Tulokulma-podcast

3. jakso: Miten Manserock vaikuttaa urakehitykseen?

Jaksossa keskustellaan mitä verotuksen valvonta ja ohjaus tarkoittaa johtajan näkökulmasta katsottuna. Keskustelussa uudenlainen ketterä työskentely ja voiko verovalvonta olla asiakaslähtöistä. Pohditaan voiko Manserock ja jalkapallo vaikuttaa urakehitykseen ja mitä luottamus tarkoittaa. Vieraana Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi.

Hanne: Mä oon tässä vähän funtsinut, että voisiko olla jotain yhtäläisyyttä manserockin ja futiksen välillä? Mitäs mieltä olet?

Jussi: No mä en tiedä. Mä oon ehkä näistä molemmista aiheista keskustellut kahvitunneilla aika paljon, että vaikuttaisi ainakin siltä, että näitä aiheita diggaamalla niin pääsee meille duuniin.

Hanne: OK toi on aika hyvä näkökulma.

Tämä on Tulokulma-podcast, jossa avaamme keskustellen ovea Verohallinnon uudenlaiseen työkulttuuriin ja sen taustalla olevaan johtamiseen, positiiviseen työntekijää- ja asiakaskokemuksen rakentamiseen. Meidän vieraanamme on tänään ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi. Mun nimi on Hanne Lotsari, veron viestijä ja kanssani mikrofonin jakaa Jussi Miettinen virkamies verolla hänkin ja vapaalla vantaalainen farmari.

Me istutaan nyt Vallilassa neukkarissa nimeltä Liechtenstein. Hei ihan oikeasti. Onko näiden neukkarien nimeäminen jotain verottajan omaa huumoria? Mitä sanot Jussi? Oletko ollut keksimässä näitä?

Jussi: No mua ei siihen työryhmään päästetty ja varmaan ihan hyvä niin.

Hanne: No mutta joka tapauksessa kannattaa olla kuulolla, sillä neukkari ja sen nimi on jonkinlainen vihje tulevaan. Mutta Marko, hei tervetuloa keskustelemaan kanssamme.

Marko: Kiitos.

Hanne: Tosi kiva, että pääsit näin lyhyellä varoitusajalla tänne jutustelemaan ja jakamaan ajatuksia meidän kanssa. Miten sun päivä on lähtenyt käyntiin?

Marko: No kiitos tosi hyvin ja nyt kun ollaan eletty tähän mennessä tätä korona-aikaa, niin on ollut kyllä tosi mukava tulla pitkästä aikaa, muutaman kuukauden tauon jälkeen, tänne Vallilaan töihin. Mukava nähdä teitäkin täällä.

Jussi: Samoin Marko ennen kuin mennään tuohon päivän epistola niin eli keskustellaan tuosta johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä niin kertoisitko vähän jotain itsestäsi?

Marko: OK mä just mietin, kun arvasin, että tämä kohta tässä tulee että kuinka kaukaa mä lähden. Mutta kuitenkin, jos aika tiiviisti niin tällä hetkellä mikä ole, mikä on Marko Myllyniemi, niin mä olen juristi 3 aika jo varttuneen pojan isä ja töissä Verohallinnossa. Jo pitkään sinänsä ollut. Ja tuota jos ihan polkua lyhyesti, jo tässä alussa kerroin, että miten tänne Verohallintoon olen päätynyt. Olen Kangasalta kotoisin eli kesäpäivän pitäjästä. Tampereen kainalosta. Sieltä sitten Turussa opiskellut ja opiskelujen jälkeen tänne Helsinkiin tullut. Täällä sitten verottajalle töihin ja parikymmentä vuotta täällä onkin jo sitten mukavasti vierähtänyt aikaa.

Hanne: OK, se on aika hyvä rupeama sullakin takana. Mehän ollaan nyt ihan tässä kesän kynnyksellä ja moni kesätyöntekijä aloittaa työnsä erinäisissä työpaikoissa. Myös verolla on aika paljon kesätyöntekijöitä ja väitetään, että nuoren ensimmäisellä työpaikalla on suuri merkitys tulevaan urakehitykseen ja siihen minkälainen kokemus hänellä on esimerkiksi siitä pomosta, joka silloin kesätyö aikoihin hänelle on niinku siunaantunut tai valikoitunut. Miten sen nyt sanookaan? Voisit sä Marko kertoo, että minkälainen oli sinun ensimmäinen työpaikka ja onko sillä ollut jotain vaikutusta, minkälainen esimerkiksi sä olet johtajana tänä päivänä?

Marko: No sinänsä minulla ensimmäinen ihan varsinainen koulutusta vastaava työpaikka on nimenomaan ollut Verohallinto, missä nyt vielä sitten kahdenkymmenen vuoden jälkeen olen edelleen. Ja mä oon aloittanut, muistan vieläkin ensimmäinen kolmatta kaksituhattayksi, uudenmaan verovirastossa tarkastusyksikössä gradua vaille valmiina juristina. Ja tuota pakko mainita ensimmäisen pomon nimikin, joka oli Heikki Saarikko. Hän oli osastopäällikkönä silloisessa Uudenmaan verotarkastusyksikössä ja jos pitää arvioida, että mimmoisia eväitä on tältä ensimmäiseltä pomolta saanut. Heikki oli kyllä semmoinen tyyppi, että hän antoi luottamusta ja vastuuta nuorelle tekijälle. Voisiko sanoa, että annettiin isot saappaat. Saappaat oli jopa vähän niin, että hölskyy jalassa. Heti alusta lähtien tavallaan. Ensin olin verotarkastajana verokeidasyhtiöitä tutkimassa. Sitten muutaman vuoden jälkeen siirryin tarkastuspäällikkö ja siitä sitten linjajohtajaksi. Koko ajan luotto oli iso ja ehkä myös semmoinen niinku voisiko sanoa isällinen sparraus. Se kyllä antoi niinku omalle uralle paljon, tavallaan ehkä siihen omaankin johtamiseen. Ajattelen samalla tavalla, että uskaltaa antaa vastuuta, uskaltaa luottaa toisiin ihmisiin, kun he on ensin tavallaan vähän näyttänyt, että hei minusta löytyy tähän. Se on ehkä omaakin johtamista ja esimiestyötä leimannut sen jälkeen.

Jussi: Eli oikeastaan väittämä pitää paikkaansa. Sitten ainakin sun kohdalla tuo kuulostaa, että saat heti alusta saakka ollut jotenkin tämmöisen modernin johtajuuden lähteillä. Siinä mielessä ehkä tämä henkilö. Mä en nyt hänen nimeensä muista, niin oli ehkä aikaansa vähän edelläkin.

Marko: Kyllä, hän uskalsi luottaa. Meillä oli itse asiassa semmoinen tilanne, että siellä oli tapahtunut iso vaihtuvuutta, eli tavallaan oli paljon nuoria tekijöitä ja hän joutuikin luottamaan meihin uuteen sukupolveen sillä hetkellä. Ja hyvät oli kyllä tulokset muidenkin osalta, kun oma henkilökohtainen, että miten on asiat mennyt.

Hanne: Mutta se on kanssa kerrassaan hieno toi titteliä mikä sulla on.  Hyvin hallintoon soveltuva, mutta avaa vähän, mitä sun työ pitää sisällään.

Marko: Joo tosiaan Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja kalskahtaa hienolta, mutta ehkä tässä täytyy jopa lähteä siitä ihan Verohallinnon ydin tehtävästä. Miksi Verohallinto on olemassa? Eli me ollaan olemassa sitä varten, että me halutaan turvata verokertymä. Ja tämä oma titteli, ohjaus- ja valvontajohtaja liittyy juuri siihen, eli vastaan siitä kokonaisuudesta meidän organisaatiossa eli ohjaus- ja valvontasuunnittelusta, joka vastaa siitä, että mitä toimenpiteitä me tehdään eri asiakkaille, asiakasryhmille, jotta me turvattaisiin verokertymä. Se on pähkinänkuoressa se oma oma tehtävä. Siellä on niinku paljon porukkaa, joka sitä on toteuttamassa. Ohjaus- ja valvontapäälliköitä, jolla sitten se oikeasti on se asiantuntemus ja erityyppisiä analyytikoita. Sitä porukkaa tässä luotsaan tällä hetkellä. Hanne: No mutta kyseleekö sun kaverit sinulta, että mikä ihme tää titteli on?

Marko: No kyselee. Sinällään aikaisemmin mä olin yritysverotusyksikön valvontajohtaja, joka oli niinku hyvin selkeää, että valvoin sitä että porukka jaksaa valvoa.

Jussi: Tässä nykyisessä koronan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, niin juuri tämä verokertymä ja Verohallinnon keräämä noin 70 miljardin summa. Se varmaan jatkossakin halutaan ihan valtionkin taholta pitää mahdollisimman suurena ja mahdollisesti myöskin ainakin niin, että tämä mahdollinen pudotus ei johtuisi siitä verovajeen kasvusta. Ja tämä sunkin tehtävässäni on varmaan merkittävässä roolissa. Voisitko vähän avata meille sitä filosofiaa, jolla erotetaan vaikka verovalvonta vero-ohjauksesta?

Marko: Joo, ja mä voin laajentaa vielä tostakin kysymyksen asettelusta. Tavallaan, jos ajatellaan koko Verohallintoa, niin meillä on 2 tukijalkaa millä me yritetään se verokertymä turvata. Meillä on ensinnäkin ne hyvät palvelut, jossa me huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet ja tehdään siitä verotuksesta helppoa. Mahdollisimman automaattista ja jopa huomaamatonta, eli sitä puolta me kehitetään koko ajan, jotta me saataisiin niin kuin veronmaksu sujumaan mahdollisimman asiakasystävällisesti. No sitten, kun meidän täytyy se verokertymä turvata, niin meillä on se toinen tukijalka, joka on myös sitten se ohjaus ja valvonta, jonka avulla me varmistetaan että myös ne asiakkaat ja asiakasryhmät, jotka tarvitsee vähän ehkä semmoista niinku tuuppausta siihen, että saavat hoidettua ne velvoitteensa oikein, niin sillä ohjauksella ja valvonnalla se toteutetaan. Jos tehdään vielä jakoon sen ohjauksen ja valvonnan välille niin nekin kulkee tavallaan käsikädessä. Eli me mietitään koko aika sitä, kun valtionhallinnossa resurssit vähenee, ohenee, mikä on ihan ymmärrettävää sinänsä. Niin me yritetään mahdollisimman kevyin keinoin ja tavallaan sinänsä asiakas ystävällisin keinoin myös se ohjaus ja valvonta suorittaa. Jos me saadaan se ohjaamalla asiakkaita ja  toimimaan oikein nostamalla esiin asioita, että muistakaahan ilmoittaa korona tuet oikein. Tän tyyppisesti, niin me saadaan se pienemmällä vaivalla ja myös asiakasystävällisemmin hoidettua. Sitten se valvonta on siellä oikeastaan semmoisena selkänojan. Aina olemassa ja sen täytyy olla olemassa, kun ihminen on ihminen. Eli jos on asetettu jotain sääntöjä, lakeja, niin meiltä löytyy aina semmoisia ihmisiä, jotka mielellään niitä noudattaa. Mutta meiltä löytyy myös niitä ihmisiä, jotka ei niin kovin mielellään ja jopa semmoisia ihmisiä, jotka oikein mielellään niitä sääntöjä haluaa rikkoa.Niin totta kai Verohallinnolla on laaja skaala käytössä.

Hanne: Katsotaan miten mun käy nyt tässä seuraavassa kysymyksessä. Meinaan olisi tulossa jonkinlaista numerofaktaa. Onneks toi Markon tässä niin se varmaan sitten korjailee, eli viime vuonna tehtiin yhteensä noin 2060 verotarkastusta. Maksunpanoja tehtiin veroksi muutettuna enemmän eli noin satakolmekymmentä. Onko tämä miljardia 138 miljoonaa euroa? No niin hyvä että sä olet paikalla korjailemassa tätä mun käppiä. Mutta kerro nyt tarkemmin siis mulle ja kuulijoille tietystikin, että mitä nämä luvut oikeastaan kertoo?

Marko: Joo siis ja tavallaan jos tätäkin vähän laajentaa vielä vähän laajemmaksi, että me tehtiin verotarkastuksen viime vuonna vähemmän kuin edellisenä vuonna muutama 100 kappaletta varmaan vähemmän. Me tehtiin verotarkastajan toimesta tai meidän verotarkastaja teki paljon muun tyyppisiä toimenpiteitä, niin sanottuja kevyempiä toimenpiteitä. Jos meillä on joku tavallaan veroriski olemassa, jota meidän tulee valvoa jossain tietyssä yrityksessä ennakko odotus tästä. Yksinkertaisimmillaan verotarkastaja voikin ottaa puhelimen käteen ja lähteä tavallaan selvittää sitä tosi vapaamuotoisesti, että miten teillä tämä asia on hoidettu ja jos selviä kevyellä selvittelyä yrityksen kanssa, niin miksi turhaan avata tavallaan siitä verotarkastusta, jos asiat ovat kunnossa, jos sieltä löytyy sillä kevyemmällä selvittely jotain ohjattavaa, voidaan hoitaa se tavallaan et no jatkossa toimikaa näin ja näin. Mutta sitten tietenkin meillä on edelleen käytettävissä, jos me havaitaan, että asiat ei ole ihan kunnossa. Sitten me avataan se verotarkastus. Todetaan sitten ne mahdolliset virheet. Tehdään ne maksuunpano esitykset, niin toi ehkä tarkoittaa sitä, että nuo luvut että onnistuttiin pikkasen pienemmällä resurssilla tekee lukumääräisesti enemmän toimenpiteitä. Osa oli sitten kevyempiä ja osa edelleen niitä verotarkastuksia, mutta löydettiin niitä mitä meidän pitääkin. Eli tavallaan tutkitaan sitä, mihin on aihetta ja muuten hoidetaan asiat kevyemmin ja hyvässä yhteistyössä ja ainahan me tehdään niin joka tapauksessa. On se tarkastus minkä laatuinen tahansa niin tuota hyvässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ne tehdään ja sanotaanko myös rankemmat asiat.

Jussi: Sä otit tuon asiakaslähtöisyyden tuossa esille näiden tarkastuksen kohteiden osalta ja tämä asiakaslähtöisyys terminä esiintyy yhä enemmän ja enemmän myöskin organisaatioiden strategioissa ja niin myös meillä Verohallinnossa. Sen lisäksi meillä on selkeästi meneillään tietynlainen työkulttuurimuutos. Mitkä on siinä sun näkökulmasta ja sun tehtävissä suurimpia tai merkittävimpiä asioita. Joita sä viet läpi tehtävässä?

Marko: Yleisesti tavallaan se asiakaslähtöisyys Verohallinnon tasolla tarkoittaa sitä, että me viranomaisena entistä paremmin ymmärrettäisiin tavallaan jos nyt on kyse yritys yritysten liiketoiminnasta tai sitten henkilöistä ja tavallaan heidän verotuksesta, joka liittyy elämäntilanteisiin perin töihin, lahjoihin ynnä muihin, että me tavallaan pystytään asettumaan sinne niin kuin asiakkaan housuihin. Näin se yksinkertaisesti on. Eli tavallaan me pystytään niinku näkee, että että ollaan hoidetaanko me asioita siten, että asiakas sen ymmärtää. Ja tässä tapauksessa kyse voi olla siitä, että me ei olla aina asiakkaan kanssa samaa mieltä. Asiakaslähtöisyys ei tarkoita viranomaisella sitä, että mitä asiakas tahtoo, niin me sen kaiken toteutamme. Me pyritään siis ne palvelut ja kaikki muut tarjoamaan niin hyvinä kuin me vaan pystytään, mutta sitten kun asiat pitää hoitaa niin kuin laki sanoo, koska me kuitenkin viranomaisina se verokertymä turvataan, niin sitten me hoidetaan nekin asiat. Mutta nekin asiakaslähtöisesti siten, että asiakas ymmärtää mistä on kyse. Miksi minulle tapahtuu niinkuin tapahtuu? Jos puhutaan nyt vaikka ohjauksesta ja valvonnasta. Siellähän ääriesimerkkinä on sitten harmaan talouden torjunta. Me tehdään ihan yhteistyössä niin kuin ihan ääriesimerkkinä poliisin kanssa yhteistarkastuksen kautta isku ja on hyvin tärkeää huolehtia kuitenkin siitä asiakkaankin oikeusturvasta, vaikka me viranomaisena hoidetaan se oma roolimme niin kuin meidän lakien mukaan se pitää tehdä. Ja ehkä tähän asiakaslähtöisyyteen. Pakko nostaa esiin toinen asia, mitä me ollaan Verohallinnossa viemässä eteenpäin, niin se on itseohjautuvuus. Eli me halutaan, että meidän henkilöstö olisi mahdollisimman itseohjautuva. Me asetetaan heille selkeät tavoitteet, että mitä me halutaan saavuttaa. Mutta luotetaan myös meidän tekijöihin siinä, että he pystyy itse määrittämään ne parhaat keinot, että miten me saavutetaan asetetut tavoitteet. Ja toikin ehkä liittyy siihen asiakaslähtöisyyteen, että siinä voidaan silloin ottaa huomioon, että miten asiakas näkee sen tilanteen. Me voidaan joustaa siinä niin kuin edelleen. Toki viranomaisena lakia noudattaen. Oli varmaan kryptisesti ilmaista, mutta Verohallinto viranomaisena pystyy olemaan asiakaslähtöinen tekipä se mitä hyvänsä.

Hanne: Tässä jo tovi puhuttu aika tuhtia kamaa vai mitäs mieltä Jussi olet?

Jussi: Joo ihan vielä ei ole hiki tullut, mutta katsotaan päästäänkö sillekin tasolle.

Hanne: Kuunnellaan tähän väliin Ollin tekemä nosto Taloussanomien jutusta, joka on julkaistu nyt keväällä.

Olli: Verohallinto ennakoi, että virtuaalivaluutoista ilmoitetaan tänä keväänä aiempaa enemmän tuloja. Erityisen voimakkaasti kasvoi bitcoinien markkina-arvo viime vuonna. Virtuaalivaluuttoja ovat bitcoinin lisäksi esimerkiksi ethereum, tether ja litecoin. Yksin Bitcoinin markkina-arvo oli viime vuonna noin 540 miljardia euroa. Markkina-arvo on nelinkertaistunut vuodesta 2019. Vuosina 2017–2018 verottajalle ilmoitettiin 176 miljoonan arvosta virtuaalivaluutan luovutuksia. Voittoja summasta oli 60 miljoonaa ja voittoja ilmoittaneita tuhansia. Perjantaina bitcoinin kurssi liikkui tällä hetkellä vajaassa 59 000 dollarissa. Verohallinto valvoo tänäkin vuonna virtuaalivaluuttakauppojen ilmoitustietoja. Se myös lähettää oma-aloitteisesti tietoja virtuaalivaluuttakaupoista muihin maihin. Vuosina 2018–2019 tietoja lähetettiin sataan eri maahan niiden veroviranomaisten valvontaa varten. Lähetetyissä tiedoissa oli virtuaalivaluuttaan liittyviä luovutuksia ja muuta toimintaa 13,5 miljardin euron arvosta.

Hanne: Eikös tämäkin Marko, liity aika suoraan sun työkenttään? Kertoisitko sä vähän että mitä tällaisten uutisten taustalta löytyy?

Marko: Joo eli muun muassa virtuaalivaluuttojen, valvonnan ja monen muunkin ohjauksen ja valvonnan taustalla. Niin on oikeastaan Verohallinnon kasvanut analysointikyky yhdistettynä laajaan vertailutietojen käyttöön. Eli me vastaanotetaan kansainvälisesti paljon erityyppisiä vertailutietoja. Sen lisäksi me hankitaan aktiivisesti vertailutietoja pankeilta luottolaitoksilta, luottokortti yhtiöiltä, erilaisilta alustoilta. Ja uskalla nyt vähän ryöhistellä jopa. Suomen Verohallinto on tietojen hankinnassa, mutta erityisesti siinä analyysissä, niin me ollaan ihan maailman huippuja. Eli ollaan uskallettu kansainvälisestikin välillä hehkuttaa näillä meidän tuloksilla, mitä me ollaan saatu aikaan. Ja tämä virtuaalivaluuttojen valvonta liittyy juuri siihen ja tavallaan tuossa, mitä me esimerkiksi virtuaalivaluuttojen osalta ollaan tehty, niin me ollaan saatu selville eri tyyppisiä asioita ja havaittu, että mahdollisesti osa niistä virtuaalivaluuttatuloista on jäänyt ilmoittamatta. Niin me eri keinoin julkaistaan uutisia, missä me kerrotaan, että hei, meillä on tällaisia tietoja, että ilmoitathan tulosi. Me saatetaan tehdä vielä erityyppistä, suoraa viestintää näille asiakkaille ja sitten meillä on on jälleen selkänojana ihan viimeisenä kuitenkin se valvonta, elikkä jos näistä meidän neuvoista ei ole ottanut tarpeeksi vaarin, niin sitten me se toteutetaan viime kädessä valvontana. Me ollaan ihan niin kun tehdas siinä mielessä, että meillä on valtavasti tietoa, joka me turvallisesti käsitellään ja käytetään vaan verotustarkoituksiin.

Hanne: Hei mun on pakko kyllä kysyä ja nostaa eräs asia esille, mikä tuli yksi tilaisuudessa jossa oli Helsingin sosiaalitoimen esihenkilöä. Hän kysyy meidän edustajalta, että miten me pidetään positiivinen asiakaskokemusta yllä. Meillähän kuitenkin automaattisesti menee yli 80%. Ihan niin, ettei siis kukaan ihminen edes koske niihin tietoihin tai joudu kosketuksiin asiakkaan kanssa niin sanotusti ja pieni osa sitten tarttuu sinne haaviin ja ehkä tarvitsee sitä ohjausta ja valvontaa. Niin miten tätä positiivista asiakasfiilistä pidetään yllä?

Marko: Joo siis tohon mun mielestä tarvitaan kaiken pohjalle se, että meillä on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Eli jos nyt tekee pompun oikeastaan tuonne viestinnänkin. Eli se että Verohallinnon viestintä on monesti ollut nyt esillä siinä, että ollaan tehty rohkeita avauksia, ollaan uskallettu vähän hassutella ja kaikkea muuta. Mutta uskonpa niin, että jos Verohallinto ei viranomaisena toimisi jo todella hyvin ja tavallaan että me hoidettaisiin asiat siten että asiakkaat on meihin ihan tyytyväisiä. Niin tuollaista ei pystyisi edes tekemään. Eli uskon, että meillä on aika laaja ja hyvä asiantuntemus henkilöstöllä ja vaikka me joudutaan olemaan tosiaan asiakkaiden kanssa tekemisissä asiakkaan näkökulmasta negatiivisissa asioissa, niin me pystytään nykyisin yhä paremmin ja yhä onnistuneempi hoitamaan asiat. Ammattimaisesti perustella asiakkaalle, miksi me ohjauksessa ja valvonnassa tehdään näitä toimenpiteitä ja olemaan siinäkin, nyt voisiko sanoa, ihmismäisiä. Että ihminenhän siellä kohtaa ihmisen niissäkin tilanteissa ja molemmilla on ne omat roolinsa se, että hoitaa sen asiallisesti ja pystyy perustelemaan, miksi teemme näin niin mä uskon että se on se miten ohjauksessa ja valvonnassa saadaan todella hyvää palautetta. Muun muassa meidän verotarkastuksessa me kerätään palautetta asiakkailta ja se on vuodesta toiseen hämmästyttävän hyvää. Siis minua se ei hämmästytä, mutta monia muita tahoja se hämmästyttää. Tosiaan äsken tuossa kerrottiin, että isot maksuunpanot kuitenkin tehdään yli 100 miljoonaa ja silti asiakkaat on sitä mieltä, että me keskimäärin ja yleensä hoidetaan silläkin sektorilla, niinku todella ammattimaisesti ja hyvin se työ. Kulttuurin muutosta on tehty Verohallinnossa jo aika pitkäänkin. No siis joo, tämä ei ole mikään ihan viimeisien vuosien asiaan, vaan tämä on jo yli 10 vuoden muutos ehkä pidempikin. Koko ajan kun itse on ollut täällä, niin me ollaan liikuttu tuohon suuntaan ja se ei ole pois siitä, että me voidaan olla viranomaisena uskottavia ja me hoidetaan se meidän oma perustehtävä niin hyvin kuin mahdollista.

Jussi: Saat Marko olet ollut pitkään Verohallinnossa ja tarkastukseen liittyen tosi monenlaisissa eri tehtävissä ja sinulle on kertynyt vahva substanssiosaaminen tarkastuksen osalta. Sitten olet edennyt Verohallinnossa aina johtajatasolle saakka, niin miten sun mielestä tässä nykyisessä tehtävässä jakaantuu syvä substanssiosaaminen ja sitten varsinainen johtamistyötä?

Marko: Aika vaikea loppujen lopuksi sanoa. Oma tilanne on se, että mä oon tosiaan liikkunut täällä Verohallinnon sisällä tosi paljon eri tyyppisissä tehtävissä ja mä näen, että sekin on sitä verotuksen substanssiosaamista. Mä itseasiassa tosi hyvin tunnen sen, mitä tämä meidän verotuskoneisto eri osillaan tekee. Eli mulla on osaaminen siitä. Ja toki mulla on taustalla ihan aineellinen verotuksen substanssiosaaminen. Se ei ole enää syvää, mutta se on pohjana silleen. Mä pystyn ehkä ymmärtämään monia asioita ja ilmiöitä. Pystyn suhteellisen nopeasti semmoisella niinku abc tasolla eli en voi mennä verokonsulttien kanssa juttelemaan Korkeimman Hallinto Oikeuden ratkaisuista, tulkintalinjoista missään tapauksessa puhumaan syväälisesti. Mutta pystyn nopeasti tunnistamaan, että mistä keskustellaan. Mä oon tainnut joskus sanoi, että mä oon ohjauksen ja valvonnan yleistalonmies. Yleistalkkari eli eli mä oon paljon mukana kaikessa, mitä Verohallinnossa suunnitellaan ja tehdään siellä johtotasolla, strategisella tasolla nykyään yhä enemmän. Mutta kyllä se substanssi on siellä rinnalla mukana, ei niin vahvasti, mutta kuitenkin.

Hanne: Ennen kuin mennään Manseen, koska se on erittäin mielenkiintoinen paikka ja pitää sisällään paljon jänniä juttuja. Mutta miten sun vuosi tulee pitämään sisällänsä, minkälaisia asioita ja haasteita?

Marko: Joo meillähän on tässä menossa Verohallinnossa tekemisen ja organisoinnin muutos ja tältä osin me ollaan juuri siirtymässä kohti Verohallintotasoista keskitettyä ohjauksen ja valvonnan toimintoa, jota me ollaan tässä kovasti pystyttämässä parasta aikaa. Oma tekeminen sen ohella, että huolehditaan siitä operatiivisesta toiminnasta, mitä Verohallinnon ohjauksen ja valvonnan suhteen tekee, niin on tämän uuden valmistelua. Meillä on kiivas meininki tuon osalta meneillään. Mutta meillä on myös superhyvä porukka sitä tekemässä, että vaikka on kiirettä, niin voisi oikeastaan sanoa, että viihdyn tällä hetkellä työssäni aivan erinomaisesti.

Hanne: No mutta sehän on ihan loistavaa. Mutta mennäänkö nyt tonne Tampereen suuntaan? Mitäs Manserock sanoo sulle Jussi?

Jussi: Mä oon itse Turusta kotoisin, että siinä mielessä toi ei ihan kauheasti kiinnostaa, mutta kysytään nyt virkaan puolesta pitää. Mikä sinulla on ollut suhde Manserockiin ja näkyykö ruhjeet edelleen?

Marko: Varmaan siis näkyy edelleen. Ninku mä tossa alussa taisin mainita, niin mä oon Kangasalta siitä Tampereen vierestä kotoisin ja mun ensimmäinen levyni, tai se oli kasetti, on ollut vuonna 82. Ehkä se ilmestyi, kun olin seitsemänvuotias. Popedan Mustat enkelit, joka ei ollut ollenkaan ehkä jopa soveltuvaa niin nuorelle kuin äitikin sitä huolestui ja kuunteli "hormoni huulet". Ja kuuntelin Eppu Normaalia ja muuta, että toki sen jälkeen musiikkimaku on monipuolistunut ja ehkä kansainvälisesti. Pink Floyd ja muut sitten myöhemmässä vaiheessa, mutta kyllä nyt kaikki Eppu Normaalin stadionkeikt ja muut olen kokenut, mitä siellä on järjestetty. Edelleenkin jaksan livenä käydä Manserockia kuuntelemassa.

Jussi: Mikä se on Popedan paras biisi?

Marko: Popedan paras biisi. No ehkä, kukaan ei tätä tunne, niin se on ehdottomasti se "hormoni huulet" niinku mainitsikin.

Jussi: Pitääpä googletella.

Hanne: No mut Jussi uppoaisko paremmin joku futis juttu?

Jussi: joo joo jalkapallo uppoaa oikein hyvin ja oon Marko huomannut, kun on sinua Twitterissä seurannut, että paitsi verotuksen niin sä oot myöskin aika paljon kommentoinut jalkapalloa ja taidat olla jalkapallomiehiä?

Marko: No siis penkkiurheilu taustainen jalkapallomies. Toki olen potkinut siis palloa omien poikien kanssa, mutta en sitä itse ole koskaan millään kovalla tasolla harrastanut. Mä oon tämmönen "kloori huntteri" urheilun suhteen, että sieltä se lähtee Tappara ja Tampere. Mutta kyllä Huuhkajat erityisesti, niin tykkää seurata heidän edesottamuksia.

Jussi: Nythän on EM-kisat ihan oven takana, että sehän on jalkapalloilevalle penkkiurheilijoille niin kutkuttavaa aikaa edessä. Oletko sinä Marko oppinut jalkapallosta tai Manse rockista jotain sun johtajuuteen?

Marko: No siis ainahan urheilusta voi vetää näitä kliseisiä vetoja johtamiseen, että ylipäätään täällä verohallinnossakin kaikki tekeminen, niin se on joukkuepeliä ja siihen yhteiseen hiileen puhaltamista. Että sinänsä jalkapallo on hyvä, että nyt kun täällä ollaan kehittämässä paljon kaikkea, niin vois vetää semmoisen, että paljon syötöllään ja harvoin tulee maaleja. Mutta edetään kuitenkin ja loppujen lopuksi voitetaan.

Jussi: Joo ja peli voi olla oikein hyvää vaikkei maaleja tulisi.

Hanne: Aivan loistavaa Hei Marko, kiitos oikein paljon että sä jaoit kanssamme ajatuksiasi ja sun työnkuvaa. Oli tosi mielenkiintoista kuulla.

Marko: Kiitos, oli ilo.

Hanne:Ja toivottavasti me päästään vielä laulamaan karaokea sun kanssa ja niitä Popedan biisejä vai mitä Jussi sanoo?

Jussi: Joo eiköhän me jossain vaiheessa päästä. Mä kävin jo piikin ottamassa ja siinä mielessä toivo elää.

Marko: Karaokea voin laulaa kun edellytykset ovat kunnossa.

Hanne: Aivan mainiota. Hyvä siis kuulemisiin. Moikka moikka moi.