Boazodoallofitnodaga buolvadatmolsun vearuhusas

Antopäivä
21.6.2022
Diaarinumero
VH/3315/00.01.00/2021

Kannanotto suomeksi: Porotalousyrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa

Ášši govvádus

Makkár vearročuovvumušat boazodoallofitnodaga buolvadatmolsumis bohtet?

Maid boazodoallofitnodaga buolvadatmolsunluohpadeamis galgá Vearrohálddahussii čilget árbe- dahje skeaŋkavearuhusa doaimmaheami várás?

Mo boazodoallofitnodaga buolvadatmolsuma vearuhussii váikkuha dat, jos joatki seamma oktavuođas oažžu maid eará opmodaga, dego eanadálu dahje eará fitnodaga?

Duogášdiehtu

Bealleváldima gaskavuohta eará buolvadatmolsuma guoski Vearrohálddahusa rávvagiidda

Vearrohálddahus lea addán fitnodagaid buolvadatmolsumiid guoski čuovvovaš rávvagiid:

Maŋimužžan máinnašuvvon ráva guoská buolvadatmolsuma fitnodatdoalli jápmima maŋŋá dáhpáhuvvi diliid, main opmodat ožžojuvvo goit muhtumassii árbin ja heiveheapmái bohtet bearašopmodatvuoigatvuođa njuolggadusat. Buot eará máinnašuvvon rávvagat gusket luohpadeaddji eallenagi áigge ollašuhtton buolvadatmolsumiid.

Dáin rávvagiin čilgejuvvon Árbevierroláhka, PerVL 55 §:s geahpádusa heiveheami ja rehkenastima prinsihpat gusket maid boazodoallofitnodaga buolvadatmolsuma. Boazodoalu boahtovearuhus goittotge spiehkkasa mearkkašahtti ollu fitnodatdoaimma boahtovearuhusas. Danne máinnašuvvon rávvagiid boahtovearuhusa guoski oasit eai dábálaččat váikkut boazodoallofitnodaga boahtovearuhussii. Eana- ja vuovdedoalus sihke eará fitnodatdoaimmas boahtovearuhus váikkuha ja buktá dieđu maid árbe- ja skeaŋkavearuhussii. Daningo boazodoallofitnodaga boahtovearuhus lea earálágan,  šaddet guđege doaibmasuorggi guoski sierragažaldagat. Dán bealleváldimis gieđahallojit dát boazodoalu sierraiešvuođat.

Bealleváldin lea ráhkaduvvon dan vuolggasajis, ahte gažaldagas lea buolvadatmolsun, man maŋŋá fitnodatdoaibma joatkašuvvá. Dat ii nuvván dakkárin heive ordnedemiide, main bargan boazodoaluin nohká ovdamearkka dihte jápmindáhpáhusa geažil.

Boazodoalu vearuhusa prinsihpat

Boazodoaluin bargamis mearriduvvo Boazodoallolágas (14.9.1990/848). Dan mielde boazodoallovuoigatvuohta lea buot boazodoalloguovlluin orru lunddolaš persovnnain eanoamasteamis ja hálddašeamis fuolakeahttá. Lága nuppi logus mearriduvvo bálgosiid rolla boazodoalloealáhusain bargamis.  

Boazodoalu boađuid  vearuhus vuođđuduvvá boahtovearrolága (30.12.1992/1535, TVL) 44 §:a mielde guđege bálgosa dieđuide. Boahtovearu várás rehkenastojuvvo bálgosiid mielde gaskamearálaš buhtes vuoitu guđege lohkubohcco guovdu. Árvolassivearuhusas bálggus ja dan buot oasuseaiggádat nappo boazoeaiggádat ráhkadit bálggosjoavkku, mii lea okta vearrogeatnegas.

Boazodollui gullevaš várit šaddet dáin bálgosis boahtovearuhusas dahkkojuvvon opmodateriin mat čuvvojuvvojit  buvttadusvuođđorehkenastimis. Dákkár opmodagat leat ovdamearkka dihte bohccot, iešguđetlágan fievrrut, dego njealjejuvllagat, mohtorgielkkát ja pakeahttabiillat, sihke earálágan eará bođuopmodat. Boazodoalu várit  leat dakkár opmodatearit (omd. fievrrut), mat váldoáššis leat boazodoalu geavahusas. Boazodoalu geavahusa ossodat dábálaččat čilgejuvvo  árvolassivearrolága (30.12.1993/1501) 117 §:s oaivvilduvvon geahpádusvuoigatvuođa juogu árvvoštaladettiin.

Boazovearuhusa birra muitaluvvo dárkilabbot áššehasrávvagis Poroverotus(Boazovearuhus). Boazodoalloealáhusa birra muitaluvvo dárkilabbot Paliskuntain yhdistyksen sivustolla(Bálgosiid ovttastusa siidduin).

Boazodoallofitnodaga ja dasa laktáseaddji eará boađuskáhppondoaimma luohpadeami vearuhusa váldoprinsihpat

Árbe- ja skeaŋkavearrolágas (12.7.1940/378, PerVL) eai leat erenoamážit njuolggadusat boazodoalu sierraiešvuođain. Boazodoalu várit, mat boahtovearuhusa buvttadusvuođđorehkenastimis čuvvojuvvojit bálgosis, leat árbe- ja skeaŋkavearuhusas opmodat, man luohpadeamis máksojuvvo vearru seamma go earáge opmodaga oasil. Boazodoallofitnodahkii sáhttá goit heivehit PerVL 55 §:s oaivvilduvvon buolvadatmolsungeahpádusa. Mearrádusas Alimus hálddahus riekti, KHO 13.9.1996/2851 geahpádusa čuozáhahkan lei boazoeallu boazomearkkaiguin sihke guokte eanasaji. Eanasajiin oaččui dárbbašlaš fuođđariid (suinniid ja gordnesuoinni) bohccuid biebmamii.

Boazodoaluin bargama lassin seamma olbmot sáhttet bargat maid eará boađuskáhppondoaimmain dego eana- ja/dahje vuovdedoaluin dahje doaimmain mii oidnojuvvo ealáhusdoaibman, ovdamearkka dihte earálágan boazobuktagiid joatkkagieđahallan dahje  mátkeealáhussii laktáseaddji bálvalusat. Eanadoalu boađut vearuhuvvojit eanadoalu boahtovearrolága (15.12.1967/543) njuolggadusaid mielde, vuovdedoalu boađut Eanadoalu boahtovearrolága, TVL  vuovdevearuhusa guoski njuolggadusaid mielde ja ealáhusdoaimma boađut ealáhusboađu vearuhusas addojuvvon lága (Ealáhusvearroláhka, EVL, 24.6.1968/360) mielde.

Jos eará  boađuskáhppondoaimma várit dahje buktagat sirdojuvvojit boazodoalu atnui, sirdimat gieđahallojit  boahtogáldusirdimin, maid birra dárkilabbot Vearrohálddahusa rávvagis Tulolähdesiirrot, yksityiskäyttöönotot ja yksityissijoitukset luonnollisten henkilöiden ja henkilöyhtiöiden verotuksessa (Boahtogáldusirdimat, priváhtaatnuváldimat ja priváhtainvesteremat lunddolaš persovnnaid ja persovdnafitnodatsearve vearuhusas). Mihtilmasat boahtogáldusirdin dáhpáhuvvá, go eanadoalu buktagat buvttaduvvojit bohccuid biebmama várás. Dalle dáid buktagiid vuorddehahtti luohpadanhaddi lohkkojuvvo eanadoalu boahtun.

Muhtumin boazodoallofitnodaga buolvadatmolsuma oktavuođas ollašuhttojuvvo dákkár eanadálu dahje eará (omd. Mátkeealáhussii laktáseaddji) fitnodaga buolvadatmolsun. Dalle vearročuovvumušat árvvoštallojit sihke boazodoallofitnodaga ja eará luohpaduvvon opmodaga oasil sierra, nu ahte vuhtii váldojuvvojit daid opmodateriid sierraiešvuođat. Eanadálu buolvadatmolsuma birra muitaluvvo Vearrohálddahusa rávvagis Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa (Eanadálu buolvadatmolsun vearuhusas ) ja earálágan fitnodaga buolvadatmolsumis fas Vearrohálddahusa rávvagis Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdos verotuksessa (Persovdnafitnodatsearvvi ja priváhtafitnodaga buolvadatmolsun vearuhusas)

Eanadálu buolvadatmolsungeahpádusas gáibiduvvo dat, ahte duođaid bargan eanadoaluin jotkojuvvo, nappo joatki buvttada eanadálus eanadoallobuktagiid  vuovdima várás. Dákkár vuovdimin oidnojuvvo maid dat, ahte eanadálus buvttaduvvojit eanadoallobuktagat bohccuid biebmama várás ja dáin buktagiin šaddá boahtogáldusirdimin eanadoalu boahtu.

Vaikko boazodoalu váriin máksojuvvošii buhtadus ovdamearkka dihte skeaŋkalágaš gávppis, dás šaddet boahtovearročuovvumušat, dasgo boazodoalu vuoittut vearuhuvvojit rehkenastojuvvon jahkevuoitun. Jos goit seamma oktavuođas luohpaduvvojit eará várit, sáhttet dán luohpadeamis gártat maid boađu- ja váriidsirdinčuovvumušat.

Go fas árbe- ja skeaŋkavearuhusa ággan leamašan árvu dahje árbe- ja skeaŋkavearuhusa doaimmaheapmi muđuige eai váikkut moge TVL 44 §:a mielde  boazodoalu boađu meari rehkenastimii. Dan sadjái seamma oktavuođas vejolaččat luohpaduvvon eanadálu dahje eará fitnodaga oasil skeaŋkavearuhusa doaimmaheapmi váikkuha boahtovearuhussii nu mo ovddabealde namuhuvvon buolvadatmolsumiid vearuhusa guoski rávvagiin dárkilabbot čilgejuvvo.

Váriidsirdinvearrolága (29.11.1996/931, VSVL) 14 §:s mearriduvvo vearuheapmin dakkár giddes opmodaga luohpadeamit, maid várás lea mieđihuvvon dahje sirdojuvvon njuolggadusas oaivvilduvvon loanat.  Dáid njuolggadusaid árvvoštallamis  mearkkašahtti lea masa lágas oaivvilduvvon loanaid ruhtadeapmi čuohcá. Dát árvvoštallan ii čatnašuva dasa, mo čuozáhaga, giddes opmodaga boahtovearuhus dahje árbe- ja skeaŋkavearuhus ollašuvvet. Jos boazodoallofitnodaga, eanadálu dahje fitnodaga buolvadatmolsuma oktavuođas ožžojuvvojit dahje sirdojuvvojit VSVL 14 §:s oaivvilduvvon  loanat, giddodaga luohpadeapmi buhtadusa vuostá sáhttá leat váriidsirdinvearuhusas vearuheapmi.

Boazodoallofitnodaga fidnema almmuhangeatnegasvuohta árbe- ja skeaŋkavearuhusas

Jos buolvadatmolsun ollašuhttojuvvo skeaŋkan, skeaŋkka birra galgá addit skeaŋkavearroalmmuhusa golmma mánotbaji siste skeaŋkka oažžumis PerVL 27 ja 30 §:id mielde.

Jos boazodoallofitnodat gullá vearuvuloš árbái, dasa gullevaš várit almmuhuvvojit árbeguođđi árbegirjjis, man birra mearriduvvo árbegeavlli (5.2.1965/40) 20 logus.

Bealleváldin

Buolvadatmolsungeahpádusa heiveheapmi boazodollui ja vejolaš eará jotkojuvvon doibmii

Dallego árbi dahje skeaŋka sisttisdoallá boazodoallofitnodaga, dasa sáhttá heivehit buolvadatmolsungeahpádusa, jos bargan boazodoaluin jotkojuvvo. Geahpádusa galgá gáibidit ovdal árbe- dahje skeaŋkavearuhusa doaimmaheami.

Geahpádusas oaivvilduvvon boazodoallofitnodat čohkiida bargamis boazodoaluin bálgosa oasuseaiggádin. Dan fitnodahkii dábálaččat gullet dat  badjealbmá várit, maid bálggus čuovvu dahkkojuvvon buvttadusvuođđorehkenastimis. Geahpádus sáhttá čuohcat dušše dáidda váriide, eaige dasa vealtameahttumit laktás eará várit, ovdamearkka dihte giddodagat.

Boazodoallofitnodaga buolvadatmolsungeahpádus ii doalvvo geahpádusa heiveheapmái eará váriid árbe- ja skeaŋkaverrui mat leat seamma oktavuođas luohpaduvvon. Ovdamearkka dihte boazodoallofitnodatdoalli vuovdedoalu váriide dahje persovnnalaš vistái ii sáhte heivehit geahpádusa dan dihte, ahte luohpadeami oažžu joatká boazodoallofitnodat doaimma.

Boazodoallofitnodaga olis joatki dávjá oažžu maid eanadoalu, eana- ja vuovdedoalu  dahje eará fitnodatdoaimma váriid ja joatká dáin ožžon váriin maid eará geahpádussii vuoigadahtti doaimma go boazodoalu. Dalle son lea vuoigadahtton geahpádussii maid dáid váriid oasil. Vaikko dát doaimmat ráhkadit dávjá joatki dáfus oktilis ollisvuođa, daid vearuhussii nu boahtovearuhusas go árbe- ja skeaŋkavearuhusasge váikkuhit earálágan áššit ja daid oasil ferte dahkat sierra rehkenastimiid. Danin vearuhusa doaimmaheami oktavuođas lea dehalaš oažžut joatkis čilgehusa das, maid buot doaimmaid sus lea áigumuš joatkit su oažžun opmodagain ja man doibmii iešguđege ožžojuvvon várit gullet.

Sihke boazodoallofitnodaga ja seamma oktavuođas luohpaduvvon eanadálu dahje eará fitnodaga geahpádusa gáibádusat árvvoštallojit sierra. Danin geahpádusa gáibidettiin galgá geahpádusa eavttuid čilget boazodoallofitnodaga, eanadálu ja eará fitnodaga oasil.

Geahpádusas oaivvilduvvon bargan eanadoaluin lea maid lassebiebmofuođđariid buvttadeapmi boazodoalu várás, vaikko  buktagat eai válmmaštuvvo vuovdima várás, muhto sirdojuvvojit boahtogáldusirdimin boazodoalu atnui. Go boazodoallofitnodaga olis ožžojuvvo eanadállu, gos bargojuvvo eanadoaluin, geahpádus heive sihke boazodoallofitnodahkii ja maid eanadállui. Dasgo dákkár dilis jotkojuvvo bargan eanadoaluin, geahpádus heivehuvvo maid eanadálu ássanvistái sihke eanadállui gullevaš vuvddiide. Jos boazodoallofitnodaga lassin háliiduvvo geahpádus maid eanadállui, galgá geahpádusgáibádusas čilget sihke joatkima eanadoaluin ja bargama boazodoaluin ja ahte geahpádusbivdda čuohcá dáidda guktuide.

Jos seamma oktavuođas boazodoallofitnodaga lassin luohpaduvvo maid eará fitnodat, man doaibma vearuhuvvo EVL mielde, sáhttá geahpádusa heivehit maid dán fitnodahkii. Jos boazodoalu lassin háliiduvvo geahpádus maid eará fitnodahkii, galgá geahpádusgáibádusas bivdit geahpádusa heiveheami sihke eará fitnodahkii ja boazodoallofitnodahkii.

Boazodoallofitnodaga váriid árvvoštallan buolvadatmolsungeahpádusa rehkenastimis

Opmodat mii lea buolvadatmolsungeahpádusa čuozáhahkan árvvoštallojuvvo geahpádusa rehkenasttedettiin  dohkálaš árvvu vuolit spv-árvui. Dát rehkenastin prinsihpat leat čilgejuvvon  dárkilabbot ovddabealde čujuhuvvon buolvadatmolsun vearuhusa guoski rávvagiin.

Spv-árvvu meroštaladettiin várit leat PerVL 55 §:a goalmmát momeantta njealját čuoggás oaivvilduvvon eará várit, maid arvu meroštallojuvvo 40 prosentii daid dohkálaš árvvus. Nu árbe- ja skeaŋkavearuhusa várás ovdamearkka dihte bohccot, fievrrut ja earálágan eará boazodollui gullevaš opmodaga árvu meroštallojuvvo 40 prosentii daid dohkálaš árvvus.

Muhtumin erenoamážit fievru sáhttá leat máŋggalágan boađuskáhppondoaimma anus (omd. boazodoallu, eanadoallu ja vuovdedoallu) sihke maid priváhtaanus nu, ahte dat ii leat dábálaččat  mange dáid doaimmaid anus. Dákkár dilis fivrui sáhttá goit heivehit geahpádusa, jos dat lea eanáš dakkár doaimma anus, masa geahpádus heivehuvvo. Jos ovdamearkka dihte geahpádus heivehuvvo sihke boazo-, eana- ja vuovdedoalu joatkimii seamma oktavuođas dáhpáhuvvi oktilis luohpadeamis, ja juoidá fievru lea eanáš dáid doaimmaid anus, fivrui sáhttá heivehit geahpádusa. Dán dáhpáhusas fievrru árvu meroštallojuvvo 40 prosentii dan dohkálaš árvvus. Jos árbi dahje skeaŋka sisttisdoallá dákkár fievrru, ášši galgá čilget árbe- ja skeaŋkavearuhusa várás.

Seamma oktavuođas luohpaduvvon eará geahpádusvuloš opmodaga árvvoštallan

Go seamma oktavuođas luohpaduvvo boazodoallofitnodaga lassin maid geahpádusa vuloš eanadállu dahje fitnodat, dáid váriid geahpádus rehkenastojuvvo nu mo ovddabealde namuhuvvon dáid opmodateriid guoski Vearrohálddahusa rávvagiin čilgejuvvo.

Go boazodoallofitnodat sihke eanadállu dahje eará fitnodat ožžojuvvo oktilis árbe- ja skeaŋkafidnemin, boazodoallofitnodaga váriid spv-árvu ja eará geahpádusa vuloš  váriid árvu rehkenastojuvvo oktii ja geahpádus rehkenastojuvvo dán supmis.

Jos fidnemii gullá maid eará go geahpádusa vuloš  opmodat, eará opmodaga gorálaš oassái árbe- ja skeaŋkavearus ii heivehuvvo geahpádus. Dáid diliid rehkenastin čilgejuvvo ovddabealde namuhuvvon buolvadatmolsunrávvagiin.

Čilgehus luohpadeapmái gullevaš bohccuid mearis ja árvvus 

Árbe- ja skeaŋkavearuhus vuođđuduvvá fidnenbottu opmodahkii ja dan árvu meroštallojuvvo fidnenbottu árvui. Danin árbe- ja skeaŋkavearuhusa ja geahpádusa oažžuma várás dárbbašuvvo boazošlájaid mielde sirrejuvvon čilgehus fidnemii gullevaš bohccuid lohkomearis. Dárbbašlaš čilgehus ožžojuvvo bálgosis , mii addá seammasullasaš duođaštusaid maid ovdamearkka dihte bargofápmoeiseválddiid várás. Čilgehusa sáhttá bivdit guđege paliskunnan poroisännältä (bálgosa boazoisidis).

Boazodoallofitnodahkii gullevaš bohccuid árvvu meroštallamis sáhttá geavahit ain goasge nannejuvvon eallivahágiid buhttemis geavahuvvon dohkálaš árvvuid. Árbe- ja skeaŋkavearuhusa árvvu meroštallamis guoski ohjeissa (rávvagiin)  leat čujuhusat eallivahágiid buhtadeamis geavahuvvon árvvuide. Geahpádusa rehkenastimis dáin árvvuin vuhtii váldojuvvo 40 %.

Diehtu sierra boazošlájain lea oažžumis ovdamearkka dihte Bálgosiid ovttastusa bajásdoallan rávagirjjážis, mii gávdno Bálgosiid ovttastusa verkkosivustolta(fierbmesiidduin).

Čilgehus man galgá bidjat skeaŋkavearuhusa čuovusin

Boazodoallofitnodaga guoski skeaŋkavearuhusa čuovusin galgá bidjat logahallama boazodoalu váriin sihke čilgehusa daid dohkálaš árvvus.

Jos seamma oktavuođas luohpaduvvo eanadálu dahje eará fitnodaga oassi, galgá čilget maid daidda gullevaš váriid, nu mo daid guoski Vearrohálddahusa rávvagiin muitaluvvo. Dalle logahallamis galgá čielgasit sirret, mat skeŋkejuvvon várit leat

1) bálgosa buvttadusvuođđorehkenastimis gieđahallon boazodoalu várit, nappo várit, maid guoski dieđuid boazoeaiggát almmuha boazodoalu persovnnalaš árvvulassivearroalmmuhusainnis bálgosii, ja

2) mat várit leat luohpadeaddji persovnnalaš eana-, vuovde- dahje ealáhusvearuhusas čuvvojuvvon várit.

Boazodoallofitnodaga váriid merken árbegirjái.

Árbegirjjis boazodoalu várit leat dábálaččat lohkui váldojuvvon árbejuvvon váriide gullevaš oassi. Geahpádusa meroštallama dihte galgá goit čilget  dan, mat buot várit gullet geahpádusa ollái. Buoremusat dát lihkostuvvá go logahallá bálgosa buvttadusvuođđorehkenastimis gieđahallojuvvon boazodoalu váriid ja daidda čuohcci velggiid čielgasit sierra. 

Jos seamma árbái gullá maid eanadálu dahje eará fitnodaga oassi, galgá čilget maid daidda gullevaš váriid, nu mo daid guoski Vearrohálddahusa rávvagiin čilgejuvvo. Geahpádusa rehkenastimii dárbbašuvvo čielga sirren das, mat árbejuvvon várit leat bálgosa buvttadusvuođđorehkenastimis gieđahallojuvvon boazodoalu várit ja mat leat luohpadeaddji persovnnalaš eana-, vuovde- dahje ealáhusvearuhusas čuvvojuvvon várit.

Čilgehus das, gean árbeoassái boazodoallofitnodat ja vejolaš eará geahpádusa vuloš opmodat boahtá

Geahpádusa heiveheapmi jápminbeassái gullevaš boazodoallofitnodahkii eaktuda gáibádusa, mas árbbolaš almmuha iežas joatkit barggu boazodoaluin. Juohkehaš árbbolaš ferte ieš ovdanbuktit gáibádusa geahpádusa heiveheamis.

Vearrohálddahusa rávvagis Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa (Buolvadatmolsun árbediliin) dárkilabbot čilgejuvvon lági mielde geahpádusa rehkenastimii árbevearuhusas váikkuha dat, mii osiid geahpádusa vuloš opmodagas boahtá guđege árbbolačča árbeoassái. Árbevearuhusas sáhttá geahpádusa gáibideami lassin čilget, mii osiid geahpádusa vuloš opmodagas boahtá guđege árbbolačča árbeoassái ja mat várit mannet náittosvuoigatvuođa vuođul leskii dahje ovdal jápmán guoimmi jápminbeassái.  Dán sáhttá dahkat ovdamearkka dihte doaimmahemiin  juogadan- ja árbejuohkosoahpamuša. Rávvagis govviduvvon  prinsihpat heivehuvvojit maid boazodoallofitnodagaide.

Jos seamma jápminbeassái gullá boazodoallofitnodaga lassin earáge geahpádusa vuloš opmodat, ovdamearkka dihte eanadállu dahje ealáhusdoaibma, guhtege árbbolaš guhte gáibida geahpádusa, galgá čilget dárkilit maid dan, maidda jápminbeasi váriide son gáibida geahpádusa. Lassin ovddabealde namuhuvvon čilgehus geahpádusa vuložin gáibiduvvon opmodaga boahtimis dan árbeoassái, mii gáibida geahpádusa.

Geahpádusa manaheapmi

Buolvadatmolsungeahpádus manahuvvo, jos váldoassi geahpádusa ožžon fitnodagas árbe- dahje skeaŋkavearuhusa doaimmaheami maŋŋá luohpaduvvo čuovvovaš viđa jagi áigge. Boazodoallofitnodat čohkiida vuolggasajis bođu- opmodagas, mas opmodaga eanáš oassin leat bohccot. Dábálaččat stuorámus oassi árbin dahje skeaŋkan ožžojuvvon bohccuin luohpaduvvo čuovvunáigodaga áigge normála boazodoalu birrajođuin seamma áigge. Dákkár normála boazodoaluin bargamii gullevaš bođuopmodaga luohpadeapmi ii adnojuvvo geahpádusas  oaivvilduvvon joatkkaluohpadeapmin. Geahpádusa manaheapmái doalvu joatkkaluohpaheapmin adnojuvvojit dákkár boazodoallofitnodaga váriid luohpaheamit, mat laktásit boazodoallofitnodaga heaitimii.

Jos boazodoallofitnodaga olis ožžojuvvo maid eará geahpádusa vuloš opmodat, dan oasil geahpádusa manaheamis árvvoštallojuvvo nu mo áššáiguoskevaš opmodaga guoski Vearrohálddahusa rávvagiin muitaluvvo.

njunuš vearroáššedovdi Sami Varonen

njunuš vearroáššedovdi Kalle Isotalo