimeksiantosopimukseksi. Maahan tuleville työntekijöille saatetaan myös maksaa muodollisesti todellista suurempaa palkkaa oleskeluluvan saamiseksi, mutta yhteisymmärryksessä osa palkoista palautetaan takaisin työnantajalle. Järjestelyihin voi sisältyä myös pimeän palkan maksamista ja sosiaalietuuksien hyväksikäyttöä.
Venäjän hyökkäyssota on lisännyt tilapäistä suojelua saavien henkilöiden määrää Suomessa. Tilapäistä suojelua saavilla voi olla suurempi riski työperäiseen hyväksikäyttöön, koska esimerkiksi oleskelupaprosessissa ei selvitetä työsuhteen ehtoja. Näiden henkilöiden työllistämisessä on jo havaittu viitteitä hyväksikäytöstä. Erityisesti kausityössä rekrytointia on suunnattu maihin, joissa työvoiman tietotaso omista oikeuksista on eurooppalaista työvoimaa heikompi. Työpaikat ovat usein maksullisia eli lähtömaassa on maksettu kynnysraha työpaikan saamisesta. Ulkomaisten työntekijöiden kausiluonteiseen työhön liittyy usein työvuoro-, työaika- ja palkkausrikkomuksia. Yhteydenottoja työsyrjinnästä on myös ollut aikaisempaa enemmän.
Viranomaisten valvonnan ja tietoisuuden lisääntyminen näkyy ilmi tulleiden tapausten ja rikosilmoitusten määrän kasvuna. Työperäisen maahanmuuton kasvaessa myös työntekoon kohdistuvat riskit kasvavat, mistä johtuen viranomaisille tulee mahdollistaa tarvittavat keinot väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn, tehokkaaseen valvontaan ja viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon. Viranomaiset näkevät, että viranomaisrekistereiden oikeasisältöisyys ja ajantasaisuus ovat pohjana torjuntatoimien tehokkaalle kohdentamiselle ja tietojohtamiselle.
Laskutuspalveluyrityksiä on hyödynnetty monin tavoin väärinkäytöksissä ja harmaassa taloudessa
Siirtyminen työntekijästä kevytyrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi on lisääntynyt edellisen vuoden aikana, kuten myös näihin liittyvät ongelmat. Valvontaviranomaiset ovat havainneet, että laskutuspalveluyritysten kautta työnsä laskuttavat henkilöt ovat entistä useampaa eri kansallisuutta, eivätkä he välttämättä edes puhu suomen kieltä. Tällaiset henkilöt ovat erityisen riskialttiita hyväksikäytölle, kuten vale- tai pakkoyrittäjyydelle. Riskit korostuvat erityisesti niissä tapauksissa, joissa aloite yrittäjyyteen on tullut työn tilaajalta. Työn hinta saadaan halvemmaksi siirtämällä pakolliset työnantajamaksut työn suorittajan maksettavaksi. Myös työn suorittajalle jää enemmän rahaa käteen, mikäli hänellä ei ole tarkoitustakaan huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan. Väärinkäytöksiä on havaittu esimerkiksi rakennusalalla ja telakka-alalla, mutta ne ovat laajentuneet myös esimerkiksi siivousalalle ja kotihoitoon.
Markkinoilla olevien laskutuspalveluyritysten lisäksi on perustettu uusia laskutuspalveluyrityksiä, jotka eivät esimerkiksi rekisteröinnissä ilmoita oikeaa toimialatietoa viranomaisvalvonnan välttämiseksi. Viranomaiset ovat havainneet, että kaikki laskutuspalveluyritykset eivät aina vahvasti tunnista asiakkaitansa, mistä johtuen palvelun kautta laskutetun työn verotus voi kohdistua tahallisesti vääriin henkilöihin ja työsuorituksesta saadut rahat voivat palautua muulle kuin työn suorittaneelle henkilölle. Havaintoja on myös ammattimaisesta avustamisesta, jossa kolmas taho solmii, avustaa ja ohjaa ulkomaalaisia työntekijöitä laskutuspalveluyritystä käyttäviksi kevytyrittäjiksi. Kolmas taho saa tästä toiminnasta korvauksen käyttäjäyritykseltä. Vakavimmissa tapauksissa epäilynä on ollut ihmiskauppaa ja kiskonnantapaista työsyrjintää.
Viranomaiset ovat havainneet yritysten kirjanpidoissa paljon puutteita — kirjanpitorikosten määrä on kasvussa
Torjuntaviranomaiset ovat lisääntyneesti havainneet, että yritykset eivät hoida kirjanpitoaan lainsäädännön vaatimalla tavalla, kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai kirjanpitoja laaditaan vasta viranomaisen pyytäessä niitä tarkastettavaksi. Myös suomalaisten tilintarkastusvelvollisten osakeyhtiöiden tilintarkastusta koskevat velvoitteiden laiminlyönnit ovat verrattain yleisiä. Kirjanpidon puutteet voivat vaikeuttaa, hidastaa tai estää yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämistä. Viranomaiset näkevät esimerkiksi pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineistojen saamisen palveluntarjoajalta haasteellisena tilanteissa, joissa kirjanpitovelvollinen ei ole maksanut palveluun kohdistuvia maksuja. Lisääntyneiden valvontahavaintojen, esimerkiksi osakeyhtiön varojen perusteettomasta nostamisesta, arvioitiin johtuvan kirjanpidon valvonnan heikentymisestä ja osaamattomuudesta huolehtia osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan velvoitteista.
Osakkaiden palkkatulon väärinkäytökset ovat lisääntyneet ja velallisten velvoitteiden välttely on kansainvälistynyt
Pimeän palkan ja tulon riski on kohonnut erityisesti pienten osakeyhtiöiden osakkailla ja päätoimisilla elinkeinonharjoittajilla. Viranomaishavaintojen mukaan yhden hengen osakeyhtiöiden määrän arvioitiin myös kasvaneen. Osakkaiden palkkatuloon liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet ja havaintojen mukaan osakkaat ovat esimerkiksi nostaneet palkkaa kirjanpidollisesti osakaslainana tai tehneet muita tosiasioita vastaamattomia kirjauksia. Havaintoja on myös osakkaista, jotka nostavat rahaa pitkin vuotta kirjanpidollisesti kassaan ja rahat saatetaan vasta vuoden lopussa oikaista palkaksi. Yhden hengen osakeyhtiöissä ja henkilöyhtiöissä yrityksen tiliä käytetään henkilökohtaiseen elämiseen ja elantomenoja voidaan kirjata myös edustuskuluina. Peitelty osinko on yleensä rinnastettavissa osingon sijaan pikemminkin osakkaalle maksetuksi pimeäksi palkaksi. Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten ja elinkeinonharjoittajien yksityisnostot yrityksestä ja palkkaa nostamattomat osakkaat vaikeuttavat myös perintää, kun ulosottokelpoista palkkatuloa ei makseta.
Velallisten velvoitteiden välttely on kansainvälistynyt rahaliikenteen siirtyessä ulkomaisiin pankkeihin ja muihin rahanvälityspalveluihin, joista tiedonsaanti on hankalampaa. Ulosoton välttämiseksi velalliset työntekijät voivat siirtyä yrittäjiksi, hankkimalla myös ulkomaisia yhtiöitä. Tällä tavoin velalliset voivat jatkaa työntekoa aiemmalla työnantajallaan, mutta palkan sijasta laskuttavat työkorvauksia. Väärinkäytöstilanteissa velallinen voi nostaa yrityksestään palkkaa ainoastaan ulosoton suojaosuuden verran ja veloittaa yritykseltään suuria kulukorvauksia. Maksetut palkkaennakot voidaan muuttaa myöhemmin kulukorvauksiksi sekä tarvittaessa lainataan rahaa yritykseltä. Ulosoton vapaakuukausina saatetaan nostaa huomattavasti muita kuukausia korkeampia palkkoja tai bonuksia.
Velallisten väärinkäytöstilanteissa on havaittu, että palkkoja ilmoitetaan Tulorekisteriin myöhässä, ilmoituksia korjataan tai poistetaan kokonaan. Yrittäjän palkasta saatetaan myös toimittaa ennakonpidätys liian pienellä veroprosentilla, mikä johtaa tarkoitukselliseen lisävelkaantumiseen. Liian suurella veroprosentilla taas pyritään keinotekoisesti saamaan henkilö ulosmittausten ulkopuolelle. Kommandiittiyhtiöissä äänettömille yhtiömiehille maksettuja voitto-osuuksia ei tarvitse ilmoittaa Tulorekisteriin, jolloin saadut tulot eivät ole reaaliaikaisesti viranomaisten tiedossa.
Käteinen raha ja bulvaanitoiminta ovat edelleen suosittuja harmaan talouden työkaluja
Pankit ovat tiukentaneet käteisen rahan vastaanottamista, mikä on valvontahavaintojen perusteella lisännyt käteisen rahan kuljettamista maasta pois. Kaikilla osakeyhtiöillä ei ole välttämättä edes omaa pankkitiliä, vaan toimintaa harjoitetaan käteisen lisäksi osakkaan ja muiden tahojen pankkitilien kautta. Työntekijöiden työsuhteen ehtona on voinut olla henkilökohtaisen pankkitilin luovutus työnantajan käyttöön, mitä on hyödynnetty todellisen toimijan ja toiminnan piilottamiseksi. Käteinen raha näkyy harmaassa taloudessa esimerkiksi puuttuvana käteismyyntinä, pimeinä käteispalkkoina ja käteisellä rahalla saatuna peiteltynä osinkona. Käteiskauppaa harjoitetaan edelleen useilla eri toimialoilla, vaikka joillakin toimialoilla käteisen käyttö onkin vähenemään päin. Vaihtoehtoisten sähköisten maksutapojen lisääntyminen on siirtänyt osittain käteisellä tapahtunutta pimeää toimintaa uusien palvelujen pariin.
Kansainvälisessä toiminnassa on huomattu merkittävää käteisen rahan käyttöä ja rahanpesuun viittaavia havaintoja. Mikäli rahanpesulain mukaisen käteisasiakkaan tunnistaminen jää heikolle tasolle, on mahdollista, että myös kirjanpidossa ja viranomaisille ilmoitetuissa varoissa on mukana rikollisilla keinoilla hankittua rahaa. Pakotteiden voimaantulon jälkeen itärajalla on havaittu euromääräisten käteisvarojen kasvavaa vientiä Suomesta tai muista EU:n jäsenmaista Venäjälle. Käteisen rahan salakuljetustapaukset ovat myös lisääntyneet.
Bulvaaneja hyödynnetään harmaassa taloudessa ja talousrikoksissa useilla eri tavoilla, bulvaaneina voi toimia henkilöitä tai yrityksiä. Velkaantuneet tai lakisääteiset velvoitteensa laiminlyöneet yritykset jatkavat usein samaa toimintaa uudella yrityksellä, jossa vastuuhenkilönä toimii esimerkiksi aikaisemman toimijan sukulainen tai työntekijä. Maksuvaikeuksiin ajautuneen yrityksen irtain omaisuus voidaan siirtää bulvaaneja hyödyntäen näennäisesti laillisin järjestelyin uudelle, täysin ulkopuoliselle taholle. Bulvaanit voivat myös itse ehdottaa bulvaanijärjestelyitä korvausta vastaan.
Elintarvikeketjun rikollisuus sisältää turvallisuusriskien lisäksi monenlaista rikollisuutta
Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa ja raaka-aineiden kallistuessa väärennettyjen tai epäasianmukaisissa olosuhteissa valmistettujen taikka kuljetettujen elintarvikkeiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Valvonnoissa on jo havaittu esimerkiksi kiellettyjä lisäaineita, virheellisiä pakkaus- ja alkuperämerkintöjä sekä ongelmia tuotteiden mikrobiologisessa laadussa. Viranomaisvalvonnan ulkopuolinen toiminta on myös lisääntynyt tai väärintoimijoita ainakin tunnistetaan aiempaa paremmin. Virallisen valvonnan ulkopuolella valmistettujen elintarvikkeiden myynnistä saadaan taloudellista hyötyä myyntitulojen kautta sekä vältetään muita elintarvikevalvonnan maksuja. Elintarvikevalvonnalla on taloudellisten vaikutusten lisäksi yhteiskunnallista merkitystä kuluttajien turvallisuuden ja eläintautien leviämisen kannalta. Myös kansalaiset ovat ilmoittaneet väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyksistään aiempaa useammin. Elintarvikealan väärinkäytöksiä on edellisen vuoden aikana havaittu aiempaa enemmän leipomotoimialalla, mutta edelleen myös esimerkiksi liha-, kala- ja tuorekasvistoimialoilla. Väärinkäytöksiä tapahtuu myös saatuina perusteettomina viljelijätukina. Elintarvikeketjun rikollisuuden monialaisuutta kuvaa elintarvike- ja tukipetosten lisäksi toiminnassa havaittu työperäinen hyväksikäyttö.
Pakotteiden valvonta ja säännöstelyrikokset työllistävät viranomaisia
Euroopan turvallisuustilanteen johdosta jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö koskettaa erityisesti kansallista huoltovarmuutta ja rajat ylittävän tavaraliikenteen turvaamista. Liikenne itärajalla ja itäkauppaan liittyvät riskit ovat vähentyneet, mutta tuonti- ja vientipakotteiden valvonta sekä säännöstelyrikokset ovat taas kasvaneet olennaisesti. Pakotteita yritetään kiertää monin eri tavoin. Pakotelistatut toimijat pyrkivät häivyttämään päätösvalta- ja omistajuustietoja monimutkaisin järjestelyin. Myös yritykset ja yksityishenkilöt salaavat yhteyksiään Venäjälle. Pakotteita kierretään viemällä tavaroita Venäjälle ystävällismielisten valtioiden kautta tai hyödyntämällä sallittua kauttakuljetusta Venäjän läpi. Vienti Suomesta osaan Venäjän eteläisistä naapurimaista kasvoi merkittävästi vuonna 2022. Yksityishenkilöt taas vievät kiellettyjä tavaroita Venäjälle ajoneuvoihin kätkettynä. Isompia eriä yritetään salakuljettaa väärillä nimikkeillä, virheellisillä tullauspapereilla tai väärennetyillä alkuperätodistuksilla. Pakotteiden alaiset kuljetukset ovat sisältäneet muun muassa elektroniikkaa, merenkulkuun liittyviä tarvikkeita, veneitä, droneja sekä laitteiden varaosia. Matkustajaliikenteen valvonnassa on havaittu muun muassa ylellisyystuotteita, käteistä rahaa, savukkeita ja alkoholia.
Millaisia uhkia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaisten näkevät toimintaympäristössään?
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset näkevät epävarman taloustilanteen, kustannusten nousun ja mahdollisen taantuman lisäävän harmaan talouden riskiä. Euroopan turvallisuustilanne näkyy viranomaisten toimintaympäristössä myös tulevina vuosina sekä uusina että kasvavina vanhoina ilmiöinä. Tilanteen pitkittyminen voi johtaa erilaisten salakuljetusrikosten ja sääntelyrikosten määrän lisääntymiseen. Viranomaisten pitää olla kyvykkäitä reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joihin esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelma on osaltaan vastannut.
Torjuntaviranomaiset näkevät kasvavan maahanmuuton ja työperäisen hyväksikäytön lisääntymisen myötä myös pimeän työn lisääntyvän ja jäävän yhä useammin huomaamatta, erityisesti matalapalkka-aloilla. Pimeä työ heikentää sekä yritysten että työntekijöiden tuloista saatavaa vero-, eläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen kertymää. Yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi pimeä työ vääristää yritysten välistä kilpailua ja työperäinen hyväksikäyttö muodostaa kahdenlaiset työmarkkinat. Pimeä työ heikentää sekä asiakkaiden että työntekijöiden työturvallisuutta ja ulkomaisten työntekijöiden kotoutumista. Kehittyvä teknologia lisää pimeän työn mahdollisuuksia erityisesti ulkomaisten maksualustojen ja sovellusten hyödyntämisellä. Myös työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat voivat joutua yrittäjiksi vasten tahtoaan ja havainnot vale- sekä pakkoyrittäjyydestä kasvavat.
Viranomaisen rooli yhteiskunnassa on muutoksessa ja rajanvetotilanteita syntyy esimerkiksi ohjauksen, asiakaspalvelun, tiedonsaannin ja valvonnan välillä. Myös rehelliset toimijat voivat haastavassa kilpailutilanteessa jättää lakisääteisiä velvoitteita hoitamatta. Yritystoiminnan helpottaminen ja yritysten kasvun edistäminen lisää samanaikaisesti myös valvontatarvetta ja valvontaan tarvittavia keinoja. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii uskottavan valvonnan ja resurssit väärintoimijoiden vastuuseen saattamiseen. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset joutuvat jo nyt priorisoimaan tekemistään, vaikka viranomaisvalvonnan tulokset osoittavat toimintansa tarpeellisuuden.
Toimintaympäristön muutokset havaitaan nopeasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatyössä
Julkaisupäivä 16.5.2022
Ukrainan sota ja siitä johtuva pakolaisvirta saattavat lisätä jo olemassa olevia työn tekemiseen liittyviä väärinkäytöksiä, kuten työperäistä hyväksikäyttöä, pimeän työvoiman käyttöä ja jopa ihmiskauppaa. Heikommassa asemassa olevat henkilöt ovat alttiita väärinkäytöksille, arvioivat harmaan talouden torjuntaviranomaiset. Kansainväliset pakotteet lisäävät viranomaisten valvontatyötä ja velvoittavat kaikkia toimijoita.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2022 alussa. Kyselyn avulla on selvitetty viranomaisten näkemyksiä ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Kokonaiskuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset. Havaitut heikot signaalit voivat olla merkki nousevasta ilmiöstä tai ensioire muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä tai kertoa vanhan asian uudesta puolesta.
Kevyt- ja yksinyrittäjien määrä lisääntyy, usein viitteitä työsuhteessa tehtyyn työhön
Viranomaiset ovat havainneet, että osa työnantajista on käyttänyt kevytyrittäjyyttä työnantajan velvollisuuksien ulkoistamiseen työntekijälle, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa. Näissä tilanteissa yrittäjänä tai kevytyrittäjänä toimivan työnsuorittajan tosiasialliset olosuhteet vastaavat työsuhteen tunnusmerkkejä. Työnsuorittaja voi saada työkohteet, työntekoajat, työkalut ja muut työhön tarvittavat välineet työmaalla työnantajan tavoin toimivan toimeksiantajan puolesta. Työnsuorittajalla ei usein ole muita toimeksiantajia, ja hän toimii toimeksiantajan työnjohto-oikeuden alaisuudessa.
Kaikissa tilanteissa työntekijä ei itsekään tunnista olevansa tai halua olla tosiasiallisesti yrittäjä. Osa työntekijöistä on voinut luulla allekirjoittaneensa uuden työsopimuksen, vaikka tosiasiallisesti kyseessä on ollut yrittäjän toimeksiantosopimus. Tällaisiksi pakkoyrittäjiksi joutuneet työntekijät ovat usein vailla tarvittavaa kielitaitoa. Työntekijä on voitu ilmoittaa yrittäjäksi myös taannehtivasti, jolloin työnantajan tarkoituksena on saada muun muassa työntekijöiden eläkemaksut palautuksena. Näennäistä yrittäjyyttä ja pakkoyrittäjyyttä on havaittu erityisesti rakennusalalla, mutta myös esimerkiksi kuljetusalalla.
Yrittäjyyden ja työsuhteen rajanvetotilanteissa kyse on harkinnasta aidon yrittäjyyden ja toisaalta työsuhteisen työn välillä. Työntekosuhteen oikeudellista luonnetta on arvioitava tosiasiallisten työn tekemiseen liittyvien olosuhteiden ja työnsuorittajan aseman kannalta. Lainkiertämistarkoituksessa tehdyt järjestelyt eivät saa oikeussuojaa. Työn teettämiseen ja tekemiseen liittyy myös paljon tietämättömyyttä ja osin virheellistä tietoa muun muassa siitä, kumman osapuolen tulee hoitaa työhön liittyvät lakisääteiset vakuutukset.
Työperäinen hyväksikäyttö aiempaa useammin viranomaisyhteistyön kohteena
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön voi liittyä työperäisen hyväksikäytön lisäksi myös ihmiskauppaa, kiskonnantapaista kiristämistä ja suojelurahan ottamista. Työnantajaan sidotun oleskelulupaprosessin kautta työnantaja on voinut vaikuttaa työntekijän oikeuksiin. Tällainen työnantaja usein hyödyntää myös ulkomaalaisen työntekijän kielitaidottomuutta ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä. Työntekijöiden palkkoja on voitu periä takaisin tai ohjata esimerkiksi laskutuspalveluyritysten kautta työnjohtajan tai osakkaan pankkitilille. Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä väärinkäytöksiä havaitaan kausityössä, mutta myös pitkäaikaisissa työsuhteissa.
Hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia on noussut julkisuudessa esiin enenevässä määrin. Väärinkäytösten kohteeksi joutuneet ovat uskaltaneet kertoa epäkohdista, kun niihin on näkyvästi puututtu. Kaikissa tapauksissa hyväksikäytön uhri ei aina tunnista olevansa rikoksen uhri tai ei halua tai uskalla edesauttaa teon selvittämistä. Työperäinen hyväksikäyttö on aiempaa useammin viranomaisyhteistyön kohteena, ja viranomaiset tunnistavat ilmiön myös paremmin, mutta torjunta vaatii viranomaisilta myös aiempaa enemmän yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa. Uudet työnteon muodot tuovat parhaimmillaan monille ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen, mutta positiivisen työllistämisvaikutuksen lisäksi siihen liittyy erilaisia negatiivisia ilmiöitä.
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo viranomaisten toiminnassa
Viranomaiset seuraavat pakolaistilanteen kehittymistä kansainvälisesti. Kasvava pakolaisvirta tuo Suomen työmarkkinoille paljon uudenlaista työvoimaa eri toimialoille. Pakolaisilla saattaa olla korostunut tarve saada tuloja, jolloin he ovat erityisen alttiita myös hyväksikäytölle. Työvoimaa suuntautuu erityisesti sellaisille aloille, joilla suomen kielen taito ei ole välttämätöntä, kuten maataloudessa, majoitustoiminnassa ja rakennusalalla. Tarjottu työ voi olla lyhytaikaista tai kausityötä, jossa on havaittu olleen matala kynnys hyödyntää myös pimeää ulkomaalaista työvoimaa. Joukossa voi myös olla ammattirikollisia useista maista. Työntekijöiden hyväksikäytön ja pimeän työn lisäksi kasvavat riskit myös erilaisista pakolaisiin kohdistuvista varainkeräys- ja muihin tukiin liittyvistä petoksista.
Sodan myötä Venäjän vastaiset pakotteet ovat laajentuneet, ja pakotteisiin liittyvät rikosepäilyt voivat kasvaa. Tavaroihin, henkilöihin ja liikenteeseen kohdistuvien pakotteiden kiertäminen voi synnyttää uusia rikosilmiöitä. Pakotteiden valvonta edellyttää merkittäviä viranomaisresursseja. Viranomaisten arvioiden mukaan pakotteiden alaisia tavaroita saatetaan myös salakuljettaa Venäjälle ja rahaliikenteeseen liittyviä pakotteita voidaan yrittää kiertää virtuaalivaluuttojen avulla. Pakotteiden alaista omaisuutta ja varallisuutta on mahdollista bulvaanien kautta ylläpitää ja tuoda Eurooppaan. Pakotesäännösten kiertämiseksi on jo nyt havaittu asiakirja- ja tositeväärennöksiä.
Sodalla on laajoja vaikutuksia raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuontiin sekä hintoihin. Markkinoille saattaa tulla huonolaatuisia tai väärennettyjä elintarvikkeita, joilla korvataan sodan johdosta aiheutuvia puutteita elintarviketuonnissa. Yleisen hintatason sekä energian, polttoaineiden ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu voivat lisätä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta liiketoiminnan muiden kustannusten vähentämiseksi. Viranomaisten arvion mukaan Venäjän talouden heikkeneminen tulee jatkossa aiheuttamaan moninaisia seurauksia esimerkiksi rajaseudun rikollisuuteen.
Virtuaalivaluuttojen ja sähköisten maksualustojen kasvuun liittyy riskejä
Virtuaalivaluuttamarkkinat ovat kasvaneet korona-aikana. Viranomaisten havaintojen mukaan myös ulkomaalaisten virtuaalipankkien hyödyntäminen varojen siirroissa on lisääntynyt. Yhdellä toimijalla voi olla hallussaan jopa kaksisataa erilaista virtuaalivaluuttaa. Virtuaalivaluutan luovutus tapahtuu ainoastaan siirron osapuolten välillä ja näin ollen transaktioiden jäljittäminen on vaikeampaa kuin perinteisissä rahasiirroissa. Tietojen selvittäminen edellyttää kansainvälisiä tietopyyntöjä, koska rahaliikenne on lisääntyvässä määrin ulkomaisilla pankkitileillä tai ulkomaisissa virtuaalipankeissa. Virtuaalivaluuttoja käyttämällä saatetaan esimerkiksi kätkeä varallisuutta ja hakea sosiaalietuutta suurempana kuin todellisen varallisuuden mukaan olisi oikeus.
Alustatalouden käyttäjäystävällisten sähköisten ratkaisujen tarjoaminen edellyttää samojen velvoitteiden noudattamista kuin muussakin liiketoiminnassa; asianmukaisia lupia ja ilmoituksia viranomaisille. Kansainvälisessä viitekehyksessä on nähtävissä yritysten pyrkimystä vältellä kansallista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä, kun toimitaan ainoastaan verkossa. Toimintamalli voi yleistyä lähitulevaisuudessa. Alustojen kautta työtä tekevien työoikeudellinen asema voi myös olla epäselvä, kun työ ei ole kiinteään paikkaan tai työvälineeseen sidottua. Verkkokaupan määrän lisääntyessä myös ulkomaisten maksunvälittäjien ja erilaisten rahansiirto- ja välitysalustojen määrä kasvaa, mikä hidastaa viranomaisen tietojensaantia.
Elintarvikeketjun rikoksia tunnistetaan aiempaa paremmin
Elintarvikeketjussa on havaittu monenlaisia rikoksia, kuten terveysrikoksia, markkinointirikoksia, rekisterimerkintärikoksia, teollisoikeusrikoksia, petosrikoksia, ympäristön turmelemista ja avustuspetoksia. Elintarvikkeisiin kohdistuvasta rikollisuudesta aiheutuu välitöntä uhkaa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Elintarvikeketjun rikoksissa on yleensä pienet sanktiot ja vähäinen kiinnijäämisen riski. Elintarvikeketjun rikosten tunnistaminen on parantunut koulutuksen ja tietoisuuden kasvamisen myötä, mutta tapausten selvittäminen vaatii usein laajaa kansainvälistä tutkintaa sekä viranomaisyhteistyötä.
Ammattimainen ruoanvalmistus kokonaan elintarvikevalvonnan ulkopuolella on havaintojen mukaan lisääntynyt korona-aikana. Ruokaa valmistetaan usein myös tiloissa, jotka eivät sovellu ruuan valmistukseen. Valvonnan ulkopuolella tehtyjä ruoka-annoksia toimitetaan myyntiin vähittäiskauppoihin ja volyymit voivat olla merkittäviä. Toimintaan saattaa liittyä pimeän työvoiman käyttöä ja työnantajavelvollisuuksien laiminlyöntejä. Tuotteiden ostaja ei voi useinkaan havaita elintarvikeketjuun liittyviä rikoksia.
Salakuljetus ja siihen liittyvien tuotteiden myynti on ammattimaistunut
Matkustajaliikenteen määrän lasku on vaikuttanut korkeasti verotettujen tuotteiden salakuljetukseen, ja tuotteiden tuonti sekä myynti on siirtynyt vahvasti verkkoon. Verkon kautta tilataan suuria määriä alkoholijuomia muun muassa Keski-Euroopasta, ja juomia välitetään edelleen Suomessa. Rikolliset ovat hyödyntäneet laittomassa maahantuonnissa etenkin kaupallista tavaraliikennettä sekä posti- ja pikakuriirilähetyksiä. Salakuljetustoiminnassa on mukana myös suomalaisia yrityksiä, jotka välittävät tavaraa Suomesta ja EU-maista kolmansien maiden pimeille markkinoille. Yritysten taustalla olevien henkilöiden varallisuus voi olla peräisin tuloista, joiden alkuperää ei ole voitu luotettavasti selvittää, tulot ovat saattaneet jäädä verottamatta tai olla rikollisesta toiminnasta.
Nuuskan salakuljetustoiminta ja siihen liittyvien tuotteiden myynti on ammattimaistunut ja toimijoilla on usein tarkkaan määritellyt tehtävät salakuljetusketjuissa. Toimintaa on johdettu myös ulkomailta, jonne osa nuuskan myynnistä saadusta rikoshyödystä on päätynyt. Nuuskan laitonta maahantuontia on havaittu aktiivisesti Suomen ja Ruotsin maarajalla sekä myös muussa autolauttaliikenteessä. Nuuskaa on myyty erityisesti avoimen verkon salatuissa nuuskaryhmissä ja muissa myyntiryhmissä. Salakuljetustoimintaan liittyy myös verorikoksia ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä.
Toimintaympäristön muutokset avaavat uusia tilaisuuksia myös järjestäytyneelle rikollisuudelle
Viranomaisilla on havaintoja siitä, että riski järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden syyllistymisestä avustuksiin liittyviin väärinkäytöksiin on kasvanut koronaepidemian aikana. On myös viitteitä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on tunkeutunut mukaan tärkeisiin hankintaketjuihin, joissa ostajalla on erityisesti tarve saada tavarat nopeasti. Toiminta on usein kansainvälistä ja verkostoitunutta.
Järjestäytynyt rikollisuus on laajasti mukana erilaisessa yritystoiminnassa. Se soluttautuu hyvämaineisiin yrityksiin ja hyödyntää sen kautta saatuja jakelukanavia väärennettyjen tai käyttöön soveltumattomien tuotteiden tuomiseksi EU-markkinoille. Pienet kuljetuserät vähentävät kiinnijäämisriskiä. Rikollistahot käyttävät toiminnassaan eri alojen asiantuntijoita sekä hyödyntävät peiteyrityksiä. Toiminnassa käytetään keksittyjä laskutusketjuja sekä kierrätetään tavaraa ja tullauspapereita. Tekijät pyrkivät välttämään yritystoiminnan viranomaisvelvoitteet, ja liiketoimintaa käytetään myös rahanpesuun. Myös ympäristörikosten suuret tuotot, alhainen kiinnijäämisriski ja lievä rangaistuskäytäntö houkuttelevat järjestäytyneitä rikollisryhmiä.
Pandemia on lisännyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskiä Suomessa
Julkaisupäivä 14.6.2021
Harmaan talouden torjuntaviranomaisten tekemän selvityksen mukaan pandemia on lisännyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskiä Suomessa. Viranomaiset ovat havainneet signaaleita, jotka saattavat indikoida erilaisten laiminlyöntien ja rikosten lisääntymistä lähitulevaisuudessa.
Tilannekuvassa mukana olevat torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2021 alussa. Selvityksen avulla pyrittiin kartoittamaan pandemian mahdollisia vaikutuksia ja lähitulevaisuuden uhkakuvia.
Lähitulevaisuudessa uhkana ovat velallisen rikosten ja konkursseihin liittyvän rikollisuuden kasvu, työvoiman hyväksikäytön lisääntyminen ja järjestäytyneelle rikollisuudelle tarjoutuvat mahdollisuudet hyötyä talousvaikeuksiin joutuvista yrityksistä. Taloudelliset vaikeudet ja pyrkimys kustannusten minimointiin voi lisätä väärien tietojen antamista viranomaisille ja erilaisten velvoitteiden laiminlyöntiä.
Pandemian aikana liiketoiminnan rakenteita hyödyntävä rikollisuus on voinut käyttää hyväkseen kansainvälisiä toimitusketjuja ja niiden puutteita esimerkiksi tuoteväärennösten ja salakuljetuksen osalta. Puutteet elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden tuotannossa ja saatavuudessa maailmaanlaajuisesti voivat lisätä elintarvikerikosten riskiä myös Suomessa.
Torjuntaviranomaiset arvioivat myös mahdollisia harmaan talouden riskitoimialoja. Esiin nousivat työvoimavaltaiset toimialat ja pandemian kurittamat matkailu- ja vapaa-ajan toimialat sekä pandemiasta hyötyneet toimialat.
