Toiminnan aloittaminen Suomessa

Ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa.

Ohjetta on päivitetty 1.1.2021 voimaan tulleiden tuloverolain muutosten (1188/2020) johdosta. Muutoksilla tuloverolain 9 §:ään lisättiin säännökset, joiden perusteella ulkomaista yhteisöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena, jos sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta yhteisöjen tuloverotuksessa käsitellään Verohallinnon ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

Lisäksi lukua 10 on päivitetty 1.1.2020 voimaan tulleiden maastapoistumisverotusta koskevien säännösten vuoksi. Päivityksen yhteydessä myös ohjeen kieliasua on täsmennetty. Lisäksi ohjeeseen on tehty rakenteellisia muutoksia.

Iso-Britannian ero EU:sta tuli täysimääräisesti voimaan vuoden 2021 alussa. Brexitin vaikutuksia arvonlisäverotukseen käsitellään Verohallinnon tiedotteessa Brexitin vaikutuksen verotukseen.

1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuusasema tuloverotuksessa

Ulkomaisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on perustettu tai rekisteröity ulkomailla. Ulkomainen yritys on yleensä Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Poikkeuksen muodostaa ulkomainen yhteisö, joka on Suomessa yleisesti verovelvollinen silloin, kun sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka.

Ulkomaisten yritysten verovelvollisuudesta säädetään tuloverolain (TVL) 9,10 ja 13 a §:ssä sekä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 83 §:ssä.

1.1 Rajoitettu verovelvollisuus

Ulkomaiset yritykset lukuun ottamatta ulkomaisia yhteisöjä, joilla on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka, ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys on yleensä velvollinen suorittamaan veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista, kuten täällä harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saadusta tulosta. Jos rajoitetusti verovelvollisella ulkomaisella yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, yritys on velvollinen suorittamaan veroa kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta. 

Kiinteä toimipaikka määritellään Suomen lainsäädännössä TVL 13 a §:ssä. Lisäksi Suomen solmimissa valtioiden välisissä verosopimuksissa on tavallisesti kiinteän toimipaikan määritelmää tarkentavia määräyksiä sopimusvaltioissa asuvien yritysten osalta. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Kiinteän toimipaikan muodostumista yhteisön verotuksessa sekä rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot. Kiinteän toimipaikan muodostumista arvioidaan ohjeessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti myös henkilöyhtiöiden ja muiden yhtymien verotuksessa. Kiinteän toimipaikan muodostumista ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan verotuksessa sekä tuloverovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa.

Rajoitetusti verovelvollista ulkomaista yritystä voidaan tietyin edellytyksin verottaa Suomesta saadusta tulosta, vaikka yritykselle ei muodostuisi kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan Suomella on verotusoikeus täällä olevasta kiinteästä omaisuudesta ja osakehuoneistosta saatuun tuloon, ja sitä kautta muun muassa kiinteistöstä tai osakehuoneistosta saatuun vuokratuloon sekä luovutusvoittoon (TVL 10 §). Lisäksi yritys voi olla velvollinen maksamaan Suomeen lähdeveroa esimerkiksi Suomesta saamastaan osinkotulosta.

Verosopimukset voivat rajoittaa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa verotusoikeutta. Jos Suomella ei ole verosopimusta ulkomaisen yhteisön asuinvaltion kanssa, Suomen verotusoikeus määräytyy yksinomaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Voimassa olevat verosopimukset luetellaan Verohallinnon ohjeessa Voimassa olevat verosopimukset.

1.2 Yleinen verovelvollisuus

Ulkomaille perustettu tai rekisteröity yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, jos yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset Suomessa. Tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet.

Yleisesti verovelvollista ulkomaista yhteisöä pidetään yleisesti verovelvollisena perustamis- tai rekisteröitymishetkestä taikka tosiasiallisen johtopaikan muodostumishetkestä alkaen. Tosiasiallinen johtopaikka voi kuitenkin muodostua aikaisintaan 1.1.2021.

Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö on verovelvollinen Suomessa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta. Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotuksessa sovelletaan samoja säännöksiä kuin kotimaisen yhteisön verotuksessa. Siten esimerkiksi toiminnan tulolähde, tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus määräytyvät samalla tavalla kuin kotimaisen yhteisön verotuksessa.

Jos niiden tosiseikkojen, joiden nojalla tosiasiallisen johtopaikan on katsottu syntyneen, olemassaolo päättyy, tosiasiallisen johtopaikan ei voida katsoa enää sijaitsevan Suomessa eikä ulkomaista yhteisöä voida siten pitää enää Suomessa yleisesti verovelvollisena tosiasiallisen johtopaikan päättymishetkestä alkaen. Jos yhteisöllä katsotaan edelleen olevan Suomessa kiinteä toimipaikka, ulkomainen yhteisö on kiinteän toimipaikan perusteella Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.

Ulkomaisen yhteisön verovelvollisuusasemaa ja tosiasiallisen johtopaikan muodostumista  käsitellään Verohallinnon ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

2 Perustamisilmoitus

Sekä yleisesti että rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yrityksen yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa Verohallinnolle perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Yritykselle annetaan perustamisilmoituksen perusteella y-tunnus, ja yritys merkitään Verohallinnon asiakasrekisteriin. Perustamisilmoituksella yritys myös ilmoittautuu tai hakeutuu yrityksen harjoittamasta toiminnasta riippuen Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin. Suomessa toimivan vakuutusyhtiön tulee ilmoittautua vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteriin.

Perustamisilmoitus tehdään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lomakkeilla. Ulkomaisten yhteisöjen perustamisilmoitus on lomake Y1. Suomalaisia henkilöyhtiöitä (esim. avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vastaavat ulkomaiset yhtymät  käyttävät lomaketta Y2 ja ulkomaiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat lomaketta Y3. Lisätietoa YTJ - Ulkomaiset toimijat.

Ulkomaisen yrityksen on liitettävä perustamisilmoitukseen kotivaltionsa viranomaisen antama kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös otteesta. Otteesta tulee käydä ilmi seuraavat yrityksen tiedot:

• toiminimi
• kotipaikka
• toimiala
• tilikausi
• nimenkirjoitusoikeudet

Jos otteessa ei ole edellä mainittuja tietoja, ulkomaisen yhtiön (osakeyhtiö tai henkilöyhtiötä vastaava yhtiö) perustamisilmoitukseen on liitettävä lisäksi jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta tai muista vastaavista säännöistä sekä niiden suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

Suomalaisia henkilöyhtiöitä vastaavien ulkomaisten yhtiöiden tulee lisäksi antaa kaikkien yhtiömiestensä osalta seuraavat tiedot:

• nimi
• mahdollinen suomalainen henkilötunnus
• syntymäaika 
• osoite

Jos ulkomainen liikkeen- tai ammatinharjoittaja on kotivaltiossaan merkitty kaupparekisteriin tai sitä vastaavaan rekisteriin, hänen on liitettävä rekisteriote ja muut edellä mainitut yhtiöitä koskevat tiedot perustamisilmoitukseensa. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan on aina annettava perustamisilmoituksen liitteenä jäljennös passistaan.

Ulkomaisen yhteisön, jolle muodostuu tosiasiallinen johtopaikka Suomeen, tulee antaa tieto tosiasiallisesta johtopaikasta Y-lomakkeen liitelomakkeessa 6204 Lisätiedot-kohdassa. Lisäksi ulkomaisen yhteisön tulee ilmoittaa tosiasiallisen johtopaikan muodostumiseen liittyvät tosiseikat vapaamuotoisella selvityksellä Y-lomakkeen liitteenä.

Rakennus- ja asennustoimintaa harjoittavan rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yrityksen on annettava perustamisilmoituksen liitteenä myös kopio urakkasopimuksesta ja työvoimanvuokrausta harjoittavan yrityksen kopio työvoimanvuokraussopimuksesta Suomessa.

Jos ulkomaiselle yritykselle on jo aikaisemmin annettu y-tunnus, yritys ilmoittautuu tai hakeutuu Verohallinnon rekistereihin muutosilmoituksella. Muutosilmoitukseen on liitettävä samat liitteet kuin perustamisilmoitukseen. Muutosilmoitus pitää antaa myös, jos toiminta muuttuu siitä, mitä perustamisilmoituksessa, sen liitteissä ja rekisteröinnin yhteydessä muutoin on ilmoitettu. Toiminnan muuttumisella tarkoitetaan sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi yrityksen tulo- tai arvonlisäverovelvollisuuteen tai rekisteröintiasemaan Suomessa. Yhteisöjen muutosilmoitus on lomake Y4, henkilöyhtiöitä vastaavien yhtiöiden Y5 ja liikkeen- ja ammatinharjoittajien Y6. Y-tunnuksen olemassaolon voi tarvittaessa tarkistaa YTJ- tietopalvelusta YTJ-tietopalvelu - Yrityshaku. Y-lomakkeita ja niiden täyttöohjeita saa osoitteesta YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Y-lomakkeet.

Yrityksen nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee allekirjoittaa Y-lomake. Lomake liitteineen postitetaan osoitteeseen: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

Kun ulkomainen yritys on rekisteröity perustamis- tai muutosilmoituksen johdosta, Verohallinto lähettää asiakkaalle rekisteröinti-ilmoituksen. Yrityksen rekisteritiedot ovat nähtävissä rekisteröinnin jälkeen YTJ-tietopalvelussa YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä – YTJ- tietopalvelu - Yrityshaku.

Rekisteröinnin yhteydessä Verohallinto pyrkii tuloverotusta varten selvittämään, muodostuuko yritykselle Suomeen tosiasiallinen johtopaikka tai kiinteä toimipaikka. Rekisteröinnin yhteydessä pyritään selvittämään myös, muodostuuko yritykselle arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka. Verovelvollisuusasemaa ei voida aina selvittää rekisteröintivaiheessa annettujen tietojen perusteella, koska yrityksen toiminta saattaa muuttua tai jatkua oletettua kauemmin. Jos arviota verovelvollisuusasemasta tuloverotuksessa ei voida tehdä rekisteröinnin yhteydessä, se tehdään verovalvonnan yhteydessä yrityksen antamien tietojen perusteella. Halutessaan yritys voi hakea Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua verovelvollisuusasemastaan sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa. Tarvittaessa Verohallintoon voi olla yhteydessä monin eri tavoin. Verohallinnon yhteystiedot löytyvät vero.fi -sivustolta yhteystiedot ja asiointi.

Joissakin tilanteissa yrityksellä on velvollisuus tehdä toiminnastaan ilmoitus myös Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin (esim. ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustaminen). Lisätietoja kaupparekisteriin ilmoittautumisesta saa Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilta (www.prh.fi) ja sivuliikkeen perustamisesta sivulta PRH - Perustaminen.

3 Rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi

Arvonlisäverolain (30.12.1993/1501, AVL) 1 §:n mukaan Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvollista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ilmoitus Verohallintoon perustamisilmoituslomakkeella (lomakkeet Y1-Y3) tai muutosilmoituslomakkeella (lomakkeet Y4 - Y6). Verohallinto merkitsee yrityksen rekisteriin siitä lukien, kun verollinen liiketoiminta alkaa. Yritys voidaan kuitenkin merkitä rekisteriin jo siitä lukien, kun se ryhtyy hankkimaan tavaroita ja palveluja verollista liiketoimintaa varten.

Arvonlisäverotuksessa ulkomaalaisella tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka liiketoiminnan kotipaikka on ulkomailla (AVL 10 §). Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos yrityksellä on Suomessa arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka, joka osallistuu Suomessa tapahtuvaan tavaroiden tai palvelujen myyntiin, ja tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa.

Ulkomaisen yrityksen kiinteän toimipaikan muodostuminen arvonlisäverotuksessa tutkitaan perustamisilmoituksella annettujen tietojen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Kiinteän toimipaikan muodostumista arvonlisäverotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

Ulkomainen yritys voi halutessaan hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa, Iso-Britanniassa tai Norjassa, yrityksellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä edustaja, jotta yritys voi vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Hakeutuja merkitään rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut Verohallintoon.

Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole velvollisuutta ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai se ei ole hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, ostaja suorittaa arvonlisäveron ulkomaalaisen yrityksen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista (käännetty verovelvollisuus, AVL 9 §). 

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, jolloin ulkomaalaisen myyjän on aina ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa:

1. Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
2. Ostajana on yksityishenkilö.
3. Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. Lisätietoa kaukomyynnistä on Verohallinnon ohjeessa Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa.
4. Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut.
5. Yritys tarjoaa pääsyä opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn ja muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä tilaisuuteen suoraan liittyvään palveluun.

Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole arvonlisäverotuksen kiinteää toimipaikka Suomessa, AVL 3 §:n mukaista vähäisen liiketoiminnan rajaa (tilikauden liikevaihto enintään 15 000 euroa) ei sovelleta. Siten arvonlisäveroa on suoritettava myynnin määrästä riippumatta.

Suomessa myytävään rakentamispalveluun sekä siihen liittyvään työvoimanvuokraukseen sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta (AVL 8 c §). Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten
2. ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Jos ulkomainen yritys tekee Suomessa verottomia yhteisöhankintoja tai yhteisömyyntejä, yritys on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Yritys, joka harjoittaa Suomessa ns. nollaverokannan alaista myyntiä, jota myös yhteisömyynti on, tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta. Yhteisömyyntien ja -hankintojen käsitettä sekä niihin liittyvää verovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa.

Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnon OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Lisätietoa arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta on Verohallinnon ohjeessa Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen.

Lisätietoa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisestä on Verohallinnon ohjeessa Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

4 Rekisteröityminen työnantajaksi

Säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos sillä on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan muodostumisen vuoksi. Myös sellainen työnantaja, jolla ei ole olla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työnantajarekisteriin, voi vapaaehtoisesti hakeutua työnantajarekisteriin.

Lisätietoa työnantajasuoritusten maksamisesta: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen.

4.1 Rajoitetusti verovelvollinen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa ja tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö

Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa tuloverotuksessa tarkoitettu kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella, se rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan. Ulkomaisen yrityksen on siten ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, jos se on säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja. Säännöllisesti palkkoja maksavalla työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, joka maksaa Suomessa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle taikka samanaikaisesti vähintään kuudelle palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

Ulkomainen yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän antaman verokortin perusteella. Suomessa enintään kuusi kuukautta oleskeleva ulkomaalainen työntekijä saa verotoimistosta pääsääntöisesti lähdeverokortin. Jos työntekijä ei esitä lähdeverokorttia, palkasta on perittävä 35 %:n lähdevero. Yli kuusi kuukautta oleskeleva saa ns. tavallisen verokortin ja ellei hän esitä verokorttia, palkasta on toimitettava 60 %:n ennakonpidätys.

Työnantajan on lisäksi maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan peritä, jos työntekijällä on asuinvaltiosta saatu todistus (esim. A1 tai E101-lomake). Sairausvakuutusmaksu maksetaan kuukausittain ennakonpidätyksenalaisen palkan ja luontoisetujen perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti vahvistetaan vuosittain.

Maksettuja palkkoja sekä niihin liittyviä työnantajasuorituksia koskevat tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin. Työnantajarekisterissä olevan työnantajan on lisäksi ilmoitettava tulorekisteriin, jos se ei kalenterikuukauden aikana ole maksanut palkkoja lainkaan. Lisätietoa työnantajasuoritusten ilmoittamisesta tulorekisteriin on osoitteessa www.vero.fi/tulorekisteri.

Yritys on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, jos sillä on palveluksessaan vain yksi vakituinen työntekijä tai 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta. Myös satunnaisesti palkkoja maksavan yrityksen on kuitenkin ilmoitettava tiedot maksamistaan palkoista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista tulorekisteriin. Satunnaisesti palkkoja maksava yritys voi hakeutua työnantajarekisteriin vapaaehtoisesti. Tällöin sillä on samat työnantajavelvollisuudet kuin säännöllisellä työnantajalla.

Lisätietoa työnantajavelvoitteista Verohallinnon tiedotteessa Ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet.

4.2 Rajoitetusti verovelvollinen yritys, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen ilmoittautumaan työnantajarekisteriin. Yrityksen työntekijät vastaavat itse palkasta menevän veron maksamisesta Suomeen ennakkoveroina, jos yrityksen palveluksessa olevat henkilöt oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Ulkomaisen yrityksen on silti tietyissä tilanteissa ilmoitettava maksamansa palkat tulorekisteriin (ks. lisätietoa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet). 

Halutessaan yritys voi vapaaehtoisesti ilmoittautua työnantajarekisteriin. Tällöin sitä koskevat samat työnantajavelvoitteet kuin yritystä, jolla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka. 

Työnantajarekisteriin kuuluva yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän esittämän verokortin mukaan. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys perii myös lähdeveron sellaisesta rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta tulosta, joka on Suomessa veronlaista, kuten vuokratun työntekijän saama palkkatulo. Tällöin työntekijän ei tarvitse itse huolehtia ennakkoverojen maksamisesta Verohallinnolle.

4.3 Työvoiman vuokraus

Ulkomainen työantaja voi vuokrata ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle. Jos ulkomaisella rajoitetusti verovelvollisella työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ulkomaisesta vuokratyöntekijästä tulee antaa aloittamisilmoitus ja hänelle maksettujen palkkojen tiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Aloittamisilmoitus annetaan palkkatietoilmoituksella joko palkkatietojen yhteydessä tai erikseen. Aloittamisilmoitusta tai palkkatietoilmoituksia ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus estää Suomea verottamasta palkkatuloa.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai se on tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen, työntekijän aloittamisilmoitusta ei tarvitse antaa. Tiedot ulkomaiselle vuokratyöntekijälle maksetuista palkoista tulee kuitenkin ilmoittaa tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella.

Ulkomaisen yrityksen tulee myös periä ulkomaisen vuokratyöntekijän palkasta lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys, jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai yritys on Suomessa tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella yleisesti verovelvollinen. Muissa tapauksissa velvollisuutta lähdeveron pidättämiseen tai ennakonpidätyksen toimittamiseen ei ole, vaan työntekijät vastaavat itse verojen maksamisesta Verohallinnolle.

Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen työnantajan ja ennakkoperintärekisteriin merkityn rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen työnantajan tulee itse ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja heille maksetuista palkoista tulorekisteriin. Jos rajoitetusti verovelvollista työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänen edustajansa tulee ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa tai edustaja ei ilmoita tietoja, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. 

Työvoimaa vuokraavan yrityksen verotukseen liittyviä velvoitteita Suomessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus. Tietojen ilmoittamista tulorekisteriin käsitellään tarkemmin sivustolla Tulorekisteri.

5 Rekisteröityminen vakuutusmaksuverovelvolliseksi

Suomessa toimivan vakuutusyhtiön on suoritettava vakuutussopimuksen nojalla kannettavasta vakuutusmaksusta veroa silloin, kun vakuutettuna on Suomessa oleva omaisuus taikka täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Tietyissä tilanteissa vakuutusmaksuverovelvollisia ovat vakuutuksenottajat. Vakuutusmaksuverovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vakuutusmaksuverotus Suomessa.

6 Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin

Yritys, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, voidaan merkitä yrityksen hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, suorituksen maksajan on toimitettava yritykselle maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta ennakonpidätys tai lähdevero (ks. tarkemmin luku 8).
    
Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin silloin, kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus (ennakkoperintälaki 25 §). Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö merkitään ennakkoperintärekisteriin samoin edellytyksin kuin suomalainen yritys. Lisätietoa Verohallinnon sivulta Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen.

Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen. Työkorvauksen maksajan tulee tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän internetsivuilla YTJ-tietopalvelu - Yrityshaku.

Kun Suomessa tuloverovelvollinen yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, se vastaa itse tuloverojensa maksamisesta.  Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin ei kuitenkaan itsessään aiheuta yhtiölle tuloverovelvollisuutta Suomessa.  Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutusta yritystoimintaan käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan.

Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö ilmoittamis- ja maksuvelvollisuutensa (ennakkoperintälaki 26 §). Yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä, jos yritys ei ole antanut veroilmoituksia arvonlisäverosta tai työnantajasuorituksista tai tuloverotuksen veroilmoitusta taikka yritys on jättänyt arvonlisäveron, tuloveron tai ennakkoveron maksamatta.

Jos ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle lähetetään selvityspyyntökirje, joka koskee yrityksen toimintaa Suomessa, yrityksen tulee antaa Verohallinnolle pyydetty vastaus. Jos yritys ei anna vastausta, se voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä.

Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös sillä perusteella, että yritystä johtavalla henkilöllä tai hänen johtamallaan toisella yrityksellä on vastaavia laiminlyöntejä.

Jos yrityksen toiminta loppuu Suomessa, yrityksen tulee antaa tieto yritystoiminnan päättymisestä Y-lomakkeella. Tällöin Verohallinto poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä (ennakkoperintälaki 26 §).

7 Ennakkovero

Suomessa verovelvolliset yritykset maksavat yleensä verotettavasta tuloksestaan ennakkoveroa. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon verovuoden verotettavan tulon määrästä. Jos arvio verotettavan tulon määrästä muuttuu, yritys voi hakea muutosta ennakkoveron määrään. Jos ennakkoverot eivät riitä kattamaan yrityksen lopullisen tuloveron määrää, yritys joutuu maksamaan jäännösveroa ja sen lisäksi huojennettua viivästyskorkoa.

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja ilmoittaa arvion liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella Y3 ja elinkeinoyhtymä perustamisilmoituksella Y2. Muutoksista ilmoitetaan OmaVerossa (5010, liikkeen- ja ammatinharjoittajat, yhtymän osakkaat). Yhteisö voi hakea ennakkoveron määräämistä tai sen muutosta OmaVerossa Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (5017).

Lisätietoa ennakkoveron hakemisesta ja maksamisesta Verohallinnon internetsivustolla.

8 Ulkomaiselle yritykselle maksettavasta työkorvauksesta perittävä lähdevero

Jos ulkomaiselle rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa Suomeen. Ulkomaiselle rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta on kuitenkin perittävä lähdevero, kun työ on tehty Suomessa. Työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettu korvaus. Työkorvauksen maksaja on velvollinen perimään lähdeveron. Lähdeveron periminen työkorvauksesta tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun ulkomainen rajoitetusti verovelvollinen yritys harjoittaa elinkeinotoimintaansa pääasiallisesti ulkomailla, mutta yrityksellä on Suomessa tilapäisiä, lyhyitä ja yksittäisiä toimeksiantoja. Työkorvauksen maksajan ei tarvitse periä lähdeveroa, jos

• ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai
• ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai
• ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä ei ole.

Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain silloin, jos korvauksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-%:n lähdeverokortin (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 627/1978, LähdeVL 10 f §).

Työkorvaukseen liittyvään laskuun voi sisältyä myös tavaranmyyntiä. Työkorvauksen osuus voidaan osoittaa merkitsemällä se erikseen laskulle tai sen liitteeseen taikka laskuttamalla tavara ja työkorvaus eri laskuilla. Jos työkorvauksen osuus ei ilmene laskusta tai sen liitteistä, lähdevero on toimitettava suorituksen koko määrästä. Jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, työkorvauksen osuudesta on toimitettava ennakonpidätys työkorvauksen määrästä riippumatta. 

Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys. Lähdevero on 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja (LähdeVL 7 §).

Ulkomainen liikkeen- ja ammatinharjoittaja hakee lähdeverokorttia lomakkeella 5057, Hakemus rajoitetusti verovelvollisen lähdeverokortista, ennakkoverosta tai verokortista. Hakemukseen tulee liittää lomake 6205 Selvitys ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan toiminnasta Suomessa.

Ulkomainen yhteisö hakee lähdeverokorttia lomakkeella 6202, Ulkomaisen yrityksen lähdeverokorttihakemus. Hakemukseen on liitettävä ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös sekä kopio toimeksiantosopimuksesta.

Lisätietoa lähdeverokortin hakemisesta ja liikaa perityn lähdeveron palauttamisesta Verohallinnon tiedotteessa Työkorvauksen lähdeverotus.

Jos työkorvaus maksetaan ulkomaiselle yleisesti verovelvolliselle yhteisölle, jota ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan tulee toimittaa maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen määrä on tällöin 13 %.

9 Veroilmoituksen antaminen

9.1 Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys

Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys on velvollinen suorittamaan veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista. Jos yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka, yritys on verovelvollinen kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta.

Yhteisön on annettava veroilmoitus 6U sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Jos ulkomainen yhteisö katsoo, että sille ei muodostu Suomeen tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa, yhteisön on annettava veroilmoituksen lisäksi selvitys Suomessa harjoitetusta toiminnasta liitteellä 80. Lisätietoja yhteisön veroilmoituksen ja selvityksen antamisesta on Verohallinnon tiedotteessa Ulkomaisen yhteisön veroilmoitus.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön on annettava veroilmoitus viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Lisätietoa liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön veroilmoituksen antamisesta on Verohallinnon tiedotteissa Veroilmoitus - liikkeen- tai ammatinharjoittaja ja Veroilmoituksen antaminen - avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloveroilmoituksen antamista käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa. 

Lisätietoa ilmoittamisvelvollisuudesta:

Verohallinnon päätös veroilmoituksen ja kiinteistötietojen korjausilmoituksen antamisesta.

Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista.

9.2 Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö

Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö on verovelvollinen Suomessa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta.

Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön on annettava veroilmoitus 6B sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päätymiskuukauden lopusta. Veroilmoituksen antamista käsitellään tarkemmin ohjeessa Veroilmoituksen antaminen - osakeyhtiö ja osuuskunta.

10 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Yrityksen on ilmoitettava muutosilmoituksella Verohallinnolle, jos yrityksen toiminta Suomessa muuttuu olennaisesti siitä, mitä rekisteröinnin yhteydessä on ilmoitettu ja muutos saattaa vaikuttaa arvonlisä- tai tuloverovelvoitteisiin Suomessa. Tällaisia muutoksia voivat olla erimerkiksi Suomessa harjoitetun toiminnan jatkuminen oletettua pidempään, uusi urakkasopimus, uudenlainen liiketoiminta, oleskelun jatkuminen Suomessa odotettua pidempään tai yhteisön muuttuminen tosiasiallisen johtopaikan muodostumisen johdosta yleisesti verovelvolliseksi. Muuttuneet tiedot annetaan muutosilmoituksella Y4, Y5 tai Y6.

Jos ulkomaisen yrityksen rekisteritietoihin (esim. nimi- tai yhteystiedot, toiminnan keskeytyminen, palkanmaksu, arvonlisäverovelvollisuus) tulee muutos, yrityksen täytyy ilmoittaa muutoksesta lomakkeella Y4, Y5 tai Y6. Kun yritys lopettaa toiminnan Suomessa, lopettamisesta ilmoitetaan samoilla lomakkeilla, joita käytetään muutostilanteissa. Yrityksen on annettava veroilmoitukset siihen saakka, kunnes Verohallinto on poistanut yrityksen rekistereistä. Pelkkä lopettamisilmoituksen tekeminen ei siis vielä poista ilmoittamisvelvollisuutta.

Ulkomaisen yrityksen, on aina annettava viimeiseltä toimintavuodelta myös tuloveroilmoitus. Lopettamisen yhteydessä yrityksen on tarkistettava viimeisen toimintavuoden ennakkoverojen määrä. Yrityksen on ilmoitettava uudet osoite- ja pankkitilitiedot ulkomailla mahdollisten veronpalautusten maksamista varten.

Yleisesti verovelvollinen ulkomaisen yhteisön on lisäksi ilmoitettava muutoksesta silloin, kun tosiasiallinen johtopaikka lakkaa sijaitsemasta Suomessa. Yhteisöä ei voida pitää yleisesti verovelvollisena Suomessa tosiasiallisen johtopaikan päättymisen jälkeen. Jos yhteisö jatkaa toimintaansa Suomessa, ja sille muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, se on kiinteän toimipaikan muodostumisen perusteella rajoitetusti verovelvollinen Suomessa.  

Jos Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon, varojen maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan yhteisön veronalaiseksi tuloksi, lukuun ottamatta niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Vastaavasti jos kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen valtioon tai ulkomainen yhteisö siirtää Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa siten, että Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin, luetaan varojen maastapoistumisarvo vähennettynä verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla kiinteän toimipaikan veronalaiseksi tuloksi (EVL 51 e §). Maastapoistumisverotusta ja siihen liittyvää maksunlykkäystä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Maastapoistumisverotus.

 

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

veroasiantuntija Merja Kollár

Ohje viroksi: Äritegevuse alustamine Soomes