Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2018

Tietokantataulukot (avautuu uuteen välilehteen)

Verovuoden 2018 kiinteistöverotus valmistui elokuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle kahdelle miljoonalle asiakkaalle (+0,3 %) yhteensä 1 833 miljoonaa euroa, mikä oli 39 miljoonaa euroa (+2,2 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrä kasvu oli hitaampaa kuin vuonna 2017, jolloin kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,1 prosenttia.

Kiinteistövero perustuu kiinteistön sijaintikunnan määräämään kiinteistöveroprosenttiin sekä kiinteistön verotusarvoon. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana kiinteistöveron määrä on yli kaksinkertaistunut veroprosenttien ja verotusarvojen nousun seurauksena. Kiinteistöveron tuoton kasvuun vuonna 2018 vaikuttivat etenkin yleisen kiinteistöveroprosentin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin ylärajan nosto. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Kiinteistöjen verotusarvot ja kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2018 kiinteistöveron perusteena olevien kiinteistöjen verotusarvot ovat 231 miljardia euroa, josta rakennusten osuus on 184,6 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 46,4 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 1,0 prosenttia ja maapohjan 1,6 prosenttia. Lisäksi yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 41 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 27 kunnassa, muiden asuinrakennusten veroprosentti 44 kunnassa ja voimalaitosrakennuksen veroprosentti 36 kunnassa. Yleinen kiinteistöveroprosentti laski 8 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 4 kunnassa ja voimalaitosrakennusten veroprosentti 3 kunnassa.

Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2018 (xls)

Kiinteistöverojen jakautuminen

Henkilöasiakkaita (luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti 93 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (30 %). Osakeyhtiöillä (20 %) ja asunto-osakeyhtiöillä (21 %) on noin viidenneksen osuus, kiinteistöosakeyhtiöillä 14 prosentin osuus ja loput noin 14 prosenttia jakautuu julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.

Kiinteistöveron suuruuden mukaan jaoteltuna suurin osa (98 %) henkilöasiakkaiden kiinteistöveroista on alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 286 euroa. Yhteisöillä ja muilla yrityksillä maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat yli 10 000 euroa.

Reilu kolmannes kiinteistöverosta kertyy Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten kiinteistöveroa kertyy Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta, joiden osuudet ovat noin 8 prosenttia.

Lähes 73 prosenttia, euroissa 1,34 miljardia (+2,3 %) kiinteistöverosta kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on reilut 27 prosenttia, euroissa 0,5 miljardia (+2,1 %). Maapohjan osuus kiinteistöverosta on siten 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin sen osuus verotusarvosta, mikä kertoo, että maapohjia verotetaan tyypillisesti korkeammalla veroprosentilla kuin rakennuksia (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 17 euroa, joten maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät. Kiinteistöveron määrä jää alle 17 euron 2,2 prosentilla asiakkaista.