Tietojen korjaaminen tulorekisterissä

Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille, jotka korjaavat tulorekisteriin ilmoittamiaan palkkatietoja. Ohjeessa kuvataan

• tulorekisterin palkkatietoilmoituksen ja työnantajan erillisilmoituksen korjaaminen
• liikasuorituksen ja muun perusteettoman edun ilmoittaminen
• takaisinperityn suorituksen ilmoittaminen.

Ohjeessa on esimerkkejä tietojen korjaamisesta eri tapauksissa. Esimerkeissä ei ole huomioitu kaikkia ilmoituksella annettavia pakollisia tietoja, vaan ainoastaan korjaamisen kannalta olennaiset tiedot. Ohjeen lopussa on kooste korjaamisen yleisistä periaatteista. Korjaamisen pääperiaatteet kuvataan sivulla Tietojen korjaaminen tulorekisterissä. Sivuilla ohjeistetaan lyhyesti myös perusteettoman edun ja takaisinperinnän ilmoittaminen ja luontoisetujen korjaaminen.

Tietojen korjaamista yritysjärjestelytilanteissa on kuvattu ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: yritysjärjestelyt luvussa 3. Palvelussuhdetietojen korjaamista on kuvattu ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: palvelussuhteen tiedot luvussa 14 ja poissaolotietojen korjaamista on kuvattu ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: poissaolotiedot luvussa 6.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen korjaaminen tulorekisterissä -nimisen ohjeen. Ohjeeseen on tehty seuraavat lisäykset ja täsmennykset:

• Ohjeen alkuun on lisätty viittaukset ohjeisiin, joissa kuvataan poissaolotietojen ja palvelussuhdetietojen korjaaminen sekä tietojen korjaaminen yritysjärjestelyn jälkeen.
• Luvussa 1.1 on täydennetty ohjausta koko aineiston mitätöinnistä.
• Luvussa 2.3 on täydennetty ohjausta lähdeveron oikaisemisesta.
• Lisätty uusi luku 2.2.4 Ulosoton maksukiellon noudattamatta jättäminen.
• Luku 3.1.3 on muutettu luvuksi 3.2. Otsikkotason muutoksen johdosta ohjeessa olevat viittaukset lukuihin on korjattu oikeiksi. Lisäksi lukuun on lisätty uusi tulolaji “JuEL-työnantajan maksama työansio, jonka työn suorittaja on laskuttanut laskutuspalveluyrityksen kautta” niiden tulolajien joukkoon, joista ei voi ilmoittaa perusteetonta etua.
• Lisätty uusi luku 3.2.1 luontoisetujen korjaamisesta taannehtivasti ja esimerkkejä aiheesta.
• Luvussa 4.9 on täydennetty esimerkkiä 43.
• Luku 4.11 Luontoisetu peritään takaisin on siirretty luvuksi 3.2.2.
• Luvussa 7.1 on täydennetty ohjeita työnantajan sairausvakuutusmaksun oikaisusta.

Muutoin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta.

Ohjeen esimerkkien työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määrät ovat vuoden 2023 tasolla. Kunakin vuonna voimassa olevat määrät ovat vakuuttamistietojen sivulla. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määränä esimerkeissä on käytetty alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla käytössä olevaa määrää.

1 Tietojen korjaaminen tulorekisterissä

1.1 Miten tietoja korjataan?

Suorituksen maksaja on vastuussa tulorekisteriin tallennettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Jos tulorekisterissä oleva virheellinen tieto perustuu suorituksen maksajan ilmoitukseen, maksajalla on velvollisuus korjata ilmoittamansa virheellinen tieto. Jos tulonsaaja huomaa tulorekisterin palkkatietoilmoituksella häntä koskevan virheellisen tiedon, tulonsaajan on tehtävä korjausvaatimus asianomaiselle suorituksen maksajalle.

Tulorekisterin tiedot korjataan pääsääntöisesti korvaavalla menettelyllä. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus.

Maksajan lähettämä aineisto voi sisältää useiden tulonsaajien palkkatietoilmoituksia. Ilmoituksella tarkoitetaan yhden tulonsaajan yhden maksukerran tietoja. Samassa aineistossa voi olla virheellisiä ja virheettömiä ilmoituksia. Suositus on, että maksaja korjaa vain virheelliset ilmoitukset. Koko aineistoa ei tarvitse toimittaa uudelleen.

Tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan, kuin niitä tulorekisterissä säilytetään. Tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä 10 vuotta tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Tämä vastaa pääsääntöisesti sitä aikaa, jonka työnantajat ovat velvollisia säilyttämään palkka- ja muun kirjanpitonsa. Tulorekisteriin ilmoittaminen ei korvaa työnantajan kirjanpidon tai muun materiaalin säilyttämisvelvollisuutta. On kuitenkin syytä huomata, että osa tiedon käyttäjistä voi olla oikeutettuja saamaan tulorekisterin tietoja kymmentä vuotta lyhyemmältä ajalta, esimerkiksi muutoksenhakua koskevien määräaikojen tai etuuksien määräämisessä huomioitavan ajankohdan vuoksi.

Suorituksen maksaja voi myös mitätöidä eli poistaa aiemmin antamansa ilmoituksen tai useita ilmoituksia sisältävän aineiston. Tietyissä tapauksissa tiedot pitää korjata siten, että maksaja mitätöi aikaisemman ilmoituksen ja antaa sen jälkeen uuden oikeilla tiedoilla. Tietojen mitätöinti kuvataan luvussa 5. Luvussa 6 kuvataan tapaukset, joissa ei voi käyttää korvaavaa ilmoitusta, vaan aikaisemmat tiedot pitää ensin mitätöidä. Näissäkin tapauksissa suositus on korjata mitätöimällä vain virheelliset ilmoitukset. Jos mitätöi koko aineiston ja antaa uuden, uudet ilmoitukset eivät suoraan kohdistu mitätöityihin ilmoituksiin.

Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetut suoritukset sekä näihin tietoihin tehtävät korjaukset (katso luku 1.7. Miten korjataan ennen vuotta 2019 annettuja tietoja?).

Etuustietojen korjaamista käsitellään tarkemmin ohjeessa Etuudet: tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin.

1.2 Milloin korjaus pitää tehdä?

Suorituksen maksajan on korjattava antamansa virheellinen ilmoitus ilman aiheetonta viivytystä. Tämä tarkoittaa, että virheellinen ilmoitus on korjattava heti, kun virhe huomataan. Korjausta ei saa siten jättää esimerkiksi seuraavaan palkka-ajoon. Tulorekisterin ilmoittamisen määräajat eivät koske tietojen korjaamista. Kaikkien suorituksen maksajien, niin kotitalouksien kuin paperi-ilmoittajienkin, on korjattava virheelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.Ilman aiheetonta viivästystä tarkoittaa, että tiedot on korjattava siinä ajassa, kuin sitä ilmoittajan näkökulmasta voidaan kohtuudella edellyttää.

Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Perusteettomalla edulla tarkoitetaan aiheettomasti maksettua suoritusta tai etua, johon tulonsaaja ei ole oikeutettu. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus maksetaan väärin perustein, väärälle henkilölle tai liian suurena. Jos seuraava palkka-ajo tapahtuu kuukauden kuluessa perusteettoman edun havaitsemisesta, maksaja voi toimittaa tiedon perusteettomasta edusta tämän palkka-ajon yhteydessä.

Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Viiden päivän määräaika alkaa siitä, kun saapunut maksu on reskontrassa ja palkanlaskennassa yhdistetty tulonsaajalta perittyyn tuloon.

Jos maksukuukaudelle annettuja tietoja korjataan vasta maksukuukautta seuraavan kuukauden 8. päivän jälkeen, seurauksena voi tietyissä tilanteissa olla sanktio. Seuraamusmaksujen määräytymistä kuvataan tarkemmin ohjeessa Tulotietojen ilmoittaminen: seuraamusmaksut.

Joissain tilanteissa tulkinta tulon luonteesta tai työskentelyn laadusta saattaa muuttua vasta myöhemmin, esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä. Tulkinta voi muuttua esimerkiksi palkasta työkorvaukseksi tai toisin päin. Annetut ilmoitukset on silloin korjattava vastaamaan tulon oikeaa luonnetta.

1.3 Mitkä tiedot pitää korjata?

Kaikki ilmoituksen tiedoissa olevat virheet on korjattava. Tämä koskee niin tulorekisteriin tallennettavia tulotietoja ja muita pakollisia tietoja (laki tulotietojärjestelmästä 6 §), pakollisesti annettavia yksilöinti- ja yhteystietoja (8 §) kuin myös täydentäviä lisätietoja (7 §). Näin ollen esimerkiksi täydentävinä tietoina annetut poissaolotiedot ja palvelussuhdetiedot on korjattava oikeiksi, jos niissä on virheitä.

Ilmoituksen korjaamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko esimerkiksi rahapalkat ilmoitettu tulorekisterin ilmoitustapa 1:llä vai ilmoitustapa 2:lla.

1.4 Miten korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen?

Tulonsaajalla voi olla samalta maksajalta useita voimassa olevia palkkatietoilmoituksia, joissa on sama palkanmaksukausi ja -päivä. Jos maksaja valitsee toimenpiteen tyypiksi "Uusi ilmoitus", ilmoitus ei korvaa aiemmin annettua ilmoitusta, vaikka palkanmaksukausi ja -päivä olisivat samat. Kun aiemmin annettua ilmoitusta halutaan korjata, valitaan toimenpiteen tyypiksi "Korvaava ilmoitus". Tietojen korjaamisessa käytetään ilmoitusviitteitä, joilla korjaus tai mitätöinti kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen.

1.4.1 Tulorekisterin ilmoitusviite

Maksaja saa aina uuden ilmoituksen antamisen yhteydessä tulorekisterin muodostaman ilmoitusviitteen, jolla myöhemmän korjauksen voi kohdentaa oikeaan ilmoitukseen. Jos uusi ilmoitus toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta, tulorekisteri palauttaa ilmoitusviitteen suorituksen maksajalle käsittelypalautteessa. Jos taas uusi ilmoitus annetaan sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, tulorekisteri lisää tulorekisterin ilmoitusviitteen ilmoitukseen.

1.4.2 Maksajan ilmoitusviite

Jos maksaja ei voi tai halua käyttää tulorekisterin muodostamaa ilmoitusviitettä, korjaamiseen voi käyttää maksajan ilmoitusviitettä. Maksaja voi muodostaa tämän viitteen itse ja sen on oltava jokaisella ilmoituksella yksilöllinen. Viitteen muodostamisessa voi käyttää esimerkiksi numeroita ja kirjaimia. Viitteessä sallitut merkit on kuvattu dokumentissa "Tietojen toimittaminen - Skeemat - Palkkatietoilmoitus", kohdassa 1.2. Merkistö. Viitteen pituus on kuvattu kohdassa 2.12 Palvelun tiedot. Maksajan palkanlaskentajärjestelmä voi muodostaa viitteen automaattisesti tai järjestelmätoteutuksesta riippuen palkanlaskentajärjestelmä voi pyytää käyttäjää antamaan viitteen manuaalisesti.

Maksajan pitää muodostaa maksajan ilmoitusviite silloin, kun käytetään teknistä rajapintaa tai latauspalvelua ja uusi ilmoitus toimitetaan tulorekisteriin ensimmäisen kerran. Jos uusi ilmoitus annetaan sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella tai paperilomakkeella ja jos maksaja ei itse anna maksajan ilmoitusviitettä, tulorekisteri muodostaa annetulle ilmoitukselle tarvittavan viitteen. Jos tiedot on poikkeuksellisesti toimitettu tulorekisteriin paperilomakkeella, suorituksen maksajalle lähetetään ilmoitusviite kirjeenä.

1.4.3 Ilmoituksen versionumero

Tulorekisteri antaa uudelle palkkatietoilmoitukselle versionumeron 1 ja korvaavalle ilmoitukselle yhtä suuremman versionumeron kuin mikä oli korvattavalla ilmoituksella. Jos tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta, tulorekisteri palauttaa versionumeron lähettäjälle aineiston käsittelypalautteessa. Maksaja ei voi itse antaa ensimmäiselle, ns. "uudelle ilmoitukselle" versionumeroa.

Versionumeron käyttö korjaamisessa ei ole pakollista, mutta se on suositeltavaa. Jos korvaavalla ilmoituksella on annettu versionumero, tulorekisteri tarkistaa, että tämä versio on uusin tulorekisterissä kyseisestä ilmoituksesta oleva versio. Jos maksaja yrittää korvata vanhentunutta ilmoitusversiota tai mitätöityä ilmoitusta, tulorekisteri hylkää korvaavan ilmoituksen. Näin varmistetaan, että korjaaminen tai mitätöinti kohdistuu oikeaan ilmoitukseen. Jos versionumeroa ei käytetä, tulorekisteri kohdistaa toimenpiteen aina ilmoituksen viimeisimpään versioon. Kun korvaamisen kohdistamisessa käytetään versionumeroa, voidaan varmistaa, että toisessa prosessissa mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei tahattomasti ylikirjoiteta.

1.5 Vaikuttaako ilmoitustapa tai -kanava korjaamiseen?

Suorituksen maksaja valitsee, ilmoittaako hän maksamansa rahapalkat yhteissummana (rahapalkkojen ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 1) vai täydentävillä tulolajeilla (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 2). Rahapalkat pitää ilmoittaa vähintään ilmoitustavalla 1. Ilmoittaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: rahapalkat ja palkasta vähennettävät erät.

Korjaamisen kannalta ei ole merkitystä, kumpaa ilmoitustapaa on käytetty. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko täydentäviä lisätietoja annettu. Virheelliset tiedot on aina korjattava. Tämän ohjeen esimerkeissä käsitellään molemmilla ilmoitustavoilla annettujen tietojen korjaamista.

Myöskään ilmoituskanava ei vaikuta ilmoituksen korjaamiseen. Esimerkiksi teknisen rajapinnan kautta annettuja ilmoituksia voi korjata sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, tai tiedostona ladattuja ilmoituksia voi korjata teknisen rajapinnan kautta.

1.6 Mitä ilmoituksia tulorekisterin korjaamismenettely koskee?

Ohjetta sovelletaan palkkatietoilmoituksen ja työnantajan erillisilmoituksen tietojen korjaamiseen. Useimmat ohjeen esimerkeistä koskevat palkkatietoilmoituksen korjaamista. Työnantajan erillisilmoituksen korjaamista käsitellään erikseen luvussa 7. Etuustietoilmoituksen korjaamista käsitellään tarkemmin ohjeessa Etuudet: tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin.

Jos palkkatietoilmoituksen tulotiedot muuttuvat siten, että maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä samalla muuttuu, suorituksen maksajan on korjattava myös antamaansa työnantajan erillisilmoitusta, jolla työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä ilmoitetaan.

1.7 Miten korjataan ennen vuotta 2019 annettuja tietoja?

Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetut suoritukset sekä näihin tuloihin tehtävät korjaukset. Vuonna 2019 ja sen jälkeen annetut ilmoitukset korjataan tämän ohjeen mukaisesti.

Jos vuonna 2019 tai sen jälkeen korjataan ennen vuotta 2019 maksettujen suoritusten tietoja, näitä korjauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Aikaisemmin kuin 1.1.2019 maksettuja suorituksia koskevien tietojen korjaukset tehdään suoraan kullekin tietoa käyttävälle taholle.

Sitä vastoin 1.1.2019 tai sen jälkeen takaisin perityt suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin, vaikka alkuperäinen tulo olisikin maksettu ennen vuotta 2019. Vaikka tieto takaisinperinnästä ilmoitetaan tulorekisteriin, maksajan on syytä huomata, että osa tiedon käyttäjistä voi lisäksi edellyttää, että aiemmilta vuosilta annettava vuosi-ilmoitus korjataan erikseen kyseisen tiedon käyttäjän ohjeistuksen mukaisesti. Maksajan pitää tarvittaessa olla yhteydessä kunkin tiedon käyttäjän omaan neuvontaan.

2 Virheellisten tietojen korjaaminen

Ilmoituksen korjaaminen voi johtua maksamisen tai ilmoittamisen virheestä. Maksamisen virheellä tarkoitetaan tilanteita, joissa ilmoitus on oikein, mutta tulo on maksettu liian pienenä tai suurena. Ilmoittamisen virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tulo on maksettu oikein, mutta se on ilmoitettu tulorekisteriin väärin, esimerkiksi näppäilyvirheen vuoksi. Ilmoittamisen virheestä on kyse myös silloin, jos tieto on ilmoitettu väärin tai pakolliseksi säädetty tieto on unohdettu ilmoittaa.

Luvussa 2.3 kuvataan tarkemmin ennakonpidätyksen oikaisemista ja luvussa 2.4 negatiivisten lukujen ilmoittamista.

2.1 Ilmoittamisen virheiden korjaaminen

Ilmoittamisen virhetilanteissa alkuperäinen tieto on korjattava oikeaksi tai puuttunut tieto lisättävä korvaavalla ilmoituksella antamalla kaikki ilmoituksen tiedot uudelleen, myös alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot.

2.1.1 Tulo on ilmoitettu esimerkiksi näppäilyvirheen vuoksi väärin

Jos annettu ilmoitus on ollut virheellinen esimerkiksi näppäilyvirheen vuoksi, alkuperäinen tieto on korjattava oikeaksi korvaavalla ilmoituksella antamalla kaikki ilmoituksen tiedot uudelleen, myös alkuperäisellä ilmoituksella oikein olleet tiedot.

2.1.2 Tulo on ilmoitettu väärällä tulolajilla

Ilmoittamisen virheestä on kyse myös silloin, kun maksetun suorituksen määrä on oikein, mutta se on ilmoitettu tulorekisteriin väärällä tulolajilla.

2.1.3 Pakollinen tieto on jäänyt ilmoittamatta

Ilmoitus on korjattava myös silloin, jos pakolliseksi säädetty tieto on unohdettu ilmoittaa tai se on ilmoitettu väärin. Tällaisia pakollisia tietoja ovat esimerkiksi tieto rajoitetusti verovelvollisesta tulonsaajasta tai osaomistajasta, jos tulonsaaja on työttömyysturvalain (1290/2002) mukainen osaomistaja. Vastaavasti, jos tulolajin vakuuttamistieto on ilmoitettu väärin tai unohdettu ilmoittaa, tiedot on korjattava.

Tällöinkin ilmoitus korjataan korvaavalla ilmoituksella antamalla kaikki tiedot uudelleen. Ilmoitukselle lisätään puuttunut tieto.

2.1.4 Korjatun tiedon korjaaminen

Maksajalle voi tulla tarve korjata antamaansa ilmoitusta useita kertoja. Korjaamiskertojen määrää ei ole rajoitettu. Korvaavalla ilmoituksella on tällöinkin annettava kaikki aiemman ilmoituksen oikein olleet tiedot uudelleen.

2.1.5 Muut ilmoittamisen korjaustarpeet

Ilmoitusta saatetaan joutua korjaamaan muustakin syystä kuin virheen vuoksi. Työskentelyolosuhde tai verovelvollisuusasema saattaa muuttua, ja alkuperäistä ilmoitusta on korjattava korvaavalla menettelyllä taannehtivasti. Jos esimerkiksi ulkomaisen tulonsaajan työskentelyaikaa pidennetään siten, että rajoitetusti verovelvollisesta henkilöstä tulee yleisesti verovelvollinen, tiedot pitää korjata.

Kansainvälisten tietojen korjaamista kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.

2.2 Maksamisen virheiden korjaaminen

Maksamisen virhetilanteissa ilmoitus on oikein, mutta tulo on maksettu liian pienenä tai suurena. Maksamisen virheen voi korjata eri tavoin, ja aina ei tarvitse antaa korvaavaa ilmoitusta.

2.2.1 Tulo on maksettu liian pienenä, korjataan lisämaksulla

Jos tulonsaajalle on maksettu palkkaa liian vähän, esimerkiksi unohdettu maksaa ylityökorvauksia, alkuperäistä ilmoitusta ei korjata. Tällöin annetaan uusi ilmoitus sille maksupäivälle, jolloin unohtunut suoritus maksetaan.

2.2.2 Tulo on maksettu liian suurena

Liikasuoritusten ilmoittaminen ja takaisinperintä kuvataan luvuissa 3 ja 4.

2.2.3 Perityn korvauksen hyvittäminen tulonsaajalle

Joissain tilanteissa suorituksen maksaja on voinut periä tulonsaajan tulosta liian suuren korvauksen, esimerkiksi luontoiseduista. Tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja. Luontoiseduista perittyjä korvauksia ei siten voi ilmoittaa tulorekisteriin negatiivisina lukuina.

Luontoisedusta perittävä korvaus alentaa luontoisetuna verotettavaa tuloa ja samalla myös sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa tuloa. Jos tulonsaajalta on peritty liikaa korvausta luontoiseduista, yksinkertaisin tapa on periä seuraavalla palkanmaksukaudella vähemmän ja ilmoittaa alhaisempana peritty korvaus tulorekisteriin. Jos tämä ei ole enää mahdollista, esimerkiksi tulonsaajalle ei enää makseta palkkaa tai anneta luontoisetua, josta perittyä korvausta voitaisiin alentaa, maksaja palauttaa tulonsaajalle liikaa perimänsä korvauksen. Tulonsaajalle palautettu suoritus on ilmoitettava jollain palkan tulolajilla tulorekisteriin.

Tietyissä tilanteissa tulonsaajalle maksettua hyvitystä ei kuitenkaan ilmoiteta veronalaisena tulona tulorekisteriin. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, jos tulonsaajan nettopalkasta on peritty liian suurena sellainen korvaus, joka ei alenna verotettavaa tai sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa, esimerkiksi liian suurena peritty pysäköintihallimaksu, ulosmittaus tai muu vastaava nettopalkasta peritty erä. Kun maksaja hyvittää tulonsaajalle tällaisen tulon, korjauksen voi tehdä jommallakummalla seuraavista tavoista:

1. Maksaja korjaa alkuperäistä ilmoitusta ja poistaa ilmoitukselta liian suurena perityn korvauksen.
2. Maksaja ilmoittaa maksamansa hyvityksen seuraavan palkanmaksukauden ilmoituksella. Hyvitys ilmoitetaan osana nettopalkan määrää tulolajilla 406 Maksettava palkka.

Samoin silloin, jos luontoisetu ja luontoiseduista peritty korvaus on ilmoitettu tulorekisteriin ja myöhemmin huomataan, ettei henkilöllä olekaan ollut etua enää laisinkaan käytössään, suorituksen maksajan pitää korjata antamansa ilmoitus ja poistaa ilmoitukselta virheellinen luontoisetu ja peritty korvaus. Tulonsaajalle palautettua korvausta ei tällöin ilmoiteta tulorekisteriin. Luontoisetujen korjaamista on käsitelty muilta osin tarkemmin luvussa 3.2.

2.2.4 Ulosoton maksukiellon noudattamatta jättäminen

Jos suorituksen maksaja saa tulonsaajaa koskevan maksukiellon Ulosottolaitokselta, maksajan on vähennettävä tulonsaajalle maksettavasta tulosta ulosmitattava summa maksukiellon mukaisesti. Ulosmitattava määrä lasketaan tulonsaajan nettotulosta. Ulosottolaitoksen määräämä maksukielto on maksajaa sitova määräys siitä, kuinka paljon tulonsaajan palkasta pitää tilittää ulosottoon.

Jos maksaja ei noudata saamaansa maksukieltoa, voidaan maksajalta ulosmitata se määrä, joka on tilittämättä ulosottoon. Tällaisissa tapauksissa maksaja maksaa ulosmittausta vastaavan määrän Ulosottolaitokselle tulonsaajan puolesta. Määrä on tulonsaajan veronalaista tuloa, joten se on muutettava bruttotuloksi ennakonpidätyksen toimittamista varten. Tulonsaajan puolesta maksettu määrä on ilmoitettava tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella.

• Jos maksaja ei peri määrää myöhemmin takaisin tulonsaajalta, bruttotuloksi muutettu määrä ilmoitetaan Muu luontoisetu -tulolajilla (317).
• Jos maksaja perii maksamansa määrä tulonsaajalta, bruttotuloksi muutettu määrä ilmoitetaan Perusteeton etu -tulolajilla (359). Lisäksi kun suoritus myöhemmin peritään takaisin, on annettava ilmoitus takaisinperinnästä.

2.3 Ennakonpidätyksen oikaiseminen

Toimitetun ennakonpidätyksen määrä voi olla virheellinen esimerkiksi laskuvirheen tai väärän pidätysprosentin käyttämisen vuoksi. Suorituksen maksaja voi tietyin edellytyksin oikaista toimittamaansa ennakonpidätystä riippumatta virheen syystä. Ennakonpidätys on saatettu toimittaa liian suurena tai liian pienenä.

Ennakonpidätyksen saa oikaista vain saman kalenterivuoden myöhemmissä palkanmaksuissa. Jos kalenterivuosi ehtii vaihtua, maksaja ei voi oikaista toimittamatta jäänyttä tai liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä eikä palauttaa liian suurena toimitettua ennakonpidätystä.

Maksaja voi oikaista lähdeveroa samojen menettelyjen mukaan, jotka tässä luvussa kuvataan ennakonpidätyksen oikaisemisesta. Jos tulonsaaja työskentelee tai asuu toisessa Pohjoismaassa, maksaja ei kuitenkaan voi oikaista lähdeveroa oma-aloitteisesti. Lue aiheesta tarkemmin Verohallinnon ohjeesta Ulkomailla työskentelyn verotus, luvusta 7.3.1 Yleistä työnantajan velvollisuuksista pohjoismaisissa työskentelytilanteissa.

2.3.1 Liian suurena toimitetun ennakonpidätyksen oikaiseminen

Jos suorituksen maksaja on toimittanut liikaa ennakonpidätystä, hän voi oikaista virheen alentamalla ennakonpidätystä, joka toimitetaan myöhemmin saman kalenterivuoden aikana maksettavasta suorituksesta (EPL 19 §:n 1 momentti). Tämä on ensisijainen korjaamisen tapa maksajille. Ennakonpidätys voidaan ilmoittaa tulorekisteriin negatiivisena lukuna vain silloin, kun tulonsaajalle ei enää makseta suorituksia, joista oikaisun voisi tehdä.

Ennakonpidätyksen oikaiseminen perustuu suorituksen maksajan vapaaehtoisuuteen ja oikaisu voidaan tehdä riippumatta virheen syystä. Takaisinperintätilanteissa on kuitenkin syytä huomata, että jos maksaja perii liikasuorituksen tulonsaajan nettopalkasta, ennakonpidätys pitää toimittaa kyseisen palkanmaksukauden bruttopalkan perusteella. Nettopalkasta perityn liikasuorituksen määrää ei siis saa vähentää ennakonpidätyksen alaisen tulon määrästä. Asiaa on kuvattu enemmän Verohallinnon ohjeen Ennakonpidätyksen toimittaminen luvussa 7.

Suorituksen maksaja voi korjata liian suurena toimittamaansa ennakonpidätystä silloinkin, kun ei enää maksa samalle saajalle suorituksia saman kalenterivuoden aikana. Tällöin suorituksen maksaja palauttaa liikapidätyksen suorituksen saajalle ja ilmoittaa tulonsaajalle palauttamansa ennakonpidätyksen palkkatietoilmoituksella negatiivisena lukuna. Annetun ilmoituksen perusteella Verohallinto alentaa maksajan ennakonpidätysvelvoitteita. Liikapidätys on palautettava saman kalenterivuoden aikana.

2.3.2 Liian pienenä toimitetun ennakonpidätyksen oikaiseminen

Jos ennakonpidätys on jäänyt osaksi tai kokonaan toimittamatta, suorituksen maksaja voi oma-aloitteisesti oikaista virheen korottamalla ennakonpidätystä, joka toimitetaan myöhemmin saman kalenterivuoden aikana maksettavasta suorituksesta. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan saa korottaa enempää kuin 10 prosentilla kyseisellä kerralla muutoin maksettavasta määrästä, ellei suorituksen saaja anna suostumustaan suurempaan korotukseen (EPL 19 §).

Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin ennakonpidätyksen sen suuruisena, kuin se on tosiasiassa toimitettu.

2.4 Negatiivisten lukujen ilmoittaminen

Tyypillisesti tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja. Väärin ilmoitettu tai maksettu tulo korjataan antamalla korvaava ilmoitus, jolla kerrotaan tulon oikea määrä tai muuttunut luonne, esimerkiksi maksetun tulon muuttuminen perusteettomaksi eduksi. Lisäksi tulon takaisinperintä ilmoitetaan omana tietoryhmänään.

Tulorekisterissä on kuitenkin poikkeuksellisia tilanteita, joissa ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijältä perityt sosiaalivakuutusmaksut voivat olla negatiivisia lukuja. Tavallisesti ennakonpidätystä ei ilmoiteta negatiivisena lukuna. Usein työntekijämaksujen, ennakonpidätyksen ja lähdeveron määrä voidaan korjata oikeaksi perimällä tulonsaajalle myöhemmin maksettavasta tulosta alhaisempi työntekijältä perittävien maksujen ja verojen määrä. Tällöin ei ole tarvetta käyttää negatiivisia lukuja (katso luku 4.2. Nettoperintä ja luvussa kuvatut esimerkit).

Poikkeuksellisesti negatiivisia lukuja voi esiintyä esimerkiksi silloin, jos työsuhde on jo päättynyt ja tulonsaajalta on toimitettu ennakonpidätys tai peritty työntekijän sosiaalivakuutusmaksut liian suurena. Suorituksen maksaja voi korjata liian suurena toimittamaansa ennakonpidätystä silloinkin, kun ei enää maksa samalle saajalle suorituksia saman kalenterivuoden aikana. Tällöin suorituksen maksaja palauttaa esimerkiksi ennakonpidätyksen liikapidätyksen suorituksen saajalle ja ilmoittaa palauttamansa määrän negatiivisena lukuna palkkatietoilmoituksella. Liikapidätys on palautettava ennen kalenterivuoden päättymistä. Vastaavalla tavalla voidaan korjata työntekijän sosiaalivakuutusmaksut (katso korjaamisesta tarkemmin Ennakonpidätyksen oikaiseminen luvussa 2.3. ja Työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen oikaiseminen luvussa 3.3.).

Palkasta vähennettävissä erissä on alla mainitut tulolajit, jotka poikkeuksellisesti voivat olla negatiivisia:

• 402 Ennakonpidätys
• 404 Lähdevero
• 412 Työntekijän sairausvakuutusmaksu
• 413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu
• 414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

On huomattava, että takaisinperittyä summaa ei voi korjata ilmoittamalla negatiivisen luvun alkuperäiselle palkkakaudelle tai alentamalla alkuperäisen palkkakauden tulon määrää. Takaisinperintä ilmoitetaan antamalla tulolajiin liitettävä Takaisinperintä-tieto sekä takaisinperintään liittyvät lisätiedot sillä palkanmaksukaudella, jolloin tulonsaaja maksaa liikasuorituksen takaisin. Jos takaisinperintä on tehty nettoperintänä, takaisinperittyyn tuloon kohdistuvaa ennakonpidätystä ei myöskään ilmoiteta negatiivisena lukuna, vaan se ilmoitetaan takaisinperintään kohdistuvana ennakonpidätyksenä takaisinperinnän lisätiedoissa. Takaisinperittävä määrä on aina ilmoitettava alkuperäisen liikasuorituksen suuruisena bruttosummana. Takaisinperintä-tiedon perusteella tiedon käyttäjät alentavat henkilön tulon määrää. Osa tiedon käyttäjistä alentaa suorituksen määrän jo liikasuorituksen havaitsemisen yhteydessä, kun tulo ilmoitetaan perusteettomana etuna.

2.5 Rahapalkkojen kahden eri ilmoitustavan tietojen korjaaminen

Suorituksen maksajan on ilmoitettava maksamansa rahapalkat vähintään yhteissummana (rahapalkkojen ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 1). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa rahapalkat pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja täydentäviä tulolajeja (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 2). Kahta eri ilmoitustapaa kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: rahapalkat ja palkasta vähennettävät erät.

Ilmoitustapaa 1 ja ilmoitustapaa 2 ei voi yhdistää samalla ilmoituksella. Sen sijaan suorituksen maksaja voi vaihdella ilmoitustapoja eri ilmoituksilla. Maksaja voi halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ilmoitusta korjatessaan. Sille ei ole estettä, että maksaja muuttaisi korvaavalla ilmoituksella aiemmin annetun ilmoitustapa 1:n palkat ilmoitustapa 2:n palkoiksi ja päinvastoin. Tällöin on huolehdittava, että sosiaalivakuutusmaksut ilmoitetaan korvaavalla ilmoituksella oikein, ja tulolajien vakuuttamistietojen oletusarvot otetaan huomioon. Sitä vastoin perusteettoman edun ja takaisinperinnän ilmoittamisessa on käytettävä samaa tulolajia ja ilmoitustapaa, jolla liikasuoritus alun perin ilmoitettiin.

3 Väärin perustein maksetun suorituksen ilmoittaminen ja takautuva korjaus

Kaikki rahana maksetut, veronalaiset suoritukset voivat muuttua perusteettomiksi eduiksi, jos tulonsaajalla ei ole oikeutta hänelle maksettuun tuloon. Ainoa poikkeus on rahana maksettu työsuhdeoptio, joka ei voi olla perusteetonta etua. Sellaiset tulot, joissa tulonsaaja voi saada liikasuorituksen, korjataan antamalla korvaavalla ilmoituksella tulon oikea määrä ja merkitsemällä maksettu liikasuoritus perusteettomaksi eduksi. Perusteetonta etua käsitellään kappaleessa 3.1.

Jos suorituksen maksaja ja tulonsaaja kuitenkin sopivat, että liikasuoritus kuitataan myöhemmin maksettavasta suorituksesta (ns. ennakkopalkkana käsittely), tällöin maksaja ei korjaa aikaisempaa liikasuoritusta perusteettomaksi eduksi. Palkan kuittaamista ja ennakkopalkkana käsittelyä on kuvattu kappaleessa 4.9.

Osa tulorekisterissä käytettävistä tulolajeista ovat sellaisia, ettei niihin voida tulon luonteen vuoksi liittää Perusteeton etu -tietoa. Tällaisia ovat esimerkiksi muuna kuin rahana maksetut edut, kuten luontoisedut. Luontoiseduilla on tietty Verohallinnon päätöksen mukainen arvo ja jos maksaja on ilmoittanut arvon väärin, hänen tulee korjata edun määrä oikeaksi korvaavalla ilmoituksella ilman Perusteeton etu -tietoa. Näitä tietoja, jotka korjataan alkuperäiselle palkanmaksukaudelle ilman Perusteeton etu -tietoa, käsitellään luvussa 3.2.

Lisäksi on olemassa joitakin tulolajeja, joiden korjaaminen tehdään seuraavalla ilmoituksella. Näitä tulolajeja käsitellään myös luvussa 3.2.

Osa tulorekisterin tiedon käyttäjistä käsittelee liikasuorituksen perusteettoman edun ilmoitukselta ja osa käsittelee sen silloin, kun tulo peritään takaisin. Tämän vuoksi maksajan pitää aina korjata alkuperäinen suoritus perusteettomaksi eduksi ja tämän lisäksi ilmoittaa takaisinperintätiedot, kun tulo on saatu perittyä takaisin. Ei ole mahdollista antaa pelkkää ilmoitusta takaisinperinnästä, vaan alkuperäinen ilmoitus on aina korjattava perusteettomaksi eduksi. Jos liikasuoritus on maksettu ennen vuotta 2019, vuosi-ilmoitukset on korjattava. Kun peritään takaisin ennen vuotta 2019 maksettuja liikasuorituksia, ilmoitetaan tulorekisteriin pelkästään tieto takaisinperinnästä.

3.1 Perusteeton etu

Joissain tilanteissa tulonsaajalla ei ole oikeutta hänelle maksettuun ja tulorekisteriin ilmoitettuun suoritukseen. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus on maksettu väärin perustein, väärälle henkilölle tai liian suurena.

Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu.

Perusteeton etu ilmoitetaan silloin, kun suorituksen maksaja erikseen perii liikaa maksetun summan takaisin tulonsaajalta. Jos liikasuoritus korjataan sen havaitsemista seuraavassa palkanmaksussa bruttopalkasta vähennettävänä ennakkopalkkana tai muuna vastaava suorituksena, voidaan tietojen korjaaminen periaatteessa tehdä siten, että myöhemmin maksettavasta suorituksesta ilmoitetaan tulorekisteriin vain tulonsaajalle tuolloin tosiasiallisesti maksettu bruttomäärä, josta on vähennetty ennakkosuoritus (katso 4.9. Liikasuorituksen käsittely ennakkopalkkana). On kuitenkin huomattava, että liikasuorituksen käsittelyä ennakkopalkkana ei suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.

Perusteettoman edun ilmoitus on annettava aina, kun perusteettoman edun maksaminen johtaa sen perimiseen erikseen takaisin tulonsaajalta, eikä maksaja kuittaa saatavaansa seuraavasta palkasta. Lisäksi suositellaan, että perusteettoman edun ilmoitus muutoinkin annettaisiin aina, kun liikasuoritusta ei voida kokonaan korjata heti seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Perusteeton etu on ilmoitettava, vaikka liikasuoritusta ei saataisikaan perittyä tulonsaajalta.

Tulonsaajalle maksettu perusteeton etu on verotettavaa tuloa, mutta se ei ole eläkkeen perusteena olevaa tuloa. Tämän vuoksi työeläketurvan toimeenpanossa on pystyttävä erottelemaan tällaiset suoritukset riippumatta siitä, onko suorituksen maksaja perinyt niitä takaisin tulonsaajalta. Vastaavalla tavalla perusteeton etu ei ole muidenkaan sosiaalivakuutusmaksujen, kuten sairaus-, työttömyys- tai työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Suoritus voidaan periä takaisin bruttosummasta (ns. palkan kuittaus), tulonsaajalle maksettavasta nettopalkasta (takaisinperintä brutto- tai nettomääräisenä) tai tulonsaajalle voidaan lähettää maksupyyntö (takaisinperintä bruttona tai nettona). Joskus liikaa maksettu suoritus voi kuitenkin olla riidanalainen tai esimerkiksi työsopimuslain taikka työehtosopimuksen määräykset voivat estää palkan takaisinperinnän. Tällöinkin maksettu liikasuoritus on ilmoitettava perusteettomana etuna tulorekisteriin. Takaisinperintää käsitellään luvussa 4. Perusteeton etu ilmoitetaan kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko tulo jo ehditty ilmoittaa tulorekisteriin muuna tulona vai huomataanko maksettu perusteeton etu ennen ilmoituksen lähettämistä.

3.1.1 Liikasuoritus huomataan ennen ilmoituksen lähettämistä

Jos liikasuoritus huomataan ennen ilmoituksen lähettämistä, käytetään erillistä Perusteeton etu -tulolajia. Kyseistä tulolajia käytetään vain, jos aiheettomasti maksettu suoritus havaitaan ennen ensimmäisen ilmoituksen lähettämistä, eikä tuloa ole aiemmin ilmoitettu muuna tulona tulorekisteriin.

3.1.2 Liikasuoritus on ehditty jo ilmoittaa tulorekisteriin

Yleensä liikasuoritukset huomataan vasta myöhemmin, kun tulo on jo ilmoitettu muuna tulona tulorekisteriin. Tällöin alkuperäinen ilmoitus korjataan korvaavalla menettelyllä. Jos perusteeton etu on aiemmin ilmoitettu virheellisesti muuna tulona tulorekisterin, tieto on korjattava oikeaksi antamalla

• aiemmin ilmoitettu tulolaji (esimerkiksi Aikapalkka) sekä
• sen yhteydessä annettava erillinen Perusteeton etu -tieto.

Erillistä Perusteeton etu -tulolajia ei tällöin käytetä, vaan aiemmin ilmoitettuun suoritukseen liitetään erillinen tulolajiin kytkettävä Perusteeton etu -tieto.

Ilmoituksen korjaamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, muuttuuko perusteettomaksi eduksi koko maksettu suoritus vai vain osa siitä. Jos koko suoritus muuttuu perusteettomaksi eduksi, suorituksen maksaja korjaa aiemman ilmoituksen korvaavalla ilmoituksella.

Ilmoituksen korjaamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, onko tiedot ilmoitettu tulorekisterin rahapalkkojen ilmoitustapa 1:llä (ns. rahapalkkojen ilmoittamisen suppea taso) tai ilmoitustapa 2:lla (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso). Korjausmenettely on samanlainen, ilmoitettiin tiedot kummalla tahansa tavalla.

Ilmoitustapa 1:ssä on muistettava ilmoittaa myös tuloon liittyvät alatulolajit toteutuneen tilanteen mukaisesti, jos sosiaalivakuutusmaksujen alainen ansio poikkeaa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetuista tuloista.

Jos maksetussa palkkasummassa on tuloeriä, jotka eivät ole sosiaalivakuutusmaksujen alaisia, ilmoitustapa 1:n korjauksessa on ilmoitettava myös ilmoituksella olleet alatulolajit (esimerkiksi palkkasumma, joka on työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alainen) toteutuneen tilanteen mukaisesti. Vastaavasti on muistettava ilmoittaa tulolajiin liittyvä Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto toteutuneen tilanteen mukaisesti.

3.2 Korjaaminen alkuperäiselle kaudelle ilman tietoa perusteettomasta edusta, mm. luontoisedut

Sellaiset 300-sarjan tulolajit, jotka eivät ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettua tuloa, korjataan alkuperäiselle palkanmaksukaudelle ilmoittamalla oikea tulon määrä ilman Perusteeton etu -tietoa. Tällaisia tuloja ei voi ilmoittaa myöskään takaisinperityiksi. Tällaisia tulolajeja ovat muun muassa:

• Varsinaisen työnantajan ilmoittamat sijaismaksajan maksamien suoritusten tulolajit (koodiarvot 321–325): Jos sijaismaksaja on maksanut tulonsaajalle liikasuorituksen, sijaismaksaja korjaa antamansa ilmoituksen ja merkitsee liikasuorituksen perusteettomaksi eduksi. Tällöin varsinaisen työnantajan on korjattava antamansa ilmoitus ja ilmoitettava oikea tulon määrä ilman tietoa perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä.
• Luontoisedut ja muut kuin rahana annetut edut: (koodiarvot 301, 302, 304, 317, 330, 334, 341, 342, 363, 364): Luontoisedut eivät voi olla perusteettomia etuja, koska henkilöllä on ollut etu käytössään, eikä kyse ole maksamisen virheestä (ns. liikamaksu). Suoritus on voitu ilmoittaa virheellisenä tulorekisteriin, mutta etu on joka tapauksessa ollut tulonsaajalla oikean suuruisena käytössään. Tällöin virheellinen ilmoitus korjataan korvaavalla ilmoituksella oikean suuruiseksi ilman tietoa perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä. Luontoisetujen perimistä takaisin rahapalkasta kuvataan tarkemmin luvussa 3.2.2.
• Vakuutuspalkka (koodiarvo 352), Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio (koodiarvo 312) ja JuEL-työnantajan maksama työansio, jonka työn suorittaja on laskuttanut laskutuspalveluyrityksen kautta (koodiarvo 369) eivät ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettua rahaa, eivätkä ne näin ollen voi olla liikasuoritusta, johon voitaisin liittää tieto perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä. Jos tieto on ilmoitettu virheellisenä tulorekisteriin, tieto korjataan korvaavalla ilmoituksella ilmoittamalla tulon oikea määrä ilman Perusteeton etu -tietoa.
• Lisäksi luonteeltaan sellaisia suorituksia, joihin ei voi liittyä perusteetonta etua, ovat Työsuhdeoptio (koodiarvo 343) ja Työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alhaisempi kuin markkinahinta (koodiarvo 361). Työsuhdeoptioon ei voi liittyä tietoa perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä edes silloin, kun se maksetaan rahana.
• Edellä mainittujen muuna kuin rahana maksettujen etujen lisäksi myöskään verovapaat kustannusten korvaukset (koodiarvot 303, 311, 331, 357, 358) eivät pohjimmiltaan voi olla perusteetonta etua. Kustannusten korvaus ei voi itsessään olla perusteetonta etua, mutta se voi muuttua verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun Verohallinnon päätöksen arvojen ylittävissä maksutilanteissa toiseksi tulolajiksi (esimerkiksi palkaksi), joka voi olla perusteetonta etua. Jos tulonsaajalle maksetaan kustannusten korvauksia yli Verohallinnon päätöksessä vahvistettujen arvojen, ilmoitus on korjattava korvaavalla menettelyllä merkitsemällä liikasuoritus veronalaiseksi tuloksi (esimerkiksi palkaksi, joka voi olla perusteetonta etua ja joka voidaan periä takaisin).

Tietoa perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä ei voi luontevasti olla 400-sarjan tulolajien tuloista vähennettävissä erissä ja muissa maksuissa, kuten ennakonpidätyksessä, ulosmittauksessa tai luontoiseduista perityissä korvauksissa. Tuloista vähennetyt erät ilmoitetaan tulorekisteriin sen maksupäivän ilmoituksella, jona vähennys tulosta on tehty. Jos vähennettäviä eriä pitää korjata, korjattu tieto ilmoitetaan tulorekisteriin, kun maksaja on oikaissut rahamääriä, yleensä seuraavan palkanmaksukauden ilmoituksella, esimerkiksi kun oikaistaan ennakonpidätyksiä tai työntekijämaksuja. Joissain tilanteissa maksaja voi korjata myös alkuperäisen maksupäivän ilmoitusta, esimerkiksi jos oikaistaan nettopalkasta perittyä määrää. Poikkeuksena tästä ovat korjaukset luontoiseduista perittyihin korvauksiin, koska perityt korvaukset pitää ilmoittaa samalla ilmoituksella kuin luontoisetukin, vaikka korvaus perittäisiin etukäteen tai jälkikäteen. Jos luontoisedusta on peritty korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvo, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Ks. lisäksi ohjaus kohdasta 2.2.3 Perityn korvauksen hyvittäminen tulonsaajalle.

Tulolajit ja niiden selitteet on kuvattu sivulla Palkkojen tulolajit sekä dokumentissa "Palkat − Tulolajien ja tuloista vähennettävien erien selitteet".

3.2.1 Luontoisetujen taannehtivat muutokset

Joissain tilanteissa luontoisetu on voinut jäädä kokonaan ilmoittamatta, edun määrä on voinut olla virheellinen tai etu on ilmoitettu, vaikka se ei ole enää ollut tulonsaajan käytössä. Näissä tilanteissa on korjattava tulorekisteriin annettu ilmoitus.

Jos luontoisetu on jäänyt kokonaan ilmoittamatta palkan yhteydessä, aiemmin samalta kuukaudelta annettu ilmoitus on korjattava antamalla korvaava ilmoitus. Ilmoitukseen lisätään puuttunut luontoisetu sen määräisenä kuin se on ollut tulonsaajan käytössä. Ilmoituksessa ei muuteta aiemmin toimitetun ennakonpidätyksen eikä perittyjen työntekijämaksujen määriä.

Vaihtoehtoisesti maksaja voi antaa kyseiselle kuukaudelle uuden ilmoituksen, jolla ilmoittaa pelkän luontoisedun määrän. Näin voi toimia esimerkiksi silloin, jos kyseiseltä kuukaudelta ei ole maksettu palkkaa, eikä aiemmin annettua ilmoitusta ole olemassa. Luontoisetu ilmoitetaan molemmissa tapauksissa käyttämällä luontoiseduille tarkoitettuja 300-sarjan tulolajeja.

Maksaja voi oikaista liian pienenä toimitetun ennakonpidätyksen saman kalenterivuoden myöhemmän palkanmaksun yhteydessä, katso ohjeen kohta 2.3.2. Liian pienenä perittyjen työntekijämaksujen oikaisusta voit lukea ohjeen kohdasta 3.3.1.2.

Jos luontoisedun arvo on ilmoitettu liian suurena, eli luontoisetua on ilmoitettu liikaa tai etu ei ole ollut enää työntekijän käytössä, aiemmin samalta kuukaudelta annettu ilmoitus on korjattava antamalla korvaava ilmoitus. Ilmoitukseen korjataan luontoisedun määrä oikeaksi.

Jos etu ei ole ollut enää laisinkaan tulonsaajan käytössä, ilmoituksesta poistetaan kokonaan aiemmin ilmoitettu luontoisetu.

Ilmoituksesta ei muuteta tai korjata aiemmin toimitetun ennakonpidätyksen eikä perittyjen työntekijämaksujen määriä. Määrät on ilmoitettava sen suuruisina kuin ne on työntekijältä peritty. Maksaja voi oikaista liian suurena toimitetun ennakonpidätyksen saman kalenterivuoden myöhemmän palkanmaksun yhteydessä, katso ohjeen kohta 2.3.1. Liian suurena perittyjen työntekijämaksujen oikaisusta voit lukea ohjeen kohdasta 3.3.1.1.

3.2.2 Luontoisedun arvo peritään takaisin rahapalkasta

Jos ilmoitetun luontoisedun määrä on ollut virheellinen, se korjataan oikean suuruiseksi alkuperäisen käyttökuukauden ilmoitukseen. Luontoisetu ei voi olla perusteetonta etua, koska henkilöllä on ollut etu käytössään kyseisenä aikana (ks. luku 3.2.1 Luontoisetujen taannehtivat muutokset).

Kun maksaja perii tulonsaajalta takaisin tuloa, perintä kohdistuu rahapalkkaan. Tietyissä tilanteissa myös luontoisedun osuuden voi periä takaisin, ja silloin myös tämä muuna kuin rahana maksettujen etujen osuus peritään rahapalkasta. Näissä tilanteissa peritty määrä voidaan ilmoittaa luontoisedusta perittynä korvauksena, jos luontoisetu on edelleenkin henkilöllä käytössä. Kuitenkin on muistettava, että perittynä korvauksena voi ilmoittaa korkeintaan luontoisedun verotusarvoa vastaavan määrän, vaikka takaisinperittävä määrä olisi todellisuudessa suurempi.

Jos tulonsaajalle ei enää makseta palkkaa ja maksaja perii myös luontoisedun osuuden takaisin tulonsaajalta, tämä ilmoitetaan siten, että maksaja antaa korvaavan ilmoituksen ja merkitsee luontoisedun suuruisen osuuden aiemmin maksetusta rahapalkasta perusteettomaksi eduksi. Kun tulonsaaja maksaa suorituksen takaisin, maksaja ilmoittaa kyseisen osan palkasta takaisinperityksi. Luontoisedun määrä pysyy edelleenkin ilmoituksella sen suuruisena kuin se kyseisen kuukauden aikana on ollut.

3.3 Työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen oikaiseminen

3.3.1 Työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun oikaiseminen

Työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun oikaistaan eri tavalla kuin ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijän sairausvakuutusmaksu. Suosituksena on, että liian suurena peritty työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu korjataan samalla ilmoituksella, jolla perusteeton etu ilmoitetaan, vaikka työntekijämaksuja ei vielä olisikaan tosiasiallisesti hyvitetty tulonsaajalle.

Jos työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut on oikaistu jo perusteettoman edun ilmoituksella, hyvitystä tai alennusta ei enää toistamiseen ilmoiteta tulorekisteriin siinä vaiheessa, kun maksaja hyvittää määrän tulonsaajalle.

Vaihtoehtoinen tapa korjata työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut on oikaista ne sillä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan liikasuorituksen takaisinperintä. Tämä on mahdollista vain, jos liikasuoritus ja sen takaisinmaksu tapahtuvat saman kalenterivuoden aikana.

Jos kyse ei ole liikaa maksetun tulon takaisinperinnästä, vaan työntekijämaksuja on peritty liikaa jostain muusta syystä, maksut voi oikaista myös alkuperäisen palkanmaksuvuoden jälkeen. Maksaja voi alentaa myöhemmän palkanmaksukauden työntekijämaksuja tai maksaa liikapidätyksen työntekijälle takaisin.

Työntekijän sairausvakuutusmaksun oikaisu kuvataan luvussa 3.3.2. Ennakonpidätyksen oikaisua kuvataan luvussa 2.3.

3.3.1.1 Liian suurena perityn maksun oikaiseminen

Jos työntekijältä on peritty liikaa työntekijän työeläke- tai työttömyysvakuutusmaksuja, työnantaja voi maksaa työntekijälle liikapidätyksen takaisin tai alentaa tulonsaajan myöhemmän palkkakauden työntekijämaksuja vastaavasti. Näin voi käydä esimerkiksi takaisinperintätilanteissa tai sen vuoksi, että tulo muuttuu sellaiseksi, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena. Maksu on myös voitu periä muista syistä virheellisesti liian suurena.

3.3.1.1.1 Tuloa on maksettu liikaa

Usein työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja pitää oikaista, kun tuloa on maksettu liikaa ja se peritään takaisin. Yleensä näissä tapauksissa työntekijämaksujen oikaisu ilmoitetaan sen palkkakauden ilmoituksella, jolla tulon korjaus tehdään, esimerkiksi sillä ilmoituksella, jolla korjataan maksettu liikasuoritus perusteettomaksi eduksi. Korvaavalla ilmoituksella käytetään samoja laskennan perusteita kuin alkuperäisellä ilmoituksella, esimerkiksi alkuperäistä maksuprosenttia.

Työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun oikaisu voidaan tehdä myös sillä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan liikasuorituksen takaisinperintä, eli ilmoituksella, joka annetaan silloin, kun tulonsaaja on maksanut liikasuorituksen takaisin. Tämä on mahdollista vain, jos maksut oikaistaan saman kalenterivuoden aikana. Jos oikaisu tapahtuu kyseisen kalenterivuoden jälkeen, työntekijämaksujen oikaisu on tehtävä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan perusteeton etu.

Suositus on, että työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen oikaisu tehdään aina sillä ilmoituksella, jolla perusteeton etu ilmoitetaan. Perusteettoman edun ilmoittamista kuvataan tarkemmin esimerkkien avulla luvussa 3.1 Perusteeton etu. Työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen oikaisemista kuvataan esimerkeissä 18 ja 19.

3.3.1.1.2 Maksua oikaistaan muusta syystä

Aina kyse ei ole liikasuorituksen takaisinperinnästä, vaan maksaja on saattanut periä työntekijämaksun määrän virheellisesti liian suurena muissakin tilanteissa, esimerkiksi koska on käyttänyt epähuomiossa virheellistä maksuprosenttia tai perinyt maksut virheellisen palkan perusteella. Maksaja voi virheen huomattuaan alentaa tulonsaajan myöhemmän palkanmaksukauden työntekijämaksuja ja ilmoittaa alennetun maksun määrän palkkatietoilmoituksella.

Jos liian suurena perittyä työntekijämaksua ei voida alentaa tulonsaajan myöhemmän palkkakauden työntekijämaksuista, liikapidätys voidaan maksaa tulonsaajalle takaisin, jolloin summa ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella negatiivisena lukuna. Toisin kuin takaisinperintätilanteissa, liikaa perityn työntekijämaksun voi oikaista myös alkuperäisen palkanmaksuvuoden jälkeen, esimerkiksi seuraavana vuonna.

3.3.1.2 Liian pienenä perityn maksun oikaiseminen

Joissain tilanteissa laki rajoittaa työnantajaa perimästä liian pienenä perittyjä maksuja tulonsaajalta myöhemmissä palkanmaksuissa. Esimerkiksi jos työntekijän työeläke- tai työttömyysvakuutusmaksu on ilmeisen virheen vuoksi jäänyt palkanmaksun yhteydessä pidättämättä, työnantaja voi periä edellisen palkanmaksun yhteydessä perimättä jääneen maksun kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä, mutta ei enää sen jälkeen.

Oikaisutilanteissa maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tulonsaajalta perimänsä summan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolla perii työntekijämaksun korotettuna. Määrä voidaan periä työntekijältä ja ilmoittaa tulorekisteriin myös alkuperäisen palkanmaksuvuoden jälkeen, esimerkiksi seuraavana vuonna.

Jos työntekijältä on peritty liian vähän työntekijämaksuja, ja työnantaja maksaa ne työntekijän puolesta eikä peri määrää työntekijältä, on työntekijän puolesta maksettu määrä ilmoitettava palkkatietoilmoituksella luontoisetuna, katso tarkemmin ohjeesta Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset, luku 1.3. Muut verotettavat luontoisedut.

Annetun ilmoituksen korjaaminen silloin, kun työeläkevakuuttamisen alaraja ylittyy saman kuukauden aikana, kuvataan kohdassa 6.3. Vakuuttamisen poikkeustilanne -tietojen korjaaminen.

3.3.2 Työntekijän sairausvakuutusmaksun oikaiseminen

Kun tulonsaaja on yleisesti verovelvollinen, työntekijän sairausvakuutusmaksu sisältyy aina ennakonpidätykseen. Yleisesti verovelvollisen tulonsaajan sairausvakuutusmaksua ei siis ilmoiteta tulorekisteriin erikseen.

Jos rajoitetusti verovelvollinen työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, rajoitetusti verovelvollisen sairausvakuutusmaksu on perittävä erikseen lähdeveron lisäksi, ellei rajoitetusti verovelvollinen ole hakeutunut verotusmenettelystä annetun lain mukaiseen verotukseen, jolloin sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätykseen tai ennakkoveroon. Jos sairausvakuutusmaksu on peritty erikseen ja maksettu tulo tai osa siitä muuttuu perusteettomaksi eduksi, sairausvakuutusmaksun oikaisu tehdään samalla ilmoituksella, jolla ilmoitetaan tulon takaisinperintä. Toisin kuin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun oikaiseminen, sairausvakuutusmaksun oikaisu voidaan tehdä vasta, kun tulo peritään takaisin.

Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet -ohjeessa on kuvattu tietojen korjaamismenettely, kun rajoitetusti verovelvolliselta tulonsaajalta on peritty lähdevero ja sairausvakuutusmaksut, mutta tulonsaaja muuttuu yleisesti verovelvolliseksi henkilöksi, jolloin aiemmin lähdeverona ja työntekijän sairausvakuutusmaksuna ilmoitetut tiedot ilmoitetaan korvaavalla menettelyllä ennakonpidätyksenä.

4 Maksetun suorituksen takaisinperintä

4.1 Yleistä palkkojen ja muiden suoritusten takaisinperinnästä

Kun tulonsaaja maksaa aiheettomasti maksetun perusteettoman edun tai muun suorituksen takaisin suorituksen maksajalle, tieto takaisinmaksusta on ilmoitettava tulorekisteriin. Takaisinperittyä summaa ei korjata alkuperäiselle ilmoitukselle, vaan takaisinperitty summa ilmoitetaan sen palkkakauden ilmoituksella, jolloin tulo peritään takaisin. Toimenpiteen tyypiksi merkitään ”Uusi ilmoitus”.

Takaisinperittävästä tulosta annetaan seuraavat tiedot:

• Tulolaji
• Takaisinperintä – Kyllä
• Takaisinperitty summa
• Takaisinperintäpäivä
• Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys (jos nettoperintä) tai takaisinperittyyn määrään kohdistuva lähdevero (jos nettoperintä)
• Alkuperäinen palkanmaksukausi

Lisäksi takaisinperittävästä tulosta voidaan antaa täydentävinä tietoina seuraavat tiedot:

• Takaisinperityn tulon ansaintakausi
• Alkuperäinen maksupäivä

Takaisinperintä-tiedon on kohdistuttava samaan tulolajiin, jolla suorituksen maksaja on ilmoittanut tulon perusteettomaksi eduksi. Liikasuoritus voidaan kuitenkin periä takaisin henkilölle maksettavasta muusta nettotulosta (ks. esimerkki 25). Tällöinkin takaisinperityn tulon ilmoittamisessa käytetään samaa tulolajia, jolla alkuperäinen liikasuoritus on ilmoitettu.

Takaisinperinnän lisätiedoissa ilmoitettava alkuperäinen palkanmaksukausi on se palkanmaksukuukausi, jonka aikana takaisinperittävä suoritus on alun perin tulonsaajalle maksettu.

Suoritus voidaan periä takaisin bruttona (ns. bruttoperintä) tai nettona (ns. nettoperintä).

Yleisimmät takaisinperinnän tavat ovat:

• Liikasuoritus peritään tulonsaajan nettopalkasta.
• Tulonsaajalle lähetetään lasku, jonka tulonsaaja maksaa.
• Liikasuoritus kuitataan myöhemmästä tulonsaajalle maksettavasta suorituksesta alentamalla esimerkiksi bruttopalkan määrää (ns. palkan kuittaus eli ennakkopalkkana käsittely, jonka käyttämistä ei suositella).

Jos suoritus saadaan perittyä takaisin ulosottomenettelyn kautta, takaisinperittynä määränä ilmoitetaan vain liikasuorituksen osuus ilman liikasuoritukseen sisältyvää korkoa. Ilmoitus takaisinperinnästä annetaan, kun takaisinperitty määrä on tilitetty ulosotosta maksajalle.

Kukin tiedon käyttäjä on määritellyt itsenäisesti, miten he käyttävät tulorekisteristä luovutettuja tietoja omissa prosesseissaan. Osa tiedon käyttäjistä ottaa huomioon liikasuoritukseen kohdistuneen ilmoituksen perusteettomasta edusta, eikä sen jälkeen ota takaisinperintäilmoitusta enää lainkaan huomioon. Joillekin tiedon käyttäjistä puolestaan takaisinperintäilmoitus on merkityksellinen. Jotta kaikki tiedon käyttäjät saisivat tarvitsemansa tiedot oikein tulorekisteristä, liikasuoritusta koskevat tiedot on ilmoitettava oikein: liikasuoritus on korjattava perusteettomaksi eduksi ja liikasuorituksen takaisinmaksusta on annettava oma ilmoitus erikseen.

Tässä luvussa kuvataan esimerkkien avulla, miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, jos suoritus peritään bruttona tai nettona. Lisäksi kuvataan, miten ilmoitetaan, jos liikasuoritusta käsitellään tulonsaajalle maksettuna ennakkopalkkana.

4.2 Nettoperintä

Nettoperintä tarkoittaa, että suorituksen maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen tai lähdeveron osuuden. Verohallinto huomioi ennakonpidätyksen tai lähdeveron osuuden maksajan velvoitteissa.

Jos takaisinperintä tehdään nettona, ilmoitetaan työntekijältä takaisinperittyyn summaan kohdistuva ennakonpidätys vain takaisinperinnän lisätiedoissa kohdassa ”Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys”. Ennakonpidätystä ei ilmoiteta negatiivisena lukuna. Kohdassa ilmoitettu ennakonpidätyksen määrä otetaan huomioon maksajan alkuperäisen palkanmaksukuukauden ennakonpidätysvelvoitteessa. Vastaavalla tavalla ilmoitetaan takaisinperittyyn määrään kohdistuva lähdevero, jos liikasuorituksesta on alun perin peritty lähdeveroa ja tulo peritään takaisin nettona.

Tulo voidaan periä tulonsaajalta nettona, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa ennen Verohallinnon päätöksellään määräämää päivää (tällä hetkellä 30.4.). Tämän jälkeen takaisinperinnässä käytetään bruttoperintää.

Verohallinto vahvistaa kyseisen määräpäivän päätöksellään takaisinperittyjen tulojen takaisinmaksun määräpäivästä suorituksen maksajan verotuksessa. Päätös perustuu oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin (OVML, 51 §:n 5 momentti), jossa säädetään maksajan velvoitteiden oikaisusta. Suorituksen maksajan verokauden veroa ei oikaista, jos suorituksen saaja maksaa suorituksen maksajalle takaisin aikaisempana vuonna saamaansa tuloa niin myöhään, että tulosta toimitettu ennakonpidätys tai peritty lähdevero on jo otettu huomioon suorituksen saajan verotuksessa. Verohallinnon vahvistama päivä käytännössä määrittää sen, mihin saakka maksaja voi periä suorituksen takaisin nettona.

Nettoperintä voi olla mahdollinen myös Verohallinnon vahvistaman päivämäärän jälkeen, jos rajoitetusti verovelvolliselta peritään takaisin suoritusta, josta on alun perin peritty lähdevero. Tällöin Verohallinto palauttaa perityn lähdeveron maksajalle takaisin, jos tulonsaajan verovelvollisuusasema on alkuperäisenä maksuvuotena edelleen rajoitetusti verovelvollinen eikä tulonsaaja ole esittänyt vaatimusta verotuksensa toimittamisesta verotusmenettelylain mukaisesti.

Kun tulo peritään nettona, ja takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys ilmoitetaan takaisinperinnän lisätiedoissa kohdassa "Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys", suorituksen maksajan työnantajavelvoitteena oleva ennakonpidätyksen määrä alkuperäisen maksun kaudelta alenee. Lisäksi Verohallinto alentaa tiedon perusteella vastaavasti tulonsaajan hyväksi luettavaa ennakonpidätyksen määrää. Takaisinperittyyn tuloon kohdistuva ennakonpidätys ilmoitetaan sen suuruisena kuin ennakonpidätys alun perin toimitettiin liikasuorituksesta. Vaikka ennakonpidätysprosentti olisi liikasuorituksen maksun jälkeen muuttunut, sillä ei ole merkitystä. Vastaavalla tavalla ilmoitetaan takaisinperittyyn määrään kohdistuva lähdevero, jos liikasuorituksesta on alun perin peritty lähdeveroa ja tulo peritään takaisin nettona.

Vaikka tulo peritään nettona, takaisinperitty liikasuorituksen määrä ilmoitetaan tulorekisteriin alkuperäisen liikasuorituksen suuruisena eli bruttona. Jos suoritus peritään takaisin useassa erässä, maksaja ilmoittaa sen osuuden tulosta, joka kyseisellä kerralla peritään takaisin, ja liittää siihen takaisinperintää koskevat tiedot (ks. kohta 4.5). Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys ilmoitetaan omana tietonaan, eikä takaisinperityn tulon määrästä vähennetä ennakonpidätystä.

4.3 Bruttoperintä

Bruttoperintä tarkoittaa, että tulonsaajalta peritään liikasuoritus takaisin bruttomääräisenä. Maksaja perii tulonsaajalta tälle maksetun suorituksen lisäksi myös tulosta aikanaan toimitetun ennakonpidätyksen osuuden. Bruttoperinnässä suorituksen maksaja voi lähettää tulonsaajalle esimerkiksi laskun tai periä liikasuorituksen myöhemmin tulonsaajalle maksettavasta nettopalkasta.

Bruttoperinnässä suoritusta ei voi periä takaisin tulonsaajalle maksettavasta bruttopalkasta. Jos suoritus peritään takaisin tulonsaajalle maksettavasta bruttopalkasta, kyse on palkan kuittauksesta, eikä takaisinperintää näissä tilanteissa saa erikseen ilmoittaa tulorekisteriin. Palkan kuittausta on käsitelty kappaleessa 4.9.

Bruttoperintä laskulla tai muulla maksuvaateella voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun tulonsaajalle ei makseta enää palkkaa tai muita suorituksia. Tällöin suorituksen maksaja ei voi periä tuloa takaisin myöhemmin maksettavasta suorituksesta, vaan tulo on perittävä tulonsaajalta takaisin bruttona. Tulonsaajan on maksettava liikasuoritus sellaisenaan takaisin suorituksen maksajalle.

Tieto takaisinperinnästä ilmoitetaan samalla tulolajilla, jolla liikasuoritus on ilmoitettu perusteettomaksi eduksi. Liikasuoritus voidaan kuitenkin periä takaisin muusta henkilölle maksettavasta nettotulosta.

Jos liikasuoritus on huomattu ennen ilmoituksen lähettämistä ja ilmoitettu Perusteeton etu -tulolajilla, takaisinperintää ilmoitettaessa käytetään samaa tulolajia, vaikka tulo perittäisiinkin takaisin muusta tulosta.

Jos tulo peritään tulonsaajalta takaisin bruttona, suorituksen maksaja ei vähennä takaisinperittävästä suorituksesta toimitettuja ennakonpidätyksiä. Kun tulonsaaja on maksanut liikasuorituksen takaisin ja suorituksen maksaja on ilmoittanut takaisinmaksun tulorekisteriin, Verohallinto ottaa takaisinperinnän huomioon tulonsaajan verotuksessa alentamalla vastaavalta osin tulonsaajan tulon määrää. Sen sijaan tulosta toimitettu ennakonpidätys jää tulonsaajan verotukseen hyväksiluettavaksi. Verohallinto ottaa takaisinperityn tulon määrän huomioon verotuksessa, jos henkilön kyseisen vuoden verotus ei ole vielä valmistunut. Jos takaisinperintä tapahtuu verotuksen valmistumisen jälkeen, Verohallinto korjaa tulonsaajan verotusta maksajan tulorekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella. Jos liikasuoritus on maksettu ennen vuotta 2019, katso ohjaus kohta 1.7.

Takaisinperinnän ilmoittamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko tiedot ilmoitettu tulorekisterin rahapalkkojen ilmoitustapa 1:llä (ns. rahapalkkojen ilmoittamisen suppea taso) tai ilmoitustapa 2:lla (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso). Ilmoitusmenettely on samankaltainen, ilmoitettiin tiedot kummalla tahansa tavalla. Suorituksen maksajan on kuitenkin käytettävä samaa ilmoitustapaa (rahapalkkojen ilmoitustapaa 1 tai 2) ja tulolajia, jolla on ilmoittanut liikasuorituksen perusteettomaksi eduksi.

Ilmoitustapa 1:ssä on muistettava ilmoittaa takaisinperinnän kohdistuminen myös alatulolajeilla ilmoitettuihin työansioihin. Lisäksi on muistettava ilmoittaa takaisinperittyyn tuloon liittyvä Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto toteutuneen tilanteen mukaisesti.

4.4 Takaisinperitty summa sisältää useita tulolajeja

Jossain tilanteissa takaisinperitty tulo voi sisältää useita eri tulolajeja, esimerkiksi aikapalkkaa, ylityökorvausta ja lomarahaa, joista on toimitettu yksi yhteinen ennakonpidätys. Näissä tilanteissa takaisinperityt tulolajit on ilmoitettava erikseen, mutta takaisinperittyyn määrään kohdistuvan ennakonpidätyksen voi ilmoittaa yhteissummana. Tämä kuitenkin edellyttää, että kaikki takaisinperityt liikasuoritukset on maksettu samana maksupäivänä. Jos takaisinperitty määrä sisältää eri päivinä maksettuja liikasuorituksia, maksajan on takaisinperintäilmoituksella eriteltävä, mikä osuus ennakonpidätyksestä on maksettu minkäkin palkanmaksukauden aikana (katso tarkemmin luvusta 4.7.). Liikasuorituksesta perityt työntekijämaksut voi vähentää muista työntekijämaksuista.

4.5 Summa peritään takaisin useassa erässä

Liikasuoritus voidaan periä takaisin tulonsaajalta useassa erässä. Maksaja ilmoittaa takaisinperintä-tietona sen osuuden tulosta, joka kyseisellä kerralla peritään takaisin. Kokonaissummaa ei ilmoiteta. Kun virhe huomataan, alkuperäinen ilmoitus korjataan korvaavalla ilmoituksella ja merkitään koko liikasuoritus perusteettomaksi eduksi. Sen sijaan takaisinperintä ilmoitetaan sen palkkakauden ilmoituksella, jona tulo peritään takaisin.

4.6 Liikasuoritus on maksettu pidemmältä ajalta ja peritään osissa

Liikasuoritus on voitu maksaa tulonsaajalle useamman palkkakauden aikana, ennen kuin virhe huomataan. Takaisinperinnän lisätiedoissa ilmoitetaan se aiempi palkkakausi ja maksupäivä, jolloin tulo alunperin maksettiin tulonsaajalle.

4.7 Liikasuoritus on maksettu pidemmältä ajalta ja peritään takaisin kerralla

Liikasuoritus on saatettu maksaa tulonsaajalle pidemmältä ajalta, mutta tulo peritään takaisin kerralla. Näissä tilanteissa suorituksen maksajan on takaisinperintäilmoituksella eriteltävä, mikä osuus takaisinperittävästä tulosta on maksettu minkäkin palkkakauden aikana.

4.8 Nettoperintä muuttuu bruttoperinnäksi

Jos suorituksen maksaja on perinyt suorituksen takaisin tulonsaajalta nettoperintänä, ja tulonsaaja maksaa suorituksen takaisin vasta Verohallinnon päätöksellään vahvistaman päivämäärän jälkeen (liikamaksua seuraavana vuonna myöhemmin kuin 30.4.), Verohallinto ei oikaise maksajan verokauden veroa. Tällöin maksaja voi periä hyvittämättä jääneen ennakonpidätyksen osuuden takaisin tulonsaajalta. Koska perintä muuttuu silloin nettoperinnästä bruttoperinnäksi, maksajan on korjattava aiemmin antamansa takaisinperintäilmoitus. Nettoperintä muutetaan bruttoperinnäksi poistamalla ilmoituksesta tieto takaisinperittyyn määrään kohdistuvasta ennakonpidätyksestä. Samassa yhteydessä on korjattava takaisinperityn suorituksen määrä vastaamaan tosiasiassa tulonsaajalta perittyä määrää. Maksaja ilmoittaa myöhemmin perityn ennakonpidätyksen osuuden tulorekisteriin, kun osuus on saatu perittyä.

4.9 Liikasuorituksen käsittely ennakkopalkkana

Suorituksen maksaja voi myös korjata maksamansa liikasuorituksen tulorekisteriin ilman, että suoritusta käsiteltäisiin perusteettomana etuna. Tällöin maksaja käsittelee suoritusta palkkatietoilmoituksella aiemmin maksettuna ennakkopalkkana tai muuna vastaavana eränä. Maksaja vähentää liikasuorituksen myöhemmin maksettavasta suorituksesta. Maksaja perii liikaa maksamansa suorituksen takaisin kuittaamalla liikasuorituksen tulonsaajalle seuraavassa palkanmaksussa maksettavasta bruttopalkasta. Seuraavalla palkanmaksulla tarkoitetaan sitä palkanmaksua, joka tehdään liikasuorituksen havaitsemisen jälkeen. Jos liikasuoritus on maksettu esimerkiksi huhtikuussa ja se havaitaan vasta kesäkuun lopussa sen jälkeen, kun kesäkuun palkka on jo maksettu, voidaan liikasuoritus kuitata heinäkuun palkanmaksussa. On huomattava, että työsopimuslaissa (55/2001) on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta tietyissä tilanteissa.

Jos vähennys on seuraavassa palkanmaksussa tehty samasta tulolajista, jona aiempi liikamaksu on tulorekisteriin ilmoitettu, ilmoitetaan tulorekisteriin seuraavassa palkanmaksussa vain tulonsaajalle tuolloin tosiasiallisesti maksettu määrä, eli se kyseisen tulolajin bruttopalkka, joka jää jäljelle, kun aiempi liikasuoritus on vähennetty siitä. Suorituksen käsittely ennakkopalkkana on sallittua tulorekisteriin annettavalla palkkatietoilmoituksella vain, jos liikasuoritus pystytään perimään kokonaan takaisin liikasuorituksen havaitsemista seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Ennakkopalkkana käsittelyä ei suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa. Ennakkopalkkana käsittely on maksajille vapaaehtoista ja vaihtoehtoisena ilmoitustapana voidaan aina käyttää liikasuorituksen ilmoittamista perusteettomana etuna.

Vähennyksen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua samaan tulolajiin, jona aiempi liikasuoritus on maksettu. Jos maksaja kuittaa liikasuorituksen toisesta tulolajista, on alkuperäistä ilmoitusta korjattava ja muutettava aiempi liikasuoritus samaksi tulolajiksi, josta vähennys myöhemmässä palkanmaksussa tehdään. Suorituksen käsittely ennakkopalkkana on tällöinkin sallittua tulorekisteriin annettavalla palkkatietoilmoituksella vain, jos liikasuoritus pystytään perimään kokonaan takaisin sen palkanmaksun yhteydessä, joka tehdään liikasuorituksen havaitsemisen jälkeen. Myös tulorekisteriin seuraavassa palkanmaksussa ilmoitettavan määrän on vastattava tulonsaajalle tuolloin tosiasiallisesti maksettua määrä, eli sitä kyseisen tulolajin bruttopalkkaa, joka jää jäljelle, kun aiempi liikasuoritus on vähennetty siitä.

Jos liikasuoritusta ei voida kokonaan vähentää heti seuraavasta palkasta, liikasuoritus on korjattava perusteettomaksi eduksi (katso luku 3 Väärin perustein maksetun suorituksen ilmoittaminen ja takautuva korjaus).

Tulorekisterin suosittelema tapa ilmoittaa liikasuorituksen tiedot kuvataan luvussa 3.1.

4.10 Perusteeton etu ja takaisinperintä samalla ilmoituksella

Edellä on kuvattu perusteettoman edun ja takaisinperinnän ilmoittamista. Samalla ilmoituksella voidaan ilmoittaa kyseiseen palkkakauteen kohdistuva perusteeton etu ja saman palkkakauden aikana takaisin perityt tulot. Koska perusteeton etu pitää ilmoittaa tulorekisteriin kuukauden kuluessa sen havaitsemisesta, voi tulla tilanteita, joissa maksettu perusteeton etu ehditään periä saman palkkakauden aikana takaisin. Näissäkin tilanteissa perusteeton etu on ilmoitettava.

5 Tietojen mitätöinti

Tietojen mitätöimisellä tarkoitetaan tiedon poistamista tulorekisteristä. Maksaja voi poistaa antamansa aineiston tai ilmoituksen kokonaan, jos se on ollut virheellinen. Kun ilmoitus mitätöidään, aiemmin annettu ilmoitus poistetaan. Poisto kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen tulorekisterin ilmoitusviitteellä tai suorituksen maksajan ilmoitusviitteellä.

Oikein annetun ilmoituksen turhaa poistamista on syytä välttää. Tietojen mitätöinti kannattaa tehdä vasta, kun uusi ilmoitus saadaan annettua. Suosituksena on, että aiemman ilmoituksen mitätöiminen ja uuden ilmoituksen antaminen tehdään samana päivänä, katso tarkemmin luku 6.4.

Tiedot poistetaan eri tavalla eri ilmoituskanavissa. Jos ilmoitus poistetaan sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella tai paperilomakkeella, poistettavan ilmoituksen tiedot annetaan palkkatietoilmoituksella tai työnantajan erillisilmoituksella sen mukaan, kummasta ilmoituksesta on kyse. Sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella avataan aiemmin annettu ilmoitus ja valitaan ”Mitätöi”. Vastaavasti paperilomakkeella valitaan toimenpiteen tyypiksi ”Ilmoituksen mitätöinti”.

Jos tiedot annetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta, aineiston ja ilmoituksen mitätöintiä ei tehdä samalla palkkatietoilmoituksella tai työnantajan erillisilmoituksella, jolla uudet ja korvaavat ilmoitukset annetaan. Mitätöinti on eriytetty omaksi aineistotyypikseen. Jos aineiston tyyppinä on palkkatietoilmoitusten mitätöiminen tai työnantajan erillisilmoitusten mitätöiminen, annetaan seuraavat tiedot:

• aineiston omistajan (maksajan) tunniste
• maksajan ilmoitusviite tai
• tulorekisterin ilmoitusviite.

Lisäksi voidaan antaa ilmoituksen versionumero. Versionumero on vapaaehtoisesti annettava, täydentävä lisätieto.

Koko aineiston mitätöimisessä käytetään kyseisen aineiston aineistoviitettä.

6 Tietojen korjaaminen mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus

Vaikka tietojen korjaaminen tulorekisterissä yleensä tehdään korvaavalla ilmoituksella, on kuitenkin tilanteita, joissa ei voi käyttää korvaavaa menettelyä, vaan aiemmin annettu ilmoitus on mitätöitävä ja sen jälkeen annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.

Tiedot on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus seuraavissa tilanteissa:

• Maksupäivän korjaus
• Palkanmaksukauden korjaus
• Suorituksen maksajan ja tulonsaajan asiakastunnisteiden korjaus
• Tulonsaajan lisätiedon tyypin korjaus, kun muutetaan lisätietoa Urheilija tai Yhteisö
• Maksajan tyypin korjaus, kun muutetaan tietoa Tilapäinen työnantaja
• Sijaismaksaja-tietoryhmän varsinaisen työnantajan asiakastunnisteiden korjaus
• Toimii sijaismaksajana -tiedon korjaus
• Tulonsaajan syntymäajan korjaus
• Tieto työeläkevakuutuksesta -tiedon korjaus
• Eläkejärjestelynumeron korjaus
• Työtapaturmavakuutusyhtiön tunnisteen tai vakuutusnumeron korjaus
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tietojen korjaukset:
  • Ei vakuuttamisvelvollisuutta -tietojen muutokset taannehtivasti
  • Ei kuulu Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin -tietojen muutokset taannehtivasti
  • Vapaaehtoinen vakuuttaminen Suomessa (työeläkevakuutus) -tiedon muutos taannehtivasti.

Tietojen mitätöinti kannattaa tehdä vasta, kun uusi ilmoitus saadaan annettua. Suosituksena on, että aiemman ilmoituksen mitätöiminen ja uuden ilmoituksen antaminen tehdään samana päivänä, katso tarkemmin luku 6.4.

Jos korjaus tehdään paperilomakkeella, merkitään ilmoitukseen toimenpiteen tyypiksi ”Ilmoituksen mitätöinti”. Jos tiedot korjataan sähköisen asiointipalvelun kautta, suorituksen maksaja voi avata aiemmin antamansa ilmoituksen ja poistaa sen. Jos tiedot ilmoitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta, suorituksen maksaja antaa mitätöinti-ilmoituksella tarvittavat tiedot (katso luku 5). Tämän jälkeen suorituksen maksajan on annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.

6.1 Maksupäivän ja palkanmaksukauden korjaaminen

Jos suorituksen maksupäivä tai palkanmaksukausi on ollut virheellinen, tietoa ei voi korjata korvaavalla ilmoituksella kyseiselle maksupäivälle. Aiemmin annettu ilmoitus on mitätöitävä ja sen jälkeen on annettava uusi ilmoitus, jossa maksupäivä ja palkanmaksukausi ilmoitetaan oikein.

Jos lähetetyn aineiston kaikissa ilmoituksissa on ollut virheellinen maksupäivä tai palkanmaksukausi, voidaan koko aineisto mitätöidä käyttämällä joko tulorekisterin muodostamaa aineistoviitettä tai maksajan omaa aineistoviitettä.

6.2 Asiakastunnisteiden, eläkejärjestelynumeron ja vakuutusnumeroiden korjaaminen

Jos tulonsaajan tai maksajan asiakastunniste, syntymäaika tai vakuutukseen liittyvä tunniste on ilmoitettu tulorekisteriin virheellisenä, tiedot on korjattava mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus ja antamalla tämän jälkeen uusi ilmoitus.

Menettely koskee seuraavien tietojen korjaamista:

• Suorituksen maksajan ja tulonsaajan asiakastunnisteiden korjaus
• Sijaismaksaja-tietoryhmän varsinaisen työnantajan asiakastunnisteiden korjaus
• Tulonsaajan syntymäajan korjaus
• Eläkejärjestelynumeron korjaus
• Työtapaturmavakuutusyhtiön tunnisteen tai vakuutusnumeron korjaus.

Maksajan pitää ottaa ilmoituksen mitätöimisen jälkeen aina yhteyttä Tulorekisteriyksikköön ja maksajan omaan eläkeyhtiöön, jos annetussa ilmoituksessa on käytetty väärää maksajan, tulonsaajan tai varsinaisen työnantajan tunnistetta. Tulorekisteriyksikkö varmistaa, että virheellisellä tunnisteella annettu ilmoitus poistetaan näkyvistä sähköisessä asiointipalvelussa.

Jos ulkomainen henkilö saa myöhemmin suomalaisen henkilötunnuksen, ilmoitetaan henkilötunnus muutosta seuraavalla ilmoituksella. Vastaavasti, jos henkilön sukupuoli muuttuu, ilmoitetaan uusi tunniste muutosta seuraavalla ilmoituksella. Tällöin aiempia ilmoituksia ei tarvitse korjata. Ulkomaisilla tulonsaajilla ja maksajilla myös ulkomainen asiakastunniste on edelleenkin ilmoitettava.

Menettely tiedon korjaamisessa, katso luvun 6.1 esimerkki 45.

6.3 Vakuuttamisen poikkeustilanne -tietojen korjaaminen

Jos tulonsaajan vakuuttamisvelvollisuus on ilmoitettu virheellisesti tai olosuhde myöhemmin muuttuu, tiedot on korjattava mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus ja antamalla tämän jälkeen uusi ilmoitus. Korjaaminen mitätöimällä koskee seuraavia tietoja:

• Ei vakuuttamisvelvollisuutta -tietojen muutokset taannehtivasti
• Ei kuulu Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin -tietojen muutokset taannehtivasti
• Vapaaehtoinen vakuuttaminen Suomessa (työeläkevakuutus) -tiedon muutokset.

Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedon korjaukset koskevat tilannetta, jossa tulonsaajan tulo on alun perin ilmoitettu sosiaalivakuutusmaksujen alaisena ja myöhemmin huomataan, että tulonsaajalle maksetun tulon osalta ei olisikaan ollut vakuuttamisvelvollisuutta, tulonsaaja ei kuulukaan Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin tai henkilö onkin vapaaehtoisesti eläkevakuutettu Suomessa. Tässä tapauksessa alkuperäinen ilmoitus on mitätöitävä ja annettava tämän jälkeen uusi ilmoitus, jossa on oikeat Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedot. Edellä kuvatulla tavalla on meneteltävä, jotta tieto saadaan välitettyä myös virheellisen ilmoitustiedon saaneille sosiaalivakuuttajille oikein.

Tiedot on korjattava yllä kuvatulla tavalla myös silloin, kun alun perin on ilmoitettu, ettei tulonsaaja kuulu Suomen sosiaaliturvaan tai tulonsaajan osalta ei ole vakuuttamisvelvollisuutta ja myöhemmin huomataan, että tulo olisi pitänyt ilmoittaa sosiaalivakuutusmaksujen alaisena.

Jos tulonsaajalle maksettu tulo jää alle työeläkevakuuttamisen alarajan (68,57 euroa kuukaudessa vuonna 2024) ja tämä raja myöhemmin saman kuukauden aikana ylittyy, on maksajan mitätöitävä aiempi ilmoitus ja annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.

Jos henkilöllä ei ole velvollisuutta ottaa YEL- tai MYEL-vakuutusta sen vuoksi, että yrittäjätoiminta on hyvin pienimuotoista, ilmoitetaan ”Ei vakuuttamisvelvollisuutta” ja tietoa työeläkevakuutuksesta ei ilmoiteta. Lisäksi ilmoituksella annetaan tulonsaajan lisätiedon tyyppinä "Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL -vakuuttamisvelvollisuutta". Jos myöhemmin huomataan, että tulonsaaja olisi ollut vakuuttamisvelvollinen, esimerkiksi jos yritystoiminta on kasvanut, suorituksen maksajan on mitätöitävä aiemmin antamansa ilmoitukset ja annettava uudet ilmoitukset alla esimerkissä kuvatulla tavalla.

6.4 Mitätöinnin vaikutus oma-aloitteisten verojen maksamiseen

Jos tulorekisteriin annettuja virheellisiä ilmoituksia korjataan mitätöimällä, vanha ilmoitus on mitätöitävä ja uusi ilmoitus annettava saman päivän aikana. Kello 16.00−18.00 annetut ilmoitukset voivat yksittäisissä tapauksissa jakautua eri päiville. Tämän vuoksi varminta on antaa ilmoitukset joko ennen kello 16:ta tai vasta kello 18 jälkeen.

Joissain tapauksissa teknisen rajapinnan kautta annetut ilmoitukset toimitetaan ohjelmistosta tulorekisteriin porrastetusti tai esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Jos maksaja mitätöi ja antaa uuden ilmoituksen suoraan palkkajärjestelmästään teknisen rajapinnan kautta, maksajan on varmistettava, että ohjelmisto lähettää ilmoituksen välittömästi ilmoituksen antamisen jälkeen. Näin maksaja välttää sen, että ilmoitukset jakautuisivat eri päiville.

Jos tulorekisteriin annettuja tietoja korjataan mitätöimällä ilmoitus, oma-aloitteisten verojen palautusajankohta kannattaa tarkistaa OmaVerosta. Palautusajankohdasta riippuen Verohallinnolle tarkoitettu maksu voi palautua takaisin maksajalle, jos uusi tulorekisteriin ilmoitettu tieto ei siirry riittävän ajoissa OmaVeroon. Asettamalla OmaVerossa palautusajankohdaksi "Palautus jää myöhemmin käytettäväksi", työnantajasuorituksiin tarkoitetut maksut eivät palaudu tarpeettomasti.

Jos palautusajankohta on "Palautus heti käsittelyn jälkeen" tai "Palautus ilmoituspäivää seuraavan yleisen eräpäivän jälkeen", voi Verohallinnolle tarkoitettu maksu palautua maksajalle. Tällöin vero näkyy maksamattomana OmaVerossa, ja sille lasketaan viivästyskorkoa veron alkuperäisestä eräpäivästä alkaen. Lue lisää oma-aloitteisten verojen palautusten maksamisesta vero.fi-sivuilta.

7 Työnantajan erillisilmoituksen tietojen korjaaminen

7.1 Yleistä työnantajan erillisilmoituksen korjaamisesta

Jos työnantajan erillisilmoituksen tiedoissa on ollut virhe, suorituksen maksajan on korjattava antamansa tiedot oikeiksi. Työnantajan erillisilmoitus korjataan samalla tavalla kuin palkkatietoilmoitus. Virheellinen ilmoitus korjataan oikeaksi korvaavalla ilmoituksella. Se tarkoittaa, että suorituksen maksaja korjaa virheellisen tiedon oikeaksi ja ilmoittaa kaikki muutkin ilmoituksen tiedot uudelleen, myös oikein olleet tiedot.

Työnantajan erillisilmoituksen korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen tulorekisterin ilmoitusviitteen tai maksajan oman ilmoitusviitteen avulla (katso ilmoitusviitteistä tarkemmin luku 1.4. Miten korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen?).

Maksaja voi halutessaan tehdä vähennyksen myös kuluvana kautena, eli silloin, kun maksaja saa tiedon etuuspäätöksestä. Tällöin kuluvan kauden sairausvakuutusmaksun määrä pienenee, mutta maksaja ei saa hyvityskorkoa, jonka saisi, jos vähennys kohdistettaisiin takautuvasti alkuperäiselle kaudelle.

Jos palkkatietoilmoituksen tulotiedot muuttuvat siten, että maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä samalla muuttuu, suorituksen maksajan on korjattava myös antamaansa työnantajan erillisilmoitusta. Tällainen on tilanne esimerkiksi silloin, kun maksettu palkka muuttuu perusteettomaksi eduksi. Suoritus ei tällöin ole enää sairausvakuutusmaksun alainen. Kaikki ilmoituksen tiedot on annettava uudelleen, myös oikein olleet tiedot. Maksajan pitää korjata sen kauden työnantajan erillisilmoitusta, jolta annettua palkkatietoilmoitusta on korjattu.

Työnantajan sairausvakuutusmaksun liikasuoritus pitää ensisijaisesti korjata alkuperäiselle kaudelle, mutta korjauksen voi vaihtoehtoisesti tehdä myös kuluvalle kaudelle. Tällöin aiemman kauden liikasuoritus vähennetään suoraan siitä työnantajan sairausvakuutusmaksusta, joka on laskettu kuluvan kauden palkoista. Maksu ilmoitetaan tulolajilla 102. Maksaja ei saa tällöin hyvityskorkoa, jonka saisi, jos korjaus kohdistettaisiin takautuvasti alkuperäiselle kaudelle.

7.2 Tietojen korjaaminen mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus

Työnantajan erillisilmoituksen korjaamisessa on tiettyjä virheiden korjaamistilanteita, joissa ei voi käyttää korvaavaa menettelyä, vaan aiemmin annettu ilmoitus on mitätöitävä ja sen jälkeen annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.

Tiedot on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus seuraavissa tilanteissa:

• Kohdekauden korjaus
• Suorituksen maksajan asiakastunnisteiden korjaus
• Eläkejärjestelynumeron korjaus
• Työtapaturmavakuutusyhtiön tunnisteen tai vakuutusnumeron korjaus

Työnantajan erillisilmoituksen tietojen antaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työnantajan erillisilmoitus.

8 Korjaamisen ja liikasuoritusten ilmoittamisen tärkeimmät säännöt

Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot on korjattava ohjeessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tässä ovat tärkeimmät ilmoittamisen ja tietojen korjaamisen periaatteet:

• Palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan vain henkilölle tosiasiassa maksettuja suorituksia.
• Palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan vain henkilöltä tosiasiassa perittyjä maksuja ja veroja.
  • Tulorekisteriin ei ilmoiteta palkkajärjestelmässä tehtäviä ns. teknisiä vähennyksiä, kuten tulon siirtoja palkkalajilta toiselle.
  • Työntekijämaksuja ja muita korvauksia ei saa ilmoittaa, jos niitä ei ole peritty henkilöltä ja vähennetty hänen palkastaan.
  • Ennakonpidätystä ei saa ilmoittaa, jos sitä ei ole peritty henkilöltä ja vähennetty hänen palkastaan.
• Negatiivisia veroja ja työntekijämaksuja saa ilmoittaa vain, jos henkilölle on tosiasiassa palautettu rahaa.
• Negatiivisen ennakonpidätyksen saa ilmoittaa vain, jos ennakonpidätystä ei voida oikaista alentamalla myöhemmin maksettavien palkkojen ennakonpidätystä.

Liikasuoritusten eli perusteettoman edun ilmoittamisessa on huomattava:

• Liikasuorituksia ei voi ilmoittaa negatiivisina lukuina.
• Liikasuoritus ilmoitetaan korjaamalla aiemmin ilmoitettu tulo perusteettomaksi eduksi.
• Luontoisetuja ja muuna kuin rahana annettuja etuja ei voi ilmoittaa perusteettomiksi eduiksi.
• Verovapaita kustannusten korvauksia ei voi ilmoittaa perusteettomiksi eduiksi.
• Tuloista perittyjä maksuja ja muita vähennyksiä (400-sarjan tulolajeja) ei voi ilmoittaa perusteettomiksi eduiksi.
• Tuloa ei voi ilmoittaa takaisinperityksi, jollei sitä ole ensin ilmoitettu perusteettomaksi eduksi.
• Jos liikasuoritus käsitellään ennakkopalkkana eli palkan kuittauksena, sitä ei ilmoiteta perusteettomaksi eduksi.
  • Palkan kuittausta ei suositella, koska se voi johtaa etuuden määräytymiseen väärin perustein.
• Liikasuorituksen ilmoittaminen perusteettomaksi eduksi alentaa maksettavien sosiaalivakuutusmaksujen määrää.

Takaisinperityn tulon ilmoittamisessa on huomattava:

• Takaisinperintä ilmoitetaan vain, jos tulo on tosiasiassa peritty henkilöltä.
• Takaisinperittyä tuloa ei voi ilmoittaa negatiivisena lukuna.
• Tulo pitää ensin ilmoittaa perusteettomaksi eduksi, ennen kuin sen takaisinperinnän voi ilmoittaa.
• Takaisinperitty tulo ilmoitetaan erillisellä ilmoituksella, jossa annetaan tiedot takaisinperinnästä.
• Takaisinperintä ilmoitetaan vasta silloin, kun tulo on tosiasiassa peritty henkilöltä.
  • Suunniteltuja tulevia takaisinperintöjä ei saa ilmoittaa.
• Tulo voidaan periä takaisin bruttona tai nettona.
  • Bruttoperinnässä maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen saman suuruisena kuin on sen tulonsaajalle maksanut. Perittävä määrä sisältää tulosta aikanaan toimitetun ennakonpidätyksen.
  • Nettoperinnässä maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt tulosta alkuperäisenä maksupäivänä toimittamansa ennakonpidätyksen osuuden. Maksaja ilmoittaa ennakonpidätyksen määrän takaisinperinnän lisätiedoissa kohdassa "Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys". Itse liikasuoritus ilmoitetaan tulorekisteriin kuitenkin alkuperäisen suuruisena, eli siten, että se sisältää ennakonpidätyksen osuuden.
  • Tieto takaisinperittyyn määrään kohdistuvasta ennakonpidätyksestä vaikuttaa maksajan ennakonpidätysvelvoitteisiin ja alentaa tulonsaajan ennakonpidätyksen määrää.
  • Tulo peritään aina takaisin henkilön nettopalkasta.
  • Nettoperintä on mahdollista vain Verohallinnon määräämään ajankohtaan saakka.
• Luontoisetuja ja muuna kuin rahana maksettuja suorituksia ei voi periä samalla tavalla takaisin kuin rahapalkkaa.
• Tuloista perittyjä maksuja ja muita vähennyksiä ei voi ilmoittaa takaisinperityiksi.
• Jos liikasuoritus käsitellään ennakkopalkkana eli palkan kuittauksena, sitä ei ilmoiteta takaisinperityksi.
• Takaisinperintätiedot eivät vaikuta sosiaalivakuutusmaksujen maksamisen velvoitteisiin.

8.1 Liikasuorituksen käsittely ja ilmoittaminen

Takaisinperintä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:

• nettoperintänä
• bruttoperintänä
• käsittelemällä liikasuoritus ennakkopalkkana (ns. palkan kuittaus)

Takaisinperintätietojen ilmoittaminen edellyttää, että liikasuoritus on korjattu perusteettomaksi eduksi tulon alkuperäisen maksupäivän ilmoitukselle. Tuloa ei voi ilmoittaa takaisinperityksi, jollei sitä ole ensin ilmoitettu perusteettomaksi eduksi.

Perusteeton etu -tieto vaikuttaa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisen velvoitteisiin. Tiedon perusteella sosiaalivakuuttajat alentavat sosiaalivakuutusmaksujen alaista palkkaa, esimerkkitapauksessa palkaksi tulee 2 000 euroa. Muut sosiaalivakuutusmaksut korjautuvat automaattisesti korvaavan ilmoituksen perusteella, mutta työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä maksajan on korjattava erikseen työnantajan erillisilmoituksella vastaamaan oikeaa palkan määrää (2 000 euroa).

Vaikka liikasuoritus korjataan perusteettomaksi eduksi, tulonsaajaa verotetaan edelleenkin 2 200 eurosta ja ennakonpidätyksenä huomioidaan toteutuneen mukaisesti 550 euroa.

Koska sosiaalivakuutusmaksujen alainen palkka alenee, tulorekisteriin ilmoitettujen työntekijältä perittyjen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen määrät pitää oikaista. Maksaja voi alentaa maksujen määrää jo perusteettoman edun ilmoituksella tai vaihtoehtoisesti oikaista maksut vasta, kun ilmoittaa takaisinperityn tulon. Jos tulo peritään takaisin vasta seuraavan kalenterivuoden puolella, pitää maksut siinä tapauksessa oikaista vastaamaan oikeaa määrää jo perusteettoman edun ilmoituksella. Halutessaan maksaja voi palauttaa liikaa perimänsä työntekijämaksut tulonsaajalle tai periä seuraavalla palkanmaksukerralla vähemmän maksuja, mutta ilmoittaa tiedot tulorekisteriin kuin tulosta olisi peritty maksut normaalisti.

Perusteettoman edun ilmoituksella ei muuteta toimitetun ennakonpidätyksen määrää.

8.1.1 Nettoperintä

Nettoperintä tarkoittaa, että maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt alkuperäisenä maksupäivänä toimittamansa ennakonpidätyksen osuuden.Tulorekisteriin liikasuoritus on tällöinkin ilmoitettava alkuperäisen suuruisena, eikä ennakonpidätyksen osuutta vähennetä summasta.

Tulo voidaan periä tulonsaajalta nettona, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alkupuolella viimeistään Verohallinnon määräämään päivään (30.4.) mennessä. Tällöin tieto ehtii Verohallinnolle ennen henkilön verotuksen päättymistä, eikä ennakonpidätystä ole luettu verotuksessa tulonsaajan hyväksi. Verohallinto kohdistaa ennakonpidätyksen korjauksen maksajan alkuperäisen maksukuukauden ennakonpidätysvelvoitteisiin.

Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys -tieto ohjaa työnantajan ennakonpidätysvelvoitteita. Tiedon perusteella verokauden velvoitteet alenevat, esimerkkitapauksessa tammikuussa 50 eurolla. Vastaavasti tulonsaajan tulo tältä verovuodelta alenee 200 eurolla ja hyväksi luettavat ennakonpidätykset alenevat 50 eurolla. Takaisinperintätieto ei vaikuta sosiaalivakuutusmaksujen maksamisen velvoitteisiin. Esimerkkitapauksessa sosiaalivakuutusmaksu maksetaan 2 000 euron perusteella.

Esimerkkitapauksessa tulonsaajalle jää helmikuun palkasta verojen ja työntekijämaksujen jälkeen tuloa 1 429 euroa: 2 000 euron bruttotulosta on tehty 400 euron ennakonpidätys (20 %) ja vähennetty työntekijämaksut 171 euroa. Tästä nettopalkasta tehdään takaisinperintä, eli vähennetään takaisinperittävä määrä, joka on 150 euroa: 200 euron bruttomäärästä on vähennetty 50 euron vero (25 %). Tulonsaaja saa 1 279 euroa (1 429 − 150).

8.1.2 Bruttoperintä

Bruttoperintä tarkoittaa, että tulonsaajalta peritään liikasuoritus takaisin bruttomääräisenä. Maksaja perii tulonsaajalta tälle maksetun suorituksen lisäksi myös tulosta aikanaan toimitetun ennakonpidätyksen osuuden. Bruttoperinnässä suorituksen maksaja voi lähettää tulonsaajalle esimerkiksi laskun tai periä liikasuorituksen myöhemmin tulonsaajalle maksettavasta nettopalkasta. Maksaja voi aina käyttää bruttoperintää, myös silloin, kun nettoperintä olisi vielä mahdollista

Tulorekisteriin ilmoittamisessa brutto- ja nettoperinnässä on se ero, ettei bruttoperinnässä ilmoiteta lainkaan Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys -tietoa. Liikasuoritus voidaan periä takaisin henkilölle maksettavasta muusta tulosta. Tällöinkin takaisinperitty tulo ilmoitetaan käyttämällä samaa tulolajia, jolla alkuperäinen liikasuoritus oli ilmoitettu.

8.1.3 Palkan kuittaus eli liikasuorituksen käsittely ennakkopalkkana

Suorituksen maksaja voi myös korjata maksamansa liikasuorituksen tulorekisteriin ilman, että suoritusta käsiteltäisiin perusteettomana etuna. Tällöin maksaja käsittelee suoritusta ennakkopalkkana, ja kuittaa liikasuorituksen virheen huomaamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä.. Maksaja vähentää liikasuorituksen seuraavasta bruttopalkasta. Käsittely ennakkopalkkana on sallittua vain, jos liikasuoritus pystytään perimään kokonaan takaisin seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Jos liikasuoritus kuitataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä, tietoa perusteettomasta edusta ja tietoa takaisinperinnästä ei ilmoiteta.

Ennakkopalkkana käsittely eli bruttopalkan kuittaus ei ole suositeltava vaihtoehto. Ennakkopalkkamenettelyä on kuvattu ohjeen luvussa 4.9.