Tulokulma-podcast

5. jakso: Miksi arvata, kun voi kysyä?

Tässä jaksossa me keskustellaan johtamisesta, johtajuudesta ja ketteryydestä ja ketterästä kehittämisestä nimenomaan ICT-ympäristössä. Meidän vieraana on Jarkko Levasma. Tämä jakso on äänitetty kesäkuussa ja nyt me eletään elokuuta 2021. Paljon on ehtinyt tapahtua tässä pienessä ajassa muun muassa sellaista, että Jarkko on nimitetty valtiovarainministeriön ICT-johtajaksi. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun kuuntelee tätä jaksoa.

Hanne: Löydät sä jotain yhtäläisyyttä paellasta ja verotuksesta?

Jussi: Paellalasta ja verotuksesta! Ei mulla kyllä nyt heti tuu mitään hirveä hienoa mieleen. Jos nyt pitää jotain väkisin kaivaa, niin me ollaan nyt neukkarissa nimeltä Jyvä ja ymmärtääkseni paella tehdään sellaisista jyvämäisistä raaka-aineista. Että tää on nyt ehkä on paras minkä mä tähän väliin osaa heittää.

Hanne: No et sä nyt oikein hirveän hyvin osannut kyllä heitellä, mutta eikö se haittaa? Eli palataan tähän. Tämä on Tulokulma-podcast, jossa avaamme keskustellen ovea Verohallinnon uudenlaiseen työkulttuuriin ja sen taustalla olevaan johtamiseen, positiiviseen työntekijä- ja asiakaskokemuksen rakentamiseen. Meidän kanssa tänään ajatuksia vaihtaa ylijohtaja Jarkko Levasma Tuotehallintayksiköstä.

Mun nimi on Hanne Lotsari veron viestinnästä ja äänitilalla kanssani jakaa Jussi Miettinen. Virkamies vedolta hänkin. Jarkko, kiva että sä pääsit meidän kanssa juttelemaan johtamisesta ja digitaalisuuteen liittyvistä asioista, mutta kerro ensiksi alkuun, että miten sun päivä on lähtenyt käyntiin.

Jarkko: Joo, kiitos vaan kutsusta ja hei hei vaan kaikille. Tuota tämä päivä on lähtenyt taas omalla tavallaan vauhdikkaasti käyntiin yhteistyön ja rekrytoinnin merkeissä. Me ollaan tänään Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa aloitettu haastattelut yrityksen digitalous eli tuttavallisemmin reaaliaikainen talous hankkeen hankejohtajan rekrytoimiseen. Ja tuota tämähän on tämmöinen erittäin tärkeä hanke Verohallinnon ja koko yhteiskunnan kannalta. Ja näitä merkittävämpiä digitalisaatio hankkeita tulevina vuosina.

Jussi: Isosta asiasta kyllä kyse. Joo. Ylipäätään nyt ollaan aika lailla jännän äärellä eli Jarkko sun työkenttä kyllä sivuaa tosi monelta kantilta katsottuna niin paitsi meidän verotuksen toimintoja niin näköjään myöskin verotuksen ulkopuolisia toimintoja. Mutta ennen kuin me mennään näihin asioihin tarkemmin, niin voisitko sä kertoa itsestäsi jotain?

Jarkko: Joo mielihyvin. Mä oon tämmönen perus atk-nörtti. Tykkään näprätä tietokoneita ja kaikkia sähköisiä kätkäleitä ja jopa tykkään kaikennäkösiä rakennella kuten palapelejä, mutta erityisesti noita Ikean huonekalujen mä tykkään koota. Se on mun intohimo vapaa ajan puolelta. Mutta siis tämmöinen Turusta kotoisin ja yllätyksellisesti kävin opiskelemassa Tampereen Hervannassa ja sitten ollut täällä Helsingissä töissä. Asun ja asunut ja työura on yksityisyrittäjyyttä ja sitten on ollut ihan IT-firmassa töissä ja nyt sitten viimeiset 12 vuotta täällä Verolla eli julkisella sektorilla. Nyt sitten niinku kerroitte kiinni vastaan tämmöisessä Tuotehallinta nimisestä yksiköstä.

Jussi: Verohallinto on digitalisoitunut toimintojaan niin palveluja jo pitkään, eli varmaan jo vuosikymmeniä voidaan sanoa ja meidän digipalvelut on otettu asiakkaiden toimesta oikein hyvin vastaan ja ne on saanut osittain kiitostakin, että voisi sanoa että monessa kohtaa olen mennyt aika hyvin, mutta miten tämä temppu on tehty?

Jarkko: No joo se varmaan voi ainakin sanoa, että se ei ole ollut mikään semmoinen yksittäinen temppu. Se on ollut nimenomaan todella pitkän aikavälin määrätietoista työskentelyä ja ehkä se yllättävä asia siinä, että se ei suinkaan ole ollut kovinkaan isolta osin nimenomaan sitä sähköisten asiointipalveluiden rakentamista, vaan itse asiassa se on ollut tämän taustalla olevan tietojenvaihto integraatio. Infrastruktuurin rakentamista ja siinähän taustalla on se ajatus ja ideologia siitä, että parasta sähköistä asiointia ja digitalisaatio rakennetaan. Että sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sen viranomaisvelvoitteiden hoitamiseen. Että mitä automaattisemmin ja helpommin asia menee, niin sitä parempi se palvelu on. Sitä sitten kiitosta Verohallinnolle tullut. Toki silloin kun me niitä asiakkaalle päin näkyviä palveluita tehdään, niin kehitetään esimerkiksi omaveroa, niin kyllä meidän periaate siinä on se, että me ei yritetä arvata mikä sille asiakkaalle sopisi parhaiten. Mikä miellyttäisi asiakasta siinä palvelutilanteessa enemmän. Me otetaan heidät mukaan ja kysytään ja tehdään esimerkiksi juuri käytettävyystestauksiin paljon. Tehdään palvelumuotoilua asiakkaiden kanssa. Se on myöskin tärkeä osa tätä palveluiden tekemistä.

Hanne: Kun sä nostit esille myös sen että ei arvailla mitään, kun kehitetään esimerkiksi omaveroa niin mulla tulee mieleen datalla johtaminen. Sehän on aika paljon nyt esillä oleva juttu. Tuntuu että siitä niinku puhutaan aika paljon, mutta minä ainakin kaipaisin itse pikkasen konkretiaa sen ympärille. Mitä sun mielestä tarkoittaa datalla johtaminen ja voiko siinäkin mennä esimerkiksi jotenkin pieleen koko johtamisessa?

Jarkko: Joo, tämähän on tämä datalla tai tiedolla johtaminen, niin se on näitä tämmöisiä aika trendikkäitä sanoja, jolla varmasti kuulostaa fiksulta. Se toki ei ole ihan niin mystistä ja ihmeellistä, kun voisi tosissaan kuvitella. Mulle ainakin tiedolla johtaminen tarkoittaa sitä, että me tuodaan se käytettävissä oleva tieto semmoisessa muodossa, että siitä tulee käytettävää. Ihmiset osaa ymmärtää sitä ja osaa tehdä sen perusteella johtopäätöksiä ja silloin justiinsa saavutetaan se tilanne, että ne päätöksenteko ja johtaminen perustuu reaaliaikaisiin faktoihin, eikä silleen niinku musta tuntuu. Yksi esimerkiksi tiedon johtamisesta on nimenomaan se, että kysytään siltä asiakkaalta, että mikä sulle toimisi parhaiten eikä yritetä arvata sitä itse. Mutta sitten, mitä voi mennä pieleen, niin tiedolla johtaminen kun perustuu tietoon, niin jos tiedon laatu on heikkoa, se on virheellistä tai jotenkin vääristyneesti kerättyä tai jotain semmoista, niin sehän toki sitten vaikuttaa johtopäätöksiin. Tällöin ne saattaa mennä hyvinkin pieleen ja sitten ne päätökset.

Jussi: Ja nythän me eletään tämmöistä vaihtoehtoisten faktojen aikaa, että siinä mielessä vaikka tietoa onkin niin miten se sitten luetaan se tieto.

Jarkko: Joo joo se on. Se on ihan totta, että tuota on ihan normaalissakin elämässä tämä digilukutaito. Se on hyvin tärkeätä ja täytyy nähdä niinku rivien välistä ja ymmärtää, milloin myöskin siellä rivien välissä ei lue yhtään mitään. Mutta tää on semmoista taitoa, joka tuntuu niinku yhteiskunnassa koko ajan kehittyvän eteenpäin ja voi omista lapsista huomata kuinka luontevasti aika nuoriltakin iältä jo alkaa tulemaan se ymmärrys siihen, että ihan kaikkea ei tarvitse esimerkiksi webbisivuilta luke. Siellä on puolet mainoksia ja puolet sitten itse sitä asiaa mitä haluaa lukea.

Hanne: Toi on kyllä muuten ihan totta. Tuntuu, että tuota digitaalisuutta kyllä puskee niinku ovista ja ikkunoista. Me kaikkihan tiedetään, että esimerkiksi veroilmoituksen osalta me saadaan tietoja tai Verohallinto saa tietoja niin sanotulta kolmansilta osapuolilta. Onko tässä just kyse digitaalisuudesta ja millaisia muita esimerkkejä sinulla olisi kuvaamaan digitaalisuutta?

Jarkko: Toi mainitsemasi tietojen kerääminen kolmanislta osapuolilta on nimenomaan se iso juttu, mitä tässä on saatu aikaan. Se on hyvä hyvä mieltä, että kun me ajatellaan sitä esitäytettyä veroilmoitusta, niin sehän on tarkoitettu tällä hetkellä henkilöasiakkaille eli ihan tavallisille kansalaisille kuten mekin. Mutta meillehän on todella tärkeä asiakasryhmä myöskin erilaiset yritykset ja nyt yrityksille ei vielä tässä vaiheessa verotus näyttäydy niin helppona kuin, mitä se sitten yksityishenkilöille on. Sanoisin, että tässä yrityspuolella on tosi paljon tekemistä, mutta niinku tossa ihan alussa mainitsinkin, niin esimerkiksi tää yrityksen digitaloushanke niin tähtää nimenomaan siihen, että nämä perusliiketoiminta tapahtumat kuten laskujen lähettäminen, kuittien antaminen helpottuu ja digitalisoituu. Tämä nimenomaan johtaa omalta osaltaan siihen, että kun asiat liikkuu digitaalisessa muodossa, rakenteellisessa muodossa ja reaaliaikaisesti, niin sitten se mahdollistaa myös sen että esimerkiksi voidaan sulauttaa sinne osaksi niiden liiketoimintatapahtumiin, eikä tarvita sitten mahdollisesti enää erillistä raportointia ja nähdä ylimääräistä vaivaa verotuksen eteen yrityksiltä.

Hanne: Pystytkö vielä pikkasen täsmentämään, mitä tarkoitetaan silloin kun puhutaan rakenteellisesta tiedosta?

Jarkko: No sillä tarkoitetaan, että jos miettii vaikka word-dokumenttia, niin siinä voi olla tosi paljon tärkeää tietoa sisällä, mutta tuota kone ei pysty ymmärtämään, mikä kohta siinä on se tieto mitä johonkin kohtaan tarvitaan. Eli se on vähän niinku tiedon muuttamista lomakemuotoon eli tiedetään, että tässä kohdassa vastataan juuri tiettyyn kysymykseen ja sitä kautta sitten pystytään tekemään paljon hienompia automaattisesti juttuja sen tiedon pohjalta.

Jussi: Puhuit noista tietojen hankkimisesta Verohallintoon ja voidaan varmaan sanoa, että Verohallinnon tietomassat on aivan valtavia ja siinä mielessä Verohallintoa ehkä voidaan myöskin luonnehtia tämmöiseksi tietotekniikka tehtaat. Pystyisitkö konkretisoimaan, että millaisesta määrästä tietoa on oikein kyse?

Jarkko: No tämmöisenä atk-nörtti niin mä vastaisin ensin, että sitä tietoa on noin 1500 teratavua meidän erilaisilla levyillä.

Hanne: Jussi tiedät sä mitä toi tarkotti?

Jussi: Joo, joo toki.

Jarkko: Se kuulostaa isolta, mutta ei se itseasiassa niinkään ole esimerkiksi vaikka siihen että mitä teleoperaattoreilla, mimmoisia määriä tietoa ne operoi. Se ei ole kauhean iso määrä, mutta se mikä meillä on ehkä poikkeuksellista on se, että meidän tieto on hyvin monipuolista eli meillä on hyvin paljon erilaista ja kuten viittasin aiempaan niin rakenteisessa muodossa. Eli tiedetään paljon eri asioista, mutta sitä dataa sitten ei ehkä niin poikkeuksellisen paljon, mutta jos sitä nyt haluaa visualisoida, niin voi vaikka miettiä sitä keväänä esitäytettyä veroilmoitusta, niin sen tiedot ja kertaa 5 miljoonaa niin siinä on semmoinen niinku siemen siihen että mitä tietoja meillä on?

Jussi: Uusia digipalveluita syntyy myöskin koko aika lisää ja tällaisia erilaisia alustoja on ja ne tarjoaa tosi paljon uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi nyt vaikka yritystoiminnalle. Miten tämän tyyppistä toimintaa kehitetään meillä verolla ja mihin suuntaan me ollaan menossa tuon digitaalisuuden osalta?

Jarkko: Joo alustat ja alustatalous ja tämmöiset asiat, niin ne on kyllä hirveän tärkeä ja iso megatrendi tällä hetkellä. Meille se näyttäytyy kahtena isona asiana tai ilmiönä eli toisaalta, mikä on huomattavasti se tärkeämpi asia, niin alustat alkaa olla paikkoja, jossa elämä ja liiketoiminta tapahtuu. Eli ihmiset myy ja ostaa ja työskentelee erilaisten alustojen päällä tai niiden ympärillä. Se tieto, mitä me tarvitaan verotuksen tekemiseksi helpoksi, niin sehän alkaa enenevässä määrin kertyä nimenomaan tämmöisillä alustoille. Meille on tärkeätä huolehtia siitä, että saadaan ne tietovirrat myös alustoilta tulemaan, jotta sitten verotus ei ainakaan nyt vaikka vaikeudu kenenkään osalta. Sitten se toinen puoli tässä alustamaailmassa on, että se on menossa pilvipalveluihin kovaakin vauhtia. Se tarkoittaa sitä, että sen sijaan että näitä järjestelmiä perinteisesti tehtäisiin omiin konesaleihin ja siellä ylläpidettäisiin ja käytettäisiin, niin kyllä meidänkin on siirryttävä, jotta voidaan uusimpia palveluita ja modernimpia teknologioita hyödyntää. Toki tämä on kaikki tehtävä tietoturvallisesti ja huolehdittava tietosuojasta.

Hanne: Harva muuten tietää, että kehityskaari Verohallinnon digitaalisuudessa ja digipalveluissa on itseasiassa erittäin pitkä. Kuunnellaan tähän väliin Ollin nosto aiheesta.

Olli: Verohallinnossa tietotekniikan hyödyntämisen alkupiste ajoittuu reilun seitsemänkymmenen vuoden taakse, vuoteen 1947, jolloin ensimmäiset reikäkorttikoneet otettiin käyttöön silloisessa Helsingin verotusvalmisteluvirastossa. Reikäkortit, joille tallennettiin tietoja lävistämällä, moninkertaistivat laskentatehon verrattuna perinteiseen työtapaan, johon kuuluivat paperi, kynä ja laskukone. Ensimmäinen varsinainen tietokone, IBM 1401, otettiin Verohallinnon käyttöön Helsingissä vuonna 1961. Seitsemän tietokonekeskuksen verkosto rakennettiin 1960-luvun puoliväliin mennessä. Automaattisesta tietojenkäsittelystä (atk) tuli oleellinen osa verovalmistelua ja verotuksen toimeenpanoa. Verotuksen automatisoinnista muotoiltiin Verohallinnon strateginen tavoite 1990-luvun alussa. Ajatuksena oli, että henkilöverotus muuttuisi mahdollisimman automaattiseksi.

Hanne: Tuli paljon, muuten on tehty, mutta jotenkin musta tuntuu että kehitystyö ja uudistaminen, niin se vaan kiihtyy vuosi vuodelta. Mitä sanoisit Jarkko tähän, että onko tää vaan pelkkä tunne vai onko siellä jotain faktaakin ehkä tämän tunteen pohjalle löydettävissä?

Jarkko: Joo siis kyllähän siitä ihan faktaa on. En nyt tässä kohdassa osaa mitään tutkimusta osoittaa, mut kyllä se niin on että kehitys tapahtuu tai sekä kehitys nopeutuu niinku x potentiaalisesti koko ajan ja se on toki silleen hankalaa, että kiihtymistä on vaikea hahmottaa yksittäisen ihmisen omassa elämässään. Toki sitten kun katselee taaksepäin, niin sen voi huomata, mutta me usein suunnitellaan ja ajatellaan kehittämistä hyvin lineaarisesti ja siinä saattaa sitten tulla hyvinkin yllätyksiä, että se asia mikä aiemmin on tai vastaavanlainen asia joka aiemmin tapahtunut esimerkiksi viidessä vuodessa, niin tapahtuukin yllättäen sitten vuoden aikana. Ja kyllä, mun käsittääkseni esimerkiksi tämä tietotekniikan tehon kehittymistä kuvaava Mooren laki, vaikka sitä monta kertaa on ennustettu että se ei enää päde. Kyllähän se edelleen tuntuu pitävän pintansa, että kyllä se edelleen potentiaalisesti kehittyi tää digitaalisuus siis kehittyy tosi nopeaan tahtiin.

Jussi: Niinku tossa äsken toit esiin, niin hyvä on muistaa kuitenkin, että osa porukasta on sellaista, että ne on niinku jatkuvasti tässä aallonharjalla jotenkin tosi etukenossa. Seuraa näitä uusia asioita ja sitten toisaalta tiedetään, että osa porukasta taas on sitten niin niitä jotka on joko pudonnut kärryiltä tai ei ole ikinä niitten kärryjen kyytiin edes hypännyt. Miten sä näet tämän asetelman ja mitä meidän tulisi esimerkiksi verolla tehdä, että tämmöinen eriarvoisuus tämmöisessä digitaalisessa maailmassa jotenkin tasoittuisi tai ainakin huomioitaisiin?

Jarkko: Joo, kyllä se on aika selvää, että yhteiskunnassa ei ole kaikilla samoja edellytyksiä omaksua ja käyttää digitaalisia palveluita. Mä itse kyllä näkisin asian niin, että näitä ihmisiä ei oikeasti ole ihan niin paljon kuin joskus julkisuudessa annetaan ymmärtää. Mutta siitä huolimatta, niin meidän velvollisuus on huolehtia, että verotukseen liittyvät palvelut on kaikkien suomalaisten käytettävissä. Meillä edelleen on käynti asiointipalvelua. Meille voi lähettää kirjeitä ja soittaa puhelimella. Ilmeisesti jopa faksin voi lähettää, mutta itse en tiedä mistä mä saisin sen faksin sitten käsin, jos joku semmosen lähettää. Pitäisin tätä tärkeänä meidän toimenpiteenä, mut ihan niinku yksityishenkilönä ja kansalaisena niin mä pidän omana velvollisuutena valita asiointiin sen kanavan, joka on yhteiskunnallisesti kaikkein tehokkain eli tällä hetkellä se on ihan ylivoimaisesti digikanava. Kun mahdollisimman moni toimii tämän saman periaatteen mukaan niin meillä on enemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia tuottaa muissa kanavissa palveluita niille, jotka ei pysty digikanavaa syystä tai toisesta käyttämään.

Jussi: Tosissaan, että ihmiset myös tässä ajattelisi lähimmäistä myöskin ja aika monihan on ajatellut. Oliko se niin, että 80% meidän kaikesta asiakas toiminnasta tapahtuu digitaalisesti?

Jarkko: Joo kyllä se on. Se on tosi korkea se prosentti erityisesti siinä, miten asiakkaat on meihin päin yhteydessä. Se sitten vielä kyllä laahaa aika paljon perässä, että miten meiltäpäin pystytään digitaalisesti lähettämään tietoa asiakkaiden suuntaan. Siinä Suomi.fi-viestien käyttöönotto, joka on siis vapaaehtoista ja jokaisen täytyy käydä se itse sallimassa, niin sen käyttöönotto on vielä aika alkuvaiheessa. Siellä ei ole kuin semmoinen puolisen miljoonaa käyttäjää vasta ja potentiaalia on kyllä hurjasti.

Hanne: Mennään tässä välissä toiseen aiheeseen eli johtamiseen. Millaisia asioita sinä pidät tärkeänä omassa johtajuuden? Ja kyllä mua ihan oikeasti kiinnostaa myös se, että käytätkö omassa työssäsi esimerkiksi dataa hyväksi ja jos niin miten?

Jarkko: Joo tuota johtaminen on mun näkökulmasta tosi paljon viestintää ihan käytännön tasolla. Viestintää ja sitten toisaalta niinku tekemisen kannalta, niin esteiden poistamista omaa porukalta, että he pystyy hommansa hoitamaan. Hehän tietenkin tietää huomattavasti paljon paremmin, miten sen oman työnsä tekee, että minulla ei siinä juurikaan mitään viisastelemista ole, vaikka joskus entisenä asiantuntijana itsekin mieli tekisi vähän viisastella, mutta siinä täytyy jo kyllä luovuttaa. No sitä tiedon käyttämistä, niin kyllä mä katson että mä käytän paljonkin tietoa johtamisessa, mutta ehkä siinä on semmoinen jännä mielikuva ihmisillä tosissaan, että se on jotain ihmeellisempää kuin se on. Ja mä voisin näin alkuun todeta, että ei ole. Ei meillä ole mitään mystistä robottia johtoryhmän jäsenenä tai mitä tuolla mainospuheissa kuulee kuulee, mut se mitä meillä on niin meillä on jo tälläkin hetkellä varsin hyvät ja joissain kohdissa varsin reaaliaikaiset mittarit keskeisille toiminnoille. Eli että mitkä on meidän tärkeimmät toiminnot, niin niistä saadaan dataa ja me ollaan viime aikoina tässä aika laajastikin tätä puolta rakennettu ja kutsutaan sitä näin kotoisasti tilannehuoneeksi. Eli ajatus on se, että jokaisella Verohallinnon tiimillä eri tasoilla ja eri puolilla Suomea ja organisaatiota on tämmöinen tilannehuone jossa ne tärkeimmät omaa toimintaa koskevat mittarit on ja ne sitten kertoo, että kun tehdään jotain, kokeillaan vaikka että tehdäänkö eri tavalla tämä juttu, niin kertoo että mennäänkö oikeaan vai väärään suuntaan. Se on mun mielestä tiedolla johtamista.

Jussi: Vastuullisuus ja vastuullinen tiedon käyttö puhututtaa tällä hetkellä aika paljon julkisuudessa ja varmaan kiinnostaa myöskin monia. Mitä tämmöinen vastuullisuus tarkoittaa sinun työssäsi?

Jarkko: No kyllähän tässä ollaan tosi paljon vartijana, kun näiden meidän asiakkaiden tietojen turvallisuudesta vastataan. Se jos joku on vastuullisuutta. Ja se tarkoittaa tässä tapauksessa myös sitä, että tehdään ja panostetaan tosi paljon erilaisiin toimintoihin sekä teknisiin että sitten tämmöisiin prosesseihin ja osaamiseen. Mutta toki sitten se vastuullisuus tarkoittaa muutakin kuin turvallisuutta. Voisi vaikka ajatella, että esimerkiksi munkin roolissa niin osallistun tosi paljon hankintoihin. Tietenkin ICT-hankintoihin erityisesti ja kyllä niissäkin vaikka se joskus tuntuu vähän erikoiselta, niin täytyy aika selkeästi myös hankinnan ehdoin ja säännöin esimerkiksi rajata pois, ettei ketään sitten syrjitä kun niitä meidän ostamia palveluita tuotetaan. Sitten modernimpaan asiana liittyy tekoälyyn liittyvät aika monimutkaiset eettiset kysymykset. Niissä ollaan vielä alkuvaiheessa, mutta kyllä me ollaan tässä jo jonkin aikaa sitten esimerkiksi muodostettu tekoälyn hyödyntämisen eettiset periaatteet.

Hanne: Mainitsitkin jo, että johtaminen on viestintää ja mä oon ainakin huomannut että sä oot myös aika aktiivinen tuolla some puolella niin minkälaista roolia se näyttelee sun johtajuudessa?

Jarkko: Joo niinku sanoin, niin johtaminen on käytännön tasolla lähestulkoon kokonaan viestintää tai siihen se ainakin kulminoituu tämmöinen julkinen sosiaalinen media. Sehän on nykyään yksi keskeisimmistä ulkoisen viestinnän keinoista ja kanavista. Se alkaa tämmöinen some tyyppinen viestintä olemaan myös organisaatioiden sisäisen viestinnän kanava. Toki sitä sisäistä viestintää ei käydä siellä julkisessa Twitterissä tai Facebookissa vaan, että meillä on tietenkin ihan omat sisäiset välineet. Mutta hyvin samankaltaista eli aika lyhyttä, tiivistä ja usein tapahtuva viestintää. Toki sitten viestintä tarkoittaa ihan henkilökohtaisia face to face keskusteluja ja erilaisia tilaisuuksia. Oleellisin juttua siinä on, että viestinnän pitää olla säännöllistä, jotta syntyy semmoinen tuntuma , että asioita ei pimitetä. Ollaan avoimia ja mä aion vaan yrittänyt lanseerata semmoista ajatusta, että ollaan brutaalin avoimia näin oman porukan sisäisessä viestinnässä, ettei mikään ole salaista. Yleensä se helpottaa myös, kun kertoo myös sen, että vielä ei ole mitään kerrottavaa. Se rauhoittaa, että tietää että kyllä ne sitten kertoo kun on jotain kerrottavaa.

Hanne: Joo toi brutaali sana oli aika hauska ja hyvä vai mitä mieltä olet?

Jussi: Joo, täällä Verohallinto ympäristössä aina pääsee yllättämään ton tyyppiset termit. Kyllä heti vähän virkistyi olo.

Hanne: Hei tässä alkaa lounastauko lähestyä. Mennäänkö tohon paellaan?

Jussi: No mennään ihmeessä.

Hanne: Jussi, sinä et ole tainnut lukea nyt tässä huhtikuun loppupuolella olevaa Guardian-lehteä.

Jussi: Joo ei mun aamupalapöydässä ole Guardiania.

Hanne: OK no mutta, siellä oli uutinen, jossa kerrottiin että Espanjassa on kehitetty tämmöinen robottirobs, joka tekee ja kokkailee paellaa ja siinä ilmeisesti tarvitaan sitten erilaisten erilaisia toimintoja, että se kääntely ja vääntely sujuu mutkattomasti. Verotuksessaan myös käytetään robotiikkaa. Kerro vielä tähän loppuun vähän tarkennusta siitä, että mitä tämä robotiikka tarkoittaa ja mitä sitten taas toisaalta tarkoittaa automatiikan käytöllä verotuksessa.

Jarkko: Automatiikka on se avain ja taikasana, jolla verotuksen hoitamista on pystytty helpottamaan ja tehostamaan Suomessa niinku viimeisten vuosien ja vuosikymmenten varrella todella merkittävästi. Ja se, että sitä voitaisiin hoitaa täysin käsin kynällä ja paperilla niin se ei ole missään mielessä enää mahdollista. Voi tosissaan sanoa, että 80% verotuksesta on nykyisellään automatisoitu. Mutta mitä sitten robotiikka meille tarkoittaa, niin se ei ole tietenkään mitään fyysisiä paellan paistamista roboteilla. Meille se on ohjelmistorobotiikka. Se on oikeastaan vain yksi niistä meidän automatisointi työkaluista ja se on semmoinen vähän niinku et jollain saadaan nopeasti ja edullisesti pikaisia ratkaisuja. Pääosa meidän automaatiosta on ihan perinteistä, että tehdään meidän käyttämiin ohjelmistoihin muutoksia ja se ohjelmisto hoitaa jotain asiaa sitten enemmän kuin niin, että virkailijan ei tarvitse kaikkea tai asiakkaan ei tarvitse kaikkea tehdä. Se on sitä meidän automaatiota. Jokainen joka on vähän ohjelmointia harrastanut niin "if then else" on ihan pätevää kamaa vielä nykypäivän automaatiossa.

Hanne: OK, ei kyllä sanonut minulle mitään.

Jussi: Joo ei minullekaan, mutta varmaan joku ymmärtää mistä puhutaan.

Hanne: Se on hyvää. Tulevaisuudestahan olisi aina hirveän kiva tietää jotain ja sanotaan jopa, että scifi-leffa antaa jonkinnäköistä suuntaa siitä, että mihin tulevaisuudessa mentäisiin. Olisiko sulla Jarkko jonkinnäköistä leffasuositusta, mistä voisi vähän niinku nähdä semmoisia ennusmerkkejä, että miltä se tulevaisuus tulee näyttää?

Jarkko: No tuota. Kyllähän tämä Star Trek kokonaisuudessaan, eri leffat ja sarjat. Se on ollut tosi visionäärinen sarja. Se on jopa näyttäytyy siinä, että sieltä on joitakin asioita jo tullut ihan toteutukseenkin esimerkiksi tabletit ja tämmöiset henkilökohtaiset kommunikaattorit. Nehän on sieltä star trekisa melkein suoraan kopioitu. Sitten tietty tämmöiset vartti moottorit ja muut millä ne siellä pörrää pitkin universumia, niin ei ehkä ihan vielä ihan realismia, mutta yhteiskunta semmoisena utopiana sehän on, sehän on tosi kiehtova. Ollaan päästy alkuihmisestä eteenpäin, että kiinnostaa vähän hienommat ja ylemmät asiat. Mä oon aina tykännyt, että se on hieno juttu ja olen varmaan joka ainoan Star Trek tekeleen katsonut mitä on ikinä tehty.

Hanne: No mitenkäs Jussi?

Jussi: No mulle tuli vaan mieleen paljon enemmän sitten ehkä dystopia tyyppisiä elokuvia. Siellä on Blade Runner, jotka oli itselle joskus kova juttu ja Mad Max ja Matrixsi. Jotenkin mäkin haluaisin ehkä tommoisen positiiviseen suuntaan ajatella, että se digitaalisuus ja teknologioiden kehittyminen menee. Mä ehkä valitsin sitten kuitenkin loppujen lopuksi James Bondin, eli siellähän Bond on kans ollu kaikkien uusimpien kommervenkkien kanssa pahaa vastaan taistelemassa ja hyvin on pärjännyt. Ja ehkä mä katsoisin näin tätä asiaa.

Hanne: OK, ja joo Bondin on menossa pikkasen enemmän tasa-arvoisempaan suuntaan, mikä kanssa on aika positiivinen asia.

Jussi: Joo, ihan totta. Ei lasten kanssa enää niitä vanhoja Bondeja oikein kehtaa katsoa edes.

Hanne: Mut hei päätellään tämä keskustelu. Oli tosi kiva Jarkko, että sä pääsit meidän kanssa juttelemaan ja että sä jaoit sun työtäsi meidän kanssa. Kiitoksia siitä ja me lähdetään Jussin kanssa…mennäänkö kokkailee paellaa vai mennäänkö ihan lounaskahvila?

Jussi: Tuo sä ainekset ja mä tuon robotit.

Hanne: Sitä odotellessa. Moi, moikka.

Jarkko: Kiitoksia ja hyvää kesää kaikille.