Tulokulma-podcast

Hanne: Montakohan harmaata päivää oikein on vuodessa täällä Suomessa. 

Jussi. Mä en tiedä lasketaanko tämä päivissä tai kuukausissa. Mun mielestä täällä on kahdeksan harmaata kuukautta ja loppuaika sitten on vähän valoisampaa,  mutta siitähän me suomalaiset tykätään.

Hanne: Tämä muuten johdattelee meidät tämän päivän aiheeseen, tämä harmaus. Tämä on Tulokulma-podcast, jossa avaamme keskustellen ovea Verohallinnon uudenlaiseen työkulttuuriin ja sen taustalla olevaan johtamiseen positiiviseen työntekijä- ja asiakaskokemuksen rakentamiseen meidän kanssa. Tänään ajatuksia vaihtaa johtaja Janne Marttinen Harmaan Talouden yksiköstä. Mun nimi on Hanna Lotsari veron viestinnästä ja äänitilaa kanssani jakaa Jussi Miettinen, virkamies verolta hänkin ja vapaalla vantaalainen farmari. Me ollaan nyt kokoushuoneessa nimeltä Inari ja ihan vaan siksi, että ruska-aikahan on ollut todella upea.

Jussi: Tänä vuonna tosi komea ollut.

Hanne: Kyllä näin on. Janne, kiva että sä pääsit meidän kanssa juttelemaan harmaan eri sävyistä juurikin liittyen verotukseen, mutta kerro ensiksi vähän tähän alkuun,että minkälainen sun päivä oikein tänään on. 

Janne: Joo, kiitoksia, täällähän on kiva olla. Ja ensimmäinen kokemus podcastista mullakin ja toivottavasti menee hyvin. Eli olen siis Janne Marttinen ja Harmaan talouden selvitysyksikön johtajan tehtäviä olen hoitanut kymmenisen vuotta ja mun tämän päivän aamuna ollut aika tavanomainen työpäivä minulle. Ja jo tässä aamutuimaan sitten käytiin läpi tämmöistä harmaan talouden tutkimustoimintaan liittyvää kokousta ja tarkastettiin vähän sitä, että millä tavalla meidän esiselvityksessä olevia ilmiöselvityksiä on edistetty ja millä tavalla jo pidemmälle edenneet aiheet ovat sitten edenneet ja milloin niitä seuraavan kerran julkaistaan. Ja myöhemmin tähän tämän päivän teemoihin kuuluu sitten erilaiset kehitystehtävät ja meillä on palveluihin liittyvää kehitystehtävä ja tehdään vähän työpajaa sitten ja kehitetään niiden pohjalta sitten tietojärjestelmiä eteenpäin ja sitten iltapäivällä pitäisi löytää vielä aikaa yhden lakihankkeen kommentointiin, joka tähtää tietojenvaihtojen kehittämiseen.

Hanne: Huh huh, onpas aikamoista settiä sulla pöydällä.

Jussi: Joo, eiköhän tolla saa aikansa kulumaan teille varmaan siihen. Harmaan talouden yksikössä on syvällisin tieto ja taito siitä, että missä verotuksessa nyt oikein mennään ja voisit sä vähän avata, että millaisista asioista se teidän työ koostuu ja millaisella porukalla te oikein duunia painatte?

Janne: Joo mielelläni. Harmaan Talouden selvitysyksikkö on Verohallinnon yksi erillisyksiköistä ja meidän henkilövahvuus on 24 henkilöä ja jos nyt jotakin hyvin kuvaavaa kertoa, niin ehkä työntekijöiden roolit voi avata vähän niitä tehtäviä, missä me, mitä me teemme ja meillä on tämmöisiä työntekijän rooleja kuin asiantuntija, pääanalyytikko, tilannekuvakoordinaattori, julkaisuvastaava informaatikko. Elikkä olemme siis tekemisessä tiedon kanssa, niinku näistä rooleistakin voidaan päätellä. Itse asiassa voidaan sanoa, että olemme tietyllä tavalla informaatioyksikkö ja käsittelemme paljon tietoa eri tehtävissämme. No henkilöstö on hyvin osaavaa ja hoitaa tehtäviään hyvin itseohjautuvasti, mikä on todella hieno asia ja tuntuu sopivan  tämmöiseen asiantuntijaorganisaation, mitä olen jo 10 vuotta johtanut ja itse asiassa tämmöinen yksikön tärkein pääoma on tämmöinen osa vai itseohjautuvaa henkilöistä. Ja on totta, että tämmöinen tutkimustoiminta, mitä me tehdään niin se avaa kyllä niinku näkymää, että harmaan talouden ilmiöihin ja tilanteisiin ja sitten nämä palvelut mitä me tuotamme sitten eri viranomaisille harmaan talouden torjuntaa edistämään, niin myös se kertoo meille aika paljon harmaan talouden torjunnan tilanteesta. Ja aikanaan, kun laki harmaatalous selvitysyksiköstä perustettiin ja yksikkö perustettiin tämän lainsäädännön perusteella niin silloin nähtiin tarpeelliseksi, että rakennetaan tämmöiset tukipalvelut, jotka tukevat keskitettynä palveluna eri viranomaisten toimintaa. Meillä on laaja joukko tällä hetkellä viranomaisia meidän palveluiden piirissä, taitaa olla lähemmäksi 30 eri viranomaistehtävää, jota tuetaan ja tämä jakaantuu tämä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta hyvin monelle tänä päivänä Suomessa.

Hanne: Tämä kyllä vähän haiskahtaa mun mielestä niinku tämmöiselle tekoälylle, digitaalisuudelle, datalle. Olenko mä oikeassa, jos näin sanon ja pystyisitkö kertomaan, että mitä siellä taustalla on?  

Janne: Kyllä sä olet siinä ihan oikeassa, että tämmöinen niin kuin laajassa mittakaavassa tapahtuva erilainen tietojenkäsittely se tarvitsee tietysti digitaalista ympäristöä. Jotta näistä tehtävistä voidaan selviytyä ja meidän tehtäviimme kuuluu siis tiedon tuottaminen, jakaminen harmaasta taloudesta. Ja se tarkoittaa sitä, että me julkaistaan tämmöisiä ilmiöselvityksiä ja jotta me saamme niiden näkymiä harmaan talouden ilmiöistä ja vaikutuksista yhteiskuntaan tai viranomaisten toimintaan, niin me joudutaan aika paljon tekemään erilaisia rekistereiden yhdistämisiä ja käsittelyä ja jopa onnistumaan harmaan talouden mittaamiseen liittyvissä kysymyksissä, joka on todella vaikeata. Sitten meillä on tämä velvoitteiden hoito selvityspalvelutehtävä, joka on meille pakottava tehtävä. Tällä hetkellä tuemme siis 29 eri viranomaisen tehtävää. Tällä velvoitteiden hoito selvityspalvelulla ja palvelu on aika laajassa käytössä ja palvelun kysyntä on suurta. Esimerkiksi tänä vuonna tulemme vastaanottamaan noin 800 000 palvelupyyntöä eri viranomaisilta. Eli tämä on aika iso ja mittava tehtävä meille. Tämä velvoitteiden hoito sevityspalvelu antaa kokonaiskuvan lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta, toiminnasta, taloudesta, kytkennöistä ja sitten velvoitteiden hoitamiseen liittyvistä asioista hyvinkin laajasti ja tämä tehtävä vaatii meitä sitten myöskin tietojärjestelmän digitalisaatiototeutuksia ja rajapintojen rakentamista asiakasviranomaisille, jotta se tieto virtaa sujuvasti viranomaisten tietojärjestelmien välillä ja, että se pyytäminen on helppoa, mutta ennen kaikkea siitä hyötyvät ne virkamiehet, jotka sitten käyttävät näitä palveluita hyödykseen ja pystyvät paremmilla tiedoilla suuntaamaan valvontaa ja toteuttamaan sitä valvontaa. Elikkä tää on itse asiassa palvelumme kohdistuvat tämmöiseen niinku tietoperusteisiin, johtamiseen ja sen tukemiseen ja ylipäätänsä tämmöiseen tieto perusteellisen toiminnan tuota noin niin kautta tapahtuvaan viranomaisten menettelyjen tukemiseen.

Hanne: Eli ollaan datalla johtamisen ytimessä.

Jussi: Tuossa jo hieman mainitsitkin, että te ette ole siellä työmaalla ihan yksinään, vaan että siellä on myöskin muita toimijoita ja sitä kautta varmaan tämmöinen yhteistyö on hyvinkin tärkeätä tuossa teidän tekemisessä ja te teette yhteistyötä muun muassa poliisin ja tullin kanssa. Mitä tää yhteistyö tarkoittaa? Ihan niinku konkretian ja käytännön tasolla?

Janne: No tämmöinen päivittäinen yhteydenpito liittyy nimenomaan näiden palveluiden käyttöön, elikkä velvoitteiden hoito. Selvityspyyntöjä tulee ja niihin vastataan. Ja Poliisi ja Tulli ovat niinku esimerkkejä meidän viranomaisen asiakkaista. Niitä on monia. Toki muitakin se yhteensä kaksikymmentäyhdeksän viranomaistehtävät, mutta jos nyt poliisin ja tullin kannalta ajatellaan, niin he ovat rikostorjunta viranomaisia ja he käyttävät meidän palveluita rikosten ennalta estämiseen, rikosten selvittämiseen ja muun muassa rahanpesun torjuntaan liittyviin tehtäviin. Ja sitten palvelumme ovat siis tähän käyttötarkoitukseen heidän käytössään. Heidän kanssaan on myös tehty eräitä ilmiöselvityksiä, jotka liittyy niinku heidän päävastuualueisiin. Ja ovat siinä sitten olleet yhteistyökumppaneita meille esimerkkinä mainittakoon vaikka rakennusalan tekotapaselvitys tai ilmiö. Selvitykset kansainväliseen kauppaan ja sen harmaaseen talouteen liittyen. Ja laajemminkin nyt jos ajatellaan, niin meillä on tosiaan 29 viranomaistehtävät luettavana siellä velvotteiden hoitamisen velvoitteiden hoito selvityspalvelussa ja nämä jos nyt vähän kuvasin näitä meidän asiakas viranomaisia, niin siellä on lakisääteisten ilmoitus ja -maksuvelvollisuuden valvontaa tekevät tahot. Siellä on Verohallinto itse. Siellä on eläketurvakeskus, työttömyys ja tapaturmavakuuttajat ovat asiakkaita, elikkä nää kaikki on näitä lakisääteisiä velvoitteita ja niiden tahallinen laiminlyönti voi olla harmaata taloutta ja näiden velvoitteiden tarkistamista varten, niin näitä näitä meidän palveluita voidaan käyttää. Sitten on nämä rikosten ennalta estäminen ja torjuminen. Ja velvoitteiden täytäntöönpano siellä on rikostorjuntaviranomaisia ja ulosottoviranomaisia ja sitten on hyvin paljon tämmöisiä elinkeinolupaviranomaisia finanssivalvontaan. Traficom ja alkoholiviranomaisia ja siellä on sitten yleensä kyse siitä, että toimiluvan edellytyksenä julkisten velvoitteiden hoitaminen ja sitten ne tarkistetaan ne velvoitteet osana tätä meidän palvelua, koska se tuottaa sen tiedon siitä, että ne onko ne velvoitteet hoidettu vai ei ole, mutta laaja joukko viranomaisia meidän asiakkaiden piiri jo muodostuu. Selkeästi tosi laaja työkenttä teille kerroit tuossa, että niin yhteistyötä tehdään ja dataa tilastoja käytetään ja myöskin itse laaditaan.

Jussi: Mä tuolta teidän nettisivuilta löysin muun muassa sellaisen tiedon, että jonkun analyysin perusteella noin 30 miljoonaa euroa olisi tehty väärän sisältöisiä tositteita. Voisitko kertoa, että millaisia tuloksia tämä yhteistyö on tuonut tuossa teidän toiminnassa. 

Janne: Luku minkä nostit esille niin se on tosiaan tämmöinen yksi tilasto luku, joka on julkaistu täällä viranomaisten yhteisellä tilannekuva sivustolla. Vuonna 2018 harmaa talous selvitysyksikölle annettiin tämmöinen valtakunnallinen koordinaatio tehtävä viranomaisten yhteisen harmaan talouden talousrikollisuuden tilannekuvasivuston ja toiminnon valtakunnallisesta koordinaatiosta ja siinä sitten on julkaisualustana toimii tämmöinen harmaatalousrikollisuus.fi -sivusto, johon sitten keskitetysti toimitetaan informaatiota harmaan talouden ilmiöistä torjunnasta. Ja sitten muun muassa harmaan talouden mittaamiseen liittyvistä kysymyksistä ja tämä on jatkuva päivittäinen tämä sivusto ja taustalla siellä on sitten eduskunnan päätökset harmaan talouden torjunnan perustamisesta, yhteisen tilannekuvaan ja sen takia tämä tilannekuva toiminta-aikanaan sitten perustettiin. No tässä on tuota sitten tämmöinen toimituskunta, joka koostuu noin kahdestakymmenestä viranomaisesta ja ministeriöstä. Tämä toimituskunta on se sisällöntuottaja eli kaikki tämmöinen keskeinen informaatio, niin pitäisi päätyä tänne tilannekuva sivustolle näistä tärkeistä torjuntaan koskevista ilmiöistä ja tuota myöskin torjuntaa tuloksista ja tämä 30 miljoonan luku minkä nostit esille niin on on yksi Verohallinnon verotusyksikön tuottamista luvuista eli siellä sivustolla hyvin tarkasti kuvataan sitten muun muassa, mitä Verohallinto tekee torjuntatoimenpiteitä ja ne toimenpiteet saatetaan tehdä siellä verotusyksikössä tai asiakkuusyksikössä, missä sitä konkreettista valvontaa tehdään ja meidän tehtävämme sitten harmaan talouden selvitysyksikössä on niinku ylläpitää sitä julkaisu-alustaa ja saattaa ne tiedot sitten internetin välityksellä tämän sivuston kautta kaikille tietoa tarvitseville. Ja tämä on tärkeä asia mun mielestä, että pystytään kuvaamaan täällä tilannekuvasivustolla hyvinkin laajasti näitä viranomaisten vaikeaa ja monimuotoista toimintaympäristöä ja myöskin niitä tuloksia mitä sieltä sitten havaintoja tehdään Harmaan talouden torjuntaan liittyvistä tehtävistä. Tämä on tosi tärkeätä, että tämä on aika läpinäkyvää tämä viranomaisten toiminta ja kun on oikeat, hyvät tiedot ja ajantasainen tieto, niin sitten myös päätöksentekijät, esimerkiksi poliittinen päätöksentekijä pystyy aika helposti tarkastamaan, että missä tällä hetkellä harmaan talouden torjunnassa mennään ja ilmiöissä. Ja kyllähän tuo oli oikein kansalaisiakin niin kiinnostavia aihealueita löytyi, vaikka kuinka paljon. Kyllä siellä on tämä "toimi oikein" -osio ja tämä koskee sekä yrityksiä että kansalaisia että millä tavalla voi suojautua harmaan talouden haitoilta.

Hanne: Ja varmaan toi yhteistyö kyllä muuten tarvitsee todella niinku hyvää luottamusta ja se on varmaan niinku siellä teidän ihan toiminnan ytimessä, että pystytään tekemään näin kattavaa ja laajaa yhteistyötä.

Janne: Joo, itse asiassa meidän työ on hyvin pitkälti tämmöistä niinku viranomaisyhteistyötä sekä näiden palveluiden tuottamisessa että tämän tilannekuvatoiminnan osalta ja myöskin sitten kiinnostusta näiden osallistua selvityksen tekemiseen ja niihin liittyviin julkaisuihin on ollut viranomaisten tässä, että hyvin tämmöistä viranomaisyhteistyö painotteista tämä meidän työpäivä on.

Hanne: Mut hei, kuunnellaan tähän väliin Ollin nosto. Tämä on itseasiassa sellaisesta asiasta, mistä säkin Janne olet tweetannut eli tämä on harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolta ja otsikko on "Harmaan talouden torjuntaa asenteisiin vaikuttamalla".  

Olli: Verohallinnossa on käynnissä viestintäyksikön johdolla toteutettava kolmevuotinen hanke, jonka tavoitteena on viestinnän keinoin lisätä veromyönteisyyttä ja vähentää harmaata taloutta. Hanke on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa. Hankkeessa Verohallinnon yhteistyökumppaneina toimivat Työ- ja elinkeinoministeriö ja Eläketurvakeskus. Hanke käynnistyi empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttamalla tutkimuksella, jossa tutkittiin 18–29 –vuotiaiden nuorten asenteita verotukseen heidän verotukseen liittämiensä tunteiden avulla. Verojen maksamatta jättämistä kohtaan tunnettiin yleisellä tasolla halveksuntaa ja suuttumusta ja henkilökohtaisella tasolla syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa. Tutkimuksesta selvisi myös, että nuoret kokivat enemmän myönteisiä tunteita veroilla kustannettuja palveluita kuin verojen maksamista. Tutkimuksen keskeisimpiä aikaansaannoksia oli havainto siitä, että ne nuoret, jotka vastasivat saavansa riittävästi tietoa ja hyötyä verorahoista, suhtautuivat veroihin myönteisimmin ja harmaaseen talouteen kielteisimmin. Tämän johtopäätöksen pohjalta on mahdollista lähteä suunnittelemaan viestintää, joka pohjautuu nimenomaan myönteisyyden vahvistamiseen tietoa lisäämällä. Seuraavaksi suunnitteilla on yhdessä yhteistyökumppanimme Bob the Robotin kanssa sivusto, jossa esitellään verorahojen käyttökohteita oivaltavan ja nuoria puhuttelevan analogian avulla.

Jussi: Tässä on kyse niin tällaisesta monivuotisesta hankkeesta, jonka kohderyhmänä on erityisesti nuoret. Näitä erilaisia kampanjoita on nuorille toki tehty ennenkin, mutta voisitko sä avata vähän lisää tätä näkökulmaa tähän aiheeseen? Miksi juuri tämän tyyppinen tekeminen on tärkeätä?

Janne: Joo kyllä tämä tuota  ensinnäkin niin tästä some-twiitistä niin tuota käytän käytännössä suht aktiivisesti twitteriä harmaan talouden torjuntaan liittyvissä asioissa ja tämä tämmöinen harmaan talouden torjunta kampanja, joka on kohdistettu nuorille, mutta myös sitten maahanmuuttajille elikkä työelämään tuleville, niin on erittäin mielenkiintoinen hanke ja tärkeä hanke. Ja ehkä mä kertoisin nyt vähän taustoja, että tuota miten tämmöinen viestintähanke päätyi osaksi tämmöistä harmaan talouden toimenpideohjelmaa. Me toimimme siinä valmisteluryhmän sihteeristönä ja sitten kun valmistelu oli jo jonkin aikaa edennyt, niin huomasimme siinä valmistelun yhteydessä, että olisi tarvetta tämmöisille viestintäkampanjan toteuttamiselle, joka voisi olla niinku rajattu ja kohdennettu tiettyihin kohderyhmiin, jotka ovat tulossa suomalaiseen työelämään ja suomalaisille työmarkkinoille. Ja sitten otin tämän jälkeen yhteyttä tänne Verohallinnon viestintäyksikköön viestintäjohtaja Kati Kalliomäkeen ja kysyin, että olisiko tämä semmonen kiinnostava aihe, että lähdetäänkö työstämään, että tässä voisi olla mahdollisuus saada hanke ja  mahdollisesti jonkin verran toteutuseurojakin tämmöisen hankkeen puitteissa ja viestintäyksikkö sitten kiinnostui asiasta ja teki sitten hanke-ehdotuksen ja sitten saatiin se vietyä osaksi tätä harmaan talouden toimenpideohjelmaa. Tää oli niinku se selvitysyksikön ja viestintäyksikön välinen yhteistyö, että valmistelu ja sitten sen ikään kuin eteenpäin vienti niin rahoitettua. Ja tässä on sitten kyse siitä, että niinku viestinnän keinoin pystytään vaikuttamaan harmaata taloutta ennalta estävästä ja tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen niinku aiheena ja niinku nämä tutkimustuloksetkin nyt tässä osoittavat tässä asennetutkimuksessa niin nuoret, jotka kokevat saavansa riittävästi informaatiota siitä, mihin ne verovaroja käytetään, niin suhtautuvat harmaaseen talouteen kielteisesti. Ja ovat sitten niinku ikään kuin tyytyväisiä veronmaksajia, kun tietävät käyttötarkoituksen ja sama varmasti koskee maahanmuuttajia. Suomessa nyt on sillä tavalla aika hyvä luottamus viranomaisten toimintaa, mutta että mistä he ovat lähtöisin, niin tilanne voi olla aivan toisenlainenja siksi on tärkeätä, että myös näihin maahanmuuttajiin pystyttäisiin sitten vaikuttamaan vastaavalla tavalla kuin näihin nuoriin, että suomalaiseen järjestelmään voi luottaa. Mutta tuota tämä on tosi mielenkiintoinen hanke ja tuota sitten mielelläni seuraan tätä ja näitä näitä havaintoja mitkä tähän liittyy niin sitten yritän myös sitten viestiä eteenpäin.

Hanne: Aivan hei, mutta siirrytään tuohon johtamiseen ja johtajuuteen. Minua kiinnostaa, kun sullakin on kuitenkin pitkä kokemus johtamistyöstä ja nyt me ollaan keskellä muutosta ainakin täällä Verohallinnossa. Ja kyllä muutenkin yhteiskunnassa puhutaan paljon ketteristä menetelmistä ja kokeilusta ja ylipäätänsä uudenlaisesta johtamisesta. Miten sä oikein johdat sun yksikköä ja millainen polku sun johtajuudessa on ollut?

Janne: Jos vuosilla mitataan, niin se on aika pitkä ja on tota johtamiskokemusta Verohallinnosta, mutta myöskin valtiovarainministeriössä on ollut erillisen yksikön projektijohtajana joitakin vuosia ja ja sitten virkauraan kuuluu myös tämmöinen, niin kuin ryhmänjohtajana toimiminen. Kun aikanaan olin verotarkastaja ja sitten oli verotarkastusryhmä siinä sitten johdettavana eli esimiestehtäviä on ollut hyvin paljon erilaisissa muodoissaan tässä virka-uran aikana. Mutta tuota tämä nykyinen yksikkö niin on asiantuntijaorganisaatio, jossa on paljon osaamista ja osaava henkilöstö on meidän tärkein pääoma. Ja tuota me ollaan toimittu itse asiassa aika pitkään tämmöisen niinku itseohjautuvalla mallilla, jossa annetaan asiantuntijoille itselleen aika paljon vastuuta siitä, että miten työt etenee ja minkälaisiin ratkaisuihin siellä niinku sitten päädytään ja minusta näyttää että se sopii aika hyvin asiantuntijoille, että heillä on aika paljon liikkumavaraa siihen työn tekemiseen, kunhan tuloksia ja tavoitteet sitten saavutetaan. Ja itse asiassa me panostetaan aika paljon sinne tehtävien toimeksiantoon sinne alkupäähän ja yritetään määritellä niitä tavoitteita. Niin kuin riittävän tarkasti ja myöskin asettaa niillä aikataulullisista tavoitteita ja sitten nämä sitten asiantuntijat niin tuntuvat aika hyvin sopeutuvan tähän ja tykkäävät siitä, että heillä on tosiaan vastuuta siinä suunnittelussa toteuttamisessa ja hommat näyttävät omalla painollaan sujuvan aika hyvin. No sitten tuota samalla tavalla nämä meidän velvoitteiden hoito selvityspalvelut ja, rakentamamme palvelukonsepti toimii itseohjautuvuuden periaatteella, kun erilaisia palvelupyyntöjä meille sitten viranomaisista tulee, niin pitää sanoa, että kyllä asiantuntijat ovat tehtävissään taitavia ja hoitavat ne itsenäisesti ja myöskin ripeästi, että sillä tavalla on hieno seurata, että tässä pisteessä olemme jo tässä itseohjautuvuudesta. Tämmöinen niinku ohjattu tietyllä tavalla ohjattu itseohjautuvuus, niin siihen malliin me ollaan jo totuttu ja nyt ollaan otettu sitten tämmöinen tiimityöskentely siihen mukaan. Annettu vielä aikaisempaakin enemmän vastuuta tiimeille töiden suunnittelusta ja organisoinnista ja osittain myöskin tehtävien jakamisesta, että ne työt sitten jakaantuu tasapuolisesti ja näin päin pois, että tässä vielä tietysti on vähän opettelua tästä tiimityöskentelymallista, mutta mä uskon, että oikealla tiellä ollaan ja ja tämmöinen työskentelytapa niin lisää varmasti sitä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Että ikään kuin saa itse osallistua siihen omaa työtään koskevaan päätöksentekoon ja varsinaiseen tekemiseen.

Hanne: Näin varmaan on. Ja sitä paitsi osaaminenkin lisääntyy.

Janne:  Kyllä, sitten tietysti yksi tämmöinen asia on tietojärjestelmä kehitystyötä. Ketterän kehityksen mallin käyttöönotto. Sitä ollaan tehty kanssa aika paljon ja johtuu siitä, että meillä on paljon näitä palveluita viranomaisille ja heitä tulee aika ajoin kehittämisideoita ja sitten me keräämme niitä riittävän määrän kasaan ja sitten pyrimme toteuttamaan ne ketterän kehityksen mallin mukaisella tavalla. Tämä vuosi on mennyt teknologian uudistuksessa eli siinä, että ollaan varmistettu palveluiden kasvava kysyntää ja kyvykkyys vastata näihin eri kasvaviin palvelupyyntöihin ja sitten ensi vuonna toteutetaan näitä sisältöön liittyviä kehitystehtäviä, että mennään sitten tällaiset suuret kokonaisuudet yksi kerrallaan.

Jussi: Teillähän on Harmaan talouden yksikössä juhlavuosi meneillään eli täytätte pyöreitä vuosia, Oonea siitä. Eli Harmaan talouden yksikkö täyttää 10 vuotta. Mitä kaikkea tähän 10 vuoteen oikein mahtunut?

Janne: No jos mennään hetkeen ennen sitä kun laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä tuli voimaan, niin se oli hyvin mielenkiintoista se, että pääsimme osallistumaan lainsäädännön valmistelutyöhön, joka koski omaa työtä ja se on äärimmäisen harvinaista, että semmoinen sattuu virkamiehille kohdalle, mutta se oli tosi mielenkiintoista ja sitten kun laki tuli voimaan, niin sitten oli tietysti se, että aika nollasta jouduttiin lähtemään ja rakentamaan ne palvelut ja tietojärjestelmät ja palvelukonsepti ja ne yhteistyömuodot sitten näiden meidän asiakasviranomaisten kanssa ja miettimään se, että mitä tämä ilmiöselvitystoiminta tarkoittaa. Tiedon tuottaminen ja siihen liittyvät julkaisut, prosessit ja näin päin pois, niin siinä oli monta vaihetta ja vaiheittain sitten pääsimme niissä etenemään. 10 vuoden aikana on tapahtunut tosi paljon, jos otetaan vaikka näitä meidän asiakasviranomaisten lukumäärä, että se on kasvanut kovasti alun alkaen 10 vuotta sitten meillä oli 14 tehtävää tuettavan ja tänä päivänä 20 ja puoli tusinaa erilaisia lakihankkeita on vireillä, jotka tähtää tähän samaan tarkoitukseen, että he pääsisivät hyödyntämään muun muassa velvoitteiden hoito selvityspalvelua siinä kyseisessä tehtävässä. Eli näyttää siltä, että niinku palvelun kysyntä jatkuu niinku kysyvät foorumit on myös kasvaneet aika suureksi, että olemme lähes 3 miljoonaan palvelupyyntöjen vastanneet velvoitteidenhoitoselvityspalvelussa 10 vuoden aikana ja nyt meidän palvelukysyntä tänä vuonna on noin 800 000. Ensimmäisenä vuonna se oli reilu 3000, että pientä loikkaa tapahtunut ja ehkä nostaisin tässä esille, että myös ilmiöselvityksiä on vuosien saatossa pystytty eri teemoista kirjoittamaan ja käsittelemään niihin liittyvät datat ja myös julkaisemaan noin satakaksikymmentä. Se on aikamoinen tietovarasto ja tietopankki, mikä on dokumentoitua tietoa harmaasta taloudesta ja se luo kyllä pohjaa ja yleensä ilmiöselvitykset kestää aikaa. Ne ei vanhene heti julkaisupäivänä, vaan ne voi olla vielä ihan relevantteja vielä 2-3 vuotta ja sen julkaisun jälkeenkin. Ja sitten tietysti tilannekuvatoiminnan koordinaatiotehtävä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, niin tämä oli mielenkiintoinen vaihe tässä selvitysyksikön toiminnassa. Vuonna 2018 eduskunta edellytti tämmöisen tilannekuvat toiminnan pystyttämistä ja siinä sitten käytiin neuvottelemaan eri viranomaisten kanssa, että miten tää organisoidaan ja tämä tehtävä sitten osoitettiin Harmaan talouden selvitysyksikölle tähän teemaan liittyvä koordinaatiovastuu ja sitten perustettiin tämä toimituskunta, joka tuottaa sisältöä ja ne 20 viranomaista ja ministeriötä sisällöntuottajina. Tämmöisiä asioita ollaan saatu eteenpäin, josta pitää tietysti olla tyytyväinen.

Hanne: Ja sitten kun ajattelee sitä sisältöä vielä noiden lukujen takana, niin se on varmastikin aika hurjaa luettavaa kaiken kaikkinensa. Mutta erilaiset skenaariothan kiinnostaa aina ja on tosi mielenkiintoisia. Miltä Janne tulevaisuus näyttää ja mitä se tuo sun mielestä tullessaan seuraavan 10 vuoden aikana. Jos otetaan vaikka semmoinen skooppi?

Janne: Harmaan talouden ilmiöt muuttuu koko ajan. Tulee uusia tekotapoja. Kansainvälistyminen jatkuu vahvana, digitaalitalouden kysymykset nousee esille, alustatalous ynnä muut eli tarve tämmöselle niinku harmaata taloutta koskevalle tutkimustiedolle kasvaa koko ajan ja sille on tarvetta myös jatkossakin. Ja kova tarve on myös niinku harmaan talouden mittaamistuloksille, että kuinka suurta harmaa talous on ja kuinka paljon esimerkiksi arvonlisäveroa menetetään tai kuinka paljon, mikä on pimeän työn laajuus ja määrä Suomessa ja tämmöistä informaatiota, niin sille on oma tilauksensa olemassa ja olisi tarvetta päästä kehittymään nimenomaan myös näissä mittaamisessa liittyvissä kysymyksissä ja pyritään sitä edistämään sitten ilmiöselvityksien keinoin. No sitten tuota on näiden asiakkaiden lukumäärä vielä näissä velvoitteidenhoitoselvityspalvelussa. Se varmasti kasvaa ja siihen meillä on kyllä ihan ketterät menettelyt käytössä, että pystymme sitten uusia viranomaisasiakkaita sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu meidän ovelle kolkuttamaan niin saattamaan palveluiden piiriin. Digitaaliset palvelut, rajapinnat on käytettävissä ja se on meille aika rutiininomaista. Ja sitten tilannekuvapuolella näyttäisi olevan todella mielenkiintoista kehitysasiaa. Eli tämmöistä viranomaisten yhteistä analyysia ja niihin liittyvää julkaisutoimintaa harmaasta taloudesta ja tämä on todella mielenkiintoisen asiakokonaisuuden muodostavat lähtökohta jatkaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tilannekuva puolella. Mutta 10 vuotta on myös lainsäädännölle ollut, että me tiedämme myös sen, että onko meidän lainsäädäntö riittävän hyvä tuottamaan näitä lisäarvopalveluita. Viranomaiskenttää ja tähän tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja olemme tunnistaneet tiettyjä muutostarpeita, jotka liittyy tähän selvitysyksikköä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteistyössä valtiovarainministeriön vero-osaston kanssa. Sitten olemme laatimassa tällä hetkellä arviomuistiota selvitysyksikköä koskevan lain muutostarpeista ja tämä on tarkoitus viedä sitten valtiovarainministerin arvioitavaksi alkuvuonna ensi vuoden puolella. Mikäli sieltä vihreätä valoa tulee, niin siitä sitten käynnistyy hallituksen esityksen valmistelu. Tässä muutoksessa on kyse siitä, että meidän laissa on tiettyjä rajoittavia elementtejä ja tarkoitus olisi muuttaa lakia hieman toimivammaksi. Ja käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että meidän palvelut tulisi sitten nykyistä laajemminkin vielä viranomaisten käyttöön kuin tällä hetkellä on.

Hanne: Me ollaan nyt harmaista asioista puhuttu tässä jo jonkin verran ja tossa ihan alussa me pähkäiltiin näitä näitä päivien harmautta ja vääjäämättä me ollaan nyt siihen suuntaan menossa, mitkä Janne on sun keinot selvitä tällaisesta harmaasta ja pimeästä vuodenajasta?

Janne: Itseasiassa syksy ja talvi on mun lempi vuodenaikoja ja tuota tykkään kovasti ulkoilla koiralenkkien muodossa. Kuulaat kirpakat syksyaamut ja pikkupakkanen on parasta ulkoilukeliä ja luonnon väriloisto on aina yksi hienoja yllätyksiä. Sitä on kiva ihmetellä, eikä tarvitse olla aina sitten erilaisten tietokonelaitteiden tai puhelimien tavoitettavissa, vaan hetkeksi pistää ne taskuun ja nauttii luonnosta. Mä harrastan myös metsästystä ja mulla menee sitten syksyn viikonloput aika tarkkaan tuolla hirvijahdin merkeissä. Silloinkin tulee nautittua ulkoilmasta reiluin siemauksin. Hyvää vastapainoa työlle.

Jussi: Ulkoilu on kyllä ihan mielettömän hyvä juttu, mutta toisaalta tähän ajanjaksoon kuuluu myös monet mukavat juhlat ja nyt kun vielä voidaan kohdata kasvokkain, niin mä uskoisin että me pystytään nauttimaan näistä juhlista ihan uudella lailla.

Hanne: Se on ihan totta.

Jussi: Joo pitkästä aikaa katsoa ihmisiä suoraan silmiin, niin onhan se aika jännittävää ja ehkä sitä voisi sitten ihan julkisesti myöskin vähän nauttia sitä harmaata.

Hanne: Ja tässähän on pikkujoulukausi ihan kohtsillään, että voi olla että pystytään pyörähtelemään jopa tanssilattioilla.

Jussi: Kuulkaas oho nyt rupesi pelottamaan niinku.

Hanne: Hei me ollaan saatu tosi hyvää näkymää harmaan talouden torjuntaan ja teidän työhön tällaisessa kunnon pähkinänkuoressa, jos näin voisi sanoa. Kiitos Janne sinulle, että pääsit vieraaksemme ja oikein mukavaa juhlaviikkoa ja loppuvuotta tietenkin. Ja Jussi hei, äläs vielä livahda muuten töihin. En pyydä sinua tanssimaan, mutta pitäisikö meidän mennä katsomaan vähän noita harmaan talouden ja talousrikollisuuden rikollisuuden sivuja? Siellä on varmaan aika paljon kaikkea mielenkiintoista.

Jussi: Siltähän toi vaikutti. Käydään ihmeessä kurkkaamassa.

Hanne: Seuraavaan jaksoon. Moi, moi.