Etuudet: takaisinperintä ja regressi

Esimerkki 1:Työttömälle työnhakijalle on maksettu 648 euroa kuukaudessa peruspäivärahaa ajalla 1.1.–31.3.2021. Peruspäivärahasta on toimitettu ennakonpidätystä 20 % (129,60 euroa kuukaudessa). Etuuden maksaja on ilmoittanut suorituksen kuukausittain maksupäivän mukaisesti. Työttömyysetuuksien ilmoittamisen yhteydessä Etuuden yksikkö -tietoryhmän antaminen on pakollista työttömän korvauspäivien määrittämiseksi.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on tammikuun peruspäivärahasta annettava ilmoitus, ja helmi-maaliskuulta on annettu vastaavat ilmoitukset:

Huhtikuussa etuuden maksaja huomaa, että peruspäivärahaa on maksettu aiheettomasti tammi- ja helmikuun ajalta, joten maksaja perii suoritukset takaisin tulonsaajalta. Etuuden maksaja antaa korvaavat ilmoitukset tammi- ja helmikuulle ja ilmoittaa niissä maksamansa perusteettoman edun. Työttömyysetuuden tulolajeille on pakollista ilmoittaa etuuden yksikkö. Jos kyse on perusteettomasta edusta, etuuden yksiköksi ilmoitetaan korvaavalla ilmoituksella nolla (0) päivää. Tietoa ei saa poistaa korvaavalta ilmoitukselta, koska tieto on tarpeellinen tiedon käyttäjille. 

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on tammikuun peruspäivärahasta annettava korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan perusteeton etu. Helmikuulta on annettu vastaava ilmoitus, jossa maksupäiväksi on merkitty 3.3.2021.

Tulonsaaja maksaa takaisinperityt summat 5.7.2021. Sen jälkeen etuuden maksaja kohdistaa takaisinmaksut maksujärjestelmässään 9.7.2021. Koska alkuperäinen ansaintakausi kohdistuu kokonaan samaan kalenterivuoteen, takaisinperinnälle (nettoperinnälle) voidaan ilmoittaa yksi ansaintakausitieto. Verohallinto oikaisee ennakonpidätysvelvoitetta (259,20 euroa) alkuperäisen ansaintakauden loppupäivän mukaiselta verokaudelta eli maaliskuulta.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3 a) on heinäkuussa annettava uusi ilmoitus takaisinperinnästä:

Jos etuuden maksaja haluaa, että ennakonpidätysvelvoitteet kohdistuvat alkuperäisille verokausille oikein, on ilmoitus takaisinperinnästä annettava eritellysti. Etuuden maksajan on ilmoitettava Takaisinmaksuun kohdistuva ennakonpidätys -tieto jokaisesta ansaintakaudesta erikseen tai käytettävä lisäksi tietoa Suorituksen maksupäivä tai muu ilmoituspäivä. Tällä tavalla etuuden maksaja saa ennakonpidätysvelvoitteiden oikaisusta mahdollisesti muodostuvat hyvityskorot itselleen. Takaisinperintää koskevassa ilmoituksessa etuuden yksiköksi ilmoitetaan nolla (0) päivää.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3 b) on sama heinäkuussa annettava uusi ilmoitus takaisinperinnästä, jossa takaisinperinnän summat on jaettu eritellymmin:

Esimerkki 2: Tulonsaajalle on maksettu etuutta A seuraavasti:

• maksupäivä 27.12.2021, ansaintakausi 17.–23.12.2021, etuutta maksettu yhteensä 323,21 euroa
• maksupäivä 3.1.2022, ansaintakausi 24.–30.12.2021, etuutta maksettu yhteensä 242,00 euroa
• maksupäivä 10.1.2022, ansaintakausi 31.12.2021–6.1.2022, etuutta maksettu yhteensä 314,52 euroa.

Suorituksista on toimitettu ennakonpidätystä 20 %.

Etuuden maksaja on antanut maksuista ilmoitukset tulorekisteriin. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on ilmoitus 27.12.2021 maksusta. Tammikuussa on annettu vastaavat ilmoitukset.

Etuuden maksaja on saanut maaliskuussa 2022 tiedon, että tulonsaaja ei ole ollut oikeutettu etuuteen. Etuuden maksaja antaa korvaavat ilmoitukset ja ilmoittaa suoritukset perusteettomana etuna.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on 27.12.2021 maksusta korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan perusteeton etu:

Etuuden maksaja perii takaisin etuutta ajalta 17.12.2021–6.1.2022 yhteensä 879,73 euroa (323,21 + 242 + 314,52 euroa). Etuuden maksaja soveltaa nettoperintää ja perii laskulla tulonsaajalta 703,79 euroa. Ennakonpidätyksen osuus 175,94 euroa huomioidaan maksajan verokauden ennakonpidätysvelvoitteissa.

Tulonsaaja maksaa etuuden takaisin 11.4.2022, ja suoritus kirjataan etuuden maksajan järjestelmiin 15.4.2022.

Koska alkuperäiset suoritukset on maksettu kahden eri kalenterivuoden aikana, tiedot takaisinperityistä etuuksista on ilmoitettava tulorekisteriin maksuvuoden mukaan eriteltyinä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 maksetut suoritukset ilmoitetaan vuonna 2021 päättyvälle ansaintakaudelle ja vuonna 2022 maksetut suoritukset ilmoitetaan vuonna 2022 päättyvälle ansaintakaudelle. Näin ilmoitettuna Verohallinto pystyy kohdentamaan takaisinperityn ennakonpidätyksen määrän oikeille verovuosille.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on nettoperinnästä annettava ilmoitus, jossa summat on eroteltu maksuvuosien mukaisille ansaintakausille:

Vaihtoehtoisesti etuuden maksaja voi antaa ilmoituksen kuten esimerkin 1 taulukossa 3 b eli ilmoittaa Takaisinmaksun lisätiedot -tietoryhmässä myös alkuperäisen Suorituksen maksupäivä tai muu ilmoituspäivä -tiedon.

Esimerkki 3: Tulonsaajalle on maksettu ansiopäivärahan perusosaa seuraavasti:

• maksupäivä 5.12.2021, ansaintakausi 29.10.–25.11.2021, etuutta maksettu 20 päivältä yhteensä 876 euroa (20 × 43,80)
• maksupäivä 3.1.2022, ansaintakausi 26.11.–23.12.2021, etuutta maksettu 19 päivältä yhteensä 832,20 euroa (19 × 43,80)
• maksupäivä 4.2.2022, ansaintakausi 24.12.2021–11.1.2022, etuutta maksettu 10 päivältä yhteensä 438 euroa (10 × 43,80).

Suorituksista on toimitettu ennakonpidätystä 20 %.

Etuuden yksikkö -tietoryhmää on käytettävä aina, kun ilmoitetaan työttömyysetuuksia. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan määrittää työttömän korvauspäivät. Maksajien on ilmoitettava Verohallinnolle niiden verovuoden korvauspäivien lukumäärä, joilta tulonsaajalle on maksettu tuloverolain 93 §:n 4 momentissa tarkoitettuja työttömyysetuuksia (Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta). Työttömyysetuuksia ovat esimerkiksi työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuki.

Ne tulolajit, joille Etuuden yksikkö -tietoryhmän antaminen on pakollista ja joiden pohjalta korvauspäivien lukumäärä määritetään, on lueteltu tulorekisterin Etuudet – Tulolajit – Koodistot -dokumentissa. Näissä työttömyysetuuksissa etuuden yksikkö on päivä. Yksiköiden määrä on siis kyseisen tulolajin ansaintakaudelle kohdistuvien päivien lukumäärä.

Jos etuuden maksaja maksaa edellä mainittuja työttömyysetuuksia ja tulon ansaintakausi kohdistuu useampaan vuoteen, on etuuden maksajan ilmoitettava kunkin vuoden tulotiedot erikseen.

Etuuden maksaja on antanut maksuista ilmoitukset tulorekisteriin. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on helmikuussa maksetusta suorituksesta annettava ilmoitus, jossa yhtäjaksoinen ansaintakausi 24.12.2021–11.1.2022 on jaettu kahteen jaksoon, koska eri verovuosien korvauspäivien lukumäärät pitää ilmoittaa erikseen:

Etuuden maksaja on saanut 18.2.2022 tiedon, että tulonsaaja ei ole ollut oikeutettu työttömyyspäivärahoihin. Etuuden maksaja antaa korvaavat ilmoitukset alkuperäiselle maksupäivälle 4.2.2022 ja ilmoittaa työttömyyspäivärahan perusteettomana etuna. Ansiopäivärahan perusosan yhteydessä on ilmoitettava etuuden yksikkö. Koska kyseessä on perusteeton etu, etuuden yksiköiden määräksi ilmoitetaan nolla (0). 

Ilmoitusesimerkissä on (taulukko 2) helmikuussa annetun ilmoituksen korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan perusteeton etu:

Etuuden maksaja perii takaisin etuutta ajalta 29.10.2021–11.1.2022 yhteensä 2 146,20 euroa (876 + 832,20 + 438 euroa). Etuuden maksaja soveltaa nettoperintää eli perii laskulla tulonsaajalta 1 716,96 euroa. Ennakonpidätyksen osuus 429,24 euroa, huomioidaan maksajan verokauden ennakonpidätysvelvoitteissa.

Tulonsaaja maksaa suorituksen 28.4.2022, ja suoritus kirjataan etuuden maksajan järjestelmiin 3.5.2022.

Kun etuudet peritään takaisin nettona, on tärkeää ilmoittaa tiedot tulorekisteriin siten, että ennakonpidätystiedot kohdentuvat oikeille verovuosille. Tiedot pitää ilmoittaa vähintään kalenterivuoden tarkkuudella. Jos etuuden maksaja kuitenkin haluaa, että ennakonpidätysvelvoitteet kohdistuvat alkuperäisille verokausille oikein, on tiedot eriteltävä tarkemmin.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on takaisinperintäilmoitus toukokuulta. Maksaja on ilmoittanut takaisinperinnän tiedot maksukuukauden tarkkuudella, jolloin ennakonpidätystiedot voidaan kohdentaa oikeille verokausille. Ansiopäivärahan perusosan yhteydessä etuuden yksikkö on pakollinen tieto. Takaisinperintäilmoituksella etuuden yksiköiden määräksi ilmoitetaan nolla (0).

Esimerkki 4: Tulonsaaja on saanut asumistukea 400 euroa ajalta 1.8.–15.9.2021. Hän on samanaikaisesti saanut soviteltua päivärahaa. Seuraavan vuoden toukokuussa huomataan, että asumistukea on maksettu liikaa 128 euroa. Tulonsaaja on työllistynyt, joten hänelle ei makseta enää päivärahaa. Liikasuoritus on peritty takaisin laskulla. Tulonsaaja ei ole kuitenkaan maksanut hänelle lähetettyä laskua, vaan laskun perintä on siirretty ulosottoon. Työnantaja on pidättänyt työntekijän palkasta ulosottomaksun ja tilittänyt sen ulosottoon. Ulosotto on tilittänyt suorituksen etuuden maksajalle 2.12.2022. Vaikka suoritus on peritty takaisin ulosoton kautta, ilmoitus takaisinperinnästä annetaan samalla tavalla kuin jos tulonsaaja olisi itse maksanut suorituksen takaisin etuuden maksajalle. Etuuden maksaja on aikanaan ilmoittanut asumistuen tulorekisteriin ja antanut myös perusteettoman edun ilmoituksen liikasuorituksen havaittuaan.  

Takaisinperinnästä annettava uusi ilmoitus:

Esimerkki 5: Tulonsaaja on saanut takautuvasti etuutta ajalta 1.2.–30.4.2021 (1 000 euroa kuukaudessa). Kolmen kuukauden etuus on maksettu kerralla 5.5.2021. Tästä 3 000 euron summasta työnantajalle on maksettu 2 400 euroa (800 euroa kuukaudessa). Vähennyksen tyyppi on "Muu vähennys veronalaisesta tulosta", joten tulonsaajan verotettavaksi tuloksi on jäänyt 600 euroa. Myöhemmin todetaan, että 5.5. takautuvasti maksetun etuuden huhtikuun osuus on ollut perusteetonta etua, joten maksaja antaa ilmoituksen perusteettomasta edusta. Maksaja ilmoittaa takaisinperinnän tiedot tulorekisteriin, kun etuus palautuu takaisin maksajalle. Takaisinperintäilmoituksiin merkitään tulonsaajaksi varsinainen tulonsaaja huolimatta siitä, kumpi rahan palauttaa: tulonsaaja itse vai sijaissaaja (työnantaja).

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on toukokuun ilmoitus, jossa sijaissaajalle on maksettu 2 400 euroa. Tulonsaajalta on toimitettu ennakonpidätystä 20 % verokortin mukaan. Vähennyksen tulolajina käytetään varsinaista maksettavaa tulolajia (Etuus B), koska etuustietoilmoituksella ei ole käytettävissä sitä tulolajia (palkka), jota sijaissaaja on maksanut tulonsaajalle.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on korvaava ilmoitus, kun huhtikuun 1 000 euron etuus ilmoitetaan perusteettomaksi eduksi. Tästä on suoritettu työnantajalle 800 euroa.

Kun tulonsaaja tai työnantaja palauttaa perusteetonta etua, etuuden maksajan on ilmoitettava tulorekisteriin takaisinperinnän tiedot. Jos sijaissaajalle maksettu osuus ei ole ollut tulonsaajan veronalaista tuloa, ei takaisinperintäilmoituksella Takaisinmaksun lisätiedot -tietoryhmässä voi ilmoittaa takaisinmaksuun kohdistuvaa ennakopidätystä tai lähdeveroa.

Ilmoitusesimerkeissä (taulukot 3 ja 4) on perusteettoman edun (Etuus B) takaisinperinnät kesäkuulta. Tulonsaajan 23.6.2021 palauttamaan 200 euroon sovelletaan nettoperintää ja työnantajan 18.6.2021 palauttamaan 800 euroon bruttoperintää:

Ennen veroja vähennettyyn työnantajalle maksettuun määrään on liitettävä tieto "Ei vaikuta verotukseen – Kyllä". Koska kyseinen tulo ei ole ollut veronalainen, pitää myös tulon palautuminen ilmoittaa siten, ettei se vaikuta verotukseen. Jos tietoa ei anneta takaisinperintäilmoituksen yhteydessä, tulonsaaja saa verotuksessa vähennyksen, jota hänen ei kuuluisi saada.

Tällä ilmoituksella ei voi ilmoittaa tietoja "Takaisinmaksuun kohdistuva ennakonpidätys" tai "Takaisinmaksuun kohdistuva lähdevero".

Esimerkki 6: Tulonsaajalle on maksettu ajalta 1.1.–31.5.2021 kansaneläkettä 220 euroa kuukaudessa (yhteensä 1 100 euroa). Eläkettä olisi kuitenkin pitänyt maksaa vain 200 euroa kuukaudessa (yhteensä 1 000 euroa). Eläkettä on maksettu siten liikaa 5 kuukauden aikana yhteensä 100 euroa. Tulonsaajan ennakonpidätysprosentti on 5. Virhe korjataan elokuun eläkkeen maksussa.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on tammikuussa tulorekisteriin annettava ilmoitus, ja helmi-toukokuulta annetaan vastaavat ilmoitukset:

Kun etuuden maksaja on huomannut virheen tai on tehty päätös perusteettomasta edusta, etuuden maksaja antaa korvaavat ilmoitukset tammi-toukokuulle. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on tammikuussa annetun ilmoituksen korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan perusteeton etu:

Takaisinperintä tehdään elokuun kansaneläkkeen maksun yhteydessä kuittaamalla maksettavasta 200 euron eläkkeestä liikasuoritus eli 100 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan maksettavasta bruttosummasta eli 100 eurosta (200 – 100).

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on elokuussa annettava ilmoitus, jossa ilmoitetaan tulon kuittaus:

Esimerkki 7: Tulonsaajalle on maksettu asumistukea tammikuussa 310 euroa. Maaliskuussa huomataan, että asumistukea ei olisi kuulunut maksaa ollenkaan. Tulonsaajan kanssa on sovittu, että asumistuki kuitataan neljässä erässä samana vuonna maksettavasta vanhempainpäivärahasta, joka on 400 euroa kuukaudessa (ennakonpidätys 25 %). Asumistuki on verovapaata ja vanhempainpäiväraha veronalaista. Maksaja tekee ensimmäisen kuittauksen huhtikuussa.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on tammikuussa annettava ilmoitus:

Kun virhe on huomattu tai on tehty päätös perusteettomasta edusta, etuuden maksaja antaa tammikuulle korvaavan ilmoituksen. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan perusteeton etu:

Ensimmäinen takaisinperintä tehdään huhtikuussa kuittaamalla asumistukea vanhempainpäivärahasta 77,50 euroa (310 / 4). Koska vanhempainpäiväraha on veronalainen ja asumistuki on verovapaa, ennakonpidätys lasketaan koko vanhempainpäivärahan määrästä. Ennakonpidätys on näin ollen 100 euroa (400 × 0,25). 

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on huhtikuussa annettava ilmoitus, jossa veronalaisesta tulosta kuitataan verovapaa tulo:

Esimerkki 8: Tulonsaajalle on maksettu 4.3.2021 työmarkkinatukea helmikuulta. Tukea on maksettu 20 päivältä yhteensä 648 euroa. Työmarkkinatuesta on toimitettu ennakonpidätystä 20 %. Toukokuussa huomataan, että työmarkkinatukea olisi pitänyt maksaa helmikuulta vain 15 päivältä (486 euroa). Takaisinperittävä bruttomäärä on siten 162 euroa. Tulonsaajalle maksetaan kesäkuussa asumistukea 480 euroa, ja on sovittu, että liikasuoritus kuitataan asumistuesta. Työmarkkinatuki on veronalaista ja asumistuki verovapaata.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on maaliskuussa annettava ilmoitus:

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan perusteeton etu. Koska kyseessä on perusteeton etu, etuuden yksiköiden määräksi ilmoitetaan nolla (0):

Koska myöhempi suoritus on verovapaata, tulonsaajalta kuitataan vain maksettu nettomäärä eli 129,60 euroa (ennakonpidätys 32,40 euroa).

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on kesäkuussa annettava ilmoitus, jossa verovapaasta tulosta kuitataan veronalainen tulo:

Esimerkki 9: Tulonsaaja on saanut puolisonsa kuoltua perhe-eläkkeenä ylimääräistä taiteilijaeläkettä 450 euroa kuukaudessa. Puolisolle taiteilijaeläke on myönnetty ennen 1.1.1984, joten eläke on ollut saajalleen verovapaa. Tulonsaaja on jäänyt itsekin eläkkeelle ja eläkkeiden määrää on tarkistettu. Etuuden maksaja on tehnyt 5.4.2021 päätöksen, jonka mukaan perhe-eläkettä olisi pitänyt maksaa tammikuusta 2021 alkaen vain 420 euroa kuukaudessa. Takaisinperintä tehdään siten, että etuuden maksaja kuittaa touko-elokuussa maksamistaan eläkkeistä liikaa maksettua eläkettä 30 euroa kultakin kuukaudelta.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on tammikuussa annettava ilmoitus, helmi-huhtikuulta annettu vastaavat ilmoitukset. Tulolajin ilmoittamisen yhteydessä on pakollista ilmoittaa etuuden veronalaisuus.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on tammikuulta annettava korvaava ilmoitus, jossa perusteeton etu ilmoitetaan. Helmi-huhtikuulta on annettu vastaavat ilmoitukset.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on toukokuussa annettava ilmoitus, jossa tulon kuittaus näkyy. Kesä-elokuulta on annettu vastaavat ilmoitukset.

Esimerkki 10: Etuuden maksaja on maksanut tulonsaajalle 3.2.2021 helmikuun eläkettä 1 100 euroa (ennakonpidätys 22 % eli 242 euroa). Joulukuussa 2021 on todettu, että eläkettä on maksettu helmikuussa 100 euroa liikaa. Etuuden maksaja on antanut joulukuussa tulorekisteriin korvaavan ilmoituksen, jossa on ilmoittanut helmikuun eläkkeen määräksi 1 000 euroa ja perusteettomaksi eduksi 100 euroa (yhteensä 1 100 euroa).

Tulonsaaja saa tammikuussa 2022 eläkettä 1 000 euroa, josta ennakonpidätys on 200 euroa (20 %). Etuuden maksaja ja tulonsaaja ovat sopineet, että etuuden maksaja kuittaa suorituksesta vuonna 2021 liikaa maksamansa eläkkeen 100 euroa, josta ennakonpidätys on ollut 22 euroa.

Etuuden maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 200 euroa (20 %) koko 1 000 eurosta, koska koko määrä on takaisinmaksuvuoden veronalaista tuloa. Jäljelle jäävästä 800 eurosta etuuden maksaja vähentää liikasuorituksen nettomäärän 78 euroa (brutto 100 euroa, ennakonpidätys 22 euroa) ja maksaa tulonsaajalle 722 euroa.

Ilmoitusesimerkissä on tammikuussa annettava ilmoitus:

Esimerkki 11: Etuuden maksaja on maksanut tulonsaajalle 1.3.2021–31.5.2022 ansiosidonnaista päivärahaa ja ansiopäivärahan lapsikorotusta (5,23 euroa päivässä). Kesäkuussa 2022 huomataan, että perustetta lapsikorotuksen maksamiselle ei ole ollut. Etuuden maksaja on antanut maksuista aikanaan ilmoitukset tulorekisteriin. Kesäkuussa 2022 etuuden maksaja antaa korvaavat ilmoitukset, joissa maksaja ilmoittaa maksetut lapsikorotukset perusteettomana etuna. Tulonsaajan kanssa sovitaan, että lapsikorotus peritään takaisin kolmessa erässä. Liikaa maksettu lapsikorotus peritään heinäkuusta 2022 alkaen maksettavista ansiosidonnaisista päivärahoista.

Etuuden maksaja on maksanut lapsikorotusta seuraavasti:

• vuosi 2021: 1.3.–15.12.2021 etuutta on maksettu 211 päivältä yhteensä 1 103,53 euroa
• vuosi 2022: 16.12.2021–31.5.2022 etuutta on maksettu 116 päivältä yhteensä 606,68 euroa.

Takaisinperittävä summa on yhteensä 1 710,21 euroa, ja se peritään takaisin seuraavasti:

• 1. erä: 11.7.2022 maksettavasta ansiosidonnaisesta päivärahasta kuitataan 570,07 euroa (109 päivää, ansaintakausi 1.3.–31.7.2021). Aiemmat suoritukset on maksettu 31.3.–31.7.2021.
• 2. erä: 12.8.2022 maksettavasta ansiosidonnaisesta päivärahasta kuitataan 570,07 euroa:
  • 533,46 euroa (102 päivää, ansaintakausi 1.8.–15.12.2021). Aiemmat suoritukset on maksettu 31.8.–21.12.2021.
  • 36,61 euroa (7 päivää, ansaintakausi 16.12.–31.12.2021). Aiempi suoritus on maksettu 15.1.2022.
• 3. erä: 11.9.2022 maksettavasta ansiosidonnaisesta päivärahasta kuitataan 570,07 euroa (109 päivää, ansaintakausi 1.1.–31.5.2022). Aiemmat suoritukset on maksettu 14.2.– 5.6.2022.

Tulonsaajan tulosta on tehty 20 %:n ennakonpidätys 1.3.2021–31.1.2022. Helmikuun 2022 alusta ennakonpidätysprosentti on ollut 24.

Koska takaisinperintä tehdään vasta heinäkuusta 2022 alkaen, takaisinperintää ei voida enää huomioida tulonsaajan vuoden 2021 verotuksessa. Vuonna 2021 maksetut suoritukset peritään takaisin bruttomääräisenä. Vuonna 2022 maksettujen suoritusten takaisinperintä voidaan sen sijaan tehdä nettoperintänä (katso nettoperinnästä luku 2.2.1 ja bruttoperinnästä luku 2.2.2).

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on heinäkuussa annettava ilmoitus tulon kuittauksesta:

Etuuden maksaja toimittaa 24 %:n ennakonpidätyksen koko ansiosidonnaisen päivärahan määrästä (2 363,76 × 0,24). Lapsikorotusta peritään 570,07 euroa ennakonpidätyksen jälkeen jääneestä määrästä eli 1 796,46 eurosta. Tulonsaajalle maksetaan 1 226,39 euroa. Verohallinto huomioi takaisinperityn määrän vuonna 2022 takaisinperintävähennyksenä.

Elokuun ansiosidonnaisesta päivärahasta kuitataan sekä vuonna 2021 että vuonna 2022 maksettua lapsikorotusta. Jotta verotus saadaan toimitettua oikein, pitää takaisinperinnän tiedot antaa kultakin vuodelta erikseen. Vuoden 2021 lapsikorotus ajalta 1.8.–15.12.2021 (102 päivää, 533,46 euroa) on maksettu vuoden 2021 puolella, joten se peritään takaisin bruttona. Tämä takaisinperitty suoritus huomioidaan maksuvuoden verotuksessa takaisinperintävähennyksenä. Lapsikorotus ajalta 16.12.–31.12.2021 (7 päivää, 36,61 euroa) on maksettu vuoden 2022 puolella, joten se huomioidaan verotuksessa vähentämällä osuus vuoden 2022 lapsikorotuksen määrästä.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on elokuussa annettava ilmoitus tulon kuittauksesta:

Etuuden maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 2 439,71 eurosta (2 476,32 eurosta vähennetään vuonna 2022 maksettu liikasuoritus 36,61), koska tämä määrä on takaisinmaksuvuoden veronalaista tuloa. Jäljelle jäävästä 1890,79 eurosta etuuden maksaja vähentää kuitattavan 570,07 euroa (brutto 533,46 + 36,61) ja maksaa tulonsaajalle 1 320,72 euroa. Verohallinto huomioi takaisinperintävähennyksenä 533,46 euroa ja vähentää tulonsaajan vuoden 2022 veronalaisesta tulosta 36,61 euroa.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on syyskuussa 2022 annettava ilmoitus tulon kuittauksesta:

Takaisinperintä tehdään kuittaamalla liikasuoritus 570,07 euroa ansiosidonnaisesta päivärahasta eli 2 701,44 eurosta. Ennakonpidätys (24 %) toimitetaan maksettavasta bruttosummasta eli 2 131,37 eurosta.

Esimerkki 12: Etuuden maksaja maksaa 5.7.2021 tulonsaajalle ajalta 1.6.–30.6.2021 työmarkkinatukea 540 euroa (ennakonpidätys 20 %). Maksaja perii työmarkkinatuesta takaisin vuonna 2018 maksettua veronalaista opintotukea 25 euroa ja verovapaata asumistukea 30 euroa.

Asumistukea ja opintotukea ei ole ilmoitettu tulorekisteriin, koska ne ovat vuoden 2018 tuloja.

Ilmoitusesimerkissä on heinäkuussa annettava ilmoitus tulon kuittauksesta:

Vuoden 2021 tulona verotetaan koko työmarkkinatuen määrä 540 euroa. Tulonsaajalle muodostuu takaisinperitystä opintotuesta takaisinperintävähennys vuodelle 2021. Koska asumistuki on verovapaata tuloa, sen takaisinperintä ei vaikuta verotukseen.

Esimerkki 13: Tulonsaaja on saanut työttömyyspäivärahaa 1 500 euroa ajalta 2.3.–1.4.2021. Suoritus on maksettu 6.4.2021. Tulonsaajalle myönnetään 5.7.2021 takautuva työkyvyttömyyseläke 1.3.2021 alkaen. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä on 1 800 euroa kuukaudessa, ja se maksetaan kerralla ajalta 1.3.–31.7.2021 (yhteensä 9 000 euroa). Työttömyyspäiväraha peritään takaisin siten, että työkyvyttömyyseläkkeen maksaja maksaa maalis- ja huhtikuun takautuvasta 1 800 euron eläkkeestä 1 500 euroa työttömyyspäivärahan maksajalle, jolloin tulonsaajalle maksettavaa jää koko ajalta yhteensä 7 500 euroa (brutto).

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on työttömyyspäivärahan maksajan ilmoitus huhtikuulta:

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on myöhemmän etuuden eli työkyvyttömyyseläkkeen maksajan heinäkuussa antama ilmoitus:

Kun työttömyyspäivärahan maksaja on saanut regressisuorituksen, maksaja antaa korvaavan ilmoituksen tulorekisteriin. Maksaja ilmoittaa korvaavassa ilmoituksessa tiedon "Regressi – Kyllä". Ansiopäivärahan perusosan maksamisen yhteydessä on ilmoitettava tieto etuuden yksiköstä. Tieto on pakollinen myös korvaavassa ilmoituksessa (taulukko 3):

Esimerkki 14: Tulonsaaja on saanut työmarkkinatukea 500,01 euroa kuukaudessa (brutto) ajalta 1.4.2021–1.3.2022. Tulonsaajalle myönnetään 4.4.2022 samalta ajalta takautuvasti työkyvyttömyyseläkettä 450 euroa kuukaudessa (brutto). Etuuksia maksetaan tulonsaajalle päällekkäin, joten aiemmin maksetusta työmarkkinatuesta muodostuu 50,01 euroa liikasuoritusta. Tätä liikasuoritusta ei kuitenkaan peritä tulonsaajalta takaisin.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on työmarkkinatuen maksajan antama toukokuun ilmoitus. Maksaja antaa jokaiselta kuukaudelta samanlaisen ilmoituksen, jossa on ilmoitettu maksettu työmarkkinatuki.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaja antaa tulorekisteriin ilmoituksen 4.4.2022 maksamastaan takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ajalta 1.4.2021–31.3.2022 (taulukko 2). Maksaja ilmoittaa myös samana päivänä maksamansa huhtikuun 2022 työkyvyttömyyseläkkeen. Regressinä suoritetut summat näkyvät Vähennykset-tietoryhmässä. Vaikka työkyvyttömyyseläkettä maksetaan jatkuvana tulona, ilmoitetaan "Kertakorvaus – Kyllä" -tieto, koska tuloa maksetaan takautuvasti yli kolmen kuukauden ajalta verovuotta edeltäneeltä ajalta.

Kun työmarkkinatuen maksaja saa työkyvyttömyyseläkkeen maksajalta regressisuorituksen, työmarkkinatuen maksaja antaa toukokuulta 2021 korvaavan ilmoituksen tulorekisteriin (taulukko 3). Korvaavalla ilmoituksella ilmoitetaan saatu regressisuoritus 450 euroa ja perusteettomaksi eduksi muuttunut 50,01 euron liikasuoritus. Maksaja antaa vastaavan korvaavan ilmoituksen myös muilta kuukausilta. Koska kyse on perusteettomasta edusta, etuuden yksiköksi ilmoitetaan nolla (0). Tietoa ei saa poistaa korvaavalta ilmoitukselta, koska tieto on tarpeellinen tiedon käyttäjille. 

Esimerkki 15: Tulonsaajalle on maksettu ajalta 1.4.–30.4.2021 sairauspäivärahaa 1 500 euroa. Sama etuuden maksaja myöntää elokuussa 2021 tulonsaajalle takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen 1 800 euroa kuukaudessa 1.4.2021 alkaen. Työkyvyttömyyseläke maksetaan sairauspäivärahan sijaan. Etuuden maksaja perii työkyvyttömyyseläkkeestä aikaisemmin samalta ajalta maksamansa sairauspäivärahan (sisäinen regressi).

Koska aiemmin maksettu suoritus ja myöhemmin maksettu suoritus ovat veronalaisia, sovelletaan tuloverolain 112 a §:n 3 momenttia. Näin ollen myöhemmin maksettu suoritus (työkyvyttömyyseläke) ei ole veronalaista tuloa siltä osin, kuin se maksetaan aiemman etuuden (sairauspäivärahan) maksajalle. Veronalaiseksi tuloksi jää aiemmin maksettu suoritus.

Etuuden maksaja vähentää aiemmin maksetun suorituksen bruttomäärän (määrä, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä) tulonsaajalle myöhemmin maksettavan suorituksen bruttomäärästä. Näin ollen takautuvasta 1 800 euron eläkkeestä vähennetään 1 500 euroa sairauspäivärahan regressiä. Etuuden maksaja maksaa elokuussa samaan aikaan myös työkyvyttömyyseläkkeen huhti-elokuulta.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on etuuden maksajan ilmoitus sairauspäivärahasta toukokuussa:

Etuuden maksaja maksaa takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen ajalta 1.4.–31.8.2021. Tästä suorituksesta on annettava uusi ilmoitus tulorekisteriin (taulukko 2). Regressivähennykset ilmoitetaan Vähennykset-tietoryhmässä.

Kun etuuden maksaja saa regressisuorituksen, maksaja antaa korvaavan ilmoituksen ja ilmoittaa "Regressi – Kyllä" -tiedon (taulukko 3).

Esimerkki 16: Tulonsaaja on jäänyt työttömäksi 1.12.2020. Etuuden maksaja on maksanut tulonsaajalle 1.1.2021–15.3.2021 toimeentulotukea tulevaa ansiosidonnaista päivärahaa vastaan 2 228 euroa. Työttömyyskassa maksaa tulonsaajalle 23.3.2021 ansiosidonnaista päivärahaa ajalta 5.12.2020–15.3.2021 yhteensä 4 800 euroa ja maksaa siitä aikaisemmalle etuuden maksajalle 2 228 euroa.

Toimeentulotukea ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Työttömyyskassa antaa maaliskuussa 2021 tulorekisteriin ilmoituksen:

Työttömyyskassan on ilmoitettava tiedot tulorekisteristeriin ja sen lisäksi annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus vuoden 2020 työttömyyskorvauspäivistä.

Esimerkki 17: Tulonsaajalle maksetaan takautuvasti heinäkuussa 2021 verovapaata etuutta ajalta 1.4.–30.4.2021. Samalta ajalta on aiemmin maksettu veronalaista etuutta. Veronalaisen etuuden maksaja on tehnyt 200 euron suuruisen regressivaatimuksen. Verovapaata etuutta maksetaan 600 euroa. Määrästä 200 euroa maksetaan regressinä aiemmalle etuuden maksajalle ja 400 euroa tulonsaajalle. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on maksajan verovapaasta etuudesta antama ilmoitus, jossa regressivaatimus on huomioitu: 

Jotta Verohallinto saa tiedon, että veronalainen etuus on peritty takaisin regressinä verovapaasta tulosta, veronalaisen etuuden maksajan pitää antaa "Regressi – Kyllä" -tiedon lisäksi "Regressi verottomasta tulosta, maksupäivä" -tieto. Tämän tiedon perusteella tulonsaajan verotus menee oikein ja veronalaiseksi tuloksi muodostuu vain se osa veronalaisesta etuudesta, jota ei ole peritty takaisin regressinä verovapaasta tulosta.  

"Regressi verottomasta tulosta, maksupäivä" -tietoa ei tarvitse ilmoittaa korvaavalla ilmoituksella, jos regressisuorituksen vastaanottaja ei ole kyseistä tietoa regressisuorituksen maksajalta saanut. Tulorekisteriin ei voi ilmoittaa tietoa, jota ilmoittajalla itsellään ei ole käytettävissä.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on aiemman etuuden maksajan antama korvaava ilmoitus, kun maksaja on saanut regressisuorituksen. Regressisuoritus on maksettu aiemman etuuden maksajalle 1.7.2021. Suoritus näkyy vastaanottajan tilillä 3.7.2021 ja saadaan kohdistettua vastaanottajan järjestelmässä 5.7.2021:

Esimerkki 18: Tulonsaajalle on maksettu 10.4.2021 veronalaista etuutta 1 200 euroa ajalta 2.3.–1.4.2021. Etuudesta on toimitettu ennakonpidätystä 300 euroa. Myöhemmin samalle ajalle myönnetään veronalaista eläkettä 500 euroa sekä siihen liittyvä verovapaa korotus 30 euroa. Aiemmin maksetun veronalaisen etuuden maksaja on esittänyt regressivaatimuksen 530 eurosta.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on myöhemmin maksetun etuuden maksajan ilmoitus:

Aiemmin maksetun etuuden maksaja antaa korvaavan ilmoituksen, jossa maksaja ilmoittaa "Regressi – Kyllä" -tiedon. Lisäksi maksaja ilmoittaa verovapaasta tulosta saamansa suorituksen "Regressi – Kyllä" -tiedon sekä "Regressi verottomasta tulosta, maksupäivä" -tiedon. Koska etuuden maksaja on saanut regressisuorituksia sekä veronalaisesta että verovapaasta tulosta, regressisuoritukset pitää eritellä seuraavalla tavalla (taulukko 2):

Esimerkki 19: Ajoneuvot A ja B kolaroivat. Ajoneuvon A kuljettaja loukkaantuu. Vastuu jaetaan ajoneuvojen vakuutusyhtiöiden (A ja B) välillä tasan.

Ajoneuvon A:n vakuutusyhtiö myöntää ja maksaa täysimääräisen korvauksen henkilövahingoista ajoneuvo A:n kuljettajalle.

Koska vastuu jakautuu puoliksi, vakuutusyhtiö (A) regressoi puolet maksamastaan korvauksesta ajoneuvo B:n vakuutusyhtiöltä (B). Tällaista yhtiöiden välistä regressimaksuliikennettä, jossa tulonsaaja ei ole asianosaisena päätöksessä, ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Tulorekisterissä näkyvät vain vakuutusyhtiön (A) ilmoitukset maksetusta korvauksesta.

Esimerkki 20: Työmatkalla sattuu liikennevahinko. Työmatkalla oleva pyöräilijä jää auton alle ja loukkaantuu. Vahinko korvataan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella.

Tapaturmavakuutusyhtiö maksaa ja ilmoittaa suoritukset tulorekisteriin ennen kuin liikennevakuutusyhtiö on tehnyt päätöksen korvauksista tulonsaajalle. Liikennevakuutusyhtiö korvaa liikennevakuutuslain ja tapaturmavakuutuslain etuuksien mukaisen erotuksen vahingoittuneelle. Tapaturmavakuutuslaitos regressoi maksamansa korvaukset liikennevakuutusyhtiöltä. Liikennevakuutusyhtiön regressisuoritus tapaturmavakuuttajalle ei vaikuta tulonsaajalle maksetun etuuden määrään eikä hänelle maksettujen etuuksien luonteeseen millään tavalla.

Kun liikennevakuuttaja myöntää korvauksen erotuksesta ja tekee siitä päätöksen tulonsaajalle, regressiliikenne ei näy tulorekisterissä. Tulorekisterissä näkyvät tapaturmavakuuttajan ilmoittamat suoritukset koko etuudesta sekä liikennevakuuttajan maksamat suoritukset erotuksesta. Tulorekisterissä sen sijaan eivät näy liikennevakuuttajan takautumisoikeusmenettelyyn perustuen tapaturmavakuuttajalle maksamat suoritukset, koska tulonsaaja ei ole niissä asianosaisena.

Tulonsaajan kannalta hänen saamansa tulo muodostuu tapaturmavakuutuskorvauksesta sekä liikennevakuutuskorvauksesta.

Esimerkki 21: Henkilö on jäänyt sairauden vuoksi pois töistä 1.9.2021 ja alkanut saada etuuden maksaja A:n sairauspäivärahaa tästä päivästä lähtien. Sairauspäivärahan maksaminen on loppunut 31.12.2021. Henkilö jää työttömäksi ja alkaa saada etuuden maksaja B:n maksamaa työttömyyspäivärahaa 1.1.2022 alkaen. Lisäksi henkilö on saanut vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi toimeentulotukea A:lta (toimeentulotuesta annetun lain 23 §) ajalta 1.9.2021–15.2.2022. 

Henkilölle myönnetään 19.2.2022 takautuva työkyvyttömyyseläke 1.9.2021 alkaen. Eläkkeeseen kohdistuu kuitenkin regressivaatimukset etuuden maksaja A:lta (sairauspäiväraha ja toimeentulotuki) sekä etuuden maksaja B:ltä (työttömyyspäiväraha). Etuuden maksaja C jättää regressivaatimusten vuoksi eläkkeen takautuvalta ajalta maksamatta ja laittaa jatkuvan eläkkeen 1.3.2022 alkaen maksuun. Tästä jatkuvasta maksusta etuuden maksaja C tekee normaalin uuden etuustietoilmoituksen tulorekisteriin maksupäivältä 1.3.2022.

Etuuden maksaja C maksaa myöhemmin 8.3.2022 takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen seuraten A:lta ja B:ltä saatuja regressivaatimuksia.

Henkilön työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on 1 000 euroa jokaisena kuukautena (indeksikorotus jätetty huomioimatta). Eläkkeen määrä takautuvalta ajalta 1.9.2021–28.2.2022 on siten 6 000 euroa. Henkilö ei ole toimittanut takautuvalle ajalle voimassaolevaa verokorttia, joten C toimittaa takautuvan etuuden veronalaisesta osuudesta ennakonpidätystä 50 prosenttia.

Etuuden maksaja C ottaa huomioon seuraavat regressejä koskevat tiedot:

Eläkkeenmaksu ajalta 1.9.2021–30.9.2021

• Eläketulo on yhteensä 1 000 euroa.
• A vaatii sairauspäivärahaa ajalta 1.9.2021–30.9.2021 itselleen yhteensä 900 euroa.
• Sairauspäivärahavaatimuksen ylittävä osuus, 100 euroa, voidaan suorittaa A:n samalta ajalta 1.9.2021–30.9.2021 maksaman toimeentulotuen korvaukseksi. Toimeentulotuen korvaukseksi maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 50 euroa.

Eläkkeenmaksu ajalta 1.10.2021–31.10.2021

• Eläketulo on yhteensä 1 000 euroa.
• A vaatii sairauspäivärahaa ajalta 1.10.2021–31.10.2021 itselleen yhteensä 900 euroa.
• Sairauspäivärahavaatimuksen ylittävä osuus, 100 euroa, voidaan suorittaa A:n samalta ajalta 1.10.2021–31.10.2021 maksaman toimeentulotuen korvaukseksi. Toimeentulotuen korvaukseksi maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 50 euroa.

Eläkkeenmaksu ajalta 1.11.2021–30.11.2021

• Eläketulo on yhteensä 1 000 euroa.
• A vaatii sairauspäivärahaa ajalta 1.11.2021–30.11.2021 itselleen yhteensä 900 euroa.
• Sairauspäivärahavaatimuksen ylittävä osuus, 100 euroa, voidaan suorittaa A:n samalta ajalta 1.11.2021–30.11.2021 maksaman toimeentulotuen korvaukseksi. Toimeentulotuen korvaukseksi maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 50 euroa.

Eläkkeenmaksu ajalta 1.12.2021–31.12.2021

• Eläketulo on yhteensä 1 000 euroa.
• A vaatii sairauspäivärahaa ajalta 1.12.2021–31.12.2021 itselleen yhteensä 900 euroa.
• Sairauspäivärahavaatimuksen ylittävä osuus, 100 euroa, voidaan suorittaa A:n samalta ajalta 1.12.2021–31.12.2021 maksaman toimeentulotuen korvaukseksi. Toimeentulotuen korvaukseksi maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 50 euroa.

Eläkkeenmaksu ajalta 1.1.2022–31.1.2022

• Eläketulo on yhteensä 1 000 euroa.
• B vaatii työttömyyspäivärahaa ajalta 1.1.2022–31.1.2022 itselleen yhteensä 800 euroa.
• Työttömyyspäivärahavaatimuksen ylittävä osuus, 200 euroa, voidaan suorittaa A:n samalta ajalta 1.1.2022–31.1.2022 maksaman toimeentulotuen korvaukseksi. Toimeentulotuen korvaukseksi maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 100 euroa.

Eläkkeenmaksu ajalta 1.2.2022–28.2.2022

• Eläketulo on yhteensä 1 000 euroa.
• B vaatii työttömyyspäivärahaa ajalta 1.2.2022–28.2.2022 itselleen yhteensä 800 euroa.
• Työttömyyspäivärahavaatimuksen ylittävä osuus, 200 euroa, voidaan suorittaa A:n samalta ajalta 1.2.2022–15.2.2022 maksaman toimeentulotuen korvaukseksi. Toimeentulotuen korvaukseksi maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen yhteensä 100 euroa.

Etuuden maksaja C antaa takautuvasta maksustaan seuraavan ilmoituksen (taulukko 1):

Etuuden maksaja C:n suorituksesta ei jää tulonsaajalle itselleen maksettavaa osaa. Veronalaisten sairauspäivärahan ja ansiopäivärahan regressien jälkeen veronalaista tuloa jää tulonsaajan nimiin 800 euroa, josta puolet on toimitettu ennakonpidätyksenä ja puolet peritty takaisin liikaa maksettuna toimeentulotukena.

Esimerkki 21: (jatkuu) B:n korvaava ilmoitus helmikuulle (taulukko 2):

Esimerkki 22: Etuuden maksaja A on myöntänyt tulonsaajalle 1.3.2021–31.3.2021 etuutta A 100 euroa. Etuus on tulonsaajan käytössä 10.3.2021 ja ilmoitetaan tulorekisteriin. Myöhemmin etuuden maksaja B myöntää samalle tulonsaajalle samalle ansaintakaudelle myös 100 euron etuuden B, joka maksetaan 1.6.2021. Tulonsaajan tilille ei todellisuudessa makseta kesäkuussa mitään, koska koko suoritus menee etuuden maksaja A:lle regressivaatimuksen perusteella. Aikaa kuluu ja etuuden maksaja C myöntää samalle tulonsaajalle samalle ansaintakaudelle myös 100 euron etuuden C, joka maksetaan 1.2.2022. Tässäkin tapauksessa tulonsaajan tilille ei todellisuudessa makseta mitään, koska suoritus maksetaan etuuden maksaja B:lle tämän regressivaatimuksen perusteella.

Etuuden maksaja A:n ilmoitus (taulukko 1):

Etuuden maksaja B:n ilmoitus regressivähennyksineen (taulukko 2) sekä etuuden maksaja A:n korvaava ilmoitus saamastaan regressisuorituksesta (taulukko 3):

Etuuden maksaja C:n ilmoitus regressivähennyksineen (taulukko 4) sekä etuuden maksaja B:n korvaava ilmoitus saamastaan regressisuorituksesta (taulukko 5):

Esimerkki 23. Tulonsaajalle on maksettu 1 100 euroa kuukaudessa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE) ajalta 1.1.–31.10.2021. Maksaja on tehnyt takautuvan päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä 15.10.2021. Työkyvyttömyyseläkettä on maksettu 1.6.2021 alkaen saman verran kuin osittaista varhennettua vanhuuseläkettä eli 1 100 euroa kuukaudessa. Maksaja on huomioinut aiemmin maksetun osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen työkyvyttömyyseläkkeen osasuorituksena. Maksaja on ilmoittanut eläkelajin muutoksen tulorekisteriin korvaavalla ilmoituksella ja antanut "Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi" -tiedon 1.6.2021 alkaen annetuille ilmoituksille.

Ilmoitusesimerkissä (taulukko 1) on tammikuun 2021 ilmoitus osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Vastaavat ilmoitukset on annettu 31.5.2021 saakka.

Seuraavassa ilmoitusesimerkissä (taulukko 2) on etuuden maksajan kesäkuulta antama korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen muutos työkyvyttömyyseläkkeeksi. Maksaja antaa vastaavat ilmoitukset myös muilta kuukausilta, joilta osittainen varhennettu vanhuuseläke on katsottu työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.

Maksaja on kuitenkin huomannut elokuussa 2022, että tulonsaajalle on maksettu osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja työkyvyttömyyseläkettä väärin perustein vuonna 2021. Eläkettä olisi pitänyt maksaa 1 050 euroa kuukaudessa 1 100 euron sijaan. Maksaja on tehnyt päätöksen takaisinperinnästä 30.8.2022. Tulonsaajan kanssa on sovittu, että liikasuoritus 600 euroa (50 euroa kuukaudessa 12 kuukauden ajalta) peritään laskulla lokakuussa.

Maksaja on antanut ilmoituksen perusteettomasta edusta liikasuorituksen havaittuaan. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 3) on uusi korvaava ilmoitus kesäkuulta, ja vastaavat korvaavat ilmoitukset on annettu myös muilta kuukausilta.

Maksaja antaa vastaavat ilmoitukset myös tammi-toukokuulta 2021 eli siltä ajalta, kun on maksettu osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Näissä ilmoituksissa ei anneta Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi -tietoa.

Maksaja perii liikasuorituksen takaisin tulonsaajalta lokakuussa 2022. Ilmoitusesimerkissä (taulukko 4) on maksajan takaisinperintäilmoitus (osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen osuus 1.1.–31.5.2021 yhteensä 250 euroa ja työkyvyttömyyseläkkeen osuus 1.6.–31.12.2021 yhteensä 350 euroa):