Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Selvitys: Yhtiö, joka laiminlyö tilintarkastusvelvoitteensa, jättää muita todennäköisemmin myös verovelvoitteensa hoitamatta

Verohallinnon tiedote, 25.9.2024

Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja kyseenalaistaa suomalaisen tilintarkastusjärjestelmän toimivuuden. Parempi tietojenvaihto viranomaisten välillä parantaisi taloustiedon luotettavuutta.

Jos yhtiöllä on puutteita hallitusta, tilinpäätöstä tai tilintarkastusta koskevissa kaupparekisteritiedoissa, se jättää muita todennäköisemmin myös verovelvoitteensa hoitamatta. Tämä selviää tuoreesta Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä, joka kartoitti sitä, mitkä osakeyhtiön hallinnolliset tekijät vaikuttavat siihen, että yhtiöt jättävät verovelvoitteet hoitamatta.  

Selvityksen perusteella osakeyhtiöissä keskeinen verovelvoitteiden laiminlyöntiä selittävä hallinnollinen tekijä on tilintarkastusvelvoitteiden laiminlyönti. Selvityksessä havaittiin, että yhtiöt, jotka laiminlyövät yhtä tai useampaa tilintarkastusvelvoitetta, laiminlyövät todennäköisemmin myös verovelvoitteita. Harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti jo vuonna 2023, että jopa neljä kymmenestä osakeyhtiöstä laiminlyö tilintarkastusvelvoitteitaan. Mikrokokoissa tilintarkastusvelvollisissa osakeyhtiöissä laiminlyöntien osuuden havaittiin olevan peräti 50 %.

Laiminlyönnit tulisi tehdä näkyviksi

Harmaan talouden selvitysyksikön johtajan Janne Marttisen mukaan selvityksen tulokset kyseenalaistavat tilintarkastusjärjestelmän toimivuuden Suomessa.

− Laiminlyönnit ovat niin yleisiä, että tilanne on haasteellinen kaikkien yritysten taloustietoja hyödyntävien tahojen kannalta. On aiheellista kysyä, voivatko viranomaiset, yrityksen yhteistyökumppanit, rahoittajat ja sidosryhmät nykytilassa luottaa siihen, että julkisissa lähteissä oleva taloustieto on luotettavaa. Yritystoiminnan läpinäkyvyyttä tulisikin lisätä, painottaa Marttinen. 

Hänen mukaansa nykytilaa voisi helposti parantaa lisäämällä Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen välistä tietojenvaihtoa.  

− Verohallinnolla on jo nykyisellään tietoja, joita tarvitaan tilintarkastusvelvoitteiden noudattamisen valvomiseksi. Jos mahdollisuuksia tietojenvaihtoon parannettaisiin lakimuutoksilla, se antaisi Patentti- ja rekisterihallitukselle paremmat mahdollisuudet valvontaan. Laiminlyönnit voitaisiin myös tehdä läpinäkyviksi esimerkiksi lisäämällä kaupparekisteriin tieto tilintarkastusvelvollisuudesta sekä siitä, onko tilintarkastusta koskevia velvoitteita noudatettu, Marttinen sanoo. 

Tilintarkastusmarkkina polarisoituu − vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan 

Mikroyritykset voivat lain mukaan tietyin osin itse päättää, miten ne järjestävät hallintonsa ja taloushallintonsa. Selvitys osoittaa, että näiden joustomahdollisuuksien hyödyntäminen heijastuu osittain myös siihen, miten hyvin yhtiö hoitaa verovelvoitteensa. Esimerkiksi yhtiöt, jotka olivat valinneet tilintarkastajakseen suuren tilintarkastusyhteisön, hoitivat verovelvoitteensa asianmukaisesti todennäköisemmin kuin ne, joiden tilintarkastajana oli joku muu taho.  

 Marttisen mukaan tulokset voivat selittyä sillä, että tilintarkastusyhteisöt hyväksyvät asiakkaikseen matalan riskitason yrityksiä.   

− Pyrkimykset hallita asiakasriskiä voivat johtaa siihen, että myös tilitoimistot ja rahoituslaitokset valitsevat asiakkaansa aikaisempaa varovaisemmin. Jos markkinoiden polarisoituminen jatkuu, sillä voi arviomme mukaan olla merkitystä myös harmaan talouden torjunnassa, Marttinen sanoo. 

 Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki noin 27 000 mikrokokoisen, tilintarkastusvelvollisen osakeyhtiön veroilmoitustietoja ja verovelvoitteiden hoitoa. Verovelvoitteilla tarkoitetaan elinkeinotoiminnan veroilmoituksen antamista oikein ja ajallaan sekä yhteisöveron maksamista ajallaan.  

 Selvityksen keskeiset havainnot:

  • Mikrokokoisista tilintarkastusvelvollisista osakeyhtiöistä 50 prosentilla havaittiin tilintarkastusvelvoitteiden laiminlyöntejä (13 551 yhtiöllä tarkastelluista 27 070 yhtiöstä)
  • Mukautetun tilintarkastuskertomuksen saaneet yhtiöt laiminlyövät verovelvoitteitaan todennäköisemmin kuin vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen saaneet yhtiöt.  
  • Tilintarkastajan valinta vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti yhtiö laiminlyö verovelvoitteitaan: suurten tilintarkastusyhteisöjen asiakkailla on pienempi todennäköisyys verovelvoitteiden laiminlyöntiin kuin muiden tahojen tilintarkastamilla asiakkailla. Suurin todennäköisyys verovelvoitteiden laiminlyöntiin on yhtiöillä, joilta tilintarkastajan rekisteröintitieto puuttuu.

Lisätietoa:

Linkki selvitykseen: Harmaa talous & talousrikollisuus

Sivu on viimeksi päivitetty 25.9.2024