Verohallinto löysi viime vuonna ilmoittamattomia veroja 534 miljoonaa euroa

Verohallinto löysi viime vuonna verovalvonnassaan yhteensä 534 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. Se on 36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo, että ilmoittamatta jääneitä veroja on paljastunut valvonnassa entistä enemmän siksi, että Verohallinto tekee valvontaa entistä tehokkaammin.
− Olemme paremmin onnistuneet löytämään merkittävät veroriskit ja kohdentamaan toimenpiteet oikein sinne, missä riskit ovat suurimmat. Tämä on paitsi verokertymän kannalta vaikuttavampaa myös tehokkaampaa työajan käyttöä, Myllyniemi sanoo.

Verohallinnon ohjaus ja valvonta käsittää verotarkastukset, saapuneiden veroilmoitusten valvonnan sekä neuvontaa ja ohjausta. Valvonnan ohella Verohallinto turvaa verokertymää tekemällä veroilmoittamisesta asiakkaille helpompaa ja parantamalla palveluitaan.
− Tulevaisuuden tavoitteemme on, että verotus voitaisiin toteuttaa saumattomasti yritysten liiketoiminnan tai henkilöasiakkaiden tulojen ansaitsemisen yhteydessä. Tämä vähentäisi verotukseen liittyvää hallinnollista taakkaa ja lisäisi sekä Verohallinnon että asiakkaidemme mahdollisuuksia toimia verotuksen osalta ennakoivasti tai mahdollisimman reaaliaikaisesti, Marko Myllyniemi sanoo.

Verotarkastusten määrä laski edelleen, euromääräiset tulokset silti reippaassa kasvussa

Euromääräisesti eniten maksuun pantavia veroja kertyi verotarkastusten perusteella, yhteensä 329 miljoonaa euroa.
− Verotarkastusten euromääräinen tulos on ollut kasvu-uralla jo vuosien ajan. Vuonna 2021 verotarkastusten maksuunpanot olivat 220 miljoonaa euroa, vuonna 2020 noin 138 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 127 miljoonaa euroa, Marko Myllyniemi kertoo.

Tehtyjen verotarkastusten määrä on kuitenkin ollut laskussa jo useamman vuoden.
− Verotarkastajat tekivät viime vuonna tuhansia valvontatoimenpiteitä, mutta varsinaisia verotarkastuksia näistä oli alle 1500 kappaletta. Tarkastustulosten kasvun taustalla onkin se, että olemme pystyneet koko ajan kehittämään kohdevalintaa aiempaa osuvammaksi, Myllyniemi toteaa.
− Lisäksi verotarkastajat hoitavat osan kohteista kevyempinä valvontatoimenpiteinä tai ohjaavina toimenpiteinä, mikä säästää työaikaa niihin kohteisiin, joissa verotarkastustoimenpiteistä on suurin hyöty. Näin myös oikein toimivat tai pelkästään ohjausta tarvitsevat asiakkaat välttyvät raskailta hallinnollisilta toimenpiteiltä ja saavat ohjeet oikein toimimiseen.

Verotarkastusten euromääräiseen tulokseen sisältyy harmaan talouden tarkastuksen tuloksia noin 70 miljoonaa euroa.

Veroilmoituksilla yli 200 miljoonan euron edestä ilmoittamatta jääneitä veroja

Myös veroilmoitusten valvonnassa ilmoittamatta jääneitä veroja paljastui noin 20 % edellisvuotta enemmän, yli 200 miljoonaa euroa. Saapuneiden veroilmoitusten valvonta ja säännönmukaisen verotuksen yhteydessä toteutettu valvonta muodostaa lukumääräisesti suurimman osan Verohallinnon valvontatoimenpiteistä.

− Veroilmoitusvalvonnassa osa henkilöiden, yhtymien ja yhteisöjen jättämistä veroilmoituksista valikoituu erilaisilla kriteereillä virkailijoiden käsiteltäväksi ennen verotuspäätöksen muodostamista. Verohallinto tarkistaa veroilmoituksille annettuja tietoja ja vertaa niitä muualta saamiimme tietoihin. Myös esimerkiksi arvonlisävero- tai varainsiirtoveroilmoituksista osa valikoidaan niiden saapumisen jälkeen tarkempaan tarkasteluun. Marko Myllyniemi kertoo.

Verovajeen kasvu yhdellä prosentilla merkitsisi 800 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja

Marko Myllyniemen mukaan verovalvonnan hyvät tulokset johtuvat ennen kaikkea Verohallinnon toiminnan tehostumisesta eikä niinkään verovajeen kasvusta.
− Täytyy kuitenkin muistaa, että taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat, joten mikäli yleinen taloustilanne vielä merkittävästi heikkenee, meidän tulee olla erityisen hereillä verovajeen kehittymisen suunnasta, Myllyniemi toteaa.

Verohallinto keräsi ja tilitti veronsaajille viime vuonna yli 81 miljardia euroa.
− Yhden prosentin verovajeen kasvu merkitsisi vuositasolla 800 miljoonan vajetta veronsaajien eli muun muassa valtion ja kuntien kassaan. Verokertymän turvaamisen näkökulmasta on olennaista, että verovaje ei pääse kasvamaan tilanteessa, jossa veronsaajien taloustilanne on jo valmiiksi tiukka, Myllyniemi sanoo.