Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työnantajan erillisilmoitus

Antopäivä
28.11.2023
Diaarinumero
VH/6563/00.01.00/2023
Voimassaolo
1.1.2024 - Toistaiseksi

Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan

  • missä tapauksissa työnantajan erillisilmoitus pitää antaa
  • milloin ja miten se annetaan
  • mitä tietoja sillä ilmoitetaan
  • missä tapauksissa kotitalouden pitää antaa työnantajan erillisilmoitus.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työnantajan erillisilmoitus -nimisen ohjeen.

Ohjeeseen on tehty seuraavat lisäykset ja täsmennykset:

  • Luvussa 4.2 on täydennetty ilmoittamisen ohjausta, kun säännöllinen työnantaja maksaa kohdekauden aikana pelkästään työkorvauksia tai muuta veronalaista ansiotuloa.
  • Luvussa 4.3 on täydennetty ilmoittamisen ohjausta, kun maksetaan muuta veronalaista ansiotuloa.
  • Lukuun 4.4 on lisätty ohjausta, kun tieto vähennysperusteesta saadaan vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Lisäksi ohjeeseen on tehty teknisluonteisia täsmennyksiä. Muilta osin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta.

Ohjeen esimerkkien työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä on vuoden 2023 tasolla. Kunakin vuonna voimassa olevat määrät ovat vakuuttamistietojen sivulla.

1 Yleistä työnantajan erillisilmoituksesta

Lähes kaikki työnantajan tai muun suorituksen maksajan ilmoittamat palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Lisäksi maksaja antaa tarvittaessa työnantajan erillisilmoituksen tiedoista, jotka eivät koske yksittäistä tulonsaajaa.

Työnantajan erillisilmoituksella maksaja ilmoittaa

  • kohdekuukauden aikana maksettujen palkkojen perusteella laskettu työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän ja siitä mahdollisesti tehtävät vähennykset
  • Ei palkanmaksua -tiedon, jos maksaja kuuluu Verohallinnon työnantajarekisteriin eikä ole maksanut lainkaan palkkoja kyseisen kuukauden aikana.

Työnantajan erillisilmoituksella tiedot ilmoitetaan maksajakohtaisesti toisin kuin palkkatietoilmoituksella, joka annetaan jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Työnantajan pitää antaa tulorekisteriin palkanmaksukuukaudelta siten vähintään kaksi ilmoitusta: palkkatietoilmoitus sekä työnantajan erillisilmoitus. Jokaiselta kohdekuukaudelta voi antaa vain yhden työnantajan erillisilmoituksen.

Työnantajan pitää maksaa ja ilmoittaa työnantajan sairausvakuutusmaksu oma-aloitteisesti. Tulorekisteriin tieto ilmoitetaan kuukausittain. Tarkempia tietoja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksamisesta ja maksamisen määräajoista on Verohallinnon sivuilla osoitteessa vero.fi.

Työnantajaa pidetään verotuksessa joko säännöllisenä tai satunnaisena työnantajana. Tämä määrittelee sen, mitä tietoja työnantajan erillisilmoituksella annetaan ja milloin. Kotitalouden velvollisuuteen antaa työnantajan erillisilmoitus liittyy tiettyjä erityispiirteitä, jotka kuvataan luvussa 6.

Tulonsaaja on henkilö tai yritys, jolle suoritus maksetaan.

Tilapäinen työnantaja ja sopimustyönantaja ovat työeläkevakuuttajien käyttämiä käsitteitä, joilla ilmoitetaan se, onko suorituksen maksaja tehnyt työeläkevakuutusyhtiön kanssa sopimuksen eläkevakuuttamisesta vai ei.

  • Tilapäinen työnantaja maksaa palkkoja kuuden kuukauden aikana enintään 9 822 euroa (vuonna 2024) eikä työllistä ketään pysyvästi. Tilapäisellä työnantajalla ei ole voimassa olevaa eläkevakuutussopimusta työeläkeyhtiön kanssa.
  • Jos työnantajalla on jatkuvassa työsuhteessa työntekijä tai jos työnantaja maksaa palkkaa kuuden kuukauden aikana yli 9 822 euroa (vuonna 2024), työnantajan pitää tehdä eläkevakuutussopimus työeläkeyhtiön kanssa. Tällöin maksaja on sopimustyönantaja.

Käsitteet satunnainen työnantaja ja säännöllinen työnantaja liittyvät Verohallinnon työnantajarekisteröintiin.

  • Maksaja on säännöllinen työnantaja seuraavissa tilanteissa:
    • se maksaa palkkaa vakituisesti vähintään 2 työntekijälle
    • se maksaa palkkaa vakituisesti 1 työntekijälle ja lisäksi maksaa palkkaa vähintään 1 työntekijälle, jonka työsuhde on tilapäinen tai tarkoitettu lyhytaikaiseksi
    • se maksaa palkkaa samanaikaisesti vähintään 6 työntekijälle, vaikka heidän työsuhteensa olisivat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.
  • Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan on ilmoittauduttava Verohallinnon työnantajarekisteriin ennen palkanmaksun aloittamista. Säännöllisen työnantajan pitää antaa työnantajan erillisilmoitus tulorekisteriin joka kuukaudelta.
  • Maksaja on satunnainen työnantaja, jos jompikumpi ehdoista täyttyy:
    • sillä on palveluksessaan vain 1 vakituinen työntekijä
    • sillä on palveluksessaan enintään 5 työntekijää, joiden työsuhteet eivät kestä koko kalenterivuotta.
  • Satunnaisesti palkkoja maksavalla työnantajalla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työnantajarekisteriin. Satunnaisen työnantajan pitää antaa tulorekisteriin työnantajan erillisilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta se maksaa palkkaa tai kustannusten korvauksia.
  • Satunnainen työnantaja voi kuitenkin halutessaan ilmoittautua työnantajarekisteriin. Tällöin työnantajaa käsitellään säännöllisesti palkkaa maksavana työnantajana ja myös sen tulee antaa työnantajan erillisilmoitus joka kuukaudelta.

Työnantajarekisteri on Verohallinnon ylläpitämä julkinen rekisteri säännöllisesti palkkoja maksavista työnantajista. Työnantajarekisteristä säädetään ennakkoperintälaissa. Lisätietoa säännöllisesti ja satunnaisesti palkkaa maksavista työnantajista on Verohallinnon internetsivuilla osoitteessa vero.fi.

Kotitaloustyönantajalla tarkoitetaan tässä ohjeessa luonnollista henkilöä tai kuolinpesää, jonka maksama palkka ei liity kotitalouden harjoittamaan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Kotitaloustyönantaja voi olla satunnainen tai säännöllinen työnantaja. Kotitalouden ilmoitusvelvollisuudet kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kotitalous työn teettäjänä.

2 Kuka antaa työnantajan erillisilmoituksen?

Säännöllisen työnantajan pitää antaa työnantajan erillisilmoitus joka kuukaudelta. Ilmoitus pitää antaa myös silloin, kun palkkaa ei ole maksettu.

Satunnainen työnantaja antaa työnantajan erillisilmoituksen vain palkanmaksukuukausilta eli niiltä kuukausilta, joilta sen pitää antaa myös tulonsaajan palkkatietoilmoitus. Satunnaisen työnantajan ei tarvitse antaa työnantajan erillisilmoitusta niiltä kuukausilta, joina palkkaa tai kustannusten korvauksia ei makseta.

Jos kotitalous on satunnainen työnantaja, sen pitää antaa työnantajan erillisilmoitus palkanmaksukuukausilta vain silloin, kun se maksaa samalle tulonsaajalle yhteensä enemmän kuin 1 500 euroa kalenterivuodessa. Jos kotitaloustyönantaja maksaa tulonsaajalle kalenterivuoden aikana 1 500 euroa tai vähemmän, sen ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä antaa työnantajan erillisilmoitusta. Katso tarkemmin luku 6 Milloin kotitalouden pitää antaa työnantajan erillisilmoitus?

2.1 Ulkomaisen työnantajan erillisilmoitus

Rajoitetusti verovelvollisella ulkomaisella työnantajalla on velvollisuus antaa työnantajan erillisilmoitus tulorekisteriin, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

  • yrityksellä on kiinteä toimipaikka Suomessa
  • yritys on rekisteröitynyt säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin
  • yritys maksaa vapaaehtoisesti työnantajan sairausvakuutusmaksun.

Yrityksellä on ilmoitusvelvollisuus riippumatta siitä, ovatko sen työntekijät sairausvakuutettuja Suomessa. Ulkomainen yhteisö, joka on yleisesti verovelvollinen Suomessa, rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan. Tällöin yhteisöllä on samat ilmoitusvelvollisuudet tulorekisteriin kuin suomalaisella työnantajalla.

Jos ulkomaisella työnantajalla on velvollisuus antaa työnantajan erillisilmoitus, työnantaja antaa ilmoituksen tulorekisteriin vastaavalla tavalla kuin kotimainen työnantaja (katso sairausvakuutusmaksun ilmoittamisesta luku 4.3).

Ulkomainen työnantaja antaa yhden työnantajan erillisilmoituksen kuukaudessa. Jos jonkin kohdekauden aikana maksettujen palkkojen ja muiden suoritusten perusteella ei makseta sairausvakuutusmaksua, työnantaja ilmoittaa kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä) 0 euroa.

3 Milloin ja miten ilmoitus annetaan?

Työnantajan erillisilmoitus annetaan sähköisesti. Sen voi antaa tulorekisteriin suoraan palkkahallinnon järjestelmästä teknisen rajapinnan kautta. Ilmoituksen voi antaa myös tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa joko lataamalla sen tiedostona tai syöttämällä yksittäisen ilmoituksen tiedot verkkolomakkeella. Ilmoituksen voi antaa myös Palkka.fi:ssä.

Paperilomakkeella voi ilmoittaa vain erityisestä syystä. Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti, esimerkiksi silloin, kun luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä, satunnaisella työnantajalla tai ulkomaalaisella ei olisi mahdollisuutta tietojen sähköiseen antamiseen,

Työnantajan erillisilmoitus annetaan kuukausittain, viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos ilmoituksen määräpäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, tiedot voi ilmoittaa seuraavana arkipäivänä. Jos erillisilmoitus annetaan poikkeuksellisesti paperilomakkeella, ilmoitus tulee antaa viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.

Jos työnantaja poistuu Verohallinnon työnantajarekisteristä, työnantajan erillisilmoitus pitää antaa vielä siltä palkanmaksukuukaudelta, jonka aikana rekisteröinti on päättynyt. Ilmoitus pitää antaa, vaikka palkanmaksua ei kyseisenä kuukautena olisi ollut.

4 Mitä tietoja ilmoitetaan?

Työnantajan erillisilmoituksella annetaan seuraavat tiedot:

  • suorituksen maksajan tiedot, yhteyshenkilö, ilmoituspäivä ja kohdekausi
  • aineiston tekniset tiedot, kun tiedot ilmoitetaan teknisen rajapinnan kautta tai lataamalla ne tiedostona sähköisessä asiointipalvelussa
  • työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä, kun palkkoja on maksettu
  • sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä mahdollisesti tehtävät vähennykset
  • Ei palkanmaksua -tieto, jos palkkoja ei ole maksettu ja suorituksen maksaja on säännöllinen työnantaja.

Jos ilmoituksella annetaan Ei palkanmaksua -tieto, pitää lisäksi antaa

  • tiedot maksajan työeläkevakuutuksesta (eläkejärjestelynumero ja työeläkelaitoksen yhtiötunnus)
  • tiedot maksajan työtapaturmavakuutuksista (työtapaturmavakuutusyhtiön tunniste eli Y-tunnus ja vakuutusnumero), jos suorituksen maksajalla on samanaikaisesti voimassa useampi kuin yksi työtapaturmavakuutus.

4.1 Kohdekausi

Kohdekausi on kuukausi, jolta työnantajan erillisilmoituksen tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Kohdekaudesta ilmoitetaan kalenterikuukausi ja vuosi. Kohdekausi on eri asia kuin palkanmaksukausi tai tulon ansaintakausi. Käsitteiden eroa kuvataan tarkemmin esimerkissä 1 luvussa 4.3.

Ei palkanmaksua -tiedon voi ilmoittaa kuudelta kuukaudelta etukäteen. Tämän vuoksi ilmoitettava maksuvuosi voi olla enintään kuluva tai seuraava vuosi.

Työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän ja työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävien vähennysten määrän voi ilmoittaa aikaisintaan kuukautta ennen kohdekuukauden alkua. Esimerkiksi maaliskuun tiedot voi ilmoittaa aikaisintaan 1. helmikuuta.

4.2 Ei palkanmaksua -tieto

Jos työnantaja kuuluu Verohallinnon työnantajarekisteriin eli on säännöllinen työnantaja, mutta ei maksa kyseisen kuukauden aikana lainkaan palkkoja tai kustannusten korvauksia, pitää työnantajan erillisilmoituksella antaa Ei palkanmaksua -tieto (tulolaji 101). Ei palkanmaksua -tietoa ei voi antaa, jos samalla ilmoituksella ilmoitetaan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä.

Tieto ilmoitetaan vain silloin, jos säännöllinen työnantaja ei ole maksanut mitään suorituksia kyseisen kuukauden aikana. Ei palkanmaksua -tietoa ei siis anneta esimerkiksi silloin, jos säännöllinen työnantaja on maksanut pelkästään työkorvauksia, muuta veronalaista ansiotuloa tai verovapaita kustannusten korvauksia, esimerkiksi verovapaita kilometrikorvauksia. Näissä tilanteissa erillisilmoituksella ilmoitetaan sairausvakuutusmaksun määräksi (tulolaji 102) 0 euroa.

Ei palkanmaksua -tieto annetaan erikseen jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työnantaja ei ole maksanut palkkoja. Tiedon voi ilmoittaa kuudelta kalenterikuukaudelta etukäteen, jos seuraavan puolen vuoden aikana ei ole tarkoitus maksaa palkkoja. Jos tänä aikana kuitenkin maksetaan palkkoja, palkanmaksukuukaudelta on annettava korvaava ilmoitus oikeilla tiedoilla.

Kun ilmoituksella annetaan Ei palkanmaksua -tieto, pitää ilmoittaa myös tiedot maksajan työeläkevakuutuksesta ja työtapaturmavakuutuksesta. Näiden tietojen perusteella työeläkeyhtiöt ja työtapaturmavakuutusyhtiöt saavat tulorekisteristä tiedon siitä, ettei maksajalla ole palkanmaksua kyseisenä kuukautena.

Tietoja maksajan työeläkevakuutuksesta ja työtapaturmavakuutuksista ei anneta, jos maksajalla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta. Näin on esimerkiksi silloin, jos maksetaan palkkaa pelkästään yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan vakuutetulle tulonsaajalle. Tällöin maksajan on ilmoitettava yrittäjälle maksettavan palkan perusteella laskettu sairausvakuutusmaksun yhteismäärä, mutta vakuuttamistietoja ei anneta. Jos maksajalla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta eikä hän maksa kohdekaudelta lainkaan palkkoja, maksaja ilmoittaa Ei palkanmaksua -tiedon ilman vakuuttamistietoja.

Satunnaisen työnantajan, joka ei maksa kuukauden aikana palkkoja, ei tarvitse antaa työnantajan erillisilmoitusta eikä siten myöskään Ei palkanmaksua -tietoa kyseiseltä kuukaudelta.

Ei palkanmaksua -tietoa ei voi antaa erikseen eri aliorganisaatioista.

4.3 Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä)

Työnantaja laskee työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän ilmoituksen kohdekauden eli kuukauden aikana maksamiensa palkkojen perusteella. Mukaan lasketaan ne suoritukset, joiden maksu- tai ilmoituspäivä on kyseisen kuukauden aikana. Työnantaja ilmoittaa määrän työnantajan erillisilmoituksella kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä) (tulolaji 102). Kohdassa ei ilmoiteta palkkojen yhteismäärää. Työnantajan pitää laskea ja ilmoittaa työnantajan sairausvakuutusmaksun euromäärä erikseen.

Työnantajan erillisilmoitus annetaan aina yhdeltä kalenterikuukaudelta, vaikka työnantajan oma-aloitteisten verojen maksukausi olisikin neljännesvuosi. Erillisilmoituksen kohdekausi on eri asia kuin palkanmaksukausi tai yksittäisen tulon ansaintakausi. Palkanmaksukausi ja ansaintakausi voivat olla pidempiä tai lyhyempiä kuin kuukausi.

Esimerkki 1: Työnantaja maksaa palkkoja maaliskuun 15. päivä ja 31. päivä.

Yrityksen palkanmaksukausi on kaksi viikkoa. Osa maaliskuussa maksetuista suorituksista on kertynyt helmikuulta ja osa maaliskuulta. Maaliskuun kohdekaudelta annettavalle työnantajan erillisilmoitukselle lasketaan työnantajan sairausvakuutusmaksu niiden suoritusten perusteella, joiden maksu- tai ilmoituspäivä on maaliskuussa, vaikka suoritusten kertymisaika tai palkanmaksukausi olisi helmikuu.

Jos helmikuun palkanmaksukaudelta kertyneet suoritukset maksetaan helmikuun puolella, esimerkiksi helmikuun 28. päivä, näiden suoritusten perusteella maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan helmikuulle kohdistettavalla työnantajan erillisilmoituksella.

Jos kohdekuukauden aikana maksettujen palkkojen ja muiden suoritusten perusteella ei pidä maksaa sairausvakuutusmaksua, työnantaja ilmoittaa kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä) 0 euroa.

Esimerkiksi silloin, kun työnantaja on kuukauden aikana maksanut vain verovapaita kustannusten korvauksia, sekä säännöllinen että satunnainen työnantaja ilmoittaa Työnantajan sairausvakuutusmaksuksi (yhteismäärä) 0 euroa.

Jos työnantaja on kuukauden aikana maksanut vain työkorvauksia tai muuta veronalaista ansiotuloa:

  • Säännöllinen työnantaja ilmoittaa sairausvakuutusmaksun määräksi 0 euroa. Ei palkanmaksua -tietoa ei anneta, koska suorituksia on maksettu.
  • Satunnainen työnantaja ei anna työnantajan erillisilmoitusta lainkaan (ei yhteismäärä 0 euroa eikä Ei palkanmaksua -tietoa).

Jos kuukauden aikana annetuilla palkkatietoilmoituksilla on ilmoitettu vain sellaista tuloa, joka ei ole työeläkevakuutuksen alaista, työnantajan ei tarvitse ilmoittaa erillisilmoituksella työeläkelaitoksen yhtiötunnusta eikä eläkejärjestelynumeroa. Kyseessä ei ole Ei palkanmaksua -tilanne, koska tuloa on maksettu.

Ilmoitettavasta työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä ei vähennetä Työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset -tulolajilla ilmoitettuja vähennyksiä. Työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä ilmoitetaan siten kokonaan. Työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset ilmoitetaan omalla tulolajillaan.

Tulolajia 102 Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä) ei voi ilmoittaa negatiivisena eli miinusmerkkisenä lukuna.

Varsinainen työnantaja ilmoittaa ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun myös niistä palkoista, jotka sijaismaksaja on maksanut ja joista sijaismaksaja on toimittanut ennakonpidätyksen. Sijaismaksajan maksamat palkat otetaan huomioon työnantajan sairausvakuutusmaksun määrässä sinä kuukautena, jona sijaismaksaja on maksanut palkan. Katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.

4.4 Työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset

Tietyissä tilanteissa työnantaja voi saada maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun takaisin. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa ja samaan aikaan työnantajalle on maksettu lakiin perustuvaa eläkettä, päivärahaa tai muuta ansionmenetystä korvaavaa etuutta, joka on myönnetty palkansaajalle. Työnantajalla on oikeus saada maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksu Verohallinnolta takaisin siltä osin, kuin se vastaa työnantajalle maksettua suoritusta. Maksaja laskee sairausvakuutusmaksun määrän saamastaan korvauksesta ja ilmoittaa kyseisen määrän työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävänä vähennyksenä. 

Maksaja ilmoittaa vähennettävän työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän työnantajan erillisilmoituksella kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset (tulolaji 103). Määrä ilmoitetaan sen kuukauden erillisilmoituksella, jona poissaoloajan työnantajan sairausvakuutusmaksutiedot on alun perin ilmoitettu. Tällöin kyseisen kuukauden työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvoitteet pienenevät ja Verohallinto palauttaa tai käyttää muiden velvoitteiden maksuun työnantajan liikaa maksaman työnantajan sairausvakuutusmaksun korkoineen.

Esimerkki 2: Työnantaja on saanut toukokuussa 2023 maksamansa 3 000 euron palkan perusteella päivärahaetuutta 2 000 euroa helmikuussa 2024.

Työnantaja antaa korvaavan työnantajan erillisilmoituksen toukokuulle 2023, jossa ilmoittaa kohdassa työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset 30,80 euroa (1,54 % 2 000 eurosta) sekä lisäksi aiemmin ilmoittamansa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä) -tiedot uudelleen.

Maksaja voi halutessaan tehdä vähennyksen myös saman kalenterivuoden myöhemmän kauden aikana. Vähennyksen voi ilmoittaa esimerkiksi sille kaudelle, jonka aikana maksaja saa tiedon siitä etuuspäätöksestä, joka oikeuttaa hakemaan samalta vuodelta aiemmin maksetun työnantajan sairausvakuutusmaksun palauttamista. Tällöin työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä pienenee sillä kaudella, jolla vähennys ilmoitetaan, mutta maksaja ei saa vastaavaa hyvityskorkoa, jonka saisi, jos vähennys kohdistettaisiin takautuvasti alkuperäiselle kaudelle.

Jos tieto etuuspäätöksestä tulee vasta vuodenvaihteen jälkeen, kuten esimerkissä 2, pitää maksajan ilmoittaa sairausvakuutusmaksun vähennys joko alkuperäiselle maksukaudelle (esimerkissä toukokuulle) tai muulle alkuperäisen maksuvuoden kaudelle. Vähennyksen määrä lasketaan käyttämällä alkuperäisenä maksuvuonna voimassa ollutta sairausvakuutusmaksuprosenttia.

5 Miten työnantajan erillisilmoitusta korjataan?

Työnantajan erillisilmoituksen tietoja korjataan samalla tavalla kuin tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja. Korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä, erityisesti luku 7 Työnantajan erillisilmoituksen tietojen korjaaminen.

Ohjeessa kuvataan tietojen korjaamista myös siinä tilanteessa, jossa huomataan, että tulonsaajalla ei ole oikeutta suoritukseen, joka on maksettu hänelle ja ilmoitettu tulorekisteriin (Tietojen korjaaminen tulorekisterissä, luku 3.1 Perusteeton etu). Yleensä perusteeton etu ilmoitetaan antamalla korvaava ilmoitus sen maksupäivän palkkatietoilmoitukselle, jolla tulo on alun perin ilmoitettu tulorekisteriin. Myös kyseiseltä palkanmaksukuukaudelta annettu työnantajan erillisilmoitus on korjattava korvaavalla ilmoituksella, koska perusteeton etu ei ole työnantajan sairausvakuutusmaksun alaista.

Tietyissä tilanteissa ei voi käyttää korvaavaa menettelyä, vaan aiemmin annettu työnantajan erillisilmoitus on mitätöitävä ja sen jälkeen annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.

Tiedot on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus seuraavissa tilanteissa:

  • kohdekauden korjaus
  • suorituksen maksajan asiakastunnisteiden korjaus
  • työeläkelaitoksen yhtiötunnuksen tai eläkejärjestelynumeron korjaus
  • työtapaturmavakuutusyhtiön tunnisteen tai vakuutusnumeron korjaus.

6 Milloin kotitalouden pitää antaa työnantajan erillisilmoitus?

Kotitaloustyönantajan ei tarvitse tehdä ennakonpidätystä eikä maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos samalle tulonsaajalle maksetaan kalenterivuoden aikana palkkaa enintään 1 500 euroa eikä suoritus liity maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jotta satunnaisena työnantajana toimivan kotitalouden ei tarvitsisi antaa tyhjiä (0 euroa) työnantajan erillisilmoituksia tilanteissa, joissa sen ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, kotitalouksien ilmoitusmenettelyssä sovelletaan samaa 1 500 euron rajaa.

Jos kotitaloustyönantajan tulonsaajalle maksama palkka on kalenterivuoden aikana 1 500 euroa tai vähemmän, kotitalouden ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä antaa työnantajan erillisilmoitusta.

Esimerkki 3: Kotitaloustyönantaja on maksanut lastenhoitajalle palkkaa 200 euroa maaliskuussa.

Kotitalous ei ole aiemmin maksanut samalle lastenhoitajalle palkkaa ja arvioi, että kalenterivuoden aikana samalle lastenhoitajalle maksetaan palkkaa korkeintaan 1 000 euroa. Kotitalous antaa maaliskuulta palkkatietoilmoituksen, jossa ilmoittaa maksamansa palkan määrän. Kotitalous ei maksa työnantajan sairausvakuutusmaksua, eikä sen siten tarvitse antaa maaliskuulta työnantajan erillisilmoitusta.

Jos kotitalous tietää jo ensimmäisenä palkanmaksukuukautena 1 500 euron vuotuisen eurorajan ylittyvän, kotitalouden pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu maksamansa palkan perusteella heti ensimmäisestä palkanmaksukuukaudesta alkaen. Kotitalouden pitää antaa työnantajan erillisilmoitus jokaiselta palkanmaksukuukaudelta.

Arvio maksettavasta palkkasummasta voi muuttua vuoden aikana. Jos kotitalous on olettanut samalle tulonsaajalle maksettavan palkan olevan vuodessa enintään 1 500 euroa, kotitalouden ei ole tarvinnut toimittaa palkasta ennakonpidätystä eikä maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksuja.

Jos vuoden aikana palkkaa kuitenkin maksetaan yli 1 500 euroa, ennakonpidätys on toimitettava palkasta siitä alkaen, kun 1 500 euron raja ylittyy. Aikaisemmin maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä jälkikäteen. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on kuitenkin maksettava samalle saajalle maksetusta koko vuoden palkkasummasta.

Koko alkuvuoden palkkasummasta maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun voi ilmoittaa yhteissummana sen kuukauden erillisilmoituksella, jona 1 500 euron vuotuinen raja on ylittynyt. Kotitaloudelle ei määrätä sanktioita siitä, että työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä ilmoitetaan kokonaisuudessaan vasta tässä vaiheessa.

Esimerkki 4: Kotitaloustyönantaja maksaa lastenhoitajalle palkkaa marraskuussa 400 euroa.

Kotitalous on aiemmin maksanut lastenhoitajalle palkkaa yhteensä 1 200 euroa, joten 1 500 euron raja ylittyy marraskuun palkanmaksussa. Kotitalous antaa marraskuulta palkkatietoilmoituksen, jossa ilmoittaa maksamansa palkan määrän (400 euroa) ja siitä tekemänsä ennakonpidätyksen määrän. Kotitalous antaa työnantajan erillisilmoituksen marraskuulta, ja ilmoittaa 1 600 euron perusteella laskemansa työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä). Kotitalouden ei tarvitse antaa työnantajan erillisilmoitusta aiemmilta kuukausilta, joina se on maksanut palkkaa lastenhoitajalle.

Kotitalous maksaa koko työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän joulukuun 12. päivään mennessä. Tarkempia tietoja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksamisesta ja maksamisen määräajoista on Verohallinnon sivuilla osoitteessa vero.fi. Kotitalous antaa työnantajan erillisilmoituksen tulorekisteriin viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä.

Esimerkki 5: Kotitaloustyönantaja maksaa lastenhoitajalle palkkaa vuoden aikana yhteensä 1 200 euroa.

Lisäksi kotitalous maksaa siivoojalle palkkaa 1 700 euroa saman vuoden aikana. Kotitalous antaa työnantajan erillisilmoituksen siltä kuukaudelta, kun siivoojalle maksetun suorituksen 1 500 euron raja ylittyy. Kotitalous laskee työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän koko siitä palkkasummasta, jonka se on maksanut siivoojalle vuoden aikana ja ilmoittaa yhteismäärän kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä). Kotitalouden ei tarvitse antaa työnantajan erillisilmoitusta aiemmilta kuukausilta, joina se on maksanut palkkaa siivoojalle. Samoin kotitalouden ei tarvitse antaa työnantajan erillisilmoitusta lastenhoitajalle maksetun palkan perusteella, koska 1 500 euron raja ei hänelle maksetun palkan osalta ole ylittynyt vuoden aikana.

Myöskään työnantajan sairausvakuutusmaksua ei tarvitse lastenhoitajan palkasta maksaa, koska palkkasumma jää alle 1 500 euron rajan.

Kotitalous ilmoittaa työnantajan erillisilmoituksella maksajan tyypiksi Kotitalous. Jos ilmoittaja on kotitalouksien työnantajaringin edustaja, ilmoitetaan maksajan tyyppinä myös Kotitalouksien työnantajarinki.

Sivu on viimeksi päivitetty 28.11.2023