Identiteettien väärinkäytökset ovat kasvussa
Identiteetin väärinkäytöllä tarkoitetaan identiteettivarkauksien lisäksi myös henkilöllisyyden vapaaehtoista luovuttamista toisen henkilön käyttöön, usein rahallista vastiketta vastaan. Identiteetin väärinkäyttöä on myös esimerkiksi henkilön rekisteröiminen väestötietojärjestelmään väärin tiedoin tai väärin perustein.
Identiteettivarkaus eli toisen nimen tai henkilötiedon oikeudeton käyttö kriminalisoitiin vuonna 2015. Identiteettivarkaudet ja toisen identiteetin luvaton tai luvallinen haltuunotto luovat pohjaa petosrikollisuudelle. Esimerkiksi toisen henkilön tiedoilla voidaan ostaa tuotteita verkkokaupoissa ja muilla myyntialustoilla tai nostaa lainaa ja pikavippejä rahoituslaitoksilta. Väärillä henkilötiedoilla voidaan myös avata asiakastilejä tai pankkitilejä. Viime vuosina viranomaisten tietoon on tullut laajoja tietomurtoja, joiden avulla on saatu suuri määrä henkilötietoja haltuun, ja näitä voidaan käyttää myöhemmin rikollisiin tarkoituksiin.
Identiteetin väärinkäytöstapaukset ovat lisääntyneet talousrikoksissa
Yritystoiminnassa identiteetin väärinkäytös on esimerkiksi ilmoittaa yrityksen vastuuhenkilöiksi tai työntekijöiksi vääriä henkilöitä. Yrityksiä ja niiden tietoja hyödynnetään usein tilauspetoksissa, joissa yritysten laskuun tehdään erilaisia hankintoja. Yrityksen toiminta voi joskus perustua pelkästään petostoimintaan eikä yritys harjoita lainkaan todellista liiketoimintaa, jolloin kyse ei ole välttämättä varsinaisista talousrikoksista. Identiteettien väärinkäyttö on myös rahanpesun väline, kun halutaan peittää omaisuuden todellinen omistajuus. Identiteetin väärinkäytösten avulla voidaan samanaikaisesti huijata esimerkiksi Verohallintoa, Kelaa, työmarkkinajärjestöjä, vakuutusyhtiöitä ja rahoituslaitoksia.
Viranomaisten tietoon tullut petosrikollisuus ei rajoitu vain Suomeen. Usealla toimijalla on kansainvälisiä kytköksiä muun muassa Baltiaan ja muihin Euroopan maihin tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Identiteetin väärinkäytöksillä nopeasti mittavia taloudellisia vahinkoja
Identiteetin väärinkäytöksille on tyypillistä, että niiden avulla voidaan aiheuttaa nopeasti iso taloudellinen vahinko ja rikollisella toiminnalla on mahdollista saada suurta rahallista hyötyä. Rahojen siirryttyä ulkomaille on niiden palauttaminen rikoksen uhrille usein hankalaa tai jopa mahdotonta.
Viime vuosina useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä on huijattu tai yritetty huijata tekeytymällä yrityksen johtajaksi ja siten harhautettu yrityksen taloushallintoa maksamaan suuria rahasummia rikollisten tileille. Niin kutsutuissa toimitusjohtajapetoksissa on usein kyse kansainvälisesti organisoidusta rikollisesta toiminnasta. Tällaiset petokset perustuvat monesti huolelliseen valmisteluun, jossa tavallisesti hyödynnetään avoimista lähteistä saatavissa olevaa tietoa. Lisäksi niissä hyödynnetään sosiaalista manipulaatiota, jotta uhri saadaan toimimaan rikolliselle edullisella tavalla. Toimitusjohtajapetokset osana erilaisten petosten torjuntaa on yksi kansainvälisen poliisityön painopiste ja rikosvahinkojen aiheutumista on kyetty estämään.
Yrityksiin kohdistuneissa identiteettien väärinkäytöstapauksissa Verohallinnolta on yritetty saada perusteettomia arvonlisäveropalautuksia hyödyntäen vilpillisiä tilinumeromuutoksia ja väärennettyjä yhtiökokouksen pöytäkirjoja. Perusteettomia arvonlisäveropalautuksia on onnistuttu ennalta estämään useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta ja valvontaa kehitetään jatkuvasti myös identiteettien väärinkäytöksiä sisältävien petosten torjunnassa.
Ennalta estäminen on paras tapa torjua henkilötietojen väärinkäytöksiä
Henkilötietojen käsittelyssä korostuu vastuu niiden huolellisesta ja oikeanlaisesta käytöstä. Identiteetin väärinkäytöstapauksissa uhreja voivat olla yksityishenkilöt, yritykset tai yhteiskunta. Tiedottaminen identiteetin väärinkäytöksiin liittyvistä ilmiöistä on tehokas keino ennalta estää väärinkäytöksiä.
Yritysten on hyvä itse tarkastaa säännöllisesti, ovatko yrityksen tiedot eri tietojärjestelmissä (mm. kaupparekisteri) oikeat ja muuttumattomat. Yritykset voivat seurata kaupparekisteritietojen muutoksia myös sähköpostitse saatavalla muutosilmoitustiedolla [.fi]›. Yritysten kannattaa ottaa aina yhteyttä viranomaisiin rikosepäilytapauksissa.
Yksityishenkilöiden on erittäin tärkeää suojata omia identiteettitietojansa, erityisesti henkilö- ja pankkitunnustiedot. Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröintikiellolla [.fi]› voit estää itseäsi koskevan rekisteröinnin yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöksi kaupparekisteriin, yhdistysrekisteriin ja säätiörekisteriin ilman erillistä suostumusta.
Ilmiön torjumiseksi viranomaisten tiedonvaihtoa tulisi tehostaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomessa torjuntaa voitaisiin tehostaa esimerkiksi siten, että viranomaiset voisivat luovuttaa toiselle viranomaiselle tietoa väärinkäytön kohteena olevasta henkilöllisyydestä.
Lisää identiteettien väärinkäytösten torjunnasta vero.fi-verkkosivuilla [.fi]›