Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Metsätalouden matkakustannukset

Antopäivä
13.2.2018
Diaarinumero
A24/200/2018
Voimassaolo
13.2.2018 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A151/200/2015

Tässä ohjeessa käsitellään metsätalouden harjoittamiseen liittyvien matkakustannusten vähentämistä metsätalouden pääomatulojen verotuksessa.

Tämä ohje korvaa 6.10.2015 annetun samannimisen ohjeen dnro (A151/200/2015). Aiempaa ohjetta on päivitetty ajantasaistamalla viittauksia Verohallinnon muuhun ohjeistukseen ja Verohallinnon antamiin uusiin päätöksiin sekä pienillä muilla täydennyksillä.

1 Yleistä

Metsätalouden harjoittamiseen liittyvät matkakustannukset ovat metsätalouden pääomatuloon kohdistuvia, tuloverolain (1535/1992, jäljempänä TVL) 54 §:ssä tarkoitettuja tulonhankkimismenoja. Matkakuluja ei erikseen mainita TVL 56 §:n metsätalouden pääomatuloon kohdistuvien menojen esimerkinomaisessa luettelossa, mutta matkakulujen vähennyskelpoisuus käy selville jo kaikkia pääomatuloja koskevasta TVL 54 §:n yleissäännöksestä.

Metsätilan hankintaan liittyvät matkakulut eivät ole metsätalouden pääomatulosta vuosimenona vähennettäviä metsätalouden harjoittamisen menoja. Metsätilan hankintaan kohdistuvat matkakulut ovat osa metsän hankintamenoa, jonka perusteella määräytyy TVL 55 §:ssä tarkoitettu metsävähennysoikeus. Metsävähennysoikeuden muodostumista sekä käytetyn metsävähennyksen lisäämistä luovutusvoittoon on selvitetty tarkemmin ohjeessa Metsävähennys.

Metsätilaan tutustumisesta aiheutuneet matkakustannukset ovat vähennyskelvottomia elantomenoja, jos tilan hankinta ei toteudu. Tällaiset matkakulut eivät kohdistu metsätalouden pääomatulon hankintaan. Luovutusvoittoverotuksessakaan ei voi vähentää sellaisia kuluja, jotka eivät kohdistu luovutuskohteeseen.

2 Muistiinpanovelvollisuus

Metsätalouden harjoittajan on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, jäljempänä VML) 12 §:n mukaan pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin sisältyvät verotuksessa tarvittavat tiedot riittävästi eriteltyinä. VML:n nojalla annetussa Verohallinnon päätöksessä muistiinpanovelvollisuudesta (563/2017) annetaan tarkempia määräyksiä muistiinpanojen sisällöstä. Päätöksen 2 §:n mukaan muistiinpanovelvollisen verovelvollisen on tehtävä tuloista ja menoista sellaiset muistiinpanot, joista ja joihin liitettävistä tositteista riittävästi eriteltyinä käyvät selville tulot ja niistä johtuvat menot.

Verohallinnon päätöksen 5 §:ssä määrätään lisäksi metsätaloutta harjoittavan muistiinpanoista, että verovelvollisen on myös erikseen selvitettävä perusteet yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehtyjen metsätalouteen liittyvien matkojen aiheuttamien menojen vähentämiselle. Yksityisiin varoihin kuuluvan auton tai muun kulkuneuvon metsätalouskäytöstä on tämän vuoksi suositeltavaa pitää ajopäiväkirjaa.

Ajopäiväkirjaan merkitään ajon alkamis- ja päättymisaika, ajoreitti, matkan tarkoitus tarvittaessa metsikkökuvioittain kohdennettuna sekä ajettu kilometrimäärä. Ajopäiväkirjaa ei liitetä metsätalouden veroilmoitukseen, vaan se säilytetään muistiinpanojen liitteenä.

3 Yksityisauto metsätalouskäytössä

3.1 Yksityisiin varoihin kuuluva auto

Yksityisiin varoihin kuuluvan auton tai muun kulkuneuvon metsätalouden harjoittamiseen kohdistuvasta käytöstä aiheutuvat kulut vähennetään todellisten kustannusten mukaisesti.

Jos todellisten kustannusten selvittäminen ei ole mahdollista, arvioidaan vähennyksen määrä kunkin verovuoden verotuksen toimittamista varten annetun Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaisesti.

Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa ei sovelleta maatalouden sekä elinkeinotoiminnan tulojen verotukseen säädettyä matkakulujen niin sanottua lisävähennysmenettelyä. Yksityisvarallisuuteen kuuluvalla autolla tehdyistä elinkeinotoiminnan tai maatalouden matkoista myönnettävästä lisävähennyksestä on lisätietoa ohjeessa Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maatalouden harjoittajien matkakustannusten vähentäminen.

3.2 Luontoisetuauto

Jos metsätalouden matkoihin käytetään työnantajalta saatua luontoisetuautoa, katsotaan siitä aiheutuneiksi todellisiksi kuluiksi palkaksi luetun edun määrän kilometrikohtainen arvo. Käyttöetuauton kuluina otetaan lisäksi huomioon itse maksetut polttoainekulut metsätalouteen kohdistuvilta matkoilta. Verovuonna sovellettavista autoedun arvon laskentaperusteista on säädetty Verohallinnon päätöksessä luontoisetujen laskentaperusteista.

Esimerkki 1: Metsänomistaja on saanut palkkatyönsä työnantajalta käyttöön luontoisetuauton, jota hän käyttää myös omiin metsätalouden ajoihinsa. Kyseessä on vapaa autoetu, jonka arvo vuodessa on 6.600 euroa, eikä edun arvoa ole tarkistettu yli 18.000 kilometrin määräisten yksityisajojen tai työajojen yli 30.000 kilometrin määrän perusteella. Edun kilometrikohtaiseksi määräksi saadaan 0,37 euroa/km (6.600 euroa / 18.000 km). Kyseisellä autolla ajetuista metsätalouden ajoista voidaan siten vähentää metsätalouden pääomatulojen verotuksessa 0,37 euroa/km.

Jos todellisten kustannusten selvittäminen ei ole mahdollista, voidaan vähennyksen määrä arvioida verovuonna sovellettavassa matkakuluvähennyksen määrästä annetussa Verohallinnon päätöksessä työnantajan omistamalle autolle esitetyn vähennyksen mukaisesti.

3.3 Asunnon ja metsän väliset matkat

Myös metsänomistajan oman asunnon ja metsän välisistä matkoista aiheutuvat kustannukset vähennetään metsätalouden pääomatulostatodellisten kustannusten mukaisesti. Muun selvityksen puuttuessa kustannukset vähennetään kunkin verovuoden verotuksen toimittamista varten annetun Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 3.8.2005 taltio 1914 mukaan asunnon ja metsän välisistä matkoista aiheutuneiden kustannusten vähentämistä ei metsätalouden pääomatulojen verotuksessa ole rajoitettu samalla tavalla kuin TVL 93 §:ssä on rajoitettu asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten vähentämistä ansiotulojen verotuksessa.

Asunnon ja metsän välisten matkojen kulut vähennetään siten metsätalouden pääomatulojen verotuksessa ilman omavastuuosuutta, eikä vähennyksen kokonaismäärälle ole säädettyä ylärajaa.

4 Auto metsätalouden kalustossa

Auto tai muu kulkuneuvo voi kuulua metsätalouden kalustoon vain, jos sillä ajettavista ajoista yli puolet on metsätalouden ajoa. Asunnon ja metsän välisiä matkoja ei lueta metsätalouden ajoiksi tutkittaessa kuuluuko kulkuneuvo metsätalouden kalustoon. Henkilö- tai pakettiauton kuuluminen metsätalouden kalustoon on siten hyvin poikkeuksellista. Tarkemmin auton ja muiden kulkuneuvojen hankintamenojen vähennyskelpoisuutta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa on selvitetty ohjeessa Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.

Jos auto kuuluu metsätalouden kalustoon, vähennetään sen hankintameno metsätalouden pääomatulojen verotuksessa TVL 115 §:n nojalla vuotuisina menojäännöksestä tehtävinä, korkeintaan 25 %:n suuruisina poistoina. Auton käytöstä aiheutuneet menot vähennetään tällöin vuosimenoina todellisen suuruisina. Muun selvityksen puuttuessa menot voidaan vähentää kunkin verovuoden verotuksen toimittamista varten annetussa Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa esitetyn suuruisina edellyttäen, että metsätalousajojen määrä on selvitetty ja kustannuksia on syntynyt.

Metsätalouteen kuulumaton osuus metsätalouden kalustossa olevan auton vuosimenoista ja poistoista tuloutetaan metsätalouden pääomatuloksi. Tuloutettava määrä saadaan jakamalla autokulujen kokonaismäärä ja auton vuotuinen poisto ajokilometrien yhteismäärällä ja kertomalla saatu luku ajopäiväkirjan mukaisella muuhun kuin metsätalouteen kohdistuvien ajojen kilometrimäärällä. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kohdistuvat autokulut siirretään vähennettäväksi asianomaisen tulolähteen kuluina.

5 Julkisten kulkuvälineiden käyttö

Metsätalouden harjoittamiseen liittyvä julkisten kulkuvälineiden käytöstä aiheutuneet kustannukset vähennetään metsätalouden pääomatulojen verotuksessa aina toteutuneiden todellisten kustannusten perusteella.

6 Lisääntyneet elantokustannukset

Asunnon ja metsätilan väliset matkat eivät ole sellaisia tilapäisiä työmatkoja, jotka oikeuttaisivat metsänomistajan vähentämään metsätalouden pääomatulosta elantokustannusten lisäykseen perustuvia niin sanottuja omia päivärahoja (KHO 1999:29).

Jos metsänomistaja tekee työmatkan metsätilansa ulkopuolelle erityiselle työn tekemispaikalle ja siitä aiheutuu lisääntyneitä elantokustannuksia, hän voi vaatia lisääntyneet elantokustannukset vähennettäväksi matkakustannuksina metsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Tällainen työmatka voi olla esimerkiksi matka metsätalouden koulutustapahtumaan.

Muun selvityksen puuttuessa vähennyskelpoisten lisääntyneiden elantokustannusten määrä voidaan arvioida samalla tavalla kuin kunkin verovuoden verotuksen toimittamista varten annetun Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaan arvioidaan palkansaajan tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elantokustannusten määrä.

Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa ei sovelleta maatalouden ja elinkeinotoiminnan verotukseen säädettyä lisääntyneiden elantokustannusten perusteella vähennettävää lisävähennystä. Tästä lisävähennyksestä on lisätietoa ohjeessa Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen.

7 Opinto- ja koulutusmatkakustannukset

Opinto- ja koulutusmatkasta aiheutuneiden matkakustannusten vähentäminen metsätalouden pääomatulosta edellyttää muistiinpanoihin liitettävää selvitystä matkan ja koulutuksen tarkoituksesta, ohjelmasta ja kulujen määrästä sekä liittymisestä metsätalouden harjoittamiseen.

Yleissivistävän koulutuksen, peruskoulutuksen ja ammattiin tähtäävän koulutuksen menot eivät ole vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomana peruskoulutuksena pidetään esimerkiksi metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon suorittamista.

Vähennyskelpoisia opinto- ja koulutusmatkojen kustannuksia ovat mm. matkustamiskustannukset, majoittumiskulut, kurssimaksut, pääsyliput sekä lisääntyneet elantokustannukset. Vähennyskelpoista on vain metsätalouteen kohdistuvaksi katsottava osa kuluista ja vain niiden henkilöiden kustannuksia voidaan vähentää, joille verotettavaa tuloa jaetaan. Opiskelun osuuden matkan kokonaiskestosta on myös oltava vähäistä suurempi (yli 20 %), jotta kustannukset olisivat osittainkaan vähennyskelpoisia.

Metsätalouden harjoittajalle vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi raivaussahakurssiin tai lähiseudulla järjestettyyn metsäveroiltaan kohdistuvat matkakustannukset. Ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen kustannusten vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä verovelvollisen harjoittamassa metsätaloudessa. Järjestettyä vähennyskelpoista ohjelmaa tulee olla vähintään 4 tuntia kunakin kokonaisena maassaolopäivänä. Esimerkiksi ulkomaisiin kansallispuistoihin, viinitiloihin tai trooppiseen puunjalostukseen tutustumisesta aiheutuvien matkojen kustannukset eivät ole osaksikaan vähennettävissä suomalaiseen metsätalouteen kohdistuvina tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvina menoina.

8 Kuolinpesän tai verotusyhtymän osakkaan matkakustannukset

Kuolinpesän tai verotusyhtymän maksamat metsätalouteen liittyvät verovapaat matkakustannusten korvaukset sekä myös mahdolliset veronalaiset matkakustannusten korvaukset ovat vähennyskelpoisia vuosimenoja (palkkausmenoja) kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouden pääomatulojen verotuksessa.

Kuolinpesä tai verotusyhtymä voi matkalaskun perusteella maksaa osakkailleen verovapaita matkakustannusten korvauksia metsätalouteen liittyen, mutta vain sellaisista matkoista, jotka osakas tekee muualle kuin kuolinpesän tai verotusyhtymän metsään. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 1999:29 mukaisesti osakkaan matka kotoa metsätilalle ei ole tilapäinen työmatka. Ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa on selvitetty tarkemmin edellytyksiä matkakustannusten korvauksien verovapaudelle.

Jos osakkaat eivät laskuta metsätalouden matkakustannuksista kuolinpesää tai verotusyhtymää, ovat osakkaille aiheutuneet, kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouteen liittyvät matkakustannukset vähennettävissä kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouden pääomatuloista edellä kuvatuin perustein.

Esimerkki 2: A on osakkaana metsäyhtymässä Y. A käy verovuoden 2017 aikana omalla autollaan kymmenenä päivänä tekemässä yhteisesti omistetussa metsässä taimikonhoitotöitä. Metsä sijaitsee 26 kilometrin etäisyydellä A:n kotoa. A ei laskuta matkakustannuksiaan metsäyhtymältä. A:n matkakulut 10 x 52 km x 0,24 e/km = 124,80 euroa voidaan vähentää metsäyhtymän Y metsätalouden pääomatuloista.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

ylitarkastaja Kari Pilhjerta

Sivu on viimeksi päivitetty 14.3.2018