Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Kansainvälinen verotus

---

Tässä ohjeessa käsitellään ulkomailta Suomeen töihin tulevan vuokratyöntekijän verotusta sekä menettelyohjeita vuokratyöntekijälle, ulkomaiselle vuokratyönantajalle ja Suomessa olevalle työn teettäjälle.  Ohjetta on päivitetty 1.1.2024 voimaan tulleella verosopimusmuutoksella. Tämän lisäksi ohjeen lukua 3 on päivitetty.

1 Yleistä

Ulkomailta Suomeen tuleva vuokratyöntekijä maksaa Suomessa tehdystä työstä saadusta tulosta lähtökohtaisesti veroa Suomeen, vaikka hänen asuinvaltionsa on muu kuin Suomi. Vuokratyöntekijän verotukseen Suomessa vaikuttavat muun muassa Suomessa oleskelun kesto sekä vuokratyöntekijän asuinvaltion ja Suomen välillä solmittu verosopimus. Verosopimuksissa on erilaisia määräyksiä vuokratyöntekijöiden verotuksesta.

Lähtökohtaisesti myös asuinvaltio verottaa siellä asuvan henkilön maailmanlaajuiset tulot oman lainsäädäntönsä mukaan. Suomessa työskentelystä ansaitut tulot voidaan siten yleensä verottaa myös työntekijän asuinvaltiossa. Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa verosopimuksen tai asuinvaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti.

2 Vuokratyöstä saadun tulon verotus Suomessa

2.1 Verovelvollisuus ja Suomesta saatu tulo

Suomen tuloverotuksessa on kaksi eri verovelvollisuuden lajia: yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus. Tuloverolain (1992/1535, TVL) 11 §:n 1 momentin mukaan yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt ja ulkomailla asuvat henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Rajoitetusti verovelvollisia ovat ulkomailla asuvat henkilöt ja henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Yleisestä ja rajoitetusta verovelvollisuudesta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista. Rajoitetusti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista (TVL 9 § 1 momentti). Suomesta saatua tuloa on muun ohessa palkkatulo, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomainen vuokranantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle (TVL 10 4 c kohta). Myös rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä on siten velvollinen maksamaan veroa Suomessa tehdystä vuokratyöstä saadusta palkasta.

2.2 Verosopimusten vaikutus

Suomen ja vuokratyöntekijän asuinvaltion välillä solmittu verosopimus voi vaikuttaa palkkatulon verotukseen Suomessa. Verosopimusmaista tulevien palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää verosopimuksesta riippuen joko perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Muun muassa seuraavat verosopimukset sallivat kuitenkin vuokratyöstä saadun palkan verottamisen työskentelyvaltiossa oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen:

• Vuodesta 2007: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro
• Vuodesta 2009: Moldova, Georgia, Valko-Venäjä ja Mansaari
• Vuodesta 2010: Guernsey, Bermuda ja Jersey
• Vuodesta 2011: Puola, Kazakstan, Caymansaaret
• Vuodesta 2013: Turkki
• Vuodesta 2014: Kypros ja Tadzikistan
• Vuodesta 2018: Saksa ja Turkmenistan
• Vuodesta 2019: Espanja
• Vuodesta 2024: Albania

Suomessa tehdystä työstä saatua palkkatuloa voidaan Suomen ja Bulgarian välisen verosopimuksen mukaan verottaa Suomessa oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee Suomessa muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa (Suomen tasavallan ja Bulgarian kansantasavallan välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 7 artikla (11/1986)). Tämä Bulgarian verosopimuksen kohta koskee sekä vuokratyöntekijöitä että muita työntekijöitä.

Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Tällöin palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.

3 Henkilötunnus ja veronumero

3.1 Henkilötunnus

Henkilö saa suomalaisen henkilötunnuksen, kun hänet rekisteröidään väestötietojärjestelmään, jota ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto. Henkilötunnuksen voi tietyissä tapauksissa saada myös Maahanmuuttovirastolta ja Verohallinnolta.  Verohallinto voi antaa henkilötunnuksen, kun henkilö tarvitsee sitä verotuksellisista syistä aloittaessaan työskentelyn Suomessa.

Lue lisää Suomeen töihin tulevalle suomalainen henkilötunnus.

3.2 Veronumero ja veronumerorekisteri

Rakennustyömaalla ja telakka-alueella työskentelevällä henkilöllä on oltava veronumero kuvallisessa tunnistekortissa. Lisäksi veronumeron pitää olla merkittynä julkiseen veronumerorekisteriin. Verohallinto ylläpitää tietopalvelua, josta voi tarkistaa, onko tietty nimi ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Veronumeron saaminen edellyttää, että henkilöllä on väestötietojärjestelmään merkitty henkilötunnus.

Lue veronumerosta Veronumero - vero.fi ja Veronumero ja julkinen veronumerorekisteri - vero.fi. 

4 Työvoiman vuokraus

4.1 Yleistä työvoiman vuokrauksesta

Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys (vuokralle antaja) luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen eli käyttäjäyrityksen (työn teettäjä) käyttöön. Vuokralle antajan ja suomalaisen työn teettäjän välille syntyy tällöin velvoiteoikeudellinen sopimussuhde. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työn teettäjä ja vuokralle antaja ovat luonnollisia henkilöitä.

Oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä on pääsääntöisesti työnantajalla. Kuitenkin työnantajan siirtäessä palkansaajan tämän suostumuksella toisen työnantajan käyttöön vuokratyöntekijänä, työn teettäjälle siirtyy oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. Työn teettäjälle siirtyvät myös ne työnantajan velvollisuudet, jotka liittyvät työn tekemiseen ja sen järjestelyihin.

Työvoiman vuokrauksessa vuokralle antaja maksaa työntekijälle palkan ja toimittaa ennakonpidätyksen. Vuokratyöntekijä on työsopimuslain mukaan työsuhteessa vuokralle antajaan, joten ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta ei voida siirtää tästä syystä esimerkiksi laskutuspalveluyritykselle. Työn teettäjän maksama korvaus vuokralle antajalle on puolestaan työkorvausta. Seuraavat seikat puoltavat sitä, että työntekijää voidaan pitää tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä vuokrattuna työntekijänä:

• Työn johto ja valvontaoikeus on työn teettäjällä.
• Työ tehdään työpaikalla, joka on työn teettäjän määräämisvallan alainen ja josta tämä vastaa. Toisin sanoen vuokralle antaja ei toimi itse kyseisellä työpaikalla, vaan ainoastaan antaa työntekijänsä työn teettäjän käyttöön.
• Työvälineet ja -tarvikkeet työntekijän käyttöön antaa pääasiassa työn teettäjä.
• Vuokralle antaja ei yksipuolisesti määrää työntekijöiden lukumäärää ja niiden soveliaisuutta.
• Työn teettäjä vastaa työn lopputuloksesta.
• Vuokralle antaja maksaa työntekijälleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Tässä ohjeessa tarkoitettua vuokratyötä voi olla ainoastaan yllä mainitut edellytykset kaikilta osin täyttävä työskentely. Jos työvoiman vuokraus ei täytä näitä edellytyksiä, työn teettäjän maksamaa suoritusta pidetään työn tehneen henkilön palkkana. Työn teettäjällä on tällöin työntekijälle maksetusta palkasta normaalit ennakonpidätys- ja työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvollisuudet.

Vuokratyövoimaa koskevien säännösten soveltamisalaa ei ole rajattu ulkomaisen yrityksen toimialan mukaan, vaan ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perusteella ottaen erityisesti huomioon edellä mainitut kriteerit.

Jos yhtiö vuokraa ainoastaan sen omistavan henkilön työpanosta, yhtiön on maksettava myös tällaisessa tilanteessa omistajalleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yhtiön on maksettava omistajalleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa myös silloin, kun tämän työpanosta vuokrataan yhtiön muiden työntekijöiden ohella.

Myös toiminimellä elinkeinotoimintaa harjoittava ammatin- tai liikkeenharjoittaja voi toimia vuokralle antajana ja vuokrata työsuhteessa olevien työntekijöidensä työpanosta työn teettäjälle. Myös tällaisessa tilanteessa työntekijöille on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sen sijaan ammatin- tai liikkeenharjoittaja ei voi vuokrata omaa työpanostaan, koska hän ei voi olla itseensä työsuhteessa eikä maksaa itselleen palkkaa. Ammatin- tai liikkeenharjoittaja ei siten täytä yllä esitettyjä vuokratyöntekijän edellytyksiä.

Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen eivät ole työsuhteessa edustamaansa yritykseen eikä heihin myöskään sovelleta työsopimuslakia. Siten näitä tehtäviä ei voi hoitaa vuokratyöntekijänä. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus on aina kokonaisuudessaan toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, kenelle käyttäjäyritys sen maksaa.

Työvoiman vuokraus käsittää tavanomaisen vuokratun työvoiman lisäksi esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijällä ei ole työsuhdetta suoraan siihen työvoimanvuokrausyritykseen, joka on tehnyt sopimuksen suomalaisen työn teettäjän kanssa, vaan tämä vuokranantaja on vuokrannut työntekijän toiselta yritykseltä. Näissä tilanteissa ilmoitusvelvollisena työnantajana pidetään vuokratyöntekijälle palkan maksavaa työnantajaa, johon työntekijät ovat työsuhteessa ja ilmoitusvelvollisena työn teettäjänä suomalaista työn teettäjää, jonka käyttöön työntekijät tulevat.

Saksalaista yritystä pidetään työntekijöiden ulkomaisena työnantajana, jolla on ohjeessa jäljempänä esitettäviä ilmoitusvelvollisuuksia. Latviassa asuvat työntekijät ovat vuokratyöstä saamansa palkkatulon osalta verovelvollisia Suomessa heti ensimmäisestä työskentelypäivästä lukien. Verosopimuksesta johtuen Suomella on verotusoikeus Unkarissa asuvan työntekijän palkkatuloon pääsääntöisesti vain, jos työntekijä oleskelee Suomessa yli 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona (Unkarin sopimuksessa kalenterivuoden aikana).

4.2 Työvoiman vuokrauksen ja aliurakoinnin eroja

Aliurakoinnissa työn johto- ja valvontaoikeus on aliurakoitsijan vastuulla. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä eli vuokratyövoiman käyttäjäyritys on vastuussa työnjohdosta.

Aliurakoinnissa aliurakoitsija asettaa työvälineet ja laitteet työntekijöidensä käyttöön. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä asettaa työvälineet työntekijöiden käytettäväksi. Aliurakoinnissa aliurakoitsija vastaa työn lopputuloksesta. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä vastaa työn lopputuloksesta.

4.3 Työvoiman vuokrauksen ja työvoiman välittämisen eroja

Työvoiman välittäminen eroaa työvoiman vuokrauksesta. Työvoiman välityksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa työvoiman välittäjä saattaa yhteen työntekijöitä ja työnantajia, jotta nämä voivat tehdä keskenään työsopimuksen.

Jos ulkomaista työvoimaa tarjoava yritys toimii vain välittäjänä eikä toimi työntekijöiden työnantajana, ei kyse ole työvoiman vuokraamisesta. Suomalaisesta yrityksestä tulee työntekijöiden työnantaja, jos he siirtyvät suomalaisen yrityksen palvelukseen. Kaikki työnantajavelvoitteet ovat tällöin suomalaisella yrityksellä.

4.4 Työskentely suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa

Suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa vuokratyöntekijänä työskentelevä ulkomailla asuva henkilö on velvollinen maksamaan palkastaan veroa Suomeen (TVL 13 §).  Verosopimus ei yleensä estä Suomea verottamasta ulkomailla asuvan vuokratyöntekijän palkkaa, joka perustuu suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehtyyn työhön. Poikkeuksena on kuitenkin esimerkiksi Pohjoismaiden verosopimus, jonka 15 artiklan 4 kappaleen  mukaan ilma-aluksessa tehdystä työstä saatu palkka verotetaan vain palkansaajan asuinvaltiossa.

Työskentely kansainvälisessä liikenteessä tapahtuu usein kokonaan tai pääasiallisesti Suomen ulkopuolella. Tässä ohjeessa jäljempänä mainitut ulkomaisen vuokratyönantajan ja suomalaisen työn teettäjän ilmoituksen antovelvollisuudet koskevat Suomessa tehtyä työtä. Tästä syystä nämä ilmoitusvelvollisuudet eivät koske esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijä työskentelee vuokrattuna työntekijänä kansainvälisessä liikenteessä.

Lue lisää Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus – Kansainvälinen liikenne (luku 6.2).

5 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyöntekijälle

5.1 Rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä

5.1.1 Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän erityinen verotusmenettely

Rajoitetusti verovelvollista henkilöä verotetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978, lähdeverolaki). Palkan maksaja perii lähdeveron suorituksen yhteydessä. Lähdevero on lopullinen vero ja sen määrä on 35 prosenttia (lähdeverolaki 7 § 1 momentti 1 kohta).

Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotusta koskee kuitenkin erityinen menettely. Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus toimitetaan menettelyllisesti samalla tavalla ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvollisten verotus. Kyseessä ei ole kuitenkaan lähdeverolain 13 §:ssä tarkoitettu verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) mukainen verotus, joten tuloa verotetaan kiinteällä 35 % lähdeverokannalla. Tuloista tehdään työskentelyajalta vähennys 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivältä. Muita vähennyksiä ei tehdä.

Rajoitetusti verovelvollinen voi kuitenkin vaatia, että ansiotulot (osinkoja lukuun ottamatta) verotetaan VML:n mukaan progressiivisesti, jos hän asuu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa, tai on tutkijadirektiivissä tarkoitetun oleskeluluvan haltija (lähdeverolaki 13 § 1 momentti 6 kohta).

Lue lisää rajoitetusti verovelvollisen progressiivisesta verotuksesta Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus luku 2.3.

5.1.2 Ennakkoverojen hakeminen

Rajoitetusti verovelvollisen työntekijän saaman TVL 10 §:n 4 c kohdassa tarkoitetusta palkasta toimitetaan ennakonkanto, jos työnantaja on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai, joka ei ole vapaaehtoisesti hakeutunut työnantajarekisteriin ja kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä palkasta. Työntekijän on haettava ennakonkantoa Suomessa työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä (lähdeverolaki 16a §).

Jos ennakonkantoa ei ole haettu määräajassa, laiminlyönnistä voidaan määrätä enintään 2 000 euron veronkorotus, joka tilitetään valtiolle. Veronkorotuksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja muut niihin rinnastettavat seikat.

Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys työskentelyajalta. Jos työskentelyjaksoon sisältyy vajaita kuukausia, vähennys on tältä ajalta 17 euroa/päivä.

Ennakkoveroa haetaan lomakkeella  Rajoitetusti verovelvollisen lähdeverokortti-, verokortti-, ennakkovero- tai veronumerohakemus  (5057). Lomakkeella kysytään henkilötietojen lisäksi seuraavat verotuksen toimittamisessa tarpeelliset tiedot:

• osoite Suomessa ja ulkomailla
• Suomeen saapumis- ja Suomesta lähtöpäivä
• Suomessa saadun palkan määrä
• työskentelyaika Suomessa
• pankkitili (BIC/IBAN -muodossa).

Ennakkovero määrätään työskentelyajalle kuukausittain maksettavaksi.

Suomessa sairausvakuutettu työntekijä on lisäksi velvollinen suorittamaan palkan perusteella vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Maksu suoritetaan palkasta, josta ei ole tehty yllämainittua 510 euron kuukausittaista tai 17 euron päivittäistä vähennystä. Maksua ei määrätä, jos työntekijä esittää todistuksen A1 tai vastaavan todistuksen, joka osoittaa työntekijän olevan vakuutettu muussa valtiossa.

Jos työntekijä hakeutuu verotusmenettelystä annetun lain mukaiseen verotukseen, ennakkoverohakemukseen liitetään Hakemus ansiotulojen progressiivisesta verottamisesta (6148).

5.1.3 Todistus asuinvaltion veroviranomaisia varten

Työntekijä maksaa Suomessa saamastaan tulosta veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Kaksinkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa verosopimuksen mukaan. Jos asuinvaltio verottaa tuloa, se ottaa huomioon, että veroa on jo maksettu Suomessa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on määrätty eri maiden välisissä verosopimuksissa.

Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suomeen maksettavasta ennakkoverosta ennakkoveron hakemisen yhteydessä. Työntekijä voi toimittaa tämän todistuksen asuinvaltionsa veroviranomaiselle. Näin tulosta Suomessa maksettavat verot voidaan ottaa asuinvaltiossa huomioon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi jo ennakkoperintävaiheessa.

5.1.4 Verotuksen toimittaminen Suomessa

Verotus toimitetaan tulon saamisvuotta seuraavana vuotena. Verotusta toimitettaessa lasketaan toteutuneiden tulojen perusteella määräytyvä veron määrä. Jos ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan lopullisen veron määrää, työntekijälle määrätään maksettavaksi jäännösveroa. Jos ennakkoon on kertynyt veroa tarvittavaa määrää enemmän, työntekijä saa veronpalautusta.

Suomen Verohallinto lähettää työntekijälle työskentelyä seuraavan vuoden keväällä esitäytetyn veroilmoituksen työntekijän asuinvaltion osoitteeseen lopullisen verotuksen toimittamiseksi. Esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty työnantajan ilmoittamat tiedot palkasta ja Suomessa työskentelyajasta. Työntekijän on annettava Suomeen veroilmoitus oma-aloitteisesti, jollei hän saa esitäytettyä veroilmoitusta.

Veroilmoituksen saatuaan työntekijän tulee tarkistaa verotuksen perusteena olevat tiedot ja ilmoittaa puuttuvat tiedot. Veroilmoituksen tietoja voi korjata OmaVerossa. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa paperilomakkeilla.

Vaikka työntekijä ei ole vaatinut ennakkoperinnässä progressiivista verotusta, hän voi hakea sitä myös jälkikäteen antamalla veroilmoituksen. Veroilmoitukseen on tällöin liitettävä Hakemus ansiotulojen progressiivisesta verottamisesta (6148).

Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin vuokratyöstä saadun palkan lisäksi työntekijän tarkan työskentelyajan Suomessa. Tältä ilmoitukselta tieto siirretään työntekijän veroilmoitukselle. Jos esitäytetyssä veroilmoituksessa ei kuitenkaan ole merkintää palkasta tai työskentelyajasta tai tieto on virheellinen, työntekijän on korjattava palkkatieto ja lähdeverovähennyksen saadakseen ilmoitettava tarkka työskentelyaikansa Suomessa veroilmoituslomakkeella 50A. Verotuksen valmistuttua Suomen Verohallinto lähettää verotuspäätöksen työntekijän ilmoittamaan asuinvaltion osoitteeseen työskentelyä seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijä ilmoittaa mahdollisen osoitteenmuutoksensa väestötietojärjestelmään. Muutoksen voi tehdä myös sähköisesti. Ohjeita osoitteenmuutoksen tekemiseen löytyy osoitteesta posti.fi.

Suomessa työskentelevät ulkomaiset työntekijät voivat toisinaan sopia työnantajansa kanssa, että työnantaja maksaa työntekijän verot Suomessa (niin sanottu nettopalkkasopimus). Työntekijä on tällöin voinut antaa työnantajalleen yksilöidyn valtakirjan, jolla hän valtuuttaa työnantajan nostamaan hänelle tulevat veronpalautukset. Työntekijä ei kuitenkaan voi Verohallintoa sitovasti siirtää oikeuttaan veronpalautukseen toiselle henkilölle. Veronpalautus maksetaan euromääräisenä verovelvollisen ilmoittamalle pankkitilille. Tilinumeron voi ilmoittaa Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Verovelvollinen voi ilmoittaa tilinumeron myös allekirjoittamallaan ilmoituslomakkeella (7208, Henkilöasiakkaan ilmoitus tilinumerosta). Lue lisää Tilinumeron muutos.

5.2 Yleisesti verovelvollinen vuokratyöntekijä

Yleisesti verovelvollista henkilöä verotetaan ansiotuloista progressiivisen verokannan mukaan samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia.

Jos työnantaja on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai joka ei ole vapaaehtoisesti hakeutunut Suomessa työnantajarekisteriin, on työntekijän maksettava palkastaan ennakkoverot itse. Työntekijän on tärkeää ottaa yhteyttä verotoimistoon ennakkoveron määräämistä varten. Jos ennakkovero jää määräämättä, työntekijä joutuu maksamaan jäännösveroa korkoineen. Ulkomailta Suomeen tuleva henkilö voi hakea ennakkoveroa lomakkeella Veroh 5042 ("Verokortti-, ennakkovero- tai veronumerohakemus - ulkomailla asuva tai asunut henkilö"). Ennakkoveron määräämiseksi henkilö tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen.

Suomessa yleisesti verovelvollisen työntekijän on annettava työskentelyvuoden päätyttyä veroilmoitus Suomeen. Yleensä myös asuinvaltiossa verotetaan siellä asuvan kaikki tulot oman lainsäädäntönsä mukaan, tällöin asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen.

6 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyönantajalle

6.1 Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

VML 15 a §:ssä säädetään ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta Verohallinnolle. Tiedot ilmoitetaan tulotietojärjestelmästä annetun lain (12.1.2018/53) 6 §:n mukaisesti tulorekisteriin.

Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin palkat, jotka se maksaa ulkomailta Suomeen töihin tulevalle TVL 10 §:n 4 c kohdan mukaiselle vuokratyöntekijälle, jos kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä palkasta sekä muu palkka silloin, kun palkansaaja jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan (laki tulotietojärjestelmästä 6 § 2 momentti 10 kohta). Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen (laki tulotietojärjestelmästä 12 § 1 momentti).

Lisäksi työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot (laki tulotietojärjestelmästä 6 § 2 momentti 17 kohta).Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen (laki tulotietojärjestelmästä 12 § 8  momentti).

Tiedot annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Verosopimusmaat, joista tulevien vuokratyöntekijöiden palkan voi verottaa Suomessa, on lueteltu ohjeen luvussa 2.2.

Lisäksi tiedot on annettava vuokratyöntekijästä, joka tulee valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Vero.fi-sivuilla on luettelo Suomen voimassa olevista verosopimuksista (Voimassa olevat verosopimukset).

Tiedot on velvollinen antamaan työntekijän ulkomainen työnantaja, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, tiedot antaa työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 8 §:ssä tarkoitettu edustaja. Jos edustajaa ei ole asetettu, tiedot antaa kuitenkin aina ulkomainen työnantaja.

6.1.1 Vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus

Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot annetaan kaikista Suomessa työskentelevistä ulkomaisista vuokratyöntekijöistä työskentelyn kestosta riippumatta.

Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedoissa on ilmoitettava työskentelyn arvioitu kesto, suomalaisen työn teettäjän sekä ulkomaisen työnantajan edustajan tiedot. Lisäksi on ilmoitettava arvio palkan määrästä koko verovuoden ajalta. 

Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava ilmoituksella sen työn teettäjän tiedot, jonka käyttöön työntekijät tosiasiallisesti tulevat. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöitään välittäjäyritykselle, tulee sen tästä huolimatta antaa tiedot lopullisesta työtä teettävästä suomalaisesta toimeksiantajasta, ei työvoiman välittäjäyrityksestä.

Ulkomainen työnantaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, on velvollinen perimään maksamistaan palkoista lähdeveron tai toimittamaan ennakonpidätyksen, eikä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tietoja tällöin anneta.

6.1.2 Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä

Verohallinto voi määrätä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksun VML 22 a §:n perusteella seuraavissa tapauksissa:

• tulorekisteriin ilmoitetussa tiedossa on puute tai virhe
• tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin myöhässä
• tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin muulla kuin laissa määrätyllä tavalla
• tietoja ei anneta ollenkaan
• tiedot annetaan vasta kehotuksen jälkeen.

Lue lisää seuraamusmaksuista Tulotietojen ilmoittaminen: seuraamusmaksut

Verohallinto voi ennakkoperintälain (1118/1996) 26 §:n 2 momentin perusteella poistaa ennakkoperintärekisteristä sen, joka laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa.

6.2 Ulkomaisen työnantajan rekisteröinti työnantajarekisteriin

Työvoimaa vuokralle antavan ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava Suomessa työnantajarekisteriin ennen ensimmäistä palkanmaksua, jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka.

Työnantaja voi hakeutua Suomessa säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi, vaikka sille ei muodostuisi Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Työnantajarekisteriin kuuluvalla ulkomaisella työnantajalla on samat verojen perimiseen liittyvät työnantajavelvollisuudet Suomessa kuin suomalaisilla työnantajilla. Tällöin työnantaja perii työntekijän palkasta veron oma-aloitteisesti, eikä työntekijän tarvitse hakea ennakkoveroja. Ulkomainen työnantaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei kuitenkaan ole tuloverolaissa tarkoitettu Suomessa oleva työnantaja, vaikka se kuuluisi työnantajarekisteriin.

Kun yritys on merkitty työnantajarekisteriin, yrityksen on perittävä työntekijöiden palkasta ennakonpidätykset ja lähdeverot ja maksettava ne Verohallinnolle. Ennakonpidätys tai lähdevero pidätetään kunkin työntekijän verokortin mukaan. Jos ulkomainen työntekijä oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, hän saa verotoimistosta lähdeverokortin tai rajoitetusti verovelvollisen verokortin. Jos oleskelu kestää yli kuusi kuukautta, työntekijä saa yleisesti verovelvollisen verokortin.

Lue lisää ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta tulorekisteriin tulorekisteri.fi ‑sivuilta: Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet luvusta 4 (Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus).

6.3 Ulkomaisen vuokratyönantajan ennakkoperintärekisteröinti

Ulkomaisen yrityksen, joka vuokraa Suomeen työntekijöitä, on suositeltavaa ilmoittautua Suomessa ennakkoperintärekisteriin. Kun yritys on ennakkoperintärekisterissä, suomalainen työn teettäjä ei peri  ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa. Jos yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, suorituksen maksajan on perittävä lähdevero. Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys. Lähdevero on 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja (lähdeverolaki  7 §).

Ennakkoperintärekisteröinti ei vaikuta yrityksen tuloverovelvollisuuteen Suomessa. Tuloverovelvollisuus ratkeaa sen perusteella, muodostuuko yritykselle Suomeen kiinteä toimipaikka. Jos yritykselle muodostuu Suomeen tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on haettava verotoimistolta ennakkoveroja, joilla se voi maksaa tuloverot Suomeen.

Edellytyksenä ennakkoperintärekisteriin merkitsemiselle on, että yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Lue lisää Toiminnan aloittaminen Suomessa.

7 Menettelyohjeet Suomessa olevalle työn teettäjälle

Verotukseen liittyvien velvollisuuksien lisäksi työn teettäjällä voi olla muitakin velvoitteita. Esimerkiksi ennen sopimuksen tekemistä vuokratun työvoiman käyttämisestä työn teettäjän on pyydettävä sopimuspuolelta laissa tilaajan selonottovelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä vaaditut asiakirjat. Katso asiasta enemmän tyosuojelu.fi.

7.1 Työn teettäjän ilmoitus

Suomessa olevan työn teettäjän on annettava ilmoitus Verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa (VML 17 § 7 momentti). Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle tulee toimittaa edellä mainitun yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta.

Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 8 §:ssä tarkoitetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava Verohallinnolle. Työn teettäjänä ilmoitusvelvollisia ovat sekä yritykset että luonnolliset henkilöt.

Työn teettäjän tulee antaa ilmoituksella tiedot siitä ulkomaisesta työnantajasta, joka on työntekijöiden todellinen työnantaja. Jos työvoimaa on vuokrattu välittäjäyrityksen kautta, ilmoituksella tulee antaa tästä huolimatta tiedot ulkomaisesta työnantajasta, johon vuokratut työntekijät ovat työsuhteessa, ei välittäjäyrityksestä.

Työn teettäjän on toimitettava tiedot Verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tällaisena muutoksena voidaan pitää esimerkiksi ulkomaisen yrityksen yhteystiedoissa tapahtuneita muutoksia.

Kun toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely työn teettäjällä loppuu kokonaan, tulee korjata aiemmin ilmoitettua lopetuspäivää. Tilapäisiä katkoksia toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyyn työn teettäjällä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan kyseisen yrityksen työntekijöitä viimeisen 6 kuukauden aikana.

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyön teettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146), pdf.

Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Verosopimusmaat, josta tulevien vuokratyöntekijöiden palkan voi verottaa Suomessa, on lueteltu ohjeen luvussa 2.2.

Lisäksi ilmoitus on annettava silloin, kun vuokratyöntekijä tulee sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Työn teettäjän on annettava ilmoitus kaikista Suomessa työskentelevistä vuokratyöntekijöistä työskentelyn kestosta riippumatta.

7.2 Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä (VML  22 a §).

Työn teettäjä, joka laiminlyö antaa ilmoituksen, voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä (EPL 26 § 2 momentti).

7.3 Työn teettäjän velvollisuus periä työkorvauksesta lähdevero

Työn teettäjän on perittävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta lähdevero silloin, kun  työ on tehty Suomessa. Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys. Lähdevero on 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja (lähdeverolaki  7 §).

Työkorvauksen maksaja ei peri  lähdeveroa, jos:

• ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai
• ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai
• ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä ei ole.

Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin (lähdeverolaki  10 f § 2 momentti).

Jos rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle  maksetusta työkorvauksesta on peritty lähdevero, suorituksen maksajan on ilmoitettava työkorvaus ja peritty lähdevero tulorekisteriin. Lisätietoa ilmoittamisesta: vero.fi/tulorekisteri. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa maksuttomasta YTJ-tietopalvelusta ytj.fi.

Lue lisää työkorvauksesta perittävästä lähdeverosta ohjeesta Toiminnan aloittaminen Suomessa.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Iisa Väänänen