Identiteetin väärinkäyttö ja ulkomaalaisten rekisteröinti

Identiteettien väärinkäytökset ovat kasvussa, ilmiö liittyy ulkomaalaisten rekisteröintien haasteisiin

Lähde: Verohallinto 12.12.2022 

Sähköiset palvelut tarjoavat nopean väylän rekisteröintiin, kun samalla mahdollisuudet identiteetin väärinkäytöksiin ovat lisääntyneet. Väärä identiteetti mahdollistaa anonyymin toiminnan ja vaikeuttaa talousrikosten havaitsemista ja tutkimista. Viranomaisten hyvän ja nopean palvelun taustalla pitäisi olla yhtenäiset menettelyt ja tehokas riskienhallinta taklaamassa väärien identiteettien pääsyä rekistereihin. 

Identiteettien väärinkäytökset voivat liittyä sekä luonnollisten henkilöiden että yritysten toimintaan. Motiivit identiteetin väärinkäytökselle voivat vaihdella perusteettomien sosiaalitukien hakemisesta vero- ja muihin petoksiin. Yleensä väärän identiteetin avulla halutaan kätkeä henkilöllisyys ja välttää esimerkiksi rikos- tai maksuvastuu. Väärät tai manipuloidut identiteetit mahdollistavat muun muassa virheellisten vastuuhenkilöiden nimeämisen yhtiöihin sekä talousrikosten valmistelun ja toteuttamisen. Identiteettien väärinkäytökset liittyvät myös ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Verohallinnossa on toiminut Identiteettien väärinkäytökset ja palautuspetokset -hanke, joka on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa vuosille 2021–2023. Hankkeessa on havaittu monenlaisia ongelmia liittyen sekä ulkomaalaisten henkilöiden että ulkomaalaistaustaisten yritysten rekisteröintiin. Myös ulkomaalaisen henkilön työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan liittyviä ongelmia on havaittu. Näihin pitäisi voida puuttua ennakolta jo rekisteröintihetkellä eikä vasta resursseja syövällä ja kalliimmalla jälkivalvonnalla. Ongelmat ovat poikkihallinnollisia, ja taustalla on sekä koordinaation puutetta että menettelyiden epäyhtenäisyyttä, mutta osin myös haasteita mahdollisuuksissa vaihtaa tietoa viranomaisten välillä.

Miksi identiteettien väärinkäytökset ovat kasvussa?

Identiteettien väärinkäytösten kasvu liittyy kiinteästi kasvavaan maahanmuuttoon, nopeaan päätöksentekoon ja koko ajan lisääntyvään digitalisaatioon. Tämä kehitys luo mahdollisuuksia väärinkäytöksille. On hyvä asia, että oikein toimivien hallinnollista taakkaa kevennetään, viranomaisten päätöksenteko on nopeaa ja sähköistä asiointia lisätään, mutta samaan aikaan tulee ymmärtää, millaisia riskejä tähän kehitykseen liittyy. Rikolliset hyödyntävät tätä helppoa ja nopeaa väylää vääriin tarkoituksiin.

Väärää rekisterimerkintää käytetään hyväksi petoksissa ja sillä voidaan pyrkiä viranomaisten harhauttamiseen. Systemaattiset hyökkäykset hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan perustuvatkin usein juuri vääriin identiteetteihin ja ulkomailta johdettuihin petollisiin yritysrakenteisiin. Työperäinen hyväksikäyttö puolestaan aiheuttaa vääristymiä työmarkkinoille ja kilpailuetua väärinkäyttäjille ihmisoikeuksien kustannuksella.

Riskienhallinnan puute rekisteröinnissä avaa rikollisille rajattomat mahdollisuudet sähköisessä asioinnissa

Digitalisaation ja sähköisen asioinnin vuoksi rikolliset eivät ole enää samalla tavalla riippuvaisia fyysisistä bulvaaneista. Vahvojen tunnistusvälineiden, kuten verkkopankkitunnuksien, eteenpäin luovuttaminen on helppoa, eivätkä tietokoneet osaa validoida sitä, onko tietyn identiteetin käyttäjä sen oikea omistaja. Tämä mahdollistaa myös, että yhtä identiteettiä voi usean eri tunnistautumisvälineen avulla hyödyntää useampi ihminen. Rikolliset hankkivat bulvaanit usein ulkomailta. Rekisteröitymisen ja pankkitunnusten saamisen jälkeen bulvaani saa yleensä pienen korvauksen identiteetin luovuttamisesta toisen käyttöön. Bulvaani voikin palata takaisin kotimaansa, mutta itse identiteetti jää rikollisten käyttöön Suomeen.

Sähköinen asiointi mahdollistaa myös sen, ettei ulkomaalaisen työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhrin tarvitse enää rekisteröinnin jälkeen asioida välttämättä minkään viranomaisen toimipisteessä. Kun uhri on päässyt rekisteriin, hyväksikäyttäjä saattaa pitää hallussaan ja käyttää väärin uhrin vahvoja tunnistautumisvälineitä ja henkilöllisyystodistusta. Hyväksikäyttö paljastuu usein vasta viranomaisten jälkikäteisessä valvonnassa, kun vahinkoa on jo syntynyt. Nykyisin fyysinen rekisteröintitapahtuma on usein ainoa mahdollisuus varmentaa identiteetti.

Väärinkäytöksiä voidaan estää tehokkaalla riskienhallinnalla rekisteröinnin yhteydessä

Viranomaisten hyvä palvelu ei saisi ikinä syrjäyttää riskienhallintaa. Rekisteröinnin yhteydessä tehtävä riskienhallinta estää väärinkäytöksiä, siksi rekisteröintiä tekevien viranomaisten menettelyt ja ohjeet tulisi olla yhtenäiset. Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevien henkilöiden tietoisuutta riskeistä ja väärinkäytösmahdollisuuksista on myös lisättävä, koska väärinkäytösten torjunta on mahdotonta ilman tietoisuutta ilmiöstä. Rekisteröintilanteessa pitäisi osata tehdä havaintoja myös esimerkiksi työperäisestä hyväksikäytöstä tai ihmiskaupasta, sillä hyväksikäytön uhri joutuu asioimaan fyysisesti viranomaisessa.

Väärinkäytösten vaikutukset ovat laaja-alaisia ja ilmiöitä sekä toimintamalleja kopioidaan ulkomailta. Torjunta vaatii sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Viranomaisten välillä on oltava kokonaisvaltainen näkemys ilmiöstä ja sen torjunnasta yli viranomaisen oman tehtäväkuvan ja mahdollisen valvontaroolin.  Avainasemassa on tietojenvaihdon reaaliaikaisuus ja automaattisuus erityisesti kansallisesti viranomaisten välillä. Tämä vaatii lainsäädännön ja järjestelmien kehittämistä. Vastuu identiteettien väärinkäytösten sekä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnasta tulee olla kaikilla rekisteröintiä tekevillä viranomaisilla.

Verohallinnon hankkeen havaintojen pohjalta on käynnissä poikkihallinnollinen jatkohanke, jossa haetaan viranomaisten kesken yhteistä tahtotilaa sekä ratkaisuja ongelmiin.

Identiteetin voidaan nähdä koostuvan kolmesta eri tekijästä: henkilöstä, henkilöllisyystodistuksesta ja rekisteristä. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa, että henkilö käyttää itse hänen omistamaansa henkilöllisyystodistusta, henkilöllisyystodistus vastaa omistajan tietoja ja kyseinen henkilö on merkitty oikeilla tiedoilla väestötietorekisteriin.
Väärä identiteetti merkitsee sitä, ettei identiteetin omistaja ole identiteetin käyttäjä tai identiteetti on osittain tai kokonaan tekaistu.
Identiteetin väärinkäytös on esimerkiksi passin väärentäminen ja hyödyntäminen tai identiteetin luovuttaminen toisen henkilön käyttöön vapaaehtoisesti.
Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisen henkilön henkilötietojen ym. oikeudetonta käyttöä. Identiteettivarkaudessa esiinnytään toisen ihmisen henkilöllisyydellä hänen tietämättään ja erehdytetään kolmatta osapuolta. Esimerkiksi tietovuodon tai tietojenkalastelun avulla saatuja henkilötietoja käytetään verkkokauppatilauksen tekemiseen tai tehdään toisen ihmisen nimissä osamaksukauppa.