Verotulojen turvaaminen 2030-luvulla – Verohallinnon tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan

Verovaje eli maksamatta jääneiden, mutta lakisääteisten verojen määrä on Suomessa vähintään 3-5 %. Se on kansainvälisesti vertailtuna vielä vähän, mutta verovaje on vaarassa kasvaa. Yhden prosenttiyksikön kasvu verovajeessa tarkoittaa noin 830 miljoonaa euroa verotuloissa.

Julkisen talouden merkittävin tulonlähde on verot. Paljastimme vuonna 2025 yli miljardin euron edestä ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä. Verovajeen kasvu on mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii muutoksia muun muassa hallintolakiin ja tiedonsaantioikeuksiin.

Meillä on tulevalle hallitusohjelmalle kaksi teemaa ja viisi tavoitetta.

Turvallisuutta ja tasapainoa talouteen         

1.    Yritysverotus on tuotava digitaaliselle aikakaudelle. Paperisesta lomakeviidakosta päästään pois luomalla yritysten vakioituun taloustietoon perustuva yritysverotus: kirjanpidon tiedot ja kirjanpitoa täydentävät tiedot sekä yritysten laskutiedot siirtyvät automaatiossa ja digitaalisena Verohallintoon. Paremman ja reaaliaikaisemman yritysten taloustiedon avulla olisi mahdollista estää verovajeen kasvua. Laadukkaampi data vähentää hallinnollista lisätyötä yrityksissä ja etenkin hallinnossa. Data mahdollistaisi myös automaation lisäämisen ja siten nopeamman asioiden käsittelyn. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää laajasti myös muussa viranomaisraportoinnissa.

2.    Hallinnon lainsäädäntö on tuotava digiaikaan. Sähköisen asioinnin velvoittavuutta on laajennettava. Tekoälyllä tehtävät viranomaispäätökset on tehtävä mahdolliseksi. Tekoälyn käyttäminen palveluissa ja neuvonnassa lisäisi automatisointia ja auttaisi meitä siirtämään työntekijöitä valvontaan, mikä näkyisi kasvavana verokertymänä. Samalla asiakaspalvelu olisi nopeampaa ja palveluaika nykyistä laajempi. 

3.    Työmatkakulujen sillisalaatista on päästävä eroon. Nykyinen vähennys on työläs, virheille altis ja se aiheuttaa noin 100 miljoonan euron vuosittaisen verovajeen. Tarvitaan uudistettu vähennys, joka vastaa muuttunutta työelämää ja ansaintamalleja sekä vähentää väärinkäytöksiä ja virheitä.

Järjestäytynyt talousrikollisuus laitettava ahtaalle

4.    Harmaan talouden torjuntaan on tuotava tehoa. Viranomaisyhteistyön syventäminen ja toimivaltuuksien täsmentäminen on tarpeen. Yhteistyön on oltava reaaliaikaista ja riittävästi resursoitua. Järjestäytyneen rikollisuuden pääsy rekistereihin ja mahdollisuus käyttää lainsäädännön luomia aukkoja hyväkseen on estettävä. Hallituskauden alussa on käynnistettävä harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen ohjelman valmistelu.

5.    Työntekijöiden maahantulosta on tehtävä sujuvampaa. Tunnistamisen prosessi on saatava nopeammaksi, ja viranomaisten väliset päällekkäisyydet perattava. Kitketään pois työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttö. Veronumerolainsäädäntö on uudistettava. Hallitusohjelmassa on ilmaistava selkeä tahtotila työperäisen maahanmuuton rekisteröinnin ja asioinnin sujuvoittamisesta.

Suomella on takana loistava tulevaisuus digitalisaatiossa. Nykyratkaisuilla emme pysty enää parantamaan ja tehostamaan toimintaamme siinä laajuudessa, mitä verotulojen turvaaminen 2030-luvulla vaatii.

Verohallinnon tavoitteet (pdf)