Autoverotuksen sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu

Antopäivä
27.4.2021
Diaarinumero
VH/306/00.01.00/2021
Voimassaolo
1.5.2021 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Tässä ohjeessa kerrotaan, millä perusteilla Verohallinto määrää autoverotuksen sivullisilmoittajille verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 22 a §:ssä säädettyjä laiminlyöntimaksuja sivullisen yleisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönneistä.

Sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus autoverotuksessa

Autoverolain (777/2020) 113 §:ssä säädetään sivullisen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta. Verohallinnon päätöksessä (1128/2020) sivullisen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta autoverotuksessa määrätään tarkemmin sivullisten velvollisuudesta antaa tietoja autoverotuksen toimittamista varten.

Tiedot, joista määrätään laiminlyöntimaksuja

Verohallinto määrää laiminlyöntimaksun sillä perusteella, että tiedonantovelvollinen on laiminlyönyt autoverolain 113 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden ja niiden tietojen tiedonantovelvollisuuden, joista on annettu tarkemmat määräykset edellä mainitussa Verohallinnon päätöksessä.

Maahantuojan tai valmistajan on toimitettava Verohallinnolle autoverolain 113 §:n 1 momentin tiedonantovelvollisuuden nojalla ajoneuvomallista se autoveroton, arvonlisäverollinen hinta, jolla uusia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi Suomessa, hinnan voimassaoloa koskevat tiedot ja muut Verohallinnon päätöksen 3 §:ssä mainitut tiedot päätöspykälässä määrätyin edellytyksin. Ajoneuvomallin hinta ilmoitetaan sen ajoneuvomallin tarkkuudella, jolla ajoneuvo yksilöidään ja jolla sitä yleisesti markkinoidaan. Ilmoitus on annettava, kun ajoneuvomallin myynti tai markkinointi alkaa ja myös silloin, kun ajoneuvomallia ei ole enää myytävänä tai ajoneuvomallin yleinen pyyntihinta muuttuu. Tiedonantovelvollisen tulee ilmoittaessaan, ettei ajoneuvomallia ole enää myytävänä, antaa tieto päättymispäivämäärästä hintakoodin tarkkuudella.

Ajoneuvojen myynti-ilmoituksia liiketoiminnan muodossa sähköisesti julkaisevan yhteisön, yhteisetuuden tai elinkeinonharjoittajan on annettava Verohallinnolle autoverolain 113 §:n 2 momentin tiedonantovelvollisuuden nojalla tiedot julkaisemistaan uusista ja pyyntihinnan osalta muuttuneista käytettyjen ajoneuvojen myynti-ilmoituksista, kun sen edeltävän vuoden myynti-ilmoitusten lukumäärä kalenterivuodessa ylittää 400 000 kappaletta.

Laiminlyöntimaksujen määräämisen perusteena olevat säännökset

Autoverolain 115 §:n 2 momentin mukaan sivullisen tiedonantovelvollisuuteen sovelletaan lisäksi, mitä verotusmenettelylain 21, 22, 22 a, 23 ja 25 §:ssä säädetään.

Verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n 1 momentin mukaan tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  1. tiedonantovelvollisuuden tai muun tämän luvun mukaisen velvoitteen täyttämiseksi annettavassa ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa taikka noudatettavassa menettelyssä on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä tiedonantovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta sen korjaamiseksi;
  2. tiedonantovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan myöhässä; taikka
  3. tiedonantovelvollinen on antanut tiedot muulla tavalla kuin laissa säädetään tai Verohallinto määrää.

Verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n 2 momentin mukaan, jos tiedonantovelvollinen on antanut tiedonantovelvollisuuden tai muun tämän luvun mukaisen velvoitteen täyttämiseksi annettavan ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka suorittanut vaaditun menettelyn olennaisesti puutteellisena tai virheellisenä taikka antanut tai suorittanut ne vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n 3 momentin mukaan, jos tiedonantovelvollinen on tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta tai on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt olennaisesti muun tämän luvun mukaisen velvoitteen osittain tai kokonaan, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Edelleen verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n mukaan laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon myös tiedonantovelvollisen annettavien tietojen määrä.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Laiminlyöntimaksujen määräytyminen

Verohallinto määrää tiedonantovelvolliselle puuttuvasta, virheellisestä tai puutteellisesta tiedosta laiminlyöntimaksun, jos laissa säädetyt perusteet maksun määräämiselle täyttyvät.

Verohallinnolle annettu tieto on virheellinen, jos se ei vastaa myynti-ilmoituksen tietoa tai markkinoinnissa käytettyä tietoa. Tiedot ovat puutteellisia, jos niitä ei ole annettu siinä laajuudessa kuin Verohallinnon päätöksessä 1128/2020 määrätään.

Uusia ajoneuvoja koskeva virhe tai puute on olennainen, jos ajoneuvomallin hintatiedoissa on virhe tai puute vielä sinä ajankohtana, jolloin ajoneuvomallin hintakoodi on pitänyt ilmoittaa rekisteröidyn autoveroilmoittajan jaksoveroilmoituksella ja Verohallinto on ryhtynyt selvittämään tietoja, jotka on pitänyt antaa tiedonantovelvollisuuden nojalla. Tällöin laiminlyönnin johdosta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, vaikka tiedonantovelvollinen olisi myöhemmin korjannut virheelliset tai puutteelliset tiedot taikka antanut puuttuvat tiedot Verohallinnon kehotuksesta tai kehotuksetta.

Käytettyjen ajoneuvojen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu muiden kuin vähäisten virheiden ja puutteiden perusteella, vaikka tiedonantovelvollista ei ole kehotettu korjaamaan laiminlyöntiä ja tiedonantovelvollinen on korjannut laiminlyönnin

Uusia ajoneuvoja koskevan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntien tarkastelujakso on pääsääntöisesti kolme kalenterikuukautta ja käytettyjen ajoneuvojen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntien tarkastelujakso yksi kalenterikuukausi. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös muulta tarkastelujaksolta.

Laiminlyöntimaksun suuruus määräytyy uusien ajoneuvojen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä sillä perusteella, kuinka monen yksittäisen ajoneuvomallin tietojen antaminen on laiminlyöty ja kuinka monen ajoneuvon verotukseen tai verovalvontaan laiminlyönti on vaikuttanut eli kuinka paljon puuttuvia, virheellisiä tai puutteellisia hintarivitietoja on ollut ja kuinka olennaisia virheet ja puutteet ovat olleet. Käytettyjen ajoneuvojen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntien lukumäärään lasketaan jokainen ajoneuvon myynti-ilmoitus, jonka tietojen antamista Verohallinnolle on laiminlyöty.

Laiminlyöntimaksun määräämisessä voidaan ottaa huomioon myös muun muassa se, kuinka monta kertaa tiedonantovelvollista on kehotettu antamaan puuttuvat tiedot, sekä tietojen antamisajankohta. Laiminlyöntimaksua voidaan korottaa, mikäli tietoja ei ole lainkaan annettu tai laiminlyönti on toistuvaa.

Laiminlyöntimaksua voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että tiedonantovelvollisen laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Määräämismenettely ja muutoksenhaku

Ennen laiminlyöntimaksun määräämistä sille, jolle laiminlyöntimaksu ollaan määräämässä, varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedonantovelvollinen voi tällöin esittää selvitystä tiedonantovelvollisuuden täyttämisen laiminlyöntiin johtaneesta syystä sekä esittää käsityksensä laiminlyöntimaksun määräämisestä ja laiminlyöntimaksun määrästä. Kun verohallinto kehottaa korjaamaan laiminlyönnin, kehotuskirjeessä tulee kertoa laiminlyöntimaksun määräämisestä. Laiminlyöntimaksu määrätään erillispäätöksellä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea laiminlyöntimaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Tiedonantovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa siitä, kun tiedonantovelvollinen on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä. Oikaisuvaatimus on toimitettava määräajassa Verohallinnolle.

                     

pääjohtaja Markku Heikura                                                                                

                                      

ylitarkastaja Markus Kautto