Kryptovarat vakiintuneet vaihdannan välineiksi

Erilaisten kryptovarojen määrä on jatkanut tasaista kasvua, eikä niille kaikille ole laskettavissa suoraa rahallista arvoa. Kryptovarat ovat lähtökohtaisesti niin arvokkaita, kuin niitä hankkivat tahot ovat valmiita niistä maksamaan. Kryptovaroista puhutaan usein myös virtuaalivaluuttoina tai kryptovaluuttoina, koska osa niistä on kryptografiaan perustuvia digitaalisia valuuttoja. Markkina-arvoltaan suurin kryptovara on Bitcoin.

Kryptovaralla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa, mutta sitä voidaan käyttää vaihdannan välineenä. Kryptovaroja voidaan hyväksyä maksuvälineinä internet-palveluista aina kivijalkakauppoihin. Tästä esimerkkeinä Bitcoin sekä sähkörahatoken USDC, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä maksuvälineitä.

Kryptovarojen yleistyessä markkinoille on ilmestynyt monia instrumentteja, joita markkinoidaan kryptovaroina vastoin niiden todellista luonnetta. Kuluttajan voi olla vaikeaa tunnistaa tällaisia huijausyrityksiä todellisista kryptovaroista ja sijoittajan tuleekin olla erityisen tarkkana. Potentiaalisten huijausten lisäksi sijoittamiseen liittyy merkittävä taloudellinen riski kryptovarojen suuren arvonvaihtelun takia.

Kryptovarojen anonyymi tai pseudonyyminen luonne vaikuttaa niiden hyödyntämiseen myös rikollisessa vaihdannassa. Kun rikoksella hankittua varallisuutta vaihdetaan kryptovaroiksi, sen jäljittäminen usein vaikeutuu. Esimerkiksi Bitcoin on julkinen järjestelmä, mikä tarkoittaa, että siirrot ovat muiden nähtävissä ja varmistettavissa.

Kryptovaroihin liittyvät rikokset kasvussa

Kryptovaroihin liittyvä petosrikollisuus ilmiönä koskettaa myös suomalaisia. Erilaiset sijoituspetokset ovat muodostuneet merkittäväksi tulonlähteeksi rikollisille, joiden kansainvälinen ja organisoitu toiminta aiheuttaa huomattavia menetyksiä uhreille. Kryptovarojen käyttö on vakiinnuttanut asemansa myös muussa petosrikollisuudessa. Kryptovaroja käytetään lisäksi huumausainerikollisuudessa, erilaisissa tietoverkkoavusteisissa rikoksissa sekä rahanpesun välineenä varojen alkuperän häivyttämiseen.

Kryptovararikollisuus on korostetun kansainvälistä ja rikollisuuden torjunnassa kyky kansainväliseen yhteistyöhön on avainasemassa. Vuoden 2024 aikana Euroopan Unionin (EU) alueelle voimaan tulleet säädösmuutokset parantavat kryptovarapalveluiden sääntelyä ja auttavat osaltaan torjumaan rikollisuutta sekä harmaata taloutta.

Kryptovaramarkkinat ovat hyvin suhdanneherkkiä, ja korkeasuhdanne on perinteisesti lisännyt kiinnostusta kryptovaroja kohtaan. Lisääntynyt aktiivisuus kasvattaa myös rikollisten pyrkimyksiä hyötyä tilanteesta, esimerkiksi kryptovaroihin liittyvien sijoituspetosten, tietojen kalastelun tai tietomurtojen avulla. Viranomaistoiminnan ohella keskeistä petosrikosten torjunnassa on ihmisten oma valveutuneisuus ja huijauksiin liittyvien tyypillisten piirteiden tunnistaminen. Tulevaisuuden uhkana ovat erilaiset tekoälyä ja syväväärennöksiä hyödyntävät rikokset.

Kryptovaroja koskeva sääntely on lisääntynyt

Viranomaisten osaamisen, analyysityökalujen, resurssien ja toimivaltuuksien tulee olla ajan tasalla, jotta kryptovarojen hyödyntämistä rikollisuudessa voidaan torjua tehokkaasti. Kryptovarojen taustalla olevan teknologian ja sen mahdollistamien liiketoimintamallien ymmärtäminen aiheuttaa ajoittain edelleen haasteita.

Vuoden 2024 aikana vaiheittain sovellettavaksi tulleen MiCA-asetuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa sääntelyä EU:n alueella. Sen avulla pyritään myös laajentamaan sääntelyn soveltamisalaa, jotta voidaan paremmin hallita kryptovaroihin liittyviä riskejä ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoille. Asetus koskee kryptovarojen liikkeeseenlaskijoita ja kryptovarapalveluiden tarjoajia.  

Kansainvälinen rahanpesun- ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi perustettu hallitusten välinen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force) on antanut kryptovaroja koskevia suosituksia, joita on otettu käyttöön maailmanlaajuisesti. Niillä on ollut vaikutusta erityisesti rahanpesun torjunnassa. Hajautetun rahoituksen (decentralized finance) liiketoimintamallit ovat kuitenkin tuoneet uusia haasteita kryptovaramarkkinoille, koska hajautetuissa palveluissa osallistujien henkilöllisyyksiä ei välttämättä tunnisteta samalla tavalla kuin keskitetyissä liiketoimintamalleissa.

EU:n viides rahanpesudirektiivi sekä laki kryptovarapalveluiden tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista luovat sääntelykehikon ilmiön ympärille. Kryptovarapalveluiden tarjoajat ovat nykyään velvollisia hakemaan toimilupaa finanssialan valvontaviranomaisilta, tuntemaan asiakkaansa, suorittamaan asiakas- ja tapahtumavalvontaa sekä ilmoittamaan viranomaisille epäilyttävistä liiketoimista. Uusien velvollisuuksien myötä Verohallinnon keräämien tietojen laatu ja yksityiskohtaisuus ovat parantuneet huomattavasti suomalaisilta kryptovarojen tarjoajilta.

Tulevaisuudessa Verohallinto tulee saamaan kryptovaroihin liittyviä tietoja automaattisesti kansainvälisen tietojenvaihdon kautta DAC8-direktiiviin ja OECD:ssä hyväksytyn CARF-raportointikehyksen perusteella. Toisaalta on oletettavaa, että jotkut asiakkaat siirtyvät käyttämään sääntelypiirin ulkopuolelle jääviä kryptovarapalveluiden tarjoajia suomalaisten sijaan, jolloin tiedonsaanti voi tältä osin heikentyä.

Kryptovaroja koskeva sääntely on uutta ja tämän takia alan parhaat käytänteet ja toimintatavat hakevat vasta muotoaan. Kryptovarojen valtioiden rajat ylittävän luonteen vuoksi viranomaisten kansainvälisen yhteistyön merkitys tulee edelleen kasvamaan, kun tietoja jaetaan yhä laajemmin viranomaisten välillä. Suomessa Finanssivalvonta valvoo kryptovaratoimijoita. Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus pyrkii estämään, selvittämään, paljastamaan ja saattamaan esitutkintaan kryptovaroihin liittyviä rikoskokonaisuuksia.