Kuluttajatuotteiden kauppaan liittyy harmaata taloutta ja talousrikoksia
Kuluttajille myytävien tuotteiden, eli kuluttajatuotteiden kaupassa havaitut väärinkäytökset ovat tyypillisesti elintarvikkeiden alkuperäväärennöksiä, alkoholin ja tupakan sekä esimerkiksi autojen maahantuontiin liittyviä petoksia ja etämyyntiin liittyviä ns. tilausansoja. Näillä petoksilla pyritään yleensä samaan perusteetonta taloudellista etua huijaamalla kuluttajia, mutta näihin liittyy myös verojen ja muiden julkisten maksujen välttelyä.
Elintarvikepetokset | Alkoholin ja tupakkatuotteiden maahantuonti | Kuluttajatuotekaupan alv-petokset | Tilausansat
Elintarvikepetokset
Elintarvikkeen alkuperän väärentäminen on tunnetuin elintarvikepetosten muoto Suomessa
Elintarvikkeisiin liittyvät väärinkäytökset ilmenevät monella tapaa. Elintarvikkeen alkuperämaa voi olla muu kuin ilmoitettu tai sen koostumusta on voitu muuttaa eri tavoin. Valmistuksessa on esimerkiksi voitu käyttää halvempia raaka-aineita kuin pakkausmerkinnöissä on ilmoitettu, tai jopa kiellettyjä raaka-aineita.
Elintarvikkeen koostumuksesta, ominaisuuksista tai tuotantotavasta on voitu myös antaa väärää tietoa. Tunnetuin elintarvikepetosten tekomuoto Suomessa on elintarvikkeiden alkuperän väärentäminen. Esimerkiksi marjojen, lihan ja kalan tuotantokustannukset ovat Suomessa melko korkeat, mikä houkuttelee väärentämään tuontituotteiden alkuperän suomalaiseksi.
Myös jonkun raaka-aineen huono satokausi voi aiheuttaa tilanteen, jossa kysyntä ylittää tarjonnan. Esimerkiksi hasselpähkinän huono satokausi vuonna 2016 johti hasselpähkinäraaka-aineen väärentämiseen. Väärennettyä hasselpähkinää ei tiettävästi päätynyt Suomen markkinoille.
Kysyntä voi ylittää tarjonnan muistakin syistä, esimerkiksi erilaisten maailmanlaajuisten muoti-ilmiöiden seurauksena. Kysyntäpiikit aiheuttavat elintarvikkeiden jakeluketjuissa painetta saada tuotetta nopeasti ja paljon markkinoille. Koska elintarvikkeiden väärentäminen on helppoa, altistavat tällaiset tilanteet petokselliselle toiminnalle. Kookosvesi on hyvä esimerkki hittituotteesta, jonka kysyntä nousi lyhyessä ajassa maailmanmarkkinoilla ja jota väärennettiin vuonna 2017. Väärennettyä kookosvettä ei tiettävästi ole päätynyt Suomen markkinoille.
Elintarvikepetoksia voi tapahtua missä tahansa elintarvikeketjun vaiheessa, myös yritysten kesken esimerkiksi maahantuojan ja vähittäiskaupan välillä. Ilmiö on kansainvälinen, koska elintarvikekauppa on kansainvälistä. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön tehostumisen myötä useita kansainvälisiä isoja elintarvikepetostapauksia on viime vuosina onnistuttu selvittämään.
Elintarvikepetoksilla huijataan kuluttajaa tai toista yritystä – myös veroja saattaa jäädä maksamatta
Elintarvikepetoksille yhteinen piirre on tavoite saada perusteetonta taloudellista hyötyä. Elintarvikepetosten tekotapoja on valtavasti ja uusia tekotapoja tulee ilmi jatkuvasti. Myös elintarvikevalvontamaksujen välttelystä voi pidemmällä aikavälillä koitua paljon perusteetonta taloudellista hyötyä.
Elintarvikepetosten uhreja ovat kuluttajien ohella toiset elintarvikealan toimijat. Elintarvikealalla on kehitetty alan omia petostentorjuntamekanismeja viime vuosina. Elintarvikeyritykset eivät aina kerro havainnoistaan viranomaisille, koska elintarvikepetoksissa voi olla merkittäviä yrityksen maineeseen liittyviä riskejä. Elintarvikkeisiin liittyviä väärinkäytöksiä tutkittaessa on lisäksi huomattu, että niiden tekijät tavoittelevat taloudellista hyötyä jättämällä usein myös verot ja muut lakisääteiset maksut hoitamatta.
Elintarvikkeisiin liittyvät väärinkäytökset täyttävät usein rikoksen tunnusmerkistön. Ne ilmenevät usein petoksina, mutta saattavat täyttää myös muita rikoksen tunnusmerkistöjä kuten terveysrikoksen, väärennyksen, markkinointirikoksen, terveyden vaarantamisen ja pahimmillaan jopa kuolemantuottamuksen tunnusmerkistön. Mikäli toimijat jättävät verot ja muut lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta täyttää menettely lisäksi esim. verorikoksen tai velallisen rikoksen tunnusmerkistön.
Elintarviketurvallisuutta valvovat Ruokavirasto, aluehallintovirastot, kunnat, Tulli, Valvira, puolustusvoimat ja ELY-keskukset. Verohallinto ja Tulli valvovat tuotteiden myynnin verotusta sekä maahantuontia.
Vuonna 2017 Ison-Britannian elintarviketeollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan elintarvikepetoksista alalle Iso-Britanniassa koituvat menetykset yltävät jopa 12 miljardiin puntaan (noin 13,4 miljardiin euroon) vuodessa. Suomen osalta ei ole vastaavanlaista selvitystä tehty. Aiempien kansainvälisten arvioiden mukaan noin 97 % elintarvikepetoksista jää havaitsematta. Samojen kansainvälisten arvioiden mukaan piiloon jäävän osuuden arvioidaan olevan noin 3 % koko elintarvikesektorin volyymistä. Suomessa se tarkoittaisi karkeasti arvioiden noin 500 miljoonaa euroa vuosittain.
Alkoholin ja tupakkatuotteiden maahantuonti
Alkoholia ja tupakkatuotteita tuodaan maahan matkustajatuontina ja verkkokauppaostoina
Ulkomailta Suomeen suuntautuvaan matkustajatuontiin piilotetaan kaupallista tuontia ja näin pyritään välttämään valmisteverojen maksamista. Yksityishenkilöllä on oikeus tuoda omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta hankkimansa alkoholituotteet verottomasti säädettyjen ohjearvojen puitteissa. Pääosa matkustajista tuokin alkoholijuomat säännösten mukaisesti omaan käyttöön ja itse kuljettaen. Kun tuotteet tuodaan kaupalliseen tai elinkeinotarkoitukseen, on tuonti aina verotettava määrästä riippumatta. Alkoholia tuodaan Suomeen maista, joissa alkoholivero on Suomea alhaisempi (esim. Viro, Latvia, Saksa). Ilmiö on tuttu niissä Euroopan maissa, joiden lähialueilla alkoholin hinta on ko. maata alhaisempi. Maahantuotua alkoholia välitetään eteenpäin esimerkiksi ravintoloissa myytäväksi.
Alkoholia myydään Suomeen myös ulkomaisista verkkokaupoista, jotka eivät yleensä huolehdi verojen maksusta asianmukaisesti. Suomalainen asiakas tilaa alkoholia toiseen jäsenmaahan sijoittuneesta internetkaupasta. Yritys järjestää alkoholien kuljetuksen Suomeen ostajalle. Tällaisessa tapauksessa on kyse etämyynnistä, jossa verovastuu on pääsääntöisesti ulkomailla sijaitsevalla internetkaupalla.
Ilmiöön liittyy myös säännösten vastaista tupakan ja nuuskan matkustajatuontia. Tupakkaa ja nuuskaa salakuljetetaan Suomeen edelleen myytäväksi. Myös verkkokaupoissa esiintyy savukkeiden myyntiin liittyvää toimintaa.
Matkustajatuonti on vähentynyt, verkkokauppa kasvaa
Alkoholin matkustajatuonti on aikaisempiin vuosiin verrattuna vähentynyt vuonna 2017. Sen sijaan nuuskan salakuljetus on lähivuosina kasvanut. Alkoholin verkkokauppa on kasvanut muun verkkokaupan tavoin. Suomeen aktiivisesti myyviä alkoholin verkkokauppoja on perustettu esimerkiksi Viroon ja muihin Baltian maihin.
Säännösten vastaisessa alkoholin ja tupakkatuotteiden maahantuonnissa pyritään välttämään sekä maahantuonnin veroja että valmisteveroja, ja menettely täyttääkin usein veropetoksen tunnusmerkistön. Sen lisäksi tuotteiden säännösten vastainen maahantuominen voi täyttää myös salakuljetuksen tunnusmerkistön.
Alkoholin ja tupakkatuotteiden laiton maahantuonti murentaa veropohjaa
Alkoholin ja tupakkatuotteiden salakuljetus pienentää verokertymää. Salakuljetetut tuotteet päätyvät pimeille markkinoille ja niitä myydään jopa alaikäisille, esimerkiksi internetissä. Verkkokaupan kautta myytävää alkoholia ja savukkeita voi ostaa käytännössä kuka vaan.
Tulli ja Verohallinto tekevät aktiivista yhteistyötä alkoholi- ja tupakkatuotteiden verovalvonnassa. Valmisteverotuksesta vastaa Verohallinto. Poliisi tutkii alkoholin, tupakan ja nuuskan myyntiin liittyviä rikosepäilyjä Suomessa.
Kuluttajatuotekaupan alv-petokset
Ajoneuvojen ja muiden kuluttajatuotteiden maahantuonnissa vältellään arvonlisäveroa
Ajoneuvojen ja muiden kuluttajille myytävien tuotteiden maahantuontiin liittyvissä arvonlisäveropetoksissa hyödynnetään EU:n sisäkaupan arvonlisäverojärjestelmän heikkouksia. Näissä on tyypillisesti kyse hankintapetoksista, joissa hyödykkeen arvonlisävero jää maksamatta. Petokselliset menettelyt tehdään usein suurivolyymisillä hittituotteilla. Tuotteet voidaan myydä kuluttajille oikein toimivia kilpailijoita halvemmalla tai suuremmalla voitolla.
Ilmiö on Euroopan laajuinen ja petoksia tekevät usein ulkomaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet. Toimintaan liittyy usein myös muuta rikollisuutta kuten rahoitus-, tilaus- ja ostopetoksia sekä tuoteväärennöksiä.
Petoksissa käytetään usein ns. bulvaaniyrityksiä tai muita menetelmiä, joissa hankintaketju pyritään tarkoituksellisesti hämärtämään viranomaisvalvonnan vaikeuttamiseksi. Yksinkertaisin malli perustuu yhteisöostajan nopeaan toimintaan lyhyen aikaa toimivilla yhtiöillä. Ajoneuvokaupassa yleisimmät petostyypit ovat marginaaliverotukseen liittyvät petokset sekä erilaisten bulvaaniyritysten käyttöön liittyvät petokset.
ALV-petokset aiheuttavat merkittäviä vahinkoja
Ilmiö aiheuttaa verotulojen pienenemistä ja usein siihen liittyy myös perusteettomia alv-palautuksia, eli jo kerättyjen verotulojen perusteetonta maksamista väärintoimijoille. Kuluttajatuotekaupan arvonlisäveropetosten aiheuttamien vahinkojen euromääristä ei ole tarkkaa arviota, mutta Verohallinnon mukaan koko yhteisökaupan alv-petokset aiheuttavat noin 100 - 150 miljoonan euron verovajeen.
Arvonlisäverotuksessa kuten muussakin verotuksessa tehdyt petokset täyttävät verorikoksen tunnusmerkistön. Arvonlisäverotuksen väärinkäytöksiä valvoo Verohallinto. Maahantuonnin valvonnasta vastaa Tulli. Nämä viranomaiset tekevät yhteistyötä poliisin kanssa arvonlisäverotukseen liittyvien rikosten selvittämisessä.
Tilausansat
Etämyynnissä piilee tilausansoja
Puhelinmyyjät, sähköpostimarkkinoijat tai vastaavat voivat luoda tilausansan antamalla harhaanjohtavia tietoja tilauksen sisällöstä. Tilauksen ensimmäistä erää markkinoidaan pelkkänä näytepakkauksena ilman jatkotilausvelvoitteita, tai kyseessä on näennäinen arvontaan osallistuminen. Menettelyyn suostuminen johtaa alkuperäistä ilmoitusta tai markkinointia vastaamattomaan palvelutilaukseen, eli kuluttaja onkin sitoutunut tilamaan tuotteen tai palvelun. Tilausansoihin liittyviä aiheettomia saatavia peritään tyypillisesti laskulla. Viimeaikoina on yleistynyt menettely, jossa kuluttajan luottokorttia aletaan veloittaa säännöllisesti ensimmäisen maksukerran jälkeen.
Tilausansat täyttävät petoksen ja markkinointirikoksen tunnusmerkistön. Ilmiö heikentää kuluttajien luottamusta etenkin verkkokauppaan, mutta myös puhelinmyyntiin. Lisäksi on varsin mahdollista, että kuluttajia huijaavat yritykset laiminlyövät myös julkisten velvoitteidensa hoitamisen.
Tilausansat aiheuttavat rahallista vahinkoa etenkin niissä tapauksissa, joissa aletaan veloittaa säännöllisiä kuukausimaksuja luottokortilta. Tilausansoihin liittyy usein myös perintätoimia, joiden seurauksena moni maksaa aiheettoman maksun uhkailtujen jatkoseuraamusten (esim. luottotietojen menettäminen, tuomioistuinprosessiin joutuminen) pelossa.
Tilausansat tulevat tyypillisesti ulkomailta
Etämyynnin tilausansoja tekevät monesti ulkomaiset yritykset. Ansojen kohteeksi valitaan kuluttajia, mutta usein myös yrityksiä. Toimialoja, joiden tuotteita myydään verkossa ja joissa tilausansoja on havaittu, ovat muun muassa luontais- ja kauneudenhoitotuotteet (näytepakkaus-tyyppiset tilausansat) ja erilaiset merkkituotteet (ns. euron iPhone -tyyppiset tilausansat). Tilausansat eivät ole vain tietynlaisten kuluttajien ongelma, vaan hyvin laadittuun ansaan voi oikeissa olosuhteissa langeta kuka tahansa.
Ilmiö on kasvussa kuten muukin internetissä tapahtuva kaupankäynti. Euroopan kuluttajakeskuksen verkoston tilausansatutkimuksen mukaan tilausansaan viimeisten kolmen vuoden aikana joutuneet suomalaiset (5 % vastaajista) ovat menettäneet niihin keskimäärin 141 €/hlö. Tilausansaan joutuneista 18 % eli noin 36 000 maksoi veloituksen valittamatta. Kuluttajista 8 % valitti viranomaiselle. Hyvin karkeasti arvioiden voidaan päätellä, että tilausansat tuottavat Suomessa kuluttajille haittaa vuositasolla noin 2 - 9 miljoonaa euroa. Komission tilausansatutkimuksen mukaan Suomessa ongelmia oli esiintynyt noin neljäsosalla ilmaisnäytteen tilanneista online-kuluttajista. Kuluttajat kokevat yleensä vaikeuksia ja olevansa tilausansassa vasta sitten, kun he yrittävät päästä tilauksesta eroon.
Kuluttaja-asiamies torjuu tiedottamisella ja valvonnalla
Kuluttaja-asiamies pyrkii ehkäisemään kuluttajien joutumista tilausansaan tiedottamalla. Tilausansayritysten lainvastainen toiminta pyritään lopettamaan ja tekemään toiminta taloudellisesti kannattamattomaksi. Tähän pyritään muun muassa puuttumalla perintäyhtiöiden ja korttiveloitusten maksupalveluntarjoajien toimintaan silloin kun perittävät saatavat ovat aiheettomia.
Perintätoimistoja ja maksupalveluntarjoajia koskevissa toimenpiteissä on saavutettu tuloksia neuvottelemalla. Saatavien perintään on puututtu myös avustamalla kuluttajia, esimerkiksi julkisilla tulkintakannanotoilla sekä tapauskohtaisella ja yleisluontoisella ohjeistuksella. Itse tilausansayritysten kanssa neuvoteltaessa tulokset ovat olleet heikkoja. Kuluttaja-asiamiehen keinot ovat melko tehottomia, ellei (rajojen yli toimiva) tilausansayritys vapaaehtoisesti tee joitakin parannuksia neuvottelujen jälkeen.
Voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että aktiivinen tiedottaminen ja valistus ovat tehneet ilmiötä paremmin tunnetuksi kuluttajien keskuudessa ja ovat sitä kautta ehkäisseet uusia tilausansatapauksia. Uhrien avustaminen on rohkaissut kuluttajia olemaan maksamatta aiheettomia maksuja. Kun yritys on huomannut, että kuluttajat eivät maksa tilausansaan perustuvia saatavia, tilausansasaatavien perintä ja markkinointi on loppunut.