Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden metsätaloustiedot verovuonna 2023

Puun myyntituloja henkilöasiakkaille yli 2,2 miljardia euroa

Puukauppa jatkui verovuonna 2023 vilkkaana ja puun myyntituloja kertyi henkilöasiakkaille noin 2,27 miljardia euroa. Euromääräisesti puun myyntitulot ylsivät edellisen vuoden tapaan uuteen ennätykseensä ja kasvoivat vuoteen 2022 verrattuna noin 186 miljoonalla (+8,9 %). Vaikka euromääräisesti puun myyntitulot ylsivät korkeammalle tasolle kuin aiempina vuosina, korkean inflaation vuoksi ne jäivät reaaliarvoltaan hieman alemmalle tasolle kuin vuonna 2021 ylittäen kuitenkin vuoden 2022 tason.

Puun myyntitulojen euromääräinen kasvu vuonna 2023 johtui etenkin pystykauppatulon veronalaisen määrän kasvusta 8,2 prosentilla 1,73 miljardista 1,87 miljardiin euroon. Myös hankintakauppojen myyntitulo kasvoi 12,7 prosentilla 333,9 miljoonasta 376,4 miljoonaan euroon. Polttopuu- ja joulukuusikaupoista saatu tulo kasvoi 6,4 prosentilla 21,1 miljoonaan euroon. Pystykaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa ostaja huolehtii hakkuusopimuksessa määritellyn puutavaran hakkuusta ja kuljettamisesta käyttöpaikalleen. Hankintakaupassa puolestaan metsänomistaja toimittaa sovitun puutavaran ostajalle tiettynä aikana ja puun kauppahinta sisältää korvauksen sekä myydystä puusta että puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta. Jos hakkuu- ja kuljetustyön eli hankintatyön tekee metsänomistaja itse, metsätalouden pääomatulon määrä lasketaan vähentämällä puun myyntitulosta hankintatyön arvo.

Kuva 1: Puun myyntitulot verovuosina 2014–2013

Pinotussa pylväskaaviossa suurin osa puun myyntituloista vuosina 2024–2023 on tullut pystykaupasta, toiseksi suurin osa hankintakaupasta ja pienin osa polttopuu- ja joulukuusikaupoista. Euromääräinen puun myyntitulo on vuosittain kasvanut vuosien 2014 ja 2023 välillä edellisestä vuodesta lukuun ottamatta vuosia 2015, 2019 ja 2020, jolloin pyyn myyntitulot laskivat edellisestä vuodesta.

Sekä metsätalouden puhdas pääomatulo että tappiollinen pääomatulo kasvoivat reippaasti vuonna 2023

Vuodelta 2023 metsätalouden tietoja ilmoitti yhteensä noin 224 600 henkilöasiakasta, joista luonnollisia henkilöitä oli 76,3 prosenttia, verotusyhtymiä 16,4 prosenttia ja kuolinpesiä 7,3 prosenttia. Metsätalouden tietoja ilmoittaneiden henkilöasiakkaiden kokonaismäärä on laskenut vuodesta 2018 5,1 prosentilla. Erityisesti laskua on ollut metsätalouden tietoja ilmoittavien kuolinpesien määrässä (-18,5 %). Myös luonnollisten henkilöiden määrä on laskenut (-5,3 %). Metsätalouden tietoja ilmoittaneiden yhtymien määrä on puolestaan tällä aikavälillä kasvanut (+3,2 %).

Vuonna 2023 metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneiden osuus kaikista metsätalouden tietoja ilmoittaneista kasvoi hieman ja oli 40,2 prosenttia (vuonna 2022 vastaava osuus 39,9 %). Metsätalouden tappiollista pääomatuloa ilmoittaneiden osuus puolestaan laski 52,1 prosenttiin (vuonna 2022 52,5 %). Loput ilmoittajista (7,6 %) tekivät verovuodelta nollatuloksen.

Metsätalouden puhdasta pääomatuloa syntyy, jos verovuoden veronalaisten metsätulojen ja vähennyskelpoisten menojen välinen erotus on positiivinen. Metsätalouden tietoja ilmoittaneiden määrän aleneminen näkyy myös metsätalouden puhdasta pääomatuloa verovuonna 2023 ilmoittaneiden määrässä, joka laski edellisestä vuodesta 90 400 metsänomistajaan (-0,3 %). Vaikka metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneiden määrä laski, ilmoitetun metsätalouden puhtaan pääomatulon kokonaismäärä kasvoi 142,2 miljoonalla (+10,0 %) 1,56 miljardiin euroon. Kokonaissumman kasvua selittää metsänomistajien keskimääräisen metsätalouden pääomatulon kasvu noin 1 600 eurolla 17 266 euroon vuonna 2023 (mediaani 8 662 euroa).

Tappiollista pääomatuloa syntyy, jos verovuoden veronalaisten metsätulojen ja vähennyskelpoisten menojen välinen erotus on negatiivinen eli vuosimenot ylittävät metsistä saatavat veronalaiset tulot. Jos puun myyntiä ei verovuonna juurikaan ole ollut, mutta tarpeellisia metsänhoitotöitä on tehty, jää metsätalouden tulos monella tappiolliseksi. Metsätalouden tappiollista pääomatuloa ilmoitti noin 117 100 metsänomistajaa (-1,7 % vuodesta 2022), yhteensä 176,4 miljoonaa euroa (+20,7 %). Keskimääräinen metsätalouden tappiollinen pääomatulo oli 1 506 euroa vuonna 2023 (mediaani 650 euroa).

Koska puolisot ilmoittavat metsätalouden tietonsa usein yhteisellä veroilmoituksella, yllä mainitut luvut eivät kerro metsänomistajakohtaisista tuloista ja tappioista vaan kuvaavat ainoastaan veroilmoituskohtaisia tietoja. Luvuissa ei myöskään ole huomioitu metsätalouden yrittäjävähennystä. Esitetyt luvut ovat nimellisiä, eli niissä ei ole huomioitu inflaation vaikutuksia.

Kuva 2: Metsätalouden puhdas pääomatulo ja tappiollinen pääomatulo vuosina 2014–2013

Vuosien 2014 ja 2023 välillä metsätalouden puhtaan pääomatulon määrä on laskenut vain vuosina 2015, 2019 ja 2020. Muina vuosina määrä on noussut edellisvuodesta. Tappiollisen pääomatulon määrä on puolestaan pienentynyt samalla aikavälillä vain vuosina 2016, 2018 ja 2021. Muina vuosina tappiollisen pääomatulon määrä on kasvanut.

Verovelvollisen kotikuntaan perustuvan alueellisen tarkastelun perusteella metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi vuonna 2023 eniten Lapissa (+23,4 %) ja toiseksi eniten Pohjanmaalla (+19,5 %). Metsätalouden puhtaan pääomatulon määrä laski vuoteen 2022 verrattuna ainoastaan Ahvenanmaalla (-9,5 %), jossa myös metsätalouden puhtaan pääomatulon saajien lukumäärä laski 13,1 prosentilla edellisestä vuodesta.

Kuva 3: Metsätalouden puhtaan pääomatulone vuosimuutos aluettain vuonna 2023

Metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi vuonna 2023 eniten Lapissa (+23,4 %), toiseksi eniten Pohjanmaalla (+19,5 %) ja kolmanneksi eniten Satakunnassa (+15,7 %). Uudellamaalla kasvua tuli 14 prosenttia, Keski-Suomessa 12,7 prosenttia, Varsinais-Suomessa 12,2 prosenttia, Pirkanmaalla 11,9 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 11,8 prosenttia. Pohjois-Karjalassa metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi 11,7 prosenttia, Kainuussa 9,9 prosenttia, Kymenlaaksossa 8,1 prosenttia, Päijät-Hämeessä 7,3 prosenttia, Pohjois-Savossa 6,8 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 6,7 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 5,6 prosenttia. Etelä-Karjalassa kasvua tuli 4,4 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla 4,1 prosenttia ja Etelä-Savossa 3,7 prosenttia. Ahvenanmaalla metsätalouden puhdas pääomatulo pieneni 9,5 prosenttia. Koko maan tasolla metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi 10,0 prosentilla.

Suurin osa metsätalouden puhtaasta pääomatulosta maatalouden harjoittajille

Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna maatalouden harjoittajat saivat vuonna 2023 suurimman osan (40,3 %) metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, yhteensä noin 628,8 miljoonaa euroa. Heidän keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulonsa oli 35 233 euroa, mikä on selvästi korkeampi arvo kuin muilla tulonsaajaryhmillä. Maatalouden harjoittajiksi tilastolla katsotaan henkilöt, joilla yli puolet veronalaisista kokonaistuloista muodostuu maatalouden ja elinkeinotoiminnan tuloista ja joilla maatalouden tulot ovat suuremmat kuin elinkeinotoiminnan tulot. Tämän määrittelyn mukaisia maatalouden harjoittajia oli 19,7 prosenttia kaikista metsätalouden puhtaan pääoman saajista vuonna 2023.

Kuva 4: Metsätalouden puhdas pääomatulo tulonsaajaryhmittäin vuonna 2023

Ympyräkaavioiden mukaan maatalouden harjoittajien osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 40,3 prosenttia, mutta heidän osuutensa metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista oli vain 19,7 prosenttia. Toiseksi suurin osuus (19,5 %) metsätalouden puhtaasta pääomatulosta meni yhtymille, joita oli 16,6 prosenttia metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista. Palkansaajien osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 12,9 prosenttia ja osuus metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista 20,7 prosenttia. Eläkeläisten osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 11,1 prosenttia ja osuus metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista 25,7 prosenttia.

Toiseksi suurimman osuuden, 303,7 miljoonaa euroa (19,5 %), metsätalouden puhtaasta pääomatulosta saivat yhtymät, joita oli 16,6 prosenttia metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista. Yhtymien keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli 20 275 euroa.

Palkansaajien ja eläkeläisten yhteenlaskettu osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli vain 24 prosenttia, vaikka heitä oli lukumääräisesti yhteensä hieman yli 46 prosenttia kaikista metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista. Palkansaajien keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli noin 10 700 euroa ja eläkeläisten noin 7 500 euroa.

Kuva 5: Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo tulonsaajaryhmittäin vuosina 2014–2013

Viivakaaviossa keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo on tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna korkein maatalouden harjoittajilla, toiseksi korkein yhtymillä, kolmanneksi korkein pääomatulon saajilla ja neljänneksi korkein kuolinpesillä. Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo on kolmanneksi matalin palkansaajilla, toiseksi matalin muut-luokkaan kuuluvilla henkilöasiakkailla ja matalin eläkeläisillä. Tulonsaajaryhmä määräytyy oikeudellisen muodon tai saatujen tulojen rakenteen perusteella. Esimerkiksi, jos henkilö on saanut palkkatuloja verovuoden aikana vähintään 10 000 euroa ja niiden osuus veronalaisista kokonaistuloista on yli 50 %, kuuluu henkilö Palkansaaja-ryhmään. Maatalouden harjoittajaksi katsotaan henkilö, jolla yhteenlasketut maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulot verovuodelta ovat vähintään 10 000 euroa ja niiden osuus veronalaisista kokonaistuloista on yli 50 %. Lisäksi maatalouden tulo on suurempi kuin elinkeinotoiminnan tulo.

Luonnollisten henkilöiden metsätalouden keskimääräinen puhdas pääomatulo korkein Päijät-Hämeessä

Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta suurimman osan (11,5 %) saivat vuonna 2023 henkilöt, joiden kotikunta sijaitsi Uudellamaalla. Pohjoissavolaiset saivat vuonna 2023 toiseksi suurimman osan metsätalouden puhtaasta pääomatulosta (9,8 %) ja pirkanmaalaiset kolmanneksi suurimman osan (9,3 %). On hyvä huomata, että eri maakuntien osuuksiin eri vuosina vaikuttavat osaltaan maakunnasta toiseen siirtyneet kunnat, esimerkiksi Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon vuoden 2021 alussa.

Kuva 6: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen alueittain vuonna 2023

Palkkikaavio kertoo luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautumisesta eri maakuntien välillä vuonna 2023. Eri maakunnat metsätalouden puhtaan pääomatulo-osuuden mukaan järjestettynä ovat seuraavat: Uusimaa (11,5 %), Pohjois-Savo (9,8 %), Pirkanmaa (9,3 %), Keski-Suomi (8,2 ), Etelä-Savo (7,9 %), Pohjois-Pohjanmaa (6,4 %), Pohjois-Karjala (6,2 %), Etelä-Pohjanmaa (5,2 %), Päijät-Häme (5,1 %), Varsinais-Suomi (5,0 %), Satakunta (4,5 %), Etelä-Karjala (4,0 %), Pohjanmaa ja Kanta-Häme (3,9 %), Kymenlaakso (3,1 %), Lappi (2,6 %), Kainuu (1,9 %), Keski-Pohjanmaa (1,3 ) ja Ahvenanmaa (0,3 %).

Vaikka uusimaalaiset saivat suurimman osan metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, päijäthämäläisillä metsätulot olivat keskimääräisesti tarkasteltuna korkeimmat. Jo seitsemättä vuotta putkeen luonnollisten henkilöiden saama keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli suurimmillaan Päijät-Hämeessä (23 013 euroa). Toiseksi suurin se oli vuonna 2023 Kanta-Hämeessä (21 034 euroa) ja pienimmillään Ahvenanmaalla (5 950 euroa). Metsätalouden pääomatulon mediaani oli keskiarvoa merkittävästi pienempi, noin 8 400 euroa koko maan tasolla tarkasteltuna. Keskiarvon ja mediaanin laskennassa on huomioitu annettujen veroilmoitusten lukumäärä ja koska puolisot usein ilmoittavat tietonsa yhteisellä ilmoituksella, kuvaavat tunnusluvut veroilmoituksilla ilmoitettujen tietojen keskiarvoa ja mediaania.

Kuva 7: Luonnollisten henkilöiden keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo vuonna 2023

Luonnollisten henkilöiden keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo vuonna 2023 oli koko maassa 16 518 euroa. Maakunnista keskiarvo oli korkeimmillaan Päijät-Hämeessä (23 013 euroa), Kanta-Hämeessä (21 034 euroa), Etelä-Savossa (19 826 euroa) ja Pirkanmaalla (19 572 euroa). Alimmillaan keskiarvo oli Ahvenanmaalla (5 950 euroa).

Metsätalouden pääomatuloa eniten 60-69 vuotiaille

Vuonna 2023 suurimman osan (25,4 %) metsätalouden pääomatulosta saivat 60-69 vuotiaat, joita metsätalouden pääomatuloa ilmoittaneiden kokonaismäärästä oli 26,1 %. Toiseksi suuren osuuden pääomatulosta (22,5 %) saivat 50-59-vuotiaat, joita ilmoittajista oli 20,9 prosenttia.

Kuva 8: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen ikäluokittain vuonna 2023

Yhdistelmäkaaviossa eri ikäluokkien osuudet luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: 60–69-vuotiaat (25,4 %), 50–59-vuotiaat (22,5 %), 70–79-vuotiaat (20,1 %), 40–49-vuotiaat (14,7 %), 30–39-vuotiaat (7,5 %) ja 80–89-vuotiaat (7,2 %). Eri ikäluokkien osuudet metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneista luonnollisista henkilöistä ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: 60–69-vuotiaat (26,1 %), 70–79-vuotiaat (22,8 %), 50–59-vuotiaat (20,9 %), 40–49-vuotiaat (13,4 %), 80–89-vuotiaat (7,5 %), 30–39-vuotiaat (6,9 %), 18–29-vuotiaat (1,4 %) ja yli 90-vuotiaat (1,1 %).

Vaikka 60-69 vuotiaat saivat suurimman osuuden metsätalouden pääomatulosta, korkein metsätalouden pääomatulojen mediaani oli 40-49-vuotiailla (9 251 euroa), toiseksi suurin 50-59-vuotiailla (9 090 euroa) ja kolmanneksi suurin 30-39-vuotiailla (8 645 euroa).

Kuva 9: Luonnolisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon mediaani ikäluokittain vuonna 2023

Palkkikaavio kuvaa eri ikäluokkiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon mediaaneja. Mediaani on korkein ikäluokassa 40–49 (9 251 euroa) ja matalin ikäluokassa 0–17 (7 070 euroa).

Metsätalouden yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys

Metsätalouden pääomatulon kasvu näkyi myös myönnetyn metsätalouden yrittäjävähennyksen määrän kasvuna. Verovuonna 2023 metsätalouden yrittäjävähennystä myönnettiin 127 933 metsänomistajalle (-0,4 %), yhteensä 77,8 miljoonaa, mikä oli 7,1 miljoonaa euroa (+10,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Metsätaloudessa 5 prosentin yrittäjävähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen ja se lasketaan luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille metsätalouden positiivisesta nettotuloksesta. Positiiviseen nettotulokseen voi sisältyä myös sellaista metsätalouden pääomatuloa, jota on saatu verotusyhtymien kautta. Jos verovuoden metsätalouden kokonaistulos jää tappiolliseksi, metsätalouden tappiollista pääomatuloa ei pienennetä verotuslaskennassa 5 prosentilla.

Kuva 10: Metsätalouden yrittäjävähennys vuosina 2017–2023

Metsätalouden yrittäjävähennyksen euromäärä ja saajien lukumäärä ovat vaihdelleet vuosien 2017–2023 aikana. Alimmillaan vähennyksen euromäärä on ollut vuonna 2020 (50 miljoonaa euroa) ja korkeimmillaan vuonna 2023 (77,8 miljoonaa euroa). Saajien lukumäärä on ollut alimmillaan vuonna 2020 (119 382 kappaletta) ja korkeimmillaan vuonna 2018 (134 549 kappaletta).

Lahjaksi saadusta metsästä tietyillä ehdoilla tehtävää metsälahjavähennystä sai vuonna 2023 252 asiakasta (+21,7 %), yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Tämä oli noin 780 000 euroa (+32,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen metsälahjavähennys nousi vuoden 2022 11 815 eurosta 12 816 euroon, kun puolestaan mediaani laski 8 158 eurosta 7 942 euroon. Myös metsälahjavähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen.

Kuva 11: Metsätalouden metsälahjavähennys vuosina 2017–2023

Metsätalouden metsälahjavähennyksen euromäärä on kasvanut joka vuosi vuosien 2017–2023 aikana lukuun ottamatta vuotta 2019, jolloin metsälahjavähennyksen määrä pieneni 0,3 miljoonalla eurolla. Alimmillaan vähennyksen euromäärä on ollut vuonna 2017 (1,0 miljoonaa euroa) ja korkeimmillaan vuonna 2023 (3,2 miljoonaa euroa). Saajien lukumäärä on vuosien 2017 ja 2023 välillä kasvanut joka vuosi. Vuonna 2017 saajien lukumäärä oli 54 kappaletta ja vuonna 2023 252 kappaletta.

Lisätietoja

Verovuoden 2023 metsätalouden tilastot on julkaistu Verohallinnon tilastotietokannassa. Tilastot löytyvät tilastotietokannan Elinkeinovero-osion alta.

Sivu on viimeksi päivitetty 4.12.2024