Korruptiolla on monta ilmenemismuotoa

Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi, ja siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muulla tavoin epäeettistä toimintaa.

Yleensä korruptio rinnastetaan lahjontaan eli rahan, palvelun tai muun edun antamiseen vastuullisessa asemassa olevalle henkilölle tai henkilölle, joka pystyy vaikuttamaan päätöksentekijään vastapalveluksen toivossa, tai vastaavasti oikeudettoman edun pyytämiseen palveluksesta. Lahjonta on kuitenkin vain yksi korruption muoto.

Korruptio on ilmiönä laaja-alainen ja ilmiön piiriin kuuluvia tekoja arvioidaan virka- ja lahjusrikosten sekä petos-, kavallus-, rahanpesu- ja sisäpiiririkosten tunnusmerkistöillä. Myös luottamusaseman väärinkäyttöä ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskeviin rikoksiin saattaa liittyä korruptiivisia piirteitä. Korruption tunnistamista ja ehkäisyä vaikeuttaa osaltaan se, että vaikka korruptio on vahingollista, sitä on vaikea määritellä yksiselitteisesti.

Korruptio on kansainvälinen ilmiö. Korruption eri ilmenemismuodot kuitenkin vaihtelevat maittain.

Korruption muodot pähkinäkuoressa

Korruptiota esiintyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Korruptio esiintyy epäeettisten etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan, mutta silti epäeettisesti.

Suomessa on riski suuren mittaluokan korruptioon, jota esiintyy liike-elämän ja viranomaistoiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisiä riskialueita ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu, poliittinen päätöksenteko ja rahoitus. Muita korruptiolle alttiita alueita ovat esimerkiksi ulkomaankauppa ja urheilu.

Korruption tunnistaminen on vaikeaa

Korruption muodot eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien saatossa, mutta toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, missä tilanteissa korruptiota esiintyy. Korruptio tapahtuu useimmiten julkisuudelta piilossa ja siksi vain murto-osa korruptiotapauksista tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon.

Julkisen sektorin yhtiöittäminen on tuonut merkittäviä muutoksia yhteiskunnan varoin rahoitettavaan toimintaan. Korruption torjunnan näkökulmasta yhtiöittämisen riskit liittyvät erityisesti päätöksenteon avoimuuteen. Julkisuuslain mukaiset selonteot taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteon perusteista eivät enää ole avoimesti esillä kuntalaisille, valtuutetuille tai median edustajille.

Viranomaisten ja elinkeinonharjoittajan välillä korruptio voi ilmetä esimerkiksi yrityksen huomattavan suurina edustuskuluina, jotka kohdistuvat säännöllisesti tiettyihin virkamiehiin. Julkisilla varoilla saatetaan tehdä ylisuuria materiaalihankintoja, joista osa voi myös päätyä hankinnasta vastanneen virkamiehen tai hänen lähipiirinsä käyttöön. Korruptio voi ilmetä lisäksi rekrytointien, hankintojen tai muun päätöksenteon yhteydessä tapahtuvana perheenjäsenten tai tuttavien suosimisena.

Elinkeinotoiminnassa korruptiota voi esiintyä esimerkiksi aliurakoitsijan maksamana ns. kynnysrahana suurta rakennushanketta suunnittelevalle yhtiölle. Myös aliurakointia suorittavien yhtiöiden huomattavan suuret edustusmenot saattavat viitata epäasialliseen vaikuttamiseen urakoista kilpailtaessa. Ulkomaankauppaan liittyvät ylisuuret suoritukset esimerkiksi raaka-ainehankinnoissa tai myyntiagenttien korkeat myyntikomissiot voivat olla merkki korruptiosta.

Korruption monimuotoisuus vaikeuttaa sen havaitsemista. Erityisesti rakenteellista ja verkostomaista korruptiota on vaikeaa mitata. KORSI-hankkeessa on kartoitettu mahdollisia tapoja mitata suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillistä korruptiota.

Korruptiolla on usein kytköksiä talousrikoksiin

Korruptio tulee viranomaisten tietoon usein muiden rikosepäilyjen yhteydessä. Poliisin tietoon tulevat lahjusrikosepäilyt näyttäisivät liittyvän tiiviisti muuhun talousrikollisuuteen ja erityisesti harmaaseen talouteen. Myös korruptio ja rahanpesu linkittyvät usein toisiinsa.

Korruption ja muun epäasiallisen vaikuttamisen riski on ilmeinen rakentamisessa ja julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi urakoista päättävien henkilöiden lahjonta edesauttaa harmaaseen talouteen liittyvää rikollista toimintaa luomalla otollisen toimintaympäristön muilla rikoksilla saatavan hyödyn tavoittelulle ja järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnalle.

Kilpailulain vastaiseen toimintaan voi liittyä korruptiivisia piirteitä. Jos kaksoisroolissa oleva julkisen hankkijan työntekijä pääsee vaikuttamaan tarjouskilpailujen sisältöön ja valintakriteereihin, on hänellä mahdollisuus asettaa jokin yritys suosituimmuusasemaan hankinnoissa ja siten vääristää kilpailua. Tällaiset tilanteet voivat vaikeuttaa uusien yritysten pääsyä markkinoille. Ilmiöllä voi olla myös kytkentöjä kartelleihin eli lainsäädännöllä kiellettyyn yritysten väliseen kilpailun rajoittamiseen.

Korruptio vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin ja talouskasvuun

Korruptiota voi verrata tautiin, joka tunkeutuu yhteiskunnan rakenteisiin tuhoten sen keskeisiä toimintoja. Korruptiolla on vakavia seurauksia sekä yhteiskunnalle että yksilölle, sillä se hidastaa taloudellista kehitystä, heikentää demokratiaa sekä lisää eriarvoisuutta ja ympäristöhaittoja. Korruptio vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia saada palveluja ja elää tasa-arvoista, hyvää ja turvallista elämää.

Euroopan Parlamentin tilaaman tutkimuksen mukaan korruption hinta EU:n taloudelle on arviolta 179–990 miljardia euroa vuodessa, kun sen epäsuorat vaikutukset otetaan mukaan laskelmiin.

Euroopan komissio seuraa ja arvioi EU-jäsenvaltioiden korruptiontorjuntaan liittyviä toimia vuosittaisessa oikeusvaltiokertomuksessa. Tuoreimmassa oikeusvaltiokertomuksessa (2024) Suomea suositetaan muun muassa luomaan vaikutusvallan kauppaamista koskevaa lainsäädäntöä ja tarkistamaan ulkomaisen lahjonnan kriminalisointia koskevaa sääntelyä. EU-komissio antoi toukokuussa 2023 ehdotuksen korruptiontorjuntadirektiivistä.

Euroopan unionin kansalaisten asenteita korruptiota kohtaan mitataan vuosittaisessa Eurobarometrissä.

Korruptiota torjutaan lisäämällä avoimuutta, tietoisuutta ja yhteistyötä

Suomessa korruption vastaiseen työhön osallistuu laajalla rintamalla eri ministeriöitä ja viranomaisia. Lisäksi kansalaisosallisuudella ja journalismilla on tärkeä rooli päätöksentekoon liittyvän korruption torjunnassa. Olennainen osa kokonaisvaltaista korruption torjuntaa on selkeä lainsäädäntö, joka ennaltaehkäisee korruptiota ja antaa viranomaisille riittävät mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin.

Korruptionvastainen strategia [.fi]›

Korruptionvastainen yhteistyöverkosto - toimikausi 2022 - 2024 [.fi]›

Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa: Askelmerkkejä hyvään hallintoon [.fi]

Korruptiontorjuntaohjeita valtion virastoille ja laitoksille (PDF 1,47 Mt)

Oikeusministeriön ylläpitämältä verkkosivustolta Korruptiontorjunta.fi [.fi]› löydät tietoa ja työkaluja korruption torjuntaan.

Lue lisää miten voit toimia oikein