Tulokulma-podcast

Hanne: Moi Jussi pitkästä aikaa.

Jussi: Moi Hanne.

Hanne: Tiedätkö muuten mistä tämä suomalainen tervehtiminen sanalla moi on saanut alkunsa?

Jussi: Ei ole kyllä hajuakaan.

Hanne: No ei se haittaa, kysytään sitä tämän päivän vieraitamme. Tämä on Tulokulma-podcast, jossa avaamme keskustellen ovea Verohallinnon uudenlaiseen työkulttuuriin ja sen taustalla olevaan johtamiseen positiiviseen työntekijä- ja asiakaskokemuksen rakentamiseen. Meidän vieraanamme on tänään Sanna Esterinen ja Sami Koskinen RTE-hankkeesta eli reaaliaikaisen talouden tietäjät. Mun nimi on Hanne Lotsari ja mikrofonin jakaa kanssani Jussi Miettinen virkamies verottajalla  hänkin ja vapaalla vantaalainen farmari.

Me ollaan Vallilassa nyt neukkarissa nimeltä "Klaava" ja tänään selvitellään todellakin, että mitä tarkoittaa reaaliaikatalous.

Jussi: Mä haluaisin nyt ihan alkuun kysyä Sanna, sä olet ollut meillä verolla jo pitkään ja sinulla on vahva yritysverotustausta ja jo sinä aikana kun mä oon täällä hallinnossa ollut niin sun sekä osaaminen että myöskin vastuut on kasvanut aika vauhdilla ja nyt tällä hetkellä sä vedät tällaisia hallinnon tasollakin isoja kehittämiskokonaisuuksia. Mitä kaikkea tämä pitää sisällään?

Sanna: Moi, tuota kiitos. Joo mä olen nyt viimeiset pari vuotta tässä ollut Verohallinnolla tämmöisen kehittämiskokonaisuuden vetovastuussa ja nyt meillä organisaatiouudistuksen myötä tässä valittiin muutamia painopisteitä, joista yksi on verotus osaksi yritysten liiketoimintaa. Tämä on se kehittämiskokonaisuus, missä me yritetään miettiä sellaista, että miten me pystyttäisiin automatisoimaan ja helpottamaan yritysten verotuksen toimittamista. Samaan tapaan, kun meillä on pitkälti henkilöasiakkaille pystytty tekemään samaan aikaan. Yritetään sitten varmistaa se, että meillä olisi riittävästi tietoa yritysverotuksen toimittamiseksi ja verokertymän turvaamiseksi. Eli ihan sen meidän ydinbisneksen tekemiseksi. Mutta, ehkä avainasiana se, että päästäisiin eroon siitä erillisestä veroraportoinnista, mikä aiheuttaa yrityksille hallinnollista taakkaa eli asiakkaan toiminnan helpottaminen.

Hanne: Sami sinulla on kanssa yritysverotustausta ja suuret konsernit on sinulle hyvinkin tuttuja ja se näkökulma sieltä päin. Ja sitten elämä on ilmeisesti vienyt sinua erilaisiin tehtäviin ja positioihin. Viimeksi sä olet työskennellyt useamman vuoden ajan Suomen pysyvässä EU-edustustossa veroattaseana. Mutta mitä sinulle kuuluu nyt ja mikä pitää sinut kiireisenä?

Sami: Joo kiitos. Hyvää päivää. Tuota hyvää kuuluu sinänsä kiireisenä minut pitää tällä hetkellä uusi työ täällä Verohallinnossa. Palasin siis Brysselin notkuvista pöydistä tänne karuun pohjolaan vuoden alusta ja tällaiseen Verohallinnossa ihan uuteen positioon. Eli olen johtaja sidosryhmäyhteydet nimikkeellä tässä toiminut tämän alkuvuoden, se tiivistetysti. Sisällöltään mun roolina on käydä meidän eri sidosryhmät tahojen kanssa keskusteluja. Tällaista maalailevaa strategisen tason keskustelua viedä meidän tavoitteista viestiä eteenpäin eri sidosryhmille. Asioissa, joita toki riittää Suomen maassa ja ulkomailla ja toisaalta sitten rikastaa meidän omaa ajattelua näiden sidosryhmien näkemyksellä. Tähän liittyy tai tämän taustalla on vahvasti se, että verotus ei suinkaan ole enää tai ole oikeastaan pitkän aikaa ollut enää mitään niinku viranomaistoimintaa jostakin linnakkeesta käsin vaan yhteistoimintaa eri toimijoiden kanssa. Siinä roolissa olen nyt tässä sitten viimeisen puoli vuotta toiminut Ja tässä olen myös mukana sitten ollut Sannan mainitsemassa kehittämiskokonaisuudesta ja yrityksen digitalous-hankkeessa, joka juuri tässä käynnistyy ja myös tämän hankkeen puitteissa sitten vastaan näistä sidosryhmäyhteyksistä.

Hanne: No uskon kyllä, että kiirettä pitää. Aikamoista kattausta tämän päivän pöydässä vai mitä Jussi?

Jussi: Se on tietysti hyvä, että osaavat ihmiset pidetään työn ääressä. Mutta teitä yhdistää nyt ainakin tänne yritysverotuksen lisäksi sitten tämä RTE-hanke. Mitä tähän mystiseen hankkeeseen kuuluu ja mistä oikein kyse?

Sanna: No joo, toi RTE tulee sanasta Real Time Economy, mutta nyt niinku tossa Sami jo mainitsikin omassa äskeisessä esittäytymissään, niin puhutaan yrityksen digitalous-hankkeesta eli tässä kesäkuussa nyt käynnistynyt poikkihallinnon hanke tavoittelee siis sitä, että me pystyttäisiin digitalisoimaan meidän yritysten taloushallintoa ja edistää sellaisen palvelukokonaisuuden rakentamista, missä yritysten liiketapahtumat voitaisiin käsitellä digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa, elikkä ne olisi koneella luettavia tuolta järjestelmien välillä. Käytännön esimerkkinä esimerkiksi, kun myyjä lähettää laskun niin ostaja pystyy sen omassa järjestelmässä käsittelemään automaatiossa. Nykytilanne on se, että siellä pitkälti joudutaan vielä niitä kirjauksia manuaalisestikin tekemään. Ja tämä sähköinen ja rakenteisuus sitten mahdollistaisi sen, että tämmöinen ylimääräinen hallinnollinen työ jää yrityksiltä pois ja sitä kautta se tietty lisää yritysten toiminnan tehokkuutta, kilpailukykyä ja kannattavuutta. Eli paljon hyvää tässä on yritysten kannalta saavutettavissa ja silloinhan jäisi sitten aikaa myös nimen omaan ydinbisnekseen keskittymiseen. Meidän viranomaisnäkökulmasta yhteinen tahtotila on, että me pystyttäisiin hyödyntää sitä yritysten välillä kulkevaa rakenteista taloustietoa. Ja kun se tieto olisi tuossa muodossa, niin se on parempi laatuista ja silloin esimerkiksi verotusta varten, kun me joudutaan paljon sitä tietoa tänne keräämään, niin sitten se poistaisi huonolaatuisia tietoja, jotka aiheuttaa manuaalisen työn, niin täällä meidän päässä ja toisaalta sitäkin kautta sitten vähentää asiakkaan työtä, kun me ei jouduta sitten kysymään, että no tässä oli nyt virheet, että lisäselvitykseen pyydetään sitten täsmentämään että mitäs olitkaan tarkoittanut ilmoittaa. Mutta että kaikista ehkä hienoin tässä yrityksen digitalous RTE-hankkeessa on se, että tää on tosi laaja poikkihallinnollinen yhteistyö. Meillä on paljon muita viranomaisia tässä mukana. PRH:n tässä on vetovastuussa, mutta ydinporukassa on Valtiokonttori ja DVV eli Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto sekä Tilastokeskus. Ja sen lisäksi meillä on laajasti sidosryhmät sitoutuneet yhteistyöhön ja kehitetään yhdessä niitä ratkaisuja, että tähän tavoitteeseen päästäisiin.

Jussi: Eli kaiken keskiössä on siis yritys, jonka arkipäivää halutaan helpottaa. Meidän vuosikertomuksessa kerrottiin, että yrityksiä on Suomessa noin kaksisataaviisikymmentä tuhatta kappaletta eli aika reipas määrä sekin. Miksi nyt on aika kääntää katseet yrittäjyyteen?

Sanna: No siis yrittäjyys ja yritysten hyvinvointi ja kasvu sekä menestyminen on tietty yhteiskunnallisesti ihan keskeisiä asioita, mutta sitten täältä verottajan näkökulmasta katsottuna, niin verotuksen toimittamisen kannalta ja esimerkiksi sen kehittämiskokonaisuuden nyt mistä tossa aluksi mainitsin, mitä täällä painopisteenä edistetään, niin se, että me pystyttäisiin sulauttamaan meidän verotustoiminta yritysverotuksen osalta osaksi sitä asiakkaan ekosysteemiä edellyttää sitä, että me pystytään myös hyödyntää sitä sen omassa arjessa syntyvä liiketoimintatietoa ja käyttää sitä sen verotuksen toimittamisen pohjana. Ja tämä on meille se keskeinen tavoite, miksi me tuetaan RTE tavoitteita. Se tämä itse tavoite sitten taas, että otetaan laajasti käyttöön sähköinen lasku ja -kuitti, niin sehän juontaa juurensa myös hallitusohjelmasta eli eli sitä siellä jo useassa kohdassa nostettiin esiin, että otetaan laajasti käyttöön sähköinen lasku ja -kuitti ja sitä kautta yhteiskuntana hyödytään näistä reaaliaikaisen talouden toteutuessaan tuomista hyödyistä viranomaisasioinnin helpottamiseen kuin siihen yritysten oman toiminnan tehostumiseen. Ja tietysti sitten laaja käyttöönotto onkin. Sen vuoksi yksi keskeinen tavoite tässä digitaloushankkeessa, jota edistetään.

Hanne: Aikoinaan tuota henkilöasiakkaiden verotusta aina nykyiseen OmaVeroon asti on rakennettu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tätä RTE-hanketta vetää PRH niinku tässä on jo mainittukin. Mutta avatkaa pikkasen vielä sitä, että millaista yhteistyötä te teette ja keiden kanssa ja miksi juuri näiden määrättyjen tahojen kanssa tehdään yhteistyötä?

Sami: No Sanna jo tuossa asiaa vähän avasikin eli tässä nyt ensinnä keskiössä on näiden eri viranomaisten toimijoiden yhteistyö ja niiden toimintojen niin kuin synkkaaminen tässä hankkeen myötä aiempaa paremmin. Kysymys oikeastaan niin, että kenen kanssa ei tehdä yhteistyötä. Tämä on hyvin laaja hanke ja liittyy koko yrityskentän elämään. Käytännössä ja sen vuoksi, niin tämä niin kuin yhteistyön taso tai määrä on tosiaan mittava. Sen ehkä niinku ylätason voi ajatella hankkeen johtoryhmää, johon on kaikki keskeiset elinkeinotoiminnan etujärjestöt kutsuttu mukaan ja se on jo sinänsä toki arvokasta niin kuin hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Mutta ehkä sanoisin, että vielä enemmän keskiössä tässä on se yhteistyö eri yritysten ja taloushallintoalan toimijoiden kanssa eli meillä, vaikka tässä mukana olevassa viranomaiskoneistossa sinänsä on hyvin laajasti, hyvin syvällistä asiantuntemusta, niin meillä ei ole suinkaan harhakäsitystä siitä, että meillä olisi itsellämme kaikki viisaus siitä, kuinka tällainen massiivinen muutos reaaliaikataloudesta tehdään suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen vuoksi on jo kutsuttu ja kutsutaan edelleen hyvin laajasti kaikkia taloushallintoalan toimijoita sekä niitä yrityksiä, jotka tähän muutokseen joutuvat mukautumaan niin mukaan yhteistyöhön. Ja eri tasoilla puhutaan yhteiskehittämisestä. Oikeastaan se saa erilaisia muotoja käytännön tasolla, mutta ytimessä on se, että niitä ratkaisuja tällaisen työpajatyöskentelyn ihan teknisen yhteiskokeilun kautta tehdään. Kerätään sieltä sitä yritysmaailman näkemyksiä ja tarpeita siihen, että pystytään luomaan ratkaisuja, jotka toimii ja joihin myös elinkeinoelämä voi sitoutua. Luotetaan siihen, että sitoutuminen on hyvin syvää ja korkeatasoista, mutta että yhteiskehittäminen se on tässä se avain ja se koskee laajasti alan toimijoita.

Jussi: Pitäisikö toi kehittämisprojekti tai ainakin tällaisen stereotypian mukaisesti on tupannut aina kestää tovin jos toisenkin. Tässä on tietysti pyritty sitten vähän juoksua kiirehtimään ainakin tuntuu, että toi automatiikka ja robotiikka on moneen hankkeeseen tuonut ehkä lisää vääntöä ja valmista on saatu nopeammin kuin ennen. Ja sitten tietysti jos johdon tasolta on painetta lisätty, niin sekin on nopeuttanut näitä prosesseja. Mutta niin mitenkäs on RTE:n osalta, että pystytäänkö tässä tekemisessä hyödyntämään erilaista dataa, tekoälyä, analytiikkaa ja jos niin miten?

Sanna: Se, että tässä on reaaliaikaisen talouden tavoitteiden eteen tehty tosi pitkäjänteisesti Suomessa töitä jo. Täähän ei ole, että nyt keksittiin reaaliaikainen talous ja tämä hanke sen saa valmiiksi, vaan että liikkuvaan junaan tässä hypätään. Ja maailma ei varmasti valmistu siinä, kun tämä hanke, tämä vaihe päättyy kaksikymmentäneljä. Mutta tuota se mikä on hienoa, että tässä pystytään nyt tämän rakenteen avulla ja tässä yhteisesti sidosryhmien ja  yritysten kanssa miettimään niitä ratkaisuja. Niin asiat varmasti etenee. Viranomaiset on luomassa yhteistä tavoitetilaa ja, että miten sitä samaa tietoa voidaan jakaa. Ja tässähän on niinku tarkoituksena se, että millä se saadaan sitten se digitaalinen talous ja data laajenemaan, niin me rakennetaan sitä ihan sitä perus infraa tänne Suomeen ja varmistetaan, että käytön esteet poistuu niiltäkin, jotka nyt ei esimerkiksi verkkolaskuja ole vielä ottanut käyttöön. Ja sen päälle sitten rakentuu niitä palveluita.

Tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen ja toivottavasti tuleekin hyödyntämään sitten kaikkea uusinta teknologiaa ja tekoälyä ja analytiikkaa elikkä varmasti on. Nyt tosissaan ollaan vielä hankkeen alkuvaiheessa ja tietysti on tavoitteita ja toteutussuunnitelma onkin jo mietitty. Mutta että mihin kaikkeen tässä päädytään sitten kun hanke päättyy, niin siihen ei ole vielä valmista vastausta.

Hanne: Tähän kohtaan mun mielestä sopii tosi hyvin taas Ollin nosto ja sen kautta me päästään pikkasen visioimaan. Tämä pieni pätkä on Helsingin Sanomien keväällä ilmestyneestä Ilkka Paanasen kolumni " Suomi voi haastaa Piilaakson".

Olli: Tältä Suomi voi näyttää vuonna kaksituhattakolme.

Helsingistä on tullut Euroopan johtava startup-keskus. Maahamme on alle kymmenessä vuodessa syntynyt kymmenen uutta yritystä, joista kukin on vähintään nykyisen Supercellin eli kymmenen miljardin arvoinen.

Osaa yrityksistä pidetään raketteina, joilla on mahdollisuus kasvaa jopa yli sadan miljardin arvoiseksi. Kansainväliset sijoittajat kuulevat vuosittain uudesta suomalaisyrítyksestä, joka tavoittelee oman kategoriansa globaalia ykköspaikkaa.

”Taas Suomesta”, maailman talouslehdet kirjoittavat ja lähettävät toimittajiaan tänne todistamaan Pohjolan ihmettä.

Hupparikansan unelmahöttöä? Ei välttämättä. Kun katsoo, mitä sekä eurooppalaisessa että suomalaisessa startup-kentässä on tapahtunut viime vuosien aikana, yllä esitetty unelma saattaa jopa olla liian vaatimaton.

Unelman aikataulu ja tavoite voi tuntua utopialta, sillä monet nykyiset pörssin kymmensarviset on perustettu useita kymmeniä vuosia sitten, osa jopa lähes vuosisata sitten. Miten ihmeessä niitä saataisiin näin lyhyessä aikataulussa näin paljon lisää?

Hanne: Sami mitäs mieltä oot? Kuulostaako tää sun mielestä ihan höpöhöpölle ja mitäs tykkäät voisiko olla esimerkiksi veron tai viranomaisten slogan tai kehittämisen ajatus kiteytetty esimerkiksi lauseeseen, että "me haluamme että sinä menestyt" tai "me teemme töitä sen eteen, että siinä menestyy sitten elämässäsi".

Sami: No en ole mainosmies. Joku tätä alaa paremmin tunteva voi arvioida sloganin, mutta kyllä unelmia ja tavoitteita pitää olla. Se mitä Sanna sanoi tuossa jo aikaisemmin niin on nyt niin kuin ihan selvää tietysti, että koko tämän suomalaisen hyvinvoinnin ytimessä on se, että suomalainen elinkeinoelämä voi hyvin ja se vaatii myös näitä uusia nousevia toimijoita. Ja sellaista rohkeutta ja luomista joka vaatii panostuksia ja ehkä meidän kehitystyön ytimessä olisi ehkä enemmän se, että panostakaa te niiden uusien supercellin luomiseen, että me hoidetaan tämä verotus. Niin kuin teille mahdollisimman helpoksi ja melkein kokonaan teidän puolesta. Eli sen hallinnollisen taakan keventäminen ja nousevien yritysten resurssien käyttämisen siihen yritystoiminnan lisäarvon tuottamiseen. Tämän liittyy OECD:n viime joulukuussa julkaisema ministeriön 3.0 paperi ja siinä viitataan tutkimukseen, jossa todetaan, että jos hallinnolliseen työhön kuluu resursseja vähennetään 10%, niin sillä on ehkä 4% lisäävä vaikutus yritystoiminnan aktiivisuuteen. Se ei varmaan nyt ole ihan matemaattisen tarkkaa tiedettä, että miten se on laskettu, mutta joka tapauksessa antaa suuntaa siitä, että jos me voidaan tämän digitalisaatiokehityksen kautta vähentää hallinnollista taakkaa niissä yrityksissä, niin se varmasti korreloi positiivisesti koko yrityskentässä ja kansantalouden taholla että tasolla. Siinä mielessä kyllä tässä se yritysten menestys siellä taustalla tavoitteena.

Jussi: Tuota RTE-hanketta tuon teidän kertomaan perusteella voisi ehkä kuvata tällaiseksi kymmenotteluksi eli kyvykkyyttä täytyy löytyy useista eri suunnista, mutta jos me tarkennetaan hieman, niin minkä tyyppistä johtamista tai mitä työkulttuuriin liittyvää tällainen hanke vaatii?

Sanna: Kyllähän tämä on omanlaisensa hanke myös kaikille siihen eri organisaatioista osallistuville elikkä esimerkiksi me Verohallinnossa, niin ollaan tosi paljon totuttu kehittämään ja projektimuotoisesti työskentelemään, että se on monelle tuttua. Mutta että sitten kun mennään tämmöiseen isoon poikkihallinnolliseen hankkeeseen, niin kyllä siinä sitten tulee erilaiset tekemisen tavat hyvin nopeasti esiin ja kyllä tässä valmisteluvaiheessakin on jouduttu moneen kertaan sitten muokkaamaan niitä toimintatapoja ja etsiä ketterän kehittämisen malleista sellaisia, mikä toimii. Tiedon jakaminen ja avoin tiedottaminen ja miten me työskennellään, että kaikilla on olemassa se tarvittava tieto ja pystytään tunnistamaan riippuvuudet, niin on tosi tärkeetä ja silloin siinä korostuu myös jokaisen hankkeessa toimivan itseohjautuvuus ja se vastuu siitä, että mä olen myös aktiivinen tiedon jakaja. Että siinäkin mielessä, niin tosi mielenkiintoinen hanke myös näin johtamisen näkökulmasta. Nythän onkin tosi jännä vaihe siinä, että hanke virallisesti käynnistyy ja nämä johtamisfoorumi aloittaa ja niin kun mainittiin, että meillä on laajasti sidosryhmät myös hankkeen johtoryhmässä niin sieltä sitten varmasti saadaan hyvää ohjausta siihen, että hanke pääsee niihin tavoiteltuihin päämääriinsä.

Hanne: Joo ihan totta. Mut mennään tässä vielä vähän tuohon alkuun eli siihen moikkailemiseen. Olisiko sinulla mitään käryä siitä, että mistä tää moi sana on oikein tullut Suomeen?

Sami: Tota mulla on sellainen kutina, että se ei ole ihan selvää. Noin etymologisesti moi -sana ohjautuis jotenkin morgen puolelle, mutta siitä puuttuu se r äänen. Joten siihen se ei varmaan liity. Sitten mä olen joskus kuullut jonkun viittauksen johonkin saksalaiseen tervehdykseen ja näin poispäin, mutta mä en tiedä. Itse vanhana tai siis viidennen polven stadilainen sanon: se on perus tervehtimisen muoto. Se on tullut äidinmaidossa ja jäljet joita pystyn jäljittämään niin on "moi, moi Lahtelaista" -mainos, joka oli joskus ehkä 70-luvulla keskiolut mainoksessa. Mutta ehkä vielä vahvempi epäily mulla on siitä, että tämä tulee sieltä erinomaisesta Suomi-iskelmästä. "Moi, moi vain" eli moi -sana tulee Taiskalta. Vastaus on Taiska.

Hanne: Siis tää on aivan loistava ja totta kai niinku 10 pistettähän me annetaan tästä. Eli tämä on täydellinen vastaus. Minä olen toki kuullut kanssa että että alku olisi sieltä saksan suunnalta ja mehän vedetään niinku tässä vähän suoraksi tämä mutka. Eikö niin Jussi?

Jussi: En mä tiedä. Mä kyllä käänny tuon Taiskan suuntaan vai Tauskin.

Hanne: OK no, mutta jatketaa. Mun mielestä se alkulähde on aika mielenkiintoinen siinä mielessä, että se hyvin kiepsahtaa tohon Paanasenkin ajatukseen ja startuppeihin ja kansainvälisyyteen ja siihen ettei me suomalaiset nyt välttämättä olla aina niin jurottavaa kansaa niinku nyt tästä äskeisestä heitosta huomattiin. Eli moi -sanan alkujuuret olisi siellä Saksan suunnalla ja alasaksa olisi se lähde ja se tarkoittaisi hyvää ja kaunista. Ja tuota sieltä se sitten on keskiaikana kulkeutunut kauppiaiden ja käsityöläisten eli sen aikaisten, aikalaisten startuppien mukana tänne pohjolaan. Että silleen aika mielenkiintoisia juuria tällaisilla ihan nykypäivän asioilla on.

Jussi: Mä voisin napata tuohon sujuvaan aasinsiltaan eli mitä kaikkea hyvää ja kaunista reaaliaikainen talous tuo yrittäjille?

Sami: No meillä on varmaan siitä monia käsityksiä, mutta jos tämän jotenkin yrittää tiivistää, niin kyllä se on niin kuin helpompi elämä, asioiden yksinkertaistuminen, nopeutuminen, luotettavamman datan saaminen ja tosiaan ne kevyemmät hallinnolliset panostukset. Siinä se niinku mun näkökulmasta pähkinänkuoressa. No Sannalta ehkä joku lyhyempi muotoilu.

Sanna: Kyllä juuri näin. Juuri näin, niinku Sami sanoi hyvin. Hyvin tiiviisti ja toivottavasti siihen päälle syntyy vielä uusia semmoisia palveluita helpottamaan ja tehostamaan sitä yritystoimintaa, joita me ei vielä edes tiedetä.

Jussi: No entäpä jos katsetta siirretään tuonne taivaanrantaan? Tätä lyyristä, kun haettiin niin mitkä olisi ehkä sellaisia seuraavia askelmerkkejä eli mitä tapahtuu nyt tulevana talvena tai sen jälkeen tämän hankkeen puitteissa?

Sanna: No jos mä tästä aloitan, totean sen, että hankkeessa tapahtuu. Siellä on kolme tällaista pilaria, joiden puitteissa työskennellään: digitaalinen identiteetti, digitaaliset liiketoiminnot, tositteet ja toisaalta sen talousdatan liikuttelu ja jakaminen ja näissä kaikissa pilareissa tapahtuu yhtä ja toista.  Työ on käynnistynyt, kun hankekin on vasta käynnistynyt ja lähdetään erilaisilla määrittelykysmysten, erilaisten käyttötapausten analysoinnin ja siitä sitten liikutaan kohti konkreettisempia tasoja ja näin tiivistetysti sanoisin.

Hanne: Mä ainakin odotan hyvää ja rakentavaa keskustelua tämän aiheen ympärillä paljon, koska tämähän on todella iso ja mielenkiintoinen hanke. Koskettaa lähes meitä kaikkia tavalla taikka toisella. Missä tai mitä seuraamalla voisi aiheesta kuulla lisää?

Sami: No lisää saa saman tien informaatiota, kun katsoo sen tallenteen meidän ensimmäisestä tilannehuoneesta kesäkuun 8 päivältä, jolloin hankkeen sisältö on avattu. Aika hyvällä tasolla ja toivottavasti myös aika kansantajuisesti näitä tilannehuoneita on eri muodoissaan tarkoitus jatkaa. Eli tällaisia avoimia keskustelufoorumeita. Sitten hanke on tosiaan vasta käynnistynyt ja niin muodoin investoinnit hankkeen viestintään ovat vasta lähdössä liikkeelle. Mutta tietysti meillä meille tulee verkkosivut, jonka kautta tiedotetaan meidän someviestinnän kautta. Tietysti tämmöisiä päivänpolttavia asioita tarpeen mukaan viestitään ja voidaan tai on tarkoituksenakin tässä kehittää jotain ehkä hieman luovempaakin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Sanna: Ehkä sen voisi vielä mainita tohon viestintään liittyen ja tämähän on tämä yrityksen digitalous RTE-hanke osa myöskin meidän pohjoismaista Nordic Smart Government työtä, missä ollaan oltu mukana jo useampi vuosi. Ja siihen liittyen löytyy myös sitten materiaalia siitä yhteisesti, mihin on sitouduttu tämmöinen tiekartta, miten pohjoismaista tehdään kaikista integroituneen markkina-alue, niin myöskin tota hyvää materiaalia osoitteesta niin nordicsmartgovernment.org. Sieltä kannattaa käydä katsomassa. Siellä on kans videomuodossa kerrottu simppelisti, että miten sitä yrittäjän arkea voidaan helpottaa. Ja sitten myös ihan tiekartta, että mitä asioita pitäisi tapahtua ja niitähän me täällä Suomessa nyt sitten aktiivisesti tämän yrityksen digitalous -hankkeen kautta edistetään.

Jussi: Mutta hei, mulla alkaa seuraava tärkeä palaveri ihan justiinsa, eli täytyy viedä kissa eläinlääkäriin. Eli voitaisiin varmaan pikkuhiljaa tässä lopetella.

Hanne: OK, just kun me päästiin jutunjuureen.

Jussi: Mutta hei, kyseessä on kuitenkin kissa.

Hanne: No se on kyllä totta. Ei, mutta meillähän jää vaihtoehdoksi sitten vaan kiitellä Samia ja Sannaa. Eli kiitos paljon, kun jaoitte tätä RTE-asiaa meidän kanssamme. Tosi mielenkiintoista. Taas me opittiin tosi paljon, eikö niin?

Jussi: Ihan hirveästi. Tämä on ihan mielettömän hauska duuni, kun tässä pääsee kuulemaan vaikka mitä.

Hanne: No sepä se. Hei, kiitos paljon.

Sanna: Kiitos, kiva kun saatiin tulla.

Sami: Ilo oli meidän puolella.

Hanne: Ja moi, moi.