Jäteverotus

Antopäivä
1.10.2021
Diaarinumero
VH/3322/00.01.00/2021
Voimassaolo
1.10.2021 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti

Tässä ohjeessa käsitellään kaatopaikalle toimitetun jätteen jäteverokohtelua. Ohje korvaa aikaisemman, diarioimattoman Verohallinnon 1.1.2021 päivätyn ohjeen Jäteverotus. Ohjeen varsinainen sisältö on sama kuin diarioimattomassa ohjeessa. Ohjeen alkuun on lisätty tekstin sisältöä koskeva yhteenveto.

Kaatopaikalle toimitetusta jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa tarkoitetusta jätteestä on suoritettava jäteveroa.

Jäteverolain piiriin kuuluvaksi kaatopaikkatoiminnaksi on rajattu jätteen lopullinen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Jäteverotus kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksessa ja jätteenpolttolaitoksessa jää jäteverolain soveltamisalan ulkopuolelle. Myös kaatopaikan yhteydessä samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevat muihin toimintoihin kuin loppusijoitukseen käytettävät alueet ovat tietyin edellytyksin jäteverottomia.

Velvollinen suorittamaan jäteveroa on kaatopaikan pitäjä. Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään laissa tarkoitetuissa kaatopaikan välttämättömissä rakenteissa ja rakennuksissa. Kaatopaikalta pois viedystä jätteestä on hakemuksesta oikeus saada palautuksena jätteestä suoritettu vero.

Jäteverovelvollisen on ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista rekisteröidyttävä verovelvolliseksi. Verovelvollisen on annettava veroilmoitus sekä laissa tarkoitettuja jätteitä koskeva tilastoilmoitus kultakin verokaudelta. Lisäksi jäteverovelvollisen ja välivarastointialueen ylläpitäjän on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville verotuksen toimittamista ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

1 Jäteverolain soveltamisala

Kaatopaikalle toimitetusta jätteestä on suoritettava jäteveroa. Veroa kannetaan jäteverolain (1126/2010) nojalla. Jäteverolakia ei sovelleta jätelainsäädännössä tarkoitettuun vaaralliseen jätteeseen. Veron kantamisesta ja valvonnasta huolehtii Verohallinto.

1.1 Kaatopaikka

Jäteverolain piiriin kuuluvaksi kaatopaikkatoiminnaksi on rajattu vain jätteen lopullinen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Jätteiden veronalaisena loppusijoittamisena pidetään toimintaa, joka edellyttää ympäristölainsäädännön mukaista kaatopaikkaa koskevaa ympäristölupaa. Jäteverolakia sovelletaan sekä yleiseen että yksityiseen kaatopaikkaan.

1.2 Lain soveltamisalueen ulkopuolelle rajatut alueet

Jäteverotus kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa jää verolain soveltamisalan ulkopuolelle. Myös kaatopaikkojen yhteydessä samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevat muihin toimintoihin kuin loppusijoitukseen käytettävät alueet ovat jäteverottomia. Tällaisia samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevia muita alueita kuin loppusijoitusalueita ovat esimerkiksi:

  • Maankaatopaikka eli alue, jolle sijoitetaan yksinomaan maan ja kallioperän aineksia. Alueelle voidaan verottomasti sijoittaa esimerkiksi teollisuuden sivukiviä, hiekkaa ja kivipölyä ja muita vastaavia aineksia.
  • Kompostointialue eli alue, jossa yksinomaan kompostoidaan tai muuten biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä tai jäteveden puhdistamon lietettä. Mikäli alueelle tuodaan muuta kuin edellä tarkoitettua jätettä, sitä voidaan pitää jäteverolaissa tarkoitettuna kaatopaikkana.
  • Välivarastointialue eli alue, jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen muualla tapahtuvaa käsittelyä tai hyödyntämistä. Välivarastoitavan jätteen tuleva hyödyntämis- tai käsittelytarkoitus on oltava tiedossa jo jätettä alueelle tuotaessa. Kolmen vuoden enimmäisaika koskee yksittäistä jäte-erää. Säilytysajan toteamiseen sovelletaan niin sanottua FIFO-periaatetta (first in-first out) eli samanlajinen jäte katsotaan poistetuksi alueelta siinä järjestyksessä, jossa se on alueelle toimitettu. Jos enimmäisaika ylittyy yhdenkin jäte-erän osalta, niin alueen katsotaan olevan jäteverolaissa tarkoitettu kaatopaikka, ja kaiken siellä olevan jätteen veronalaista.
  • Jätteiden hyödyntämisalue eli muualla kuin kaatopaikalla sijaitseva alue, jossa jätettä hyödynnetään. Arvioitaessa sitä, onko kyse jätteen verottomasta hyödyntämisestä, nojaudutaan pääsääntöisesti kohteen ympäristölupaan. Jätteen on kuitenkin aina oltava lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan kyseessä olevassa kohteessa hyödyntää. Lisäksi jätteen hyödyntäjän on osoitettava, että hyödyntäminen on luonteeltaan sellaista, että sillä korvataan ensikäytössä olevaa raaka ainetta.

Edellä tarkoitettujen muiden alueiden tulee olla selkeästi erotettu jätepenkereestä eli jäteverolaissa tarkoitetusta kaatopaikasta. Erottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi maisemoinnin, aidan tai tien avulla. Alueiden toisistaan erottomista auttaa, jos koko jätehuoltoalueesta on laadittu kartta, jossa eri tarkoituksiin osoitetut alueet on selkeästi erotettu. Kartta ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan alueiden on erotuttava myös maastossa. Eri tarkoituksiin käytettyjen alueiden erottamisen tulee tapahtua niin, ettei eri alueilla sijaitsevien jätteiden osalta ole sekaantumisen mahdollisuutta.

2 Verotettavat jätteet

Veronalaiseksi on säädetty jätelainsäädännön mukainen jäte, jonka hyödyntämiselle on olemassa teknisiä ja ympäristöllisiä perusteita. Veronalaiset jätteet luetellaan jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa. Verotaulukon jäteryhmät vastaavat sisällöllisesti ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun asetuksen sekä Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön nimikeryhmiä.

3 Kaatopaikalla hyödynnettävän jätteen verottomuus

Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Verottomasti on mahdollista hyödyntää esimerkiksi asfalttijätettä kaatopaikkateissä, tiilimurskaa kaatopaikan pintarakenteissa sekä ensisijaisen käyttötarkoituksen kannalta huonolaatuista roskaista kompostituotetta kaatopaikan verhoilussa. Hyödynnettävän jätteen verottomuus ei kuitenkaan koske lasijätettä eikä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä.

Jätteen veroton hyödyntäminen kaatopaikalla on mahdollista, jos kaatopaikkaa koskeva ympäristölupa tai kaatopaikkaa valvovan viranomaisen hyödyntämistä koskeva kannanotto ja sen laadulliset ja määrälliset rajaukset mahdollistavat kyseessä olevan jätteen hyödyntämisen.

Verottomaksi hyväksyttävän hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista eli jätteen hyödyntämiskohde on tiedettävä jo jätettä kaatopaikalle toimitettaessa. Jätteen tulee myös ominaisuuksiensa puolesta soveltua käytettävään kohteeseen.

4 Verovelvollinen

Velvollinen suorittamaan veroa on kaatopaikan pitäjä eli esimerkiksi kaatopaikkaa ylläpitävä kuntayhtymä, kuntien yhteisomistuksessa oleva osakeyhtiömuotoinen jätelaitosyhtiö, yksityinen jätealan yritys taikka tuotantolaitos, joka ylläpitää kaatopaikkaa oman tuotantotoimintansa jätteitä varten. Kaatopaikan pitäjä on kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan haltija tai, jos ympäristöluvan hakeminen olisi laiminlyöty, sen hakemiseen velvollinen.

5 Verotettavat määrät

Vuonna 2021 veroa on suoritettava 70 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

Vero suoritetaan kultakin verokaudelta siitä jätteestä, joka verokauden aikana on toimitettu kaatopaikalle. Verokausi on neljänneskalenterivuosi eli tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu.

Mikäli välivarastointialueena pidetyn alueen katsotaan varastointiajan pituuden     johdosta olevan veronalainen kaatopaikka, kaiken alueella olevan jätteen katsotaan olevan veronalaista. Veroa määrättäessä kaikki alueella oleva jäte katsotaan toimitetuksi kaatopaikalle sinä päivänä, jona kolmen vuoden määräaika täyttyi.  Kyseessä olevaan jätteeseen sovelletaan mitä jäteverolaissa säädetään kaatopaikalle toimitetusta jätteestä.

6 Hakemuksesta palautettava jätevero

Kaatopaikanpitäjällä on oikeus hakemuksesta saada palautuksena  kaatopaikalta pois viedystä jätteestä suoritettu vero. Palautusta voi saada vain jätteestä, joka on kaatopaikalle toimitettaessa ollut jäteveron alaista. Palautuksen edellytyksenä on, että kaatopaikan pitäjä esittää luotettavan selvityksen jätteen poisviennistä.

Palautusta haetaan kalenterivuoden tai erikseen kunkin verokauden aikana kaatopaikalta poisviedystä jätteestä. Määräaika palautuksen hakemiselle on kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, johon hakujakso kuuluu. 

Esimerkki: Kaatopaikalta viedään pois jätettä verokausien 01-02/2021 aikana. Kaatopaikan pitäjä voi hakea palautusta erikseen verokaudelta 01/2021 (1.1.-31.3.2021) ja 02/2021 (1.4.-30.6.2021) tai kootusti kalenterivuodelta 2021. Palautusta on haettava viimeistään 31.12.2024.

Palautushakemus tehdään sähköisesti OmaVerossa.

Jos veronpalautus osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi, liikaa palautettu vero peritään takaisin oikaisemalla palautuspäätöstä ja määräämällä vero palautuksen saajan maksettavaksi. Tällöin sovelletaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain säännöksiä (768/2016, OVML). OVML:n säännöksiä sovelletaan myös palautuspäätöksen tiedoksiantoon ja muutoksenhakuun.

7 Verovelvollisen velvollisuudet

7.1 Rekisteröitymisvelvollisuus

Kaatopaikan pitäjän on ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista rekisteröidyttävä verovelvolliseksi OmaVerossa.

Myös kaatopaikan käytöstä poistamisesta on tehtävä ilmoitus OmaVerossa heti, kun toiminnan päättymisajankohta on tiedossa. Kaatopaikka on poistettu käytöstä, kun sille ei enää toimiteta veronalaista jätettä joko verollisina sijoitettavaksi tai verottomasti hyödynnettäväksi.

7.2 Velvollisuus antaa veroilmoitus ja tilastoilmoitus

Verovelvollisen on annettava Verohallinnolle veroilmoitus ja maksettava vero OmaVerossa kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä.

Verovelvollisen on lisäksi annettava Verohallinnolle OmaVerossa erillinen ilmoitus niistä kunakin verokautena kaatopaikalle toimitetuista jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia. Kyseinen tilastoilmoitus on annettava kaatopaikasta viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä. Tilastoilmoitus on annettava, vaikka kyseisen verokauden aikana ei kaatopaikalle olisi toimitettu lainkaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä.

Veroilmoitusvelvollisuus koskee myös välivarastointialueena aikaisemmin pidetyn mutta välivarastoinnin keston vuoksi kaatopaikkana kohdeltavan alueen ylläpitäjää. Alueen pitäjän on annettava veroilmoitus heti, kun kolmen vuoden määräaika on umpeutunut.

7.3 Kirjanpitovelvollisuus

Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Välivarastointialuetta ylläpitävän on pidettävä kirjanpitoa, josta käy selville alueelle toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta varten toimivaltaiselle viranomaiselle (Verohallinto ja Tulli). Tarkastuksen, tietojenantovelvollisuuden ja haltuunoton sekä salassapitovelvollisuuden osalta välivarastointialueeseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin kaatopaikkaan.

Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi kalenterivuotta. Välivarastointialueen osalta jäte-eräkohtainen kirjanpito on säilytettävä kuusi kalenterivuotta jäte-erän poisviennistä.

Valmisteverovelvollisen kirjanpitovelvollisuudesta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 26 §:ssä. Tämän säännöksen perusteella annetussa Valtioneuvoston asetuksessa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä säädetään kirjapitovelvollisuudesta tarkemmin.

8 Lisätietoja

Jäteverotaulukko

Valmisteveroneuvonta: p. 029 497 154

 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

ylitarkastaja Kimmo Lietkari