Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen

Tässä ohjeessa käsitellään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden ja laitteiden hankintamenon vähentämistä metsätalouden pääomatulojen verotuksessa.

Tämä ohje korvaa 30.11.2021 annetun samannimisen ohjeen (VH/4130/00.01.00/2021). Ohjeeseen on lisätty luku 5.7, jossa selvitetään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa käytettäviin koneisiin kohdistuviin vahinkoihin saatujen vakuutuskorvausten verotusta. Lisäksi ohjeeseen on tehty vähäisiä esimerkkien ja ohjelinkitysten päivityksiä.

1 Johdanto

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 54 §:n mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Metsätalouden pääomatuloon kohdistuvia menoja ovat TVL 56 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan muun ohessa metsätalouteen liittyvien koneiden ja kaluston hankinta- ja käyttömenot.

Metsätalouden harjoittajan hankkimien erilaisten koneiden ja laitteiden hankintamenon vähentämisen kannalta keskeinen kysymys on, käytetäänkö niitä pääasiallisesti juuri metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan, vai liittyykö koneen käyttö pääosiltaan muuhun veronalaiseen tulonhankintaan, verovapaan tulon hankintaan tai yksityistalouteen.

Jos koneen hankintameno on vähennyskelpoinen metsätalouden pääomatulojen verotuksessa, on lisäksi ratkaistava jaksotuskysymys, eli vähennetäänkö hankintameno vuosimenona vai poistoina.

2 Koneen ja laitteen hankintamenon vähennyskelpoisuus metsätalouden pääomatulojen verotuksessa

2.1 Yleiset edellytykset

Metsätalouden harjoittamisessa käytettäviä koneita ja laitteita voidaan yleensä käyttää myös yksityistaloudessa, verovapaan metsätalouden tulon hankinnassa taikka maatalouden, porotalouden tai elinkeinotoiminnan tulonhankinnassa siten, että niiden pääasiallinen käyttö voi liittyä muuhun kuin metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan.

Tämän vuoksi pelkkä metsän omistaminen tai hallitseminen ei oikeuta suoraan kirjaamaan koneita tai laitteita metsätalouden kalustoon tai vähentämään niiden hankintamenoja vuosimenoina metsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Hankintamenon vähentämisen edellytyksenä on, että konetta todella käytetään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa.

Metsätalouden pääomatulon hankinnassa koneita käytetään esimerkiksi erilaisiin metsänhoitotöihin sekä itse tehtävään myytävän puutavaran valmistamiseen ja kuljetukseen eli TVL 63 §:ssä tarkoitettuun ansiotulona verotettavaan hankintatyöhön.

Myös hankintatyötä tehtäessä käytettävien koneiden hankintameno vähennetään metsätalouden pääomatulosta. Hankintakaupalla saadun puunmyyntitulon pääomatulo-osuutena pidetään TVL 43 §:n 1 momentin mukaan puun myyntituloa vähennettynä hankintatyön arvolla. Pääomatulona verotettavaan hankintakauppatuloon sisältyy siten myös korvaus hankintatyön tekijän käyttämistä koneista, ja vain puutavaran valmistajan tai kuljettajan oman työn eli hankintatyön arvo vähennetään pääomatulosta ansiotulona verotettavaksi. Koska koneiden käytöstä muodostuu pääomatulona verotettavaa tuloa, vähennetään hankintatyössä käytettävien koneiden hankintamenot vastaavasti metsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Lisätietoa hankintakauppatuloon ja hankintatyöhön kohdistuvien menojen vähentämisestä on ohjeessa Hankintatyö verotuksessa.

Koneen ja laitteen metsätalouskäyttö tulee voida osoittaa metsätalouden veromuistiinpanoihin liitettävillä selvityksillä. Metsätalouden harjoittajan on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 12 §:n mukaan pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin verotuksessa tarvittavat tiedot sisältyvät riittävästi eriteltyinä. Verotusmenettelystä annetun lain nojalla annetussa Verohallinnon päätöksessä muistiinpanovelvollisuudesta (563/2017) annetaan tarkempia määräyksiä muistiinpanojen sisällöstä.

Muistiinpanovelvollisuutta koskevan Verohallinnon päätöksen 2 §:n mukaan muistiinpanovelvollisen verovelvollisen on tehtävä tuloista ja menoista sellaiset muistiinpanot, joista ja joihin liitettävistä tositteista käyvät riittävästi eriteltyinä selville tulot ja niistä johtuvat menot. Verohallinnon päätöksen 5 §:n mukaan metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen muistiinpanoihin on erikseen sisällytettävä selvitys koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista, hankintamenon poistosta ja menojäännöksestä.

Esimerkiksi mönkijöiden ja moottorikelkkojen kaltaisten koneiden osalta on tarvittaessa pystyttävä selvittämään, että kone soveltuu ominaisuuksiltaan metsätalouden tarpeisiin ja on tehokkuudeltaan riittävä metsätalouskäyttöön. Käytettävissä on myös oltava tehtävien töiden kannalta tarpeelliset koneen lisävarusteet, esimerkiksi tukkikärry tai reki ja maatilakuormain.

Koneen toteutuneen metsätalouskäytön voi selvittää muistiinpanoihin liitettävällä ajopäiväkirjalla tai vastaavalla laskelmalla, josta selviää tehdyt metsätyötunnit tai -kilometrit tarvittaessa metsäkuvioittain sekä toisaalta koneen kokonaiskäyttötunnit tai -kilometrit verovuoden aikana.

Metsätilan hankkimiseen liittyvää koneen käyttöä ei katsota metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan kohdistuvaksi. Koneen käytön todellisista kustannuksista muodostuu tällöin kuitenkin metsän hankintamenoa, jonka perusteella määräytyy TVL 55 §:ssä tarkoitettu metsävähennysoikeus. Metsätiloihin tutustumiseen kohdistuva koneen (esimerkiksi kuvauskopterin eli dronen) käyttö on kokonaan vähennyskelvotonta, jos tilan hankinta ei toteudu.

Hankitun koneen nimikkeellä ei ole merkitystä koneen hankintamenon vähennyskelpoisuutta arvioitaessa. Esimerkiksi ”maastomönkijänä” hankitun mönkijän hankintamenon vähennyskelpoisuus metsätalouden pääomatulojen verotuksessa arvioidaan samoilla perusteilla kuin rekisteröimistä vaativien ”maantiemönkijöiden” tai ”traktorimönkijöiden”.

Metsätalouden harjoittajan omistaman metsämaan pinta-alalla on merkitystä arvioitaessa metsätalouden tulonhankinnan jatkuvuutta ja vakaata tulonhankkimistarkoitusta, mutta pinta-ala ei suoraan ratkaise koneen hankintamenon vähennyskelpoisuutta. Isokaan metsäpinta-ala ei oikeuta vähentämään koneen hankintamenoa metsätalouden pääomatulojen verotuksessa, ellei näyttöä koneen käytöstä metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan ole. Toisaalta pienelläkin metsätilalla voidaan koneita käyttää aktiivisesti metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan, jolloin vähennysoikeus muodostuu.

Myöskään koneen hankintahinnalla ei ole merkitystä arvioitaessa sen hankintamenon vähennyskelpoisuutta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Samat periaatteet pätevät kaikkien koneiden hankintamenojen vähennyskelpoisuutta selvitettäessä. Esimerkiksi kalliiden metsätraktoreiden osalta olennaista on selvittää, kohdistuuko niiden pääasiallinen käyttö verovelvollisen omaan metsätalouteen vai paremminkin nimikkeestään huolimatta maatalouden tulona tai elinkeinotulona verotettavaan urakointiin.

Jos konetta vaihdetaan uudempaan, ei ole merkitystä sillä, onko vaihtokone kuulunut metsätalouden kalustoon, vaan uuden koneen hankintamenon vähennyskelpoisuus metsätalouden pääomatulojen verotuksessa arvioidaan erikseen osto- eli vaihtoajankohdan olosuhteiden perusteella.

Jos kone hankitaan useamman omistajan nimiin yhteisenä, mutta kunkin osaomistajan omaan metsätaloustoimintaan, vähentää kukin omistaja koneen hankintamenosta ja käyttökuluista omistusosuuttaan vastaavan osan. Metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan konetta käyttävä osaomistaja voi vähentää oman osuutensa hankintamenosta ja kuluista, vaikka kone olisikin toisella osaomistajalla vähennyskelvottomassa yksityiskäytössä.

Yhteisesti omistetuilla metsätiloilla käytettävät koneet voivat olla osakkaiden yhteisesti hankkimia tai yksittäisten osakkaiden nimiin hankittuja. Verotusyhtymä on vain TVL 4 §:ssä tarkoitettu verotuksen laskentasubjekti, joka ei voi suoraan omistaa mitään. Verotusyhtymän käsitettä, muodostumisperiaatteita sekä metsätaloutta harjoittavan verotusyhtymän käsittelyä verotuslaskennassa on kuvattu tarkemmin ohjeessa Verotusyhtymän verotus. Verotusyhtymän metsätalouden tulonhankinnassa käytettävien, osakkaiden omistamien koneiden hankintamenot vähennetään verotusyhtymän veroilmoituksella. Verovähennyshyötyä saavat metsätilaan kohdistuvien omistusosuuksiensa mukaisesti tällöin muutkin kuin koneen omistava osakas.

Jos metsänomistajan omaan metsätaloustoimintaansa hankkimaa konetta käytetään myös verotusyhtymän metsätaloudessa, tehdään metsänomistajan oman metsätalouden verotuksessa luvussa 5.7. kuvattu menokorjaus. Metsänomistajan omia metsätalouden pääomatuloja lisäävä menojen korjauserä voidaan merkitä samansuuruiseksi vähennykseksi verotusyhtymän metsätalouden veroilmoitukselle.

Myös TVL 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa puolisoiden yhteisesti harjoittamassa metsätaloudessa koneiden poistot ja käyttökulut vähennetään puolisoiden yhteisellä metsätalouden veroilmoituksella, vaikka koneet olisikin hankittu vain toisen puolison nimiin.

Koneen hankintamenoa ei saa vähentää siltä osin kuin hankintaan on mahdollisesti saatu verovapaata avustusta tai muuta korvausta. Jos vähennys kuitenkin on verotuksessa hyväksytty, luetaan tällainen avustus tai korvaus metsätalouden pääomatuloksi TVL 56 §:n 2 momentin mukaisesti.

2.2 Polttopuiden valmistamiseen ja kuljetukseen tarkoitetut koneet ja laitteet

Veronalaista metsätalouden pääomatuloa ei TVL 43 §:n 3 momentin mukaan ole lämmitykseen tai muuhun verovelvollisen omaan kulutuskäyttöön otetun puutavaran arvo. Yksityistalouden käyttöön otettujen polttopuiden valmistamisessa ja kuljettamisessa käytettävien koneiden ja laitteiden hankintamenot ja käyttömenot eivät vastaavasti ole vähennyskelpoisia metsätalouden pääomatulosta, eikä koneen käyttöä tältä osin katsota veronalaiseksi metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon.

Omasta metsästä myytäväksi otettujen polttopuiden valmistukseen käytettävien koneiden ja laitteiden hankintamenot ovat puolestaan vähennyskelpoisia, koska polttopuiden myyntitulo on TVL 43 §:ssä tarkoitettua metsätalouden pääomatuloa.

Esimerkiksi pilkekoneen eli klapikoneen tai halkomakoneen hankintamenon vähennyskelpoisuuden metsätalouden pääomatulojen verotuksessa ratkaisee siis se, valmistetaanko sillä polttopuuta myytäväksi vai omaan käyttöön. Vähennyskelpoisuutta osoittavaa myyntitoiminnan laajuutta ja jatkuvuutta voidaan tarvittaessa selvittää metsätalouden veromuistiinpanoihin liitettävillä selvityksillä polttopuiden markkinointikanavasta ja varastointijärjestelyistä.

Laissa metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) velvoitetaan metsänomistaja poistamaan metsästä määräaikaan mennessä paitsi myytäväksi valmistettu puutavara myös sellaiset myrskyn tai muun luonnontuhon vahingoittamat havupuut, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita kuusia enemmän kuin 10 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti tai vahingoittuneita mäntyjä enemmän kuin 20 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti. Jos metsätalouden harjoittaja tällaisessa tapauksessa korjaa puut metsästä ja kuljettaa ne tien varteen myyntiin, kaikki kalusto- ja vuosimenot ovat tältä osin vähennyskelpoisia. Jos sen sijaan puut otetaan omiksi polttopuiksi, menot ovat vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin puut korjataan ja kuljetetaan pois metsästä. Kuljetus esimerkiksi tien varresta pihaan omien polttopuiden tekopaikalle ja polttopuiden tekokustannukset ovat tällöin vähennyskelvottomia.

Vuoden 2023 loppuun saakka voimassa olevan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 12 §:n mukaan nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen voi saada tietyin edellytyksin tukea. Tuki on TVL 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua metsätalouden veronalaista pääomatuloa. Jos metsänomistaja saa tukea kohteeseen, josta pienpuu käytetään oman yksityistalouden polttopuuksi, ovat puutavaran metsäkorjuun kulut vähennyskelpoisia, koska niiden voidaan katsoa liittyvän veronalaisen tuen hankintaan. Suoraan polttopuun valmistamiseen, esimerkiksi haloiksi tai klapeiksi pilkkomiseen liittyvät kulut eivät tällaisten tukikohteidenkaan kyseessä ollessa ole vähennyskelpoisia.

2.3 Kulkuneuvot, joita käytetään asunnon ja metsän välisiin matkoihin

Asunnon ja metsän välisiä matkoja ei lueta metsätalouden ajoiksi tutkittaessa kulkuneuvon kuulumista metsätalouden kalustoon. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:1999:29 (Finlex) mukaan tällaiset matkat eivät ole TVL 72 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettuja tilapäisiä työmatkoja. Auto tai muu kulkuneuvo voi kuulua metsätalouden kalustoon vain, jos sillä ajettavista ajoista yli puolet liittyy muuhun metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan kuin metsätilalle kulkemiseen. Henkilöauton tai pakettiauton kuuluminen metsätalouden kalustoon on siten hyvin poikkeuksellista.

Metsätalouden kalustoon ei myöskään kuulu henkilöauton peräkärry, jolla kuljetetaan tarvikkeita ja koneita asunnolta metsään.

Auton sekä peräkärryn metsätalouden tulonhankintaan kohdistunut käyttö voidaan kuitenkin vähentää todellisten kustannusten mukaisesti metsätalouden matkakustannuksina. Vähennyskelpoisia ovat myös oman asunnon ja metsän välisten matkojen kulkemisesta aiheutuneet kustannukset ilman omavastuuosuutta, eikä vähennyksen kokonaismäärälle ole säädettyä ylärajaa. Metsätalouden harjoittamiseen liittyvien matkakustannusten vähentämistä on selvitetty laajemmin ohjeessa Metsätalouden matkakustannukset.

Matkakustannusten vähentämistä käsittelevää ohjetta voidaan soveltaa myös käytettäessä asunnon ja metsätilan välisiin matkoihin asuntoautoa eli matkailuautoa. Ellei todellisia kuluja ole mahdollista selvittää, voidaan asuntoautonkin osalta vähentää Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa vuosittain oman auton käytölle vahvistettava kilometrikohtainen vähennys.

Asuntoauto tai asuntovaunu (matkailuperävaunu) voi kuitenkin kuulua metsätalouden kalustoon, jos sen käyttö hankintavuonna ja seuraavina vuosina liittyy pysyvästi yli puolelta määrältään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan. Asuntoautoja ja -vaunuja voidaan käyttää metsätöiden taukotupana ja varusteiden säilytyspaikkana sekä niissä voidaan majoittua tehtäessä metsänhoitotöitä kauempana asunnosta sijaitsevassa metsässä. Metsätalouden veromuistiinpanoihin liitettävässä ajo- tai käyttöpäiväkirjassa on hankinta- ja käyttömenojen vähennyskelpoisuuden osoittamiseksi selvitettävä tehdyt työt metsikkökuvioittain. Jos asuntoauto kuuluu metsätalouden kalustoon, ei sen käytöstä asunnon ja metsän välisiin matkoihin voida tehdä erikseen matkakuluvähennyksiä.

Metsätilalle kulkemiseen käytettävien koneiden kalustoon kirjaamisen rajoitus koskee myös muita kulkuneuvoja kuin autoja. Esimerkiksi moottoriveneellä kulkeminen saaressa sijaitsevalle metsätilalle ei ole metsätalouden matka tarkasteltaessa veneen mahdollista kuulumista metsätalouden kalustoon. Moottoriveneen hankintameno voi olla vähennyskelpoinen silloin, kun vene tyypiltään on puutavarakuljetukseen sopiva, ja sillä esimerkiksi kuljetetaan jatkuvasti polttopuuta saaressa sijaitsevalta metsätilalta mantereelle myytäväksi.

Metsätalouden työkoneiden siirtoajot katsotaan kuitenkin metsätalouden ajoiksi selvitettäessä työkoneen kuulumista metsätalouden kalustoon.  Esimerkiksi kun traktorin, kuormaimen ja metsäperävaunun yhdistelmällä ajetaan asunnolta metsätilalle ja takaisin, ja yhdistelmällä siirretään työpäivän aikana hankintakauppaan kuuluvaa puutavaraa luovutuspaikalleen, katsotaan yhdistelmän metsätalouskäytöksi myös sen tai pelkän traktorinkin siirtoajo asunnon ja metsätilan välillä.

3 Koneen ja laitteen hankintamenon vähentäminen vuosimenona

Metsätalouteen liittyvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot vähennetään TVL 115 §:n 2 momentin mukaan vuotuisina menojäännöksestä tehtävinä poistoina maatilatalouden tuloverolain (543/1967, MVL) 8 §:n 1—7 momentin säännösten mukaan. Enintään 600 euron suuruinen meno tai menojäännös saadaan kuitenkin TVL 115 §:n 3 momentin mukaan poistaa kerralla. MVL 8 §:n 1 momentin mukaan puolestaan sellaisten koneiden, kaluston ja laitteiden, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta, hankintameno vähennetään kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona se on suoritettu.

Metsätalouden koneen tai laitteen hankintameno voidaan siten edellä mainittujen säännösten nojalla vähentää vuosimenona, jos sen hankintameno on enintään 600 euroa tai taloudellinen käyttöikä enintään 3 vuotta.

Vuosimenona vähentämisen euromääräinen raja nousi 600 euroon 1.1.2021 voimaan tulleella lakimuutoksella (1081/2020), jota sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Aikaisemmin TVL 115 §:n 3 momentissa säädetty kertapoistoraja oli 200 euroa.

Aktiivisella metsätalousyrittäjällä esimerkiksi yli 600 euroa hankintahinnaltaan olevien moottorisahojen ja raivaussahojen kaltaisten pienkoneiden taloudellinen käyttöaika jää alle kolmen vuoden, ja niiden hankintamenon voi vähentää vuosimenona.

Vuosimenona vähennetään koneen tai laitteen arvonlisäveroton hankintahinta, jos koneen tai laitteen hankkinut metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäveron osuus hankintahinnasta vähennetään arvonlisäverotuksessa. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, vuosimenona vähennetään arvonlisäveron sisältävä koneen tai laitteen hankintahinta.

4 Koneen toteutuneeseen käyttöön perustuva vähennys vuosimenona

Metsätalouden tulonhankinnassa voidaan käyttää joitakin koneita myös satunnaisluonteisemmin. Koneen pääasiallinen käyttö liittyy tällöin yksityistalouteen tai muuhun tulonhankintaan kuin metsätalouteen, mutta konetta käytetään myös metsänhoitotöissä tai myytävän puun korjuussa eli hankintatyössä. Kone ei kuulu metsätalouden kalustoon, mutta koneen käytön kustannukset voidaan vähentää toteutuneen mukaisina siltä osin kuin ne kohdistuvat metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan.

Vähäisemmän metsätalouskäytön koneita ovat usein moottorikelkat, mönkijät ja traktoritkin. Näiden koneiden satunnaisesta metsätalouskäytöstä aiheutuvat kulut vähennetään tällöin metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan kohdistuvien käyttötuntien perusteella laskettuna suhteellisena osuutena niiden kokonaiskuluista. Kokonaiskulut muodostuvat koneen polttoaine-, vakuutus-, huolto- yms. käyttökuluista verovuoden aikana. Lisäksi huomioon otetaan koneen arvon aleneminen verovuoden aikana koneen verovuoden alun käyvästä arvosta laskettuna. Verovuoden aikaisen arvonaleneman laskennassa ei noudateta metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden hankintamenojen vähentämisessä jäljempänä luvussa 5 kuvattuja periaatteita, vaan arvioidaan koneen todellinen arvonalenema verovuoden aikana. Kokonaiskulut selvitetään arvonlisäverottomina. Kulujen arvonlisävero-osuuden vähentämistä arvonlisäverotuksessa on selvitetty jäljempänä luvussa 8.

Muun selvityksen puuttuessa voidaan moottorikelkan, mönkijän tai traktorin metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan kohdistuvana kuluna käyttää Verohallinnon verovuosikohtaisena antamassa yhtenäistämisohjeessa esitettyä keskimääräistä käyttötuntikohtaista vähennystä.

Jos traktoria käytetään puutavaran kuljetukseen, kulut voidaan arvioida muun selvityksen puuttuessa myös yhtenäistämisohjeessa esitettyjen puutavaralajikohtaisten konekustannusten mukaan kiintokuutiometriä kohti.

5 Koneen ja laitteen hankintamenon vähentäminen poistoina

5.1 Yleistä

Hankintamenon jaksottamista koskevan TVL 114 §:n 1 momentin yleissäännöksen mukaan tulonhankinnassa käytettyjen koneiden ja kaluston hankintamenot vähennetään vuotuisina poistoina noudattaen soveltuvin osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) säännöksiä.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 53 §:n mukaan hyödyke kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteen varoihin, jos hyödykettä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa. Vastaavaa periaatetta noudattaen hyödykkeen katsotaan kuuluvan metsätalouden tulonhankkimistoiminnan varoihin silloin, kun yli puolet siitä on tulonhankkimistoiminnan käytössä. Vain metsätalouden tulonhankkimistoiminnan varoihin kuuluvan hyödykkeen hankintamenon voi vähentää poistoina metsätalouden pääomatuloa laskettaessa.

Metsätalouden investointiluonteisten menojen jaksottaminen poikkeaa kuitenkin muussa TVL:n mukaisessa tulonhankinnassa käytettyjen investointiluonteisten menojen jaksottamisesta, koska TVL 115 §:n 2 momentissa on erikseen säädetty, että metsätalouteen liittyvien koneiden, kaluston ja laitteiden sekä rakennusten ja rakennelmien ja muiden hyödykkeiden hankintamenot vähennetään vuotuisina menojäännöksestä tehtävinä poistoina MVL 8 §:n 1—7 momentissa ja 9 ja 10 §:n säännösten mukaan.

Tuloverolain säätämistä koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 200/1992 vp) perusteltiin MVL:n poistosäännösten soveltamista metsätalouden verotuksessa sillä, että maa- ja metsätaloudessa käytetään usein samoja koneita ja laitteita. Jos maa- ja metsätaloudessa sovellettaisiin erisuuruisia poistoja, olisi yhteiskäytössä olevien koneiden ja laitteiden vuotuisten poistojen määrittäminen vaikeata.

Tuloverolain 115 §:n 2 momentissa ei ole erikseen säädetty mitään rajoituksia MVL:n säännösten soveltamiselle. Lähtökohtaisesti MVL 8 §:n 1—7 momentin säännökset tulisivat siten sellaisenaan sovellettavaksi myös metsätalouden koneiden hankintamenon vähentämistä ja jaksottamista koskien.

Metsätalouteen kuuluvien koneiden hankintamenoja seurataan kuitenkin MVL 8 §:stä huolimatta metsätalouden veromuistiinpanoissa hyödykekohtaisesti, koska koneiden luovutushintoja ei TVL 43 §:ssä tai muutenkaan TVL:ssä lueta metsätalouden pääomatuloon. Metsätaloudessa käytettävien koneiden ja laitteiden luovutukseen sovelletaan siten luovutusvoiton verotusta koskevia tuloverolain säännöksiä esinekohtaisesti.

Omaisuuden luovutusvoittojen ja -tappioiden yleisiä periaatteita käsitellään tarkemmin ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa. Metsätalouden konekohtaisen hankintamenoseurannan ja luovutusvoittolaskennan vuoksi on mahdollista, että koneen hankintameno poistetaan metsätalouden pääomatulojen verotuksessa kokonaan, ja kun kone myydään, voidaan luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähentää vielä TVL 46 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintameno-olettama.

Verovuoden aikana luovutetun tai pysyvästi yksityiskäyttöön otetun koneen poistamattomasta hankintamenon osasta ei voi enää verovuodelta tehdä poistoa. Menojäännöspoisto voidaan tehdä vain sellaisesta koneesta, joka on edelleen omistuksessa ja metsätalouden tulonhankkimiskäytössä verovuoden lopussa.

5.2 Hankintameno, josta poistojen teko aloitetaan

Vastikkeellisesti hankitun koneen hankintameno muodostuu myyjälle suoritetusta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Jos metsätalouden kalustoa vaihdetaan uudempaan, on kyseessä erilliset osto- ja myyntitapahtumat, ja uuden koneen ostohinnasta muodostuu uusi hankintameno. Vanhan vaihdettavan koneen poistamaton hankintameno ei vaikuta uuden koneen hankintamenon määräytymiseen. Vanhasta koneesta saatu hyvitys katsotaan sen luovutushinnaksi, josta lasketaan mahdollinen luovutusvoitto.

Vastikkeetta erikseen saadun koneen hankintameno määräytyy TVL 47 §:n mukaan perintö- tai lahjaverotuksessa käytetyn verotusarvon perusteella.

Jos kuitenkin koneen omistusoikeus saadaan metsätilan saannon yhteydessä vastikkeettomasti, siirtyy koneen uudelle omistajalle hankintamenoksi koneen poistamatta oleva menojäännös edelliseltä omistajalta. Tätä MVL 2 §:n 2 momenttiin ja 19 §:ään perustuvaa jatkuvuusperiaatetta sovelletaan myös tilanteisiin, joissa kone saadaan metsätilan mukana lahjanluonteisella kaupalla. Silloin koneen uudelle omistajalle muodostuu hankintamenoa paitsi maksamansa kauppahinnan perusteella, myös lahjaa vastaavalta osalta edellisellä omistajalla mahdollisesti jäljellä olleesta poistamattomasta hankintamenosta.

Lisätietoa metsätalouteen liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen muodostumisperiaatteista erilaisissa metsätilan saantotilanteissa on ohjeessa Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa.

Jos aikaisemmin yksityistalouden käytössä ollut kone tai laite otetaan pääasiallisesti metsätalouskäyttöön ja siirretään metsätalouden kalustoon, katsotaan koneen hankintamenoksi TVL 140 §:n 6 momentista ilmenevän metsätalouden verotuksessa sovelletun periaatteen mukaisesti sen käypä arvo siirtohetkellä. Koneen käypä arvo voidaan tarvittaessa selvittää esimerkiksi pyytämällä siitä koneliikkeiltä arviota.

Jos maatalouden kalustossa olevan koneen pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu metsätalouteen liittyväksi, siirretään kyseisen koneen poistamaton menojäännös maataloudesta metsätalouskoneen hankintamenoksi.

Poistojen teko aloitetaan koneen arvonlisäverottomasta hankintahinnasta, jos koneen hankkinut metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäveron osuus hankintahinnasta vähennetään arvonlisäverotuksessa. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, poistojen teko aloitetaan arvonlisäveron sisältävästä koneen hankintamenosta.

Poikkeuksen edellä mainittuun arvonlisäverokäsittelyyn muodostavat kulkuneuvot, joiden hankinnasta ei arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 114 §:n mukaan saa tehdä vähennystä arvonlisäverotuksessa. Metsätalouden kalustoon mahdollisesti kuuluvien henkilöautojen, matkailuautojen ja matkailuperävaunujen poisto lasketaan tämän vuoksi arvonlisäveron sisältävästä hankintahinnasta silloinkin, kun metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen.

Koneen hankkimiseen mahdollisesti kohdistuvien velkojen korkoja ei lueta hankintamenoon. Nämä korot vähennetään erikseen pääomatulosta TVL 58 §:ssä tarkoitettuina tulonhankkimisvelan korkoina.

5.3 Poistojen teon aloittamisajankohta

Metsätalouden koneen tai laitteen hankintamenosta voi MVL 8 §:n 3 momentin perusteella tehdä poiston ensimmäisen kerran sinä verovuonna, kun konetta ryhdytään käyttämään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa. Koekäyttö tai esimerkiksi koneen siirtoajo hankkimispaikaltaan metsätilalle ei ole vielä varsinaista metsätalouskäyttöä.

Hankintamenoon luettavien maksuerien ajoittumisella ei ole merkitystä poistojen aloittamisen kannalta. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:1984-B-II-555 (Finlex) perusteella verovuoden lopussa vielä maksamatta olevat ja hankintamenoon luettavaksi tulevat erät otetaan huomioon käyttöönottovuodelta tehtävän poiston suuruutta määrättäessä. Osamaksulla hankitun koneen hankintamenon vähentäminen voidaan siis aloittaa koneen käyttöönottovuonna, vaikka suorituksia olisi vielä tuolloin verovuoden lopussa maksamatta.

Jos metsätöitä varten hankitaan kone leasingsopimuksella, on koneesta maksettu vuokra vähennyskelpoinen vuosimenona sinä verovuonna, jolloin vuokraerä suoritetaan. Vuokratun koneen on tällöin oltava metsätalouden harjoittajan hallussa, mutta hänen ei ole tarvinnut vielä ottaa sitä metsätaloudessa käyttöön. Jos kuitenkin vuokrasopimukseen liittyy esimerkiksi sellaisia ehtoja, että vuokraajasta tulee tiettyjen suoritusten jälkeen omistaja, on kysymyksessä yleensä osamaksukauppaan rinnastettava tilanne. Tällöin maksettuja vuokria ei vähennetä metsätalouden pääomatuloista vuosimenona, vaan selvitetty hankintameno vähennetään poistoina siitä vuodesta lähtien, jona kone on otettu metsätalouden tulonhankinnan käyttöön.

5.4 Poiston suuruus

Jos edellytyksiä koneen hankintamenon vähentämiselle vuosimenona ei ole, ja koneen pääasiallinen käyttö kohdistuu veronalaisen metsätalouden pääomatulon hankintaan, vähennetään metsätalouden koneen hankintameno MVL 8 §:n 4 momentin perusteella vuotuisin enintään 25 %:n suuruisin menojäännöspoistoin.

Poiston voi tarvittaessa tehdä myös pienempänä kuin 25 %:n suuruisena tai jättää kokonaan tekemättäkin jonakin vuonna. Poiston vähennykseksi lukeminen metsätalouden pääomatulojen verotuksessa perustuu verovelvollisen tahdonvaltaiseen vaatimukseen.

Elinkeinotoimintaan ja maatalouteen kohdistuva laki korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 (1572/2019) ei koske lainkaan metsätalouden käytössä olevia koneita, ei edes elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavilla verovelvollisilla. Lain soveltamista elinkeinotoiminnan ja maatalouden verotuksessa on kuvattu tarkemmin ohjeessa Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020-2023.

Jos koneen hankintameno aikaisempien verovuosien poistojen jälkeen on 600 euroa tai vähemmän, poistetaan tämä menojäännös TVL 115 §:n 3 momentin nojalla kerralla loppuun. Kerralla poistettavan menojäännöksen raja nousi 600 euroon 1.1.2021 voimaan tulleella lakimuutoksella (1081/2020), jota sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Aikaisemmin kertapoistoraja oli 200 euroa.

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut TVL 30 a §:ssä tarkoitettu yrittäjävähennys merkitsee, että sellaisena verovuonna, jolloin metsätalouden puhdasta pääomatuloa jää yrittäjävähennyksen piiriin, on metsätalouden pääomatulosta vähennettävien poistojen (sekä muidenkin TVL 56 §:ssä tarkoitettujen tulonhankkimismenojen, 55 §:ssä tarkoitetun metsävähennyksen ja 111 §:ssä tarkoitetun menovarauksen) efektiivinen vähennysvaikutus viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin niinä vuosina, jolloin metsätalouden vuositulos jää tappiolliseksi.

5.5 Perusparannusmenot

Metsätaloudessa käytettävien koneiden hankintamenoon luetaan MVL 8 §:n 7 momentin mukaan myös niiden perusparannusmenot.

Perusparannusmenot luetaan mukaan koneen poistamatta olevaan hankintamenoon sinä verovuonna, jona ne on maksettu.

5.6 Lisäpoisto

Metsätalouden käytössä olevan koneen tuhoutuessa tai vahingoittuessa ei tuloverolaissa ole erityistä säännöstä, jonka mukaan koneen jäljellä oleva hankintameno voitaisiin vähentää. Kun TVL 115 §:n 2 momentin säännöksessä viitataan MVL 8 §:ään nimenomaisesti vuotuisten poistojen tekemisessä, jää epäselväksi, voidaanko MVL 8 §:n 6 momentin säännöstä vuotuisen enimmäispoiston ylittävästä lisäpoistosta soveltaa metsätalouden koneisiin.

Verotuskäytännössä metsätalouden kalustoon kuuluvan koneen hankintamenosta tehtävä lisäpoisto on hyväksytty. Lisäpoisto tehdään MVL 8 §:n 6 momentin sanamuodosta huolimatta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa konekohtaisesti. Koneen tuhoutuessa vähennetään lisäpoistona koneen koko jäljellä oleva hankintameno. Jos koneella on vahingoittumisen jälkeen vielä käyttöarvoa, alennetaan koneen hankintamenoa lisäpoistolla vastaamaan sen käypää arvoa.

5.7 Vakuutuskorvaus 

Metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa käytettäviin koneisiin voi kohdistua sellaisia vahinkoja, joihin metsänomistaja saa ottamansa vakuutuksen perusteella vahingonkorvausta. Esimerkiksi metsätalouden traktorin tai mönkijän vahingoittuminen tulipalossa voidaan korvata kaskovakuutuksesta.

Edellä tässä luvussa 5 kuvatusti metsätalouden koneiden hankintamenojen vähentämisessä ja jaksottamisessa sovelletaan lähtökohtaisesti MVL 8 §:n 1—7 momentin säännöksiä, mutta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa kuitenkin konekohtaisesti. MVL 8 §:n 3 momentin mukaan menojäännös on verovuoden aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien hankintamenojen summa vähennettynä koneista, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla avustuksilla.

Metsätalouden pääomatulojen verotukseen MVL 8 §:n 3 momentin säännöstä soveltaen metsätalouden koneen poistamattomasta hankintamenosta vähennetään siten saadut vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset. Metsätalouden koneisiin kohdistuvat vakuutuskorvaukset tulevat näin ollen epäsuorasti tuloutettavaksi, eikä TVL 36 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen esinevahingon yleinen verovapaussäännös tule tältä osin sovellettavaksi.

Jos saatu korvaus ylittää koneen hankintamenosta jäljellä olevan menojäännöksen määrän, on menojäännöksen ylittävä osa korvauksesta verovapaata TVL 36 §:n nojalla. Maatilatalouden tuloverolaissa olevat säännökset menojäännöksen ylittävän korvauksen osan suorasta tulouttamisesta eivät tule sovellettavaksi tuloverolain mukaisessa metsätalouden pääomatulojen verotuksessa, koska TVL 115 §:n viittaus MVL 8 §:ään koskee vain hankintamenojen vähentämistä ja jaksottamista.

Vahingoittunut kone voi korjattuna jäädä metsänomistajalle metsätalouden tulonhankinnan käyttöön. Jos korjauskulut menojäännökseen lisättyinä ylittävät vahingonkorvauksen määrän, voidaan poistojen tekemistä jatkaa tästä korvauksen määrän ylittävästä poistamattoman hankintamenon määrästä. Jos saatu vakuutuskorvaus on suurempi kuin menojäännös ja korjauskulut yhteensä, on yli jäävä vakuutuskorvauksen määrä verovapaata TVL 36 §:n nojalla.

Jos koneelle jää korvauksen vähentämisen jälkeen edelleen poistamatonta hankintamenoa jäljelle, mutta konetta ei voi enää käyttää metsätalouden pääomatulon hankinnassa, voi jäljelle jäävän menojäännöksen vähentää kerralla lisäpoistona loppuun MVL 8 §:n 6 momentin perusteella.

Vakuutusyhtiö voi myös lunastaa pahoin vahingoittuneen koneen. Vakuutusyhtiö maksaa tällöin omistukseensa siirtyvästä koneesta vahingonkorvauksen lisäksi lunastuskorvauksen. Lunastus merkitsee koneen luovutusta vakuutusyhtiölle ja siten luovutusvoiton verotusta koneen omistaneelle metsätalouden harjoittajalle. Luovutusvoitto realisoituu myös silloin, kun vakuutusyhtiön lunastama romukone jää verovelvollisen haltuun, koska vakuutusyhtiö kuitenkin disponoi koneesta. Luovutuksen myötä kone poistuu verovelvollisen metsätalouden kalustosta. Luovutusvoiton laskennassa lunastuskorvauksen arvonlisäverottomaan nettomäärään lisätään TVL 46 §:n 5 momentin nojalla verovelvollisen saaman vahingonkorvauksen verovapaa osa, eli se osa, jota ei ole epäsuorasti tullut lisättyä metsätalouden pääomatuloon koneen poistamattomasta hankintamenosta vähentämällä. Luovutusvoiton verotuksen yleisperiaatteita on selvitetty tarkemmin ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa. 

5.8 Poistojen korjauserät

5.8.1 Metsätalouden koneen käyttö toisessa tulolähteessä

Maataloudella tarkoitetaan MVL 2 §:n 1 momentin mukaan myös sellaista maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan MVL 2 §:n 2 momentin mukaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta.

Edellä mainittujen MVL:n säännösten nojalla, ja erityisten asiaa koskevien säännösten puuttuessa TVL:stä, verotetaan metsätalouden koneista, kalustosta ja laitteista saadut vuokrat ja muut käyttökorvaukset MVL 5 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisesti maatalouden tulona. Myös pienimuotoinen urakointi metsätalouden kalustolla verotetaan maatalouden tulolähteen tulona silloinkin, kun metsätalouden harjoittajalla ei ole lainkaan maataloustoimintaa. Jos käytetään metsätalouden kalustoon kuuluvaa traktoria esimerkiksi lumen linkoukseen lähikiinteistöjen pihoilta ja pihateiltä, on siitä saatu tulo maatalouden tulolähteen tuloa. Laajamittaisena urakointi muodostaa elinkeinotoiminnan tulolähteen.

Jos metsätalouden koneita käytetään muun tulolähteen toiminnassa, kirjataan tällaisen käytön suhteellinen osuus koneen poistoista ja käyttömenoista tuloa lisääväksi menokorjaukseksi metsätalouteen, ja vastaava meno lisätään toisen tulolähteen menoiksi.

5.8.2 Metsätalouden koneen käyttö yksityistaloudessa tai verovapaan metsätalouden tulon hankinnassa

Veronalaisen metsätalouden pääomatulon hankintaan kuulumaton osuus metsätalouden kalustossa olevan koneen tai laitteen poistoista tuloutetaan metsätalouden pääomatuloksi. Tuloutettava määrä saadaan jakamalla koneen vuotuinen poisto käyttötuntien tai ajokilometrien yhteismäärällä ja kertomalla saatu luku ajopäiväkirjan tai muun laskelman mukaisella yksityistalouteen kohdistuvien käyttötuntien tai ajokilometrien määrällä. 

Metsätalouden koneen tai laitteen käyttötarkoituksen muuttuessa siten, että sen käytöstä yli puolet on yksityiskäyttöä, poistetaan kone metsätalouden kalustosta eikä sen hankintamenoa voi metsätalouden pääomatuloa laskettaessa vähentää poistoina. Koneen poistamaton menojäännös poistetaan menojäännösseurannasta yksityiskäyttöön oton ajankohtana. Jos koneen käypä arvo yksityiskäyttöönoton hetkellä on alempi kuin poistamaton menojäännös verotuksessa, on verovelvollinen oikeutettu tekemään MVL 8 §:n 6 momentissa tarkoitetun lisäpoiston, jolla koneen arvo alenee käypään arvoon.

6 Käyttömenot

Metsätalouden pääomatulon hankintaan kohdistuvia menoja ovat TVL 56 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan myös metsätalouteen liittyvien koneiden ja kaluston käyttömenot. Käyttömenoja voivat olla esimerkiksi koneiden poltto- ja voiteluaineet, vakuutusmaksut, huolto- ja korjausmenot sekä varusteiden hankintamenot.

Koneen käyttömenot vähennetään vuosimenona niiden arvonlisäverottoman hinnan mukaisesti, jos koneen omistaja on arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäveron osuus vähennetään arvonlisäverotuksessa. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, vähennetään vuosimenona tuloverotuksessa arvonlisäveron sisältävät koneiden käyttömenot.

Poikkeuksen edellä mainittuun arvonlisäverokäsittelyyn muodostavat kulkuneuvot, joiden hankinnasta ei AVL 114 §:n mukaan saa tehdä vähennystä arvonlisäverotuksessa. Metsätalouden kalustoon mahdollisesti kuuluvien autojen, matkailuautojen ja matkailuperävaunujen käyttömenot vähennetään tämän vuoksi arvonlisäveron sisältävästä hankintahinnasta, vaikka metsänomistaja olisikin arvonlisäverovelvollinen.

Jos metsätalouden kalustoon kuuluvalla koneella on muuta kuin metsätalouden veronalaiseen pääomatulon hankintaan kohdistuvaa käyttöä, tehdään metsätalouden pääomatulojen verotuksessa poiston menokorjauksen lisäksi vastaava suhteellinen menokorjaus myös käyttömenojen osalta.

Jos metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytetään metsätalouden kalustoon kuulumatonta konetta, voidaan metsätalouden verotuksessa vähentää metsätalouden käyttöä vastaava osuus koneen käyttömenoista.

7 Vähennysvaatimus metsätalouden veroilmoituksella

Verotusmenettelylain (1558/1995, VML) 10 §:n  nojalla annettavassa Verohallinnon päätöksessä veroilmoituksessa annettavista tiedoista (1057/2020) määrätään muun ohella, että metsätalouden harjoittajan on veroilmoituksessaan annettava selvitys poistoina vähennettävien koneiden ja kaluston hankintamenojen määristä verovuoden alussa, näiden hyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenoista sekä luovutuksista verovuoden aikana, verovuonna tehtyjen poistojen määristä ja verovuoden lopussa olevien poistamattomien hankintamenojen määristä. 

Kunkin koneen yksilölliset hankintamenot ja poistot selvitetään metsätalouden veromuistiinpanoissa, ja metsätalouden veroilmoituksen yhteenvetotiedot kootaan muistiinpanoista.

Metsätalouden veroilmoituksen poistoselvityksellä ilmoitetaan kaikkien metsätalouden koneiden yhteenlaskettu menojäännös verovuoden alussa, verovuonna hankittujen koneiden yhteenlaskettu hankintameno, verovuonna luovutettujen koneiden yhteenlaskettu menojäännös, verovuoden lopussa omistetuista koneista vaadittavien poistojen yhteismäärä sekä poistojen jälkeinen verovuoden lopun yhteenlaskettu koneiden menojäännös.

Vuosimenona vähennettävät koneiden hankintamenot ja koneiden käyttökulut ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksella kohdassa ”Muut vuosimenot”. Mahdolliset menokorjaukset ilmoitetaan tuloksi kohdassa ”Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyneet muun toiminnan menot”.

8 Hankintahinnan arvonlisävero-osuuden vähentäminen arvonlisäverotuksessa

Arvonlisäverotuksessa koneen hankintahintaan sisältyneen veron vähennysoikeus muodostuu silloin, kun arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja hankkii koneen toiselta verovelvolliselta ja saa siitä AVL:n säännösten mukaisen laskun tai tositteen.

Jos arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja ottaa vähennykseen oikeuttavaan käyttöön muussa käytössä olleen koneen, hän saa vähentää koneen hankintaan sisältyneen veron AVL 112 §:n nojalla. Tämä käyttötarkoituksen muutokseen liittyvä vähennys tehdään siirtohetken käyvän arvon perusteella. Vähennysoikeus edellyttää, että koneen hankintameno on sisältänyt arvonlisäveroa, jota ei ole konetta hankittaessa vähennetty. Verovelvollisen on laadittava siirrosta tosite.

Arvonlisäveron vähennysoikeuteen liittyy myös joitakin erikseen AVL:ssa säädettyjä rajoituksia. Henkilöauton, kaksikäyttöauton, matkailuauton, matkailuperävaunun tai moottoripyörän arvonlisäveroja ei pääsääntöisesti saa vähentää lainkaan. Autoilla on käytännössä lähes poikkeuksetta asunnon ja työpaikan välisiä ajoja tai muita yksityisajoja, jotka estävät AVL 114 §:n tarkoittamalla tavalla vähennyksen saamisen.

Lisätietoa arvonlisäveron vähennysoikeudesta on ohjeessa Ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentäminen.

Koneen hankintahinnan sisältämän arvonlisäveron vähennysoikeus ja toisaalta koneen kuuluminen metsätalouden kalustoon tuloverotuksessa arvioidaan eri tavoilla. Tuloverotuksessa koneen käytön tulee yli puolesta määrästään kohdistua metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan, jotta koneen voi lukea metsätalouden kalustoon ja vähentää sen hankintamenon menojäännöspoistoin.

Sen sijaan koneen hankintamenoon sisältyvän arvonlisäveron ja vastaavasti koneen käyttömenojen arvonlisäverot voidaan korkeimman hallinto-oikeuden antaman ratkaisun KHO 7.4.2008 taltio 701 (Finlex) perusteella vähentää AVL 117 §:n mukaisesti arvonlisäverollisen käytön osalta myös silloin, kun koneen kokonaiskäytöstä alle puolet kohdistuu arvonlisäverolliseen toimintaan.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

ylitarkastaja Kari Pilhjerta