Työkorvauksen maksaminen rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Kansainvälinen verotus

Tämä ohje on tarkoitettu suomalaiselle työn teettäjälle, joka maksaa työkorvausta rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle.

Ohjeen lukuja 3 ja 5.1 on päivitetty 20.11.2023 tulorekisteriin ilmoittamisen osalta ja lukua 5.1 on täsmennetty lähdeveron palauttamisen osalta.  Samassa yhteydessä lukuja 1 ja 2 täsmennetty koskien tilanteita, jossa Suomella ja ulkomaisen yrityksen asuinvaltiolla ei ole verosopimusta. Lisäksi ohjeeseen on tehty täsmennyksiä ja rakenteellisia muutoksia.

Ohjeen nimi on muutettu tuloverolain 9 §:n muuttamisen johdosta 1.1.2021.

1 Yleistä rajoitetusti verovelvollisen yrityksen verotuksesta

Ulkomaille rekisteröity yhteisö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, ellei sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitse Suomessa. Ulkomailla asuva luonnollinen henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, jos hän oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti enintään kuuden kuukauden ajan eikä hänellä ole Suomessa varsinaista asuntoa ja kotia. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa vain niistä tuloista, jotka ovat tuloverolain mukaan Suomesta saatuja. Verosopimus, jos sellainen on, voi lisäksi rajoittaa Suomen verotusoikeutta.

Suomella on verotusoikeus verosopimusvaltiossa asuvan ulkomaisen yrityksen tuloon yleensä silloin, jos sille muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka. Kiinteän toimipaikan muodostuminen määräytyy käytännössä kyseiseen tapaukseen sovellettavan verosopimuksen mukaan. Suomen tekemien verosopimusten kiinteän toimipaikan määritelmä perustuu pääsääntöisesti OECD:n malliverosopimuksen 5 artiklaan. Eri sopimusten kiinteän toimipaikan määritelmät saattavat kuitenkin yksityiskohtiensa osalta poiketa toisistaan.

Tiettyjen verosopimusten mukaan ulkomailla asuva itsenäinen ammatinharjoittaja on verovelvollinen Suomessa harjoitetusta toiminnasta myös silloin, kun hän oleskelee Suomessa yli 183 päivää 12 perättäisen kalenterikuukauden aikana, vaikka kiinteää toimipaikkaa ei muuten muodostu (mm. Viro, Latvia, Liettua, Pohjoismaat).

Mikäli Suomen ja yrityksen asuinvaltion välillä ei ole verosopimusta, Suomella on verotusoikeus Suomessa harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saatuun tuloon siinäkin tapauksessa, että yritykselle ei muodostu kiinteää toimipaikkaa.

2 Velvollisuus periä lähdevero

Suomalainen työn teettäjä on velvollinen perimään lähdeveron rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, kun työ on tehty Suomessa.

Työn teettäjän ei tarvitse periä maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa, jos

1. ulkomainen yritys kuuluu suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai
2. ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 %.

Työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, että kansainvälinen sopimus, kuten verosopimus, estää veron perimisen. Esimerkiksi verosopimus yleensä estää veron perimisen ulkomaiselle yritykselle maksetusta suorituksesta silloin kun, ulkomaiselle yritykselle ei muodostu kiinteää toimipaikkaa. Jos työkorvausta maksetaan kuitenkin tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, tai näille aloille vuokratusta työvoimasta, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978) 10 f §).

Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys, ja 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja.

Jos ulkomainen yritys haluaa välttää lähdeveron perimisen sen saamasta työkorvauksesta, on yrityksen selkeintä hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %.

Ulkomaisen yrityksen on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea 0 %:n lähdeverokorttia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen toimeksiannon ja laskutuksen aloittamista Suomessa. Jos työkorvaus maksetaan ennen kuin yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai ennen kuin yritykselle on myönnetty lähdeverokortti, työkorvauksen maksajan tulee periä suorituksesta lähdevero.

Ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin, jos ennakkoperintärekisteröinnin yleiset edellytykset täyttyvät. Jos Suomella ja ulkomaisen yrityksen asuinvaltiolla ei ole verosopimusta, yritys voidaan kuitenkin merkitä ennakkoperintärekisteriin vain, mikäli yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen.

Lisätietoja ennakkoperintärekisteröinnistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Toiminnan aloittaminen Suomessa.

Lisätietoa työn teettäjän velvollisuudesta periä lähdevero työkorvauksessa työvoiman vuokraustilanteissa löytyy Verohallinnon ohjeesta Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Lisätietoa työnantajan velvollisuuksista löytyy Verohallinnon verkkosivulta Työnantajan velvollisuudet.

3 Ilmoitus tulorekisteriin

Suorituksen maksajan on aina ilmoitettava tulorekisteriin rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettu työkorvaus. Ilmoitus on tehtävä, vaikka suorituksesta ei olisi peritty lähdeveroa. Rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksettu työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin vain, jos siitä on perittävä lähdevero. Työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin myös silloin, kun korvauksesta ei ole peritty lähdeveroa, vaikka lähdevero olisi pitänyt periä. Lisätietoja: Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.

4 Lähdeveron periminen ja maksaminen Verohallinnolle

Suorituksen maksaja perii lähdeveron suorituksen saajalle maksamastaan työkorvauksesta. Maksajan tulee antaa työkorvauksen saajalle tosite maksetusta korvauksesta ja peritystä lähdeverosta.

Suomalainen työn teettäjä maksaa työkorvauksesta perityn lähdeveron OmaVero -palvelussa (vero.fi/omavero).

Lisätietoa lähdeveron maksamisesta Verohallinnon verkkosivulta Oma-aloitteiset verot. 

5 Liikaa perityn lähdeveron palauttaminen

Suorituksen maksaja on voinut periä lähdeveron aiheettomasti sellaisesta tulosta, josta ei ole suoritettava veroa tai periä lähdeveroa enemmän kuin kansainvälinen sopimus edellyttää taikka veron periminen voi muutoin olla virheellinen. Tällöin liikaa peritty vero voidaan palauttaa suorituksen saajalle.

Veron palauttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa:

5.1 Suomalainen veron perinyt yritys palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle

Ulkomainen yritys voi antaa suomalaiselle toimeksiantajayritykselle selvityksen siitä, ettei lähdeveroa olisi tarvinnut periä. Tällainen selvitys on käytännössä verotoimiston suorituksen maksuvuodelle antama takautuva lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %. Selvitykseksi veron perimättä jättämiseen ei kelpaa se, että yritys on myöhemmin merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Jos suorituksen maksaja on perinyt lähdeveron aiheettomasti, maksaja voi korjata perityn lähdeveron määrän vähentämällä liikaa perityn määrän tulevista perittävistä lähdeveroista, jos samalle saajalle maksetaan vielä saman kalenterivuoden aikana myöhempi suoritus. Jos samalle saajalle ei enää makseta saman kalenterivuoden aikana myöhempiä suorituksia, suorituksen maksaja voi palauttaa perityn lähdeveron suorituksen saajalle saman kalenterivuoden aikana. Suorituksen maksajan ei voi oikaista virheellisesti perittyä lähdeveroa maksuvuoden päättymisen jälkeen, vaan ulkomaisen yrityksen on haettava sitä takaisin Verohallinnolta kohdassa 5.2 kerrotulla tavalla.

Samalla maksajan tulee antaa korjattu tosite maksetusta suorituksesta ja lähdeverosta. Korjaus tehdään siten, että yhteys alkuperäiseen tositteeseen säilyy.

Ennakonpidätyksen oikaisemisesta ja sen ilmoittamisesta ohjeistetaan tulorekisterin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä - Tulorekisteri (kohta 2.3). Samoja periaatteita sovelletaan myös silloin, kun suorituksen maksaja oikaisee aiemmin samana vuonna perittyä lähdeveroa.

5.2 Ulkomainen yritys hakee veron takaisin Verohallinnolta

Ulkomainen yhteisö voi pyytää Verohallinnolta lähdeveron palauttamista lomakkeella 6165, Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi muista kuin osinko-, korko ja rojaltituloista. Luonnollinen henkilö käyttää lomaketta 6166, Hakemus lähdeveron palauttamiseksi - luonnollinen henkilö.

Hakemukseen tulee liittää suorituksen maksajan antama tosite maksusuorituksesta ja peritystä verosta sekä maksajan vakuutus siitä, ettei hän ole palauttanut lähdeveroa hakijalle. Hakemukseen tulee aina liittää lomakkeessa vaaditut tiedot hakijan toiminnasta Suomessa, kotivaltion viranomaisen antama suomalaista kaupparekisteriotetta vastaava todistus sekä mahdollinen suoritusta koskeva toimeksianto- tai urakkasopimus.

Lähdeveroa ei edellä mainituilla menettelyillä palauteta yritykselle, jos Suomella on oikeus verottaa kyseistä tuloa, yleensä kiinteän toimipaikan muodostumisen tai yli 183 päivän oleskelun perusteella. Tällöin yrityksen tulee antaa Suomeen veroilmoitus ja peritty lähdevero luetaan yrityksen hyväksi Suomen tuloverotuksen yhteydessä. Veroilmoitukseen tulee liittää maksajalta saatu tosite peritystä lähdeverosta.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

veroasiantuntija Merja Kollár