Verovalitusmenettelyä koskeva ohje

Hallintotuomioistuimet johtavat valitusprosessia valituksen vireille tulemisesta alkaen. Verovalitusten käsittelyä koskevia menettelyjä on kehitetty yhdessä Verohallinnon, oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Tässä ohjeessa käsitellään verovalituksiin liittyviä menettelykysymyksiä siltä osin kuin niillä on vaikutuksia hallintotuomioistuimien, Verohallinnon ja muutoksenhakijoiden menettelyihin sekä näiden väliseen asiakirjaliikenteeseen.

Tämä ohje koskee kaikkia niitä verovalitusasioita, joissa valituksen kohteena on Verohallinnon päätös. Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet ottaisivat ohjeessa esitetyt menettelyyn liittyvät näkökohdat huomioon tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Verohallinnon yksiköt, verotuksen oikaisulautakunta ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö noudattavat muutoksenhakua koskevassa menettelyssä yhtenäisiä menettelytapoja koko maassa.

Ohje koskee niitä muutoksenhakuasioita, joihin sovelletaan 1.1.2017 voimaantulleita muutoksenhakusäännöksiä (HE 29/2016 ja HE 159/2016). Näitä säännöksiä sovelletaan muun muassa verovuotta 2017 ja sitä myöhempiä verovuosia sekä verokautta 1/2017 ja sitä myöhempiä verokausia koskevaan muutoksenhakuun. Lisäksi säännöksiä sovelletaan muutoksenhakuun tilanteessa, jossa Verohallinto tekee verovuotta 2017 aikaisempaa verovuotta tai verokautta 1/2017 aikaisempaa verokautta koskevan ensiasteen muutosverotuspäätöksen vuonna 2017 tai sen jälkeen.

Muutoksenhakuasioissa, joihin sovelletaan ennen 1.1.2017 voimassa olleita säännöksiä, noudatetaan 22.12.2015 annetussa Verovalitusmenettelyä koskevassa ohjeessa (dnro A50/200/2015) selostettuja menettelyjä.

Muutoksenhakuun liittyviä kysymyksiä käsitellään myös muissa Verohallinnon ohjeissa, kuten  ”Oikaisulautakuntamenettelyn ohjeet”, ”Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa” sekä ”Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös”.

1 Johdanto

1.1 Yleistä

Hallintotuomioistuimet johtavat valitusprosessia valituksen vireille tulemisesta alkaen. Verovalitusten käsittelyä koskevia menettelyjä on kehitetty yhdessä Verohallinnon, oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Tässä ohjeessa käsitellään verovalituksiin liittyviä menettelykysymyksiä siltä osin kuin niillä on vaikutuksia hallintotuomioistuimien, Verohallinnon ja muutoksenhakijoiden menettelyihin sekä näiden väliseen asiakirjaliikenteeseen.

Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet ottaisivat ohjeessa esitetyt menettelyyn liittyvät näkökohdat huomioon tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Verohallinnon yksiköt, verotuksen oikaisulautakunta ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö noudattavat muutoksenhakua koskevassa menettelyssä yhtenäisiä menettelytapoja koko maassa.

1.2 Ohjeen soveltamisala

Tämä ohje koskee niitä muutoksenhakuasioita, joihin sovelletaan 1.1.2017 voimaantulleita muutoksenhakua koskevia säännöksiä (HE 29/2016 ja HE 159/2016). Näitä säännöksiä sovelletaan muun muassa verovuotta 2017 ja sitä myöhempiä verovuosia sekä verokautta 1/2017 ja sitä myöhempiä verokausia koskevaan muutoksenhakuun. Lisäksi näitä säännöksiä sovelletaan muutoksenhakuun tilanteessa, jossa Verohallinto tekee verovuotta 2017 aikaisempaa verovuotta tai verokautta 1/2017 aikaisempaa verokautta koskevan ensiasteen muutosverotuspäätöksen vuonna 2017 tai sen jälkeen.

Muutoksenhakuasioissa, joihin sovelletaan ennen 1.1.2017 voimassa olleita säännöksiä, noudatetaan 22.12.2015 annetussa Verovalitusmenettelyä koskevassa ohjeessa (dnro A50/200/2015) selostettuja menettelyjä.

1.3 Auto- ja valmisteverotusta koskevat asiat

Auto- ja valmisteverotusta koskevat tehtävät siirtyivät Tullista Verohallintoon 1.1.2017 alkaen lukuun ottamatta Euroopan unionin ulkopuolelta tapahtuvan maahantuonnin yhteydessä suoritettavia valmisteveroja. Tullista Verohallintoon siirtyvissä verolajeissa sovellettava muutoksenhakumenettely poikkeaa eräiltä osin muiden Verohallinnon tehtävänalaan kuuluvien verojen menettelyistä, vaikka menettelyjä yhtenäistettiin vuoden 2017 alusta (HE 159/2016). Keskeinen ero muiden verojen muutoksenhakumenettelyihin on, että auto- ja valmisteverotusta koskevat oikaisuvaatimukset käsittelee Verohallinto, ei verotuksen oikaisulautakunta.

Verohallinto on lisäksi toimivaltainen viranomainen maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain mukaisten palautusten käsittelyssä. Mainitun lain mukainen muutoksenhakumenettely eroaa muiden valmisteverotusasioiden tavoin veroasioissa yleisesti sovellettavasta menettelystä myös vuoden 2017 alun jälkeen. Laissa tarkoitetut oikaisuvaatimukset käsittelee Verohallinto, ei verotuksen oikaisulautakunta. Laissa tarkoitettua oikaisuvaatimusta koskevan valituksen voi jatkossakin jättää hallinto-oikeuteen tai Verohallintoon.

Edellä mainituista syistä ohjeen luvuissa 2–11 käsitellään vain muissa kuin auto- ja valmisteveroasioissa sekä maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain mukaisissa asioissa sovellettavia menettelyjä.

Näitä asioita koskeva menettely käsitellään erikseen luvussa 12. Myös auto- ja valmisteverotusta koskevissa asioissa voidaan kuitenkin noudattaa luvuissa 2-11 mainittuja menettelytapoja soveltuvin osin, jos luvussa 12 ei ole erikseen muuta todettu.

2 Veroasioiden käsittely Verohallinnossa

Verohallinnosta annetun lain (VHL) 1 §:n mukaan verotuksen toimittamista varten on valtiovarainministeriön alainen Verohallinto, jonka virka-alueena on koko maa. Verohallinto on yksi valtakunnallinen viranomainen. Verohallinto jakautuu yksiköihin, joista säädetään Verohallinnosta annetussa laissa ja Verohallinnon yksiköistä annetussa asetuksessa sekä harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa (VHL 4 §). Osa Verohallinnon yksiköistä jakautuu edelleen toimintayksiköihin. Verohallinnossa on lisäksi toimielimiä (VHL 5 §).

Verohallinnossa verotusta koskevia päätöksiä tekeviä yksiköitä ovat Henkilöverotusyksikkö, Yritysverotusyksikkö ja Veronkantoyksikkö. Veronsaajien puhevaltaa veroasioissa käyttää verotusta toimittavista yksiköistä itsenäinen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VHL 24 §). Verohallinnon toimielimiä ovat keskusverolautakunta ja verotuksen oikaisulautakunta, joilla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta (VHL 5 §).

Verotusta koskevat päätökset tehdään Henkilö- ja Yritysverotusyksikössä. Henkilöverotusyksikössä tehdään muun muassa luonnollisten henkilöiden verotuspäätökset samoin kuin kaikkien verovelvollisten kiinteistöverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta koskevat verotuspäätökset. Yritysverotusyksikössä tehdään muun muassa yhteisöjen ja yhteisetuuksien tulo- ja arvonlisäverotusta koskevat päätökset sekä auto- ja valmisteverotusta koskevat päätökset.

Verojen ja maksujen kantoa, perintää ja veronsaajille tilittämistä sekä eräät ilmoitusten valvontaa koskevat päätökset tehdään Veronkantoyksikössä. Tällaisia päätöksiä ovat 1.1.2017 voimaantulleen oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain (OVML) mukaiset myöhästymismaksu- ja laiminlyöntimaksupäätökset, veronkantolain (VKL) mukaiset päätökset, eräät veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (ViiveKorkoL) mukaiset päätökset sekä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 22 a §:ssä tarkoitettua sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksua koskevat päätökset.

Edellä mainitut Verohallinnon yksiköissä tehtävät ensi vaiheen verotuspäätökset tehdään yksiköiden toimintayksiköissä. Henkilöverotusyksikössä tehtävät päätökset tehdään verotoimistoissa, Yritysverotusyksikössä tehtävät päätökset yritysverotoimistoissa ja Veronkantoyksikössä tehtävät päätökset alueellisissa veronkanto- ja perintäyksiköissä. Kysymyksessä on kaikissa tapauksissa Verohallinnon päätös.

3 Verovalitusasioissa sovellettavat menettelyt

Verohallinnon tekemiin verotusta koskeviin päätöksiin haetaan pääsääntöisesti muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Poikkeuksena tästä ovat ennakkoratkaisut. Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuun valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Verohallinnon tekemät verotusta koskevat päätökset voidaan muutoksenhaun näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään:

1. verotuspäätökset, joiden muutoksenhakuaika on pääsääntöisesti 3 vuotta;
2. erillispäätökset, joiden muutoksenhakuaika 60 päivää; ja
3. ennakkoratkaisut, joiden muutoksenhakuaika 30 päivää.

Verotuspäätöksiä ovat muun muassa tulo-, kiinteistö- sekä perintö- ja lahjaverotusta koskevat verotuspäätökset. Verotuspäätöksiä ovat myös oma-aloitteisen veron määräämistä koskevat verotuspäätökset. Viimeksi mainittu verotuspäätös on esimerkiksi päätös, jolla Verohallinto määrää verovelvollisen maksettavaksi arvonlisäveroa tai toimittamatta jätettyä ennakonpidätystä.

Verotuspäätöstä koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oma-aloitteista veroa koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa OVML 4 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on tehtävä tulo- ja kiinteistöverotusta koskeva oikaisuvaatimus neljän kuukauden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymisestä. Oikaisuvaatimus voidaan kuitenkin aina tehdä 60 päivän kuluessa päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.

Erillispäätöksiä ovat muut verotusta koskevat päätökset kuin verotuspäätökset. Erillispäätökset luetellaan asianomaisissa verolaeissa. Erillispäätöksiä ovat VML 65 a §:ssä mainitut päätökset, esimerkiksi tappioiden poikkeuslupaa koskevat päätökset ja lähdeveron palauttamista koskevat päätökset. Erillispäätöksiä ovat myös OVML 62 §:ssä tarkoitetut päätökset, esimerkiksi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitsemistä koskevat päätökset. Erillispäätöksiä ovat lisäksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaiset päätökset.

Erillispäätöstä koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhakija on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi kaikissa verolaeissa ja veroasioissa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Ennakkopäätösvalitusta koskeva sääntely mahdollistaa sen, että oikaisulautakunnan päätökseen voidaan hakea hallinto-oikeuden asemesta muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Ennakkoratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (Verohallinnon ennakkoratkaisu) tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen (keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu). Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.

Seuraava kuvio havainnollistaa verotuksen muutoksenhakujärjestelmää 1.1.2017 voimaan tulleiden säännösten mukaisena:

 

Kuvio 1: Verotuksen muutoksenhakujärjestelmä 1.1.2017 alkaen.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovellettavasta menettelystä säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa sekä hallintolaissa (HL). Valituksen käsittelystä hallintotuomioistuimessa säädetään hallintolainkäyttölaissa (HLL) sekä verotusmenettelystä annetussa laissa ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa.

Edellä luvussa 1.3 todettujen auto- ja valmisteverotusta koskevien asioiden lisäksi muutoksenhakumenettelyt poikkeavat muista Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvista asioista myös seuraavissa asioissa:

Kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 7 §:n mukaan valvontaviranomaisen (muun muassa Verohallinto) laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta hallintolaissa säädetyn oikaisuvaatimusmenettelyn mukaisesti ja edelleen valituksella siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Arvonlisäverolain (AVL) 156 m.3 §:n tarkoittamaan Verohallinnon tekemään päätökseen puolestaan haetaan muutosta suoraan hallinto-oikeudelta vastaavasti kuin muutoksenhausta ennakkoratkaisuun mainitussa laissa säädetään.

Eräiden asuntojen vuokraustoimintaan harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain 20.2 §:n tarkoittamissa asioissa samoin kuin verontilityslain mukaisissa asioissa muutoksenhaku tapahtuu hallintolainkäyttölain mukaisesti.   

4 Verohallinnon kuuleminen verovalitusasioissa

4.1 Yleistä Verohallinnon kuulemisesta

VHL 2.1 §:n mukaan Verohallinnon tehtäviin kuuluu muun ohessa veronsaajien oikeudenvalvonta. Oikeudenvalvonnasta vastaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. VHL 24.1 §:n mukaan oikeudenvalvontayksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena siten kuin mainitussa laissa ja muualla laissa säädetään.

Verovalitusprosessissa oikeudenkäynnin osapuolia ovat verovelvollinen ja oikeudenvalvontayksikkö ja valituksen kohteena on ennakkoratkaisua koskevia asioita lukuun ottamatta yleensä verotuksen oikaisulautakunnan tekemä päätös. Verovalitusasiat ovat tästä syystä sellaisia, että hallintotuomioistuin ei valitusvaiheessa pyydä lausuntoja tai muutoinkaan kuule sitä Verohallinnon yksikköä, joka on tehnyt ensiasteen päätöksen.

4.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen

4.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

VML 69.1 §:n ja OVML 66.1 §:n mukaan valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Sääntelyä sovelletaan eri verolaeissa olevien viittaussäännösten nojalla myös muissa kuin mainittujen lakien soveltamisalaan kuuluvissa veroasioissa.

Verohallinnon käsityksen mukaan VML 69.1 § ja OVML 66.1 § ovat erityissäännöksiä suhteessa kuulemista koskevaan hallintolainkäyttölain (HLL) 36 §:n säännökseen, jonka mukaan hallinto-oikeuden on hankittava päätöksen tehneen viranomaisen lausunto asiasta. Verotusta koskevissa säännöksissä säädetään siten tyhjentävästi Verohallinnon kuulemisesta. Asia on todettu myös hallituksen esityksessä 76/2012.

Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikön lisäksi Verohallinnon muille yksiköille ei yleensä ole tarvetta varata tilaisuutta tulla kuulluksi verovelvollisen tekemän valituksen johdosta. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin aina hankkia Verohallinnon lausunnon (katso luku 5.4.3).

4.2.2 Ennakkoratkaisuasiat

Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Ennakkoratkaisua koskevaa valitusta ei käsitellä oikaisuvaatimusmenettelyssä tai muutoinkaan oikaisuasiana.  

Ennakkoratkaisuasioita koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan useissa verolajeissa viittaussäännöksen nojalla joko verotusmenettelystä annettua lakia tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia. Käytännössä ennakkoratkaisuasioita koskevien valitusten käsittelyssä sovelletaan samoja menettelyjä kuin oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvia asioita koskevien valitusten käsittelyssä.

Ennakkoratkaisuja (Verohallinto ja keskusverolautakunta) sekä tappioiden poikkeuslupia koskevissa verovalitusasioissa sovelletaan Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä sähköisiä tiedonsiirtomenettelyjä. Näitä menettelyjä käsitellään jäljempänä luvussa 5.6.

4.2.3 Verointressiltään vähäiset ja oikeudellisesti selväpiirteiset verovalitusasiat

Verovelvollisen tekemän verovalituksen perusteena on yleensä verotuksen oikaisulautakunnan antama perusteltu päätös. VML 69.2 §:n ja OVML 66.2 §:n nojalla hallinto-oikeus voi ratkaista oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä tehdyn valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6.000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Kuulemista koskevaa sääntelyä sovelletaan paitsi varsinaisiin veroihin niin myös Verohallinnon määräämiin erilaisiin seuraamusmaksuihin, esimerkiksi VML 22 a §:ssä ja OVML 39 §:ssä tarkoitettuihin laiminlyöntimaksuihin. Samoin sitä sovelletaan veronkantolain mukaisiin veromääräisiin päätöksiin, kuten VKL 16 §:ssä tarkoitettuun virheen korjaamista ja VKL 42 §:ssä tarkoitettuun palautuksen käyttämistä koskevaan päätökseen.  

Verointressin määrä ilmenee esimerkiksi siitä, onko oikaisuvaatimus käsitelty verotuksen oikaisulautakunnan laajassa (1 + 4) vai suppeassa (1 + 1) jaostossa. Näiden jaostojen välisessä tehtäväjaossa sovelletaan vastaavaa 6.000 euron verointressirajaa.

Tulkinnanvaraisuudella ja epäselvyydellä tarkoitetaan edellä mainituissa säännöksissä vastaavaa tulkinnanvaraisuutta tai epäselvyyttä kuin VML 26.2 §:ssä ja OVML 6.1 §:ssä. Oikeudenvalvontayksikköä ei siten ole tarpeen kuulla tapauksissa, joissa ratkaistava oikeuskysymys on selkeä ja ratkaisulinjat vakiintuneet, merkityksellistä erimielisyyttä näytöstä ei ole ja taloudellinen intressi on vähäinen. Sillä, hyväksyykö vai hylkääkö hallintotuomioistuin verovelvollisen valituksen, ei ole sääntelyn soveltamisen kannalta sinänsä merkitystä.

Jos hallinto-oikeus ei varaa oikeudenvalvontayksikölle tilaisuutta vastineen antamiseen, hallinto-oikeuden päätöksen kohtaan ”vastineet ja vastaselitykset” (tai muu vastaava kohta) voidaan merkitä, että oikeudenvalvontayksikköä ei ole kuultu asiassa VML 69.2 §:n tai OVML 66.2 §:n nojalla. Sovellettu säännös voidaan merkitä tämän lisäksi myös päätöksen kohtaan ”sovelletut oikeusohjeet”.

4.3 Kuuleminen muissa asioissa

Oikeudenvalvontayksikkö käyttää puhevaltaa myös muissa sellaisissa asioissa, joissa on kysymys veron määräämisestä tai veron määrästä ja jotka käsitellään hallintolain (HL) tai hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä. Tällaisia ovat muun muassa HLL 12 luvussa tarkoitettu ylimääräinen muutoksenhaku ja HLL 13 luvussa tarkoitetut hallintoriita-asiat. Näitä asioita ei käsitellä tässä ohjeessa.

Oikeudenvalvontayksikkö on oikeudenkäynnin toinen osapuoli hallintotuomioistuimessa myös sivullisen tiedonantovelvollisuutta koskevissa asioissa, vaikka se ei voikaan tehdä oikaisuvaatimusta Verohallinnon päätöksestä, joka koskee sivullisen velvollisuutta antaa tietoja (VML 65 a.7 § ja 66.2 § sekä OVML 62.2 § ja 64 §).

Verohallinto on oikeudenkäynnin osapuoli seuraavissa asioissa:

• valtion maksuperustelain 11 b §:ssä ja eräiden ennakkoratkaisujen maksuperusteista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetuissa muutoksenhakuasioissa (esimerkiksi ennakkoratkaisusta peritty maksu),
• verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain soveltamisalaan kuuluvia päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa ja
• kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua laiminlyöntimaksua koskevissa muutoksenhakuasioissa silloin, kun Verohallinto on määrännyt laiminlyöntimaksun (L kuitintarjoamisvelvollisuudesta 7 §).

Näissä asioissa hallintotuomioistuimet pyytävät vastineen Verohallinnon siltä yksiköltä tai toimintayksiköltä, joka tehnyt valituksen kohteena olevan päätöksen.

Oikeudenvalvontayksikkö tai Verohallinto ei ole oikeudenkäynnin osapuoli HLL 53 a §:ssä tarkoitetuissa hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen alentamista koskevissa asioissa tai oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetussa laissa (hyvityslaki) tarkoitetuissa asioissa. Näissä asioissa oikeudenvalvontayksikkö voi kuitenkin esimerkiksi antamassaan vastineessaan selvittää oikeudenkäynnin viivästymiseen liittyviä seikkoja. Hallintotuomioistuin voi myös pyytää Verohallinnon lausunnon asiassa.

4.4 Vastinepyyntöön sisältyvä ohjaus

HLL 33 §:ssä säädetään asian selvittämisestä (virallisperiaate). Hallintotuomioistuimen prosessinjohto mahdollistaa menettelyn, jossa tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikölle osoittamassaan vastinepyynnössä prosessinjohtotoimena selvitystä tai lausuntoa jostakin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä seikasta, verotuskäytännöstä, ulkomaisesta oikeuskäytännöstä tai vain osasta käsiteltävänä olevaa asiaa. Mahdollista on myös, että tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkimaan esimerkiksi Verohallinnon keskusjohdon tai jonkin Verohallinnon ulkopuolisen viranomaisen lausunnon asiasta, jos sellainen katsotaan asiassa tarpeelliseksi.

Verohallinto katsoo, että edellä kuvatut menettelyt edistävät oikeaan asianratkaisuun pääsemistä ja jouduttavat prosessia, kun oikeudenvalvontayksikön vastineessa voidaan keskittyä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet HLL 33 §:n mukaisesti osoittaisivat vastinepyynnössään tarvittaessa ne asiakohdat, joista vastine tai selvitystä on erityisesti tarpeen antaa.

Jos tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkiminaan asiassa selvitystä kolmannelta taholta, tämä otettaneen huomioon vastineen antamiseen asetettavassa määräajassa.

5 Valituksiin liittyvä asiakirjaliikenne

5.1 Valituskirjelmän jättäminen Verohallintoon tai hallinto-oikeuteen

Valitusosoituksesta ilmenee, mille viranomaiselle valituskirjelmä on jätettävä. Valituskirjelmän jättöpaikasta ei säädetä erikseen verotusmenettelystä annetussa laissa tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa. Valituskirjelmän jättämiseen sovelletaan siten HLL 26.1 §:n yleissäännöstä, jonka mukaan valituskirjelmä jätetään asianomaiselle hallinto-oikeudelle. Eri verolakien siirtymäsäännöksistä kuitenkin seuraa, että valituskirjelmä voidaan jättää myös Verohallintoon, jos valitusosoituksessa on näin ohjattu.

Edellä selostettu koskee sekä verovelvollisen että oikeudenvalvontayksikön tekemiä valituksia. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa kuitenkin valituksen aina sähköisesti asianomaiseen hallinto-oikeuteen.

Jos valituskirjelmä voidaan valitusosoituksen mukaan jättää Verohallintoon, verovelvollinen jättää sen käytännössä yleensä verotuksen toimittaneeseen tai muuhun asiassa päätöksen tehneeseen verotoimistoon.  Valitus voidaan kuitenkin laissa säädetyssä määräajassa jättää mihin tahansa Verohallinnon yksikköön, koska Verohallinto on yksi viranomainen. Kun verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto tai muu toimintayksikkö kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos verovelvollinen on jättänyt valituskirjelmän Verohallintoon, vaikka se olisi tullut jättää hallinto-oikeuteen, Verohallinto siirtää valituskirjelmän HL 21 §:n nojalla hallinto-oikeudelle. Tällöin valituksen katsotaan kuitenkin tulleen vireille määräajassa vain, jos Verohallinnon siirtämä valitus on saapunut toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen muutoksenhaulle säädetyn määräajan kuluessa.

Ennakkopäätösvalitusta koskeva valituskirjelmä on VML 71 c.1 §:n mukaan toimitettava Verohallintoon. Ennakkopäätösvalitukset jätetään ensisijaisesti Pohjois-Suomen verotoimistoon (Henkilöverotusyksikön asiakkaat) ja Pohjois-Suomen yritysverotoimistoon (Yritysverotusyksikön asiakkaat). Valituskirjelmä voidaan kuitenkin jättää myös muuhun Verohallinnon yksikköön. Jos valituskirjelmä on kuitenkin toimitettu valitusajan kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta (HLL 26.2 §). Jos ennakkopäätösvalitus on toimitettu hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus siirtää valituskirjelmän HLL 29 §:n nojalla yhdysverotoimistoon (ks. luku 5.7.1).

5.2 Verotusasiakirjojen tilaaminen ja valitusasiakirjojen palauttaminen

Verohallinto on yksi viranomainen, jolla on valtakunnallinen toimivalta (VHL 1 §). Verovelvollisen verotusta koskeva asia on siten voitu ratkaista missä tahansa Verohallinnon toimintayksikössä. Myös verotuksen oikaisulautakunta on Verohallinnon toimielin, jonka toimialueena on koko maa (VHL 5 §). Lautakunta toimii jaostoihin jakautuneena ja päätös verovelvollisen oikaisuvaatimukseen on mahdollista tehdä missä tahansa jaostossa. Verovelvollisen asiakirjat on Verohallinnossa pääsääntöisesti arkistoitu siihen verotoimistoon, jossa asia on käsitelty.

Verohallinto (ml. verotuksen oikaisulautakunta) käsittelee verovelvollisten verotusasiat valtakunnallisen toimivallan mukaisesti. Tämän vuoksi hallinto-oikeus tilaa verotusasiakirjat tämän ohjeen liitteessä 1 mainitusta yhdysverotoimistosta tai muusta yhteyspisteestä. Kullekin hallinto-oikeudelle on nimetty yksi henkilöverotuksen ja yksi yritysverotuksen yhdysverotoimisto (poikkeuksena Helsingin hallinto-oikeuden yritysverotuksen yhdysverotoimistoja ovat Konserniverokeskus ja Uudenmaan yritysverotoimisto). Korkeimman hallinto-oikeuden yhdysverotoimistona toimii Yritysverotusyksikön osalta Uudenmaan yritysverotoimisto ja Henkilöverotusyksikön osalta Pääkaupunkiseudun verotoimisto. Näistä poiketen liitteessä 1 on myös asiaryhmäkohtaisesti määritellyt yhteyspisteet (oma-aloitteiset verot, perintö- ja lahjavero, autovero, valmistevero), jotka ovat yhteiset kaikille hallintotuomioistuimille.  

Hallintotuomioistuinten ja Veronkantoyksikön välinen asiakirjaliikenne on Verohallinnossa keskitetty yhdyskantoyksikköön, jona toimii Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö Hämeenlinnassa. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain mukaisiin myöhästymismaksu- ja laiminlyöntimaksupäätöksiin, veronkantolain mukaisiin päätöksiin, eräisiin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaisiin päätöksiin sekä VML 22 a §:ssä tarkoitettua sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksua koskeviin päätöksiin liittyvät asiakirjat pyydetään siten yhdyskantoyksiköstä.

Liitteessä 1 nimetty yhdysverotoimisto, yhdyskantoyksikkö tai muu yhteyspiste vastaa siitä, että verovelvollisen kaikkien valitusta koskevien verovuosien tai verokausien asiakirjat toimitetaan niitä pyytäneelle hallintotuomioistuimelle. Valitusasiakirjojen käsittely on näissä toimintayksiköissä pääsääntöisesti siellä nimettyjen yhdyshenkilöiden tehtävänä. Jos samassa valituskirjelmässä haetaan muutosta useiden eri yksiköiden (esimerkiksi Henkilöverotusyksikön ja Yritysverotusyksikön) tekemiin päätöksiin, hallintotuomioistuin pyytää asiakirjat eri yksiköistä.

Hallintotuomioistuin voi lähettää verotusasiakirjoja koskevat asiakirjatilaukset yhdysverotoimiston, yhdyskantoyksikön tai muuhun yhteyspisteeseen sähköiseen postilaatikkoon sähköpostitse. Viestin otsikoksi merkitään ”Valituksen asiakirjatilaus” ja viestiin sisällytetään seuraavat tiedot siltä osin kuin ne ovat hallinto-oikeuden tiedossa:

• vero- tai maksuvelvollisen henkilö- tai y-tunnus;
• päätös, johon muutosta haetaan (verolaji ja/tai veroasia);
• verotuskunta;
• valituksen kohteena olevat verovuodet, verokaudet tai tilikaudet;
• valituksen vireilletulopäivä hallinto-oikeudessa; sekä
• tieto mahdollisesta täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimuksesta.

Tilauksessa on lisäksi erikseen mainittava, jos hallintotuomioistuin tilaa muita kuin tämän ohjeen liitteenä olevassa verolajikohtaisesta luettelossa mainittuja asiakirjoja.

Hallinto-oikeus palauttaa valitusasiakirjat yhdysverotoimistoon, yhdyskantoyksikköön tai liitteessä 1 mainittuun muuhun yhteyspisteeseen sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on tehnyt asiassa päätöksen. Korkein hallinto-oikeus palauttaa Yritysverotusyksikön asiakirjat Uudenmaan yritysverotoimistoon ja Henkilöverotusyksikön asiakirjat Pääkaupunkiseudun verotoimistoon tai muuhun yhteispisteeseen. Asiakirjojen palauttamista käsitellään tarkemmin luvussa 8.

Hallinto-oikeuksittain nimetyt yhdysverotoimistot, yhdyskantoyksikkö ja muut yhteyspisteet yhteystietoineen on mainittu tämän ohjeen liitteessä 1.

5.3 Hallinto-oikeudelle lähetettävät verotusasiakirjat

Hallinto-oikeudelle lähetetään kaikki ne verotusasiakirjat, joiden perusteella verotuspäätös on tehty. Jos verovelvollista koskevaa verotuspäätöstä tehtäessä tai oikaisuvaatimusta käsiteltäessä on käytetty jonkun muun verovelvollisen verotusasiakirjoja, myös nämä asiakirjat toimitetaan hallinto-oikeudelle. Esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajan verotuksessa on käytetty osakeyhtiön verotustietoja, osakkeenomistajan valituksen käsittelyä varten hallinto-oikeudelle toimitetaan myös asiaa koskevat osakeyhtiön verotusasiakirjat. Toisen verovelvollisen verotusasiakirjat erotetaan selkeästi muista lähetettävistä asiakirjoista, esimerkiksi laittamalla ne oman kaprokin väliin.

Osa verotusasiakirjoista on nykyisin Verohallinnossa ainoastaan sähköisessä muodossa. Valituksen käsittelyä varten sähköiset asiakirjat/tiedot tulostetaan ja liitetään valitusasiakirjoihin.

Tämän ohjeen liitteessä 2 on verolajeittain lueteltu, mitä asiakirjoja hallinto-oikeudelle toimitetaan. Asiakirjat järjestetään siten, että alimmaisena on ensiksi saapunut asiakirja ja muut asiakirjat ovat saapumisaikajärjestyksessä sen päällä. Ensiasteessa tehdyn verotuspäätöksen, kuten säännönmukaisen tuloverotuksen asiakirjat ovat oman kaprokin välissä, jos sellainen on ollut käytössä, kun päätös on tehty.

Asiakirjat lähettävä Verohallinnon virkailija merkitsee aina omat yhteystietonsa verotusasiakirjalähetykseen.

Hallinto-oikeudelle toimitettavat verotusasiakirjat on lueteltu verolajikohtaisesti tämän ohjeen liitteessä 2.

5.4 Verovelvollisen valituksen käsittelyyn liittyvä asiakirjaliikenne

5.4.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus voi pyytää kaikki valitukseen liittyvät verotusasiakirjat yhdysverotoimistostaan, yhdyskantoyksiköstään tai muusta liitteessä 1 mainitusta yhteyspisteestä. Asiakirjojen tilauspyynnön saapuminen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään. Jos valituksen vireille tulopäivä ei ole tiedossa, vireille tulopäiväksi voidaan kirjata asiakirjojen tilauspyynnön päivä.

Yhdysverotoimisto, yhdyskantoyksikkö tai muu yhteyspiste lähettää pyydetyt asiakirjat viipymättä hallinto-oikeudelle. Toisinaan valituksen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat ovat useassa eri verotoimistossa. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa valitus koskee useita verovuosia ja verovelvollisen kotipaikka on muuttunut. Tällöin yhdysverotoimisto, yhdyskantoyksikkö tai muu yhteyspiste tekee asiakirjatilauspyynnön niihin verotoimistoihin tai kantoyksiköihin, joissa verotusasiakirjat ovat arkistoituna.

Pääsääntöisesti verotoimistot tai kantoyksiköt toimittavat verotusasiakirjat suoraan sille hallinto-oikeudelle, jossa valitus on käsiteltävänä ja tekevät merkinnät Verohallinnon tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään asiakirjojen lähettämisestä.

Jos hallinto-oikeudelle lähetetään Verohallinnon arkistossa olevia paperisia asiakirjoja, niiden lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon.

5.4.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon

Jos valituskirjelmä voidaan valitusosoituksen mukaan jättää Verohallintoon, valituskirjelmään merkitään saapumisleima ja valituksen liitteiden lukumäärä. Verohallinto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimuksen sisältävä valituskirjelmä on jätetty muuhun kuin siihen verotoimistoon, jossa verotusta koskevat asiakirjat ovat, valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto laittaa valitukseen asian vireilletuloa osoittavan saapumisleiman ja lähettää valituksen heti suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Tällöin hallinto-oikeudelle ilmoitetaan, että verotusasiakirjat on pyydetty lähettämään suoraan hallinto-oikeudelle verotusasiakirjojen sijaintiverotoimista. Jos täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimusta ei ole, valitus toimitetaan hallinto-oikeudelle verotusasiakirjojen mukana.

Se Verohallinnon yksikkö, joka lähettää asiakirjat hallinto-oikeudelle, tekee verotusasiakirjojen kulkua koskevat merkinnät Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

5.4.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine

Hallintotuomioistuimet lähettävät kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut vastine- ja lisävastinepyynnöt sekä muut lausuntopyynnöt Pohjois-Suomen verotoimistoon Ouluun, jossa ne kirjataan Verohallinnon tietojärjestelmiin ja josta ne edelleen jaetaan tehtäväksi veroasiamiehille. Oikeudenvalvontayksikön osoite on:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Hallintotuomioistuimet asettavat vastineen antamiselle 30 päivän määräajan. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää tarvittaessa perustellusta syystä lisäaikaa vastineen antamiselle. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastineen sähköisesti asianomaiseen hallintotuomioistuimeen ja lähettää asiakirjat postitse.

Jos hallintotuomioistuin poikkeuksellisesti pyytää Verohallinnon lausunnon verovalitusasiassa, hallintotuomioistuin lähettää lausuntopyyntönsä edellä mainittuun osoitteeseen.

Poiketen edellä esitetystä, hallintotuomioistuimet kuulevat oikeudenvalvontayksikköä sähköisesti perintö- ja lahjaverotusta koskevissa asioissa sekä seuraavissa oma-aloitteisissa veroissa: arvonlisävero, ennakkoperintä (suorituksen maksajaan kohdistuvat asiat, tyypillisesti työnantajasuoritukset), lähdeverot (suorituksen maksajaan kohdistuvat asiat) sekä arpajaisvero, apteekkivero ja vakuutusmaksuvero. Menettely otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2017 aikana ja siitä annetaan tarkempi ohjeistus erikseen.

5.4.4 Verovelvollisen vastaselitys

Kun oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen sähköisesti ja asiakirjat on palautettu hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvolliselle vastaselityksen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastaselityksen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastaselityksen suoraan hallinto-oikeudelle. 

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos hän vastaselityksen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Verotoimisto ilmoittaa asiakirjojen saapumisesta verovelvolliselle heti niiden saavuttua verotoimistoon. Sen jälkeen, kun kuulemiselle varattu määräaika on kulunut umpeen, verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle.

Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään tehdään merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen lähettämisestä takaisin hallinto-oikeuteen.

Koska hallinto-oikeus johtaa prosessia, verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastaselityksen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastaselityksen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastaselityksensä verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen viipymättä edelleen hallinto-oikeudelle. Tieto vastaselityksen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

5.4.5 Kuulemisen päättäminen

Kun verovelvollinen on antanut vastaselityksensä hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus harkitsee, onko asiassa syytä vielä varata oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus antaa asiassa lisävastine tai toimittaa verovelvollisen antama vastaselitys oikeudenvalvontayksikölle vain tiedoksi. Hallinto-oikeus voi harkintansa mukaan menetellä myös niin, että verovelvollisen vastaselitystä ei lähetetä oikeudenvalvontayksikölle lainkaan, jolloin oikeudenkäynnin osapuolten kuuleminen päättyy tähän, ja hallinto-oikeus ratkaisee asian.

Jos hallinto-oikeus varaa oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden antaa lisävastine, menettely on vastaava kuin edellä luvussa 5.4.3 on esitetty. Lisävastinepyyntö lähetetään siis mainittuun oikeudenvalvontayksikön osoitteeseen tai toimitetaan sähköisesti.

Jos hallinto-oikeus päättää antaa verovelvollisen vastaselityksen ainoastaan tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle, eikä nimenomaisesti pyydä oikeudenvalvontayksiköltä lisävastinetta, oikeudenvalvontayksikkö ei anna oma-aloitteisesti vastinetta. Hallinto-oikeus lähettää myös näissä tilanteissa verovelvollisen vastaselityksen edellä luvussa 5.4.3 mainittuun oikeudenvalvontayksikön osoitteeseen tai toimittaa sen sähköisesti.

5.5 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen käsittelyyn liittyvä asiakirjaliikenne

5.5.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa hallinto-oikeuteen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta Verohallinnon toimintayksiköstä, joka lähettää asiakirjat veroasiamiehelle. Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Sen jälkeen, kun oikeudenvalvontayksikkö on laatinut valituskirjelmän, yksikkö toimittaa sen sähköisesti asianomaisen hallinto-oikeuden sähköpostilaatikkoon ja postittaa asiakirjat hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden sähköpostilaatikosta tullut kuittausviesti toimii varmenteena siitä, että valitus on tullut vireille.

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valitusta koskevat tiedot Pohjois-Suomen verotoimistolle, joka kirjaa valitusta ja asiakirjojen lähettämistä koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

5.5.2 Verovelvollisen vastine

Hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön valituksen verovelvolliselle vastineen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastineen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastineen suoraan hallinto-oikeudelle. 

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos tämä vastineen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Verotoimisto ilmoittaa asiakirjojen saapumisesta verovelvolliselle heti niiden saavuttua verotoimistoon. Sen jälkeen, kun kuulemiselle varattu määräaika on kulunut umpeen, verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle.

Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään tehdään merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastineen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastineen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastineensa verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen edelleen viipymättä hallinto-oikeudelle. Tieto vastineen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

5.5.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys

Hallintotuomioistuin lähettää verovelvollisen vastineen oikeudenvalvontayksikölle vastaselityksen antamista varten osoitteeseen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastaselityksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle sähköisesti ja palauttaa asiakirjat postitse.

Pohjois-Suomen verotoimisto kirjaa tiedot vastaselityspyynnön saapumisesta ja sen lähettämisestä Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Poiketen edellä esitetystä hallintotuomioistuimet kuulevat oikeudenvalvontayksikköä sähköisesti perintö- ja lahjaverotusta koskevissa asioissa sekä seuraavissa oma-aloitteisissa veroissa: arvonlisävero, ennakkoperintä (suorituksen maksajaan kohdistuvat asiat, tyypillisesti työnantajasuoritukset), lähdeverot (suorituksen maksajaan kohdistuvat asiat) sekä arpajaisvero, apteekkivero ja vakuutusmaksuvero. Menettely otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2017 aikana ja siitä annetaan tarkempi ohjeistus erikseen.

5.6 Ennakkoratkaisut ja tappioiden poikkeuslupahakemukset: sähköinen menettely

5.6.1 Valituksen jättäminen

Verohallinnon antamista ennakkoratkaisuista valitetaan kaikissa verolajeissa suoraan hallinto-oikeuteen. Kun ennakkoratkaisu on annettu 1.1.2017 tai sen jälkeen, valitus jätetään aina hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus johtaa prosessia sen alusta saakka.

Keskusverolautakunnan antamista ennakkoratkaisuista valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus jätetään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus johtaa prosessia sen alusta saakka. Menettelyyn sovelletaan hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Tappioiden poikkeuslupaa koskevaa Verohallinnon päätökseen haetaan ensi vaiheessa muutosta verotuksen oikaisulautakunnalle osoitettavalla oikaisuvaatimuksella (1.1.2017 tai sen jälkeen annetut poikkeuslupapäätökset). Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valitus on jätettävä hallinto-oikeuteen.

Ennakkoratkaisuja ja tappioiden poikkeuslupahakemuksia koskevissa verovalitusasioissa sovelletaan hallintotuomioistuimen ja Verohallinnon välisessä asiakirjaliikenteessä jäljempänä selostettavaa hakemusasioiden sähköistä menettelyä.

5.6.2 Verovelvollisen valitus hallintotuomioistuimeen

Hallintotuomioistuin pyytää Verohallinnon yhdysverotoimistosta valituksen kohteena olevan päätöksen liittyvät asiakirjat sähköpostitse. Yhdysverotoimisto kokoaa sähköisen asiakirja-aineiston ja lähettää aineiston sähköpostitse pdf-tiedostoina hallintotuomioistuimeen. Asiakirja-aineiston oheen liitetyllä lomakkeella Verohallinto yksilöi tarkemmin sähköisen asiakirja-aineiston sisällön. Valitus kirjataan ja hallintotuomioistuimeen lähetetty asiakirja-aineisto tallennetaan Verohallinnon tietojärjestelmään.

Hallintotuomioistuin kuulee Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä lähettämällä Pohjois-Suomen verotoimiston sähköpostilaatikkoon (oikeudenvalvonta@vero.fi) sähköisen vastinepyynnön, jonka liitteenä ovat verovelvollisen valitus sekä valituksen muut mahdolliset liitteet. Hallintotuomioistuin ei lähetä oikeudenvalvontayksikölle muita asiakirjoja. Jos valituksen asiakirja-aineisto kuitenkin on poikkeuksellisen laaja, valitus liitteineen voidaan sitä skannaamatta toimittaa sellaisenaan paperisena postitse oikeudenvalvontayksikölle.

Pohjois-Suomen verotoimisto kirjaa ja tallentaa vastinepyynnön liitteineen Verohallinnon tietojärjestelmään. Oikeudenvalvontayksikkö antaa vastineen tietojärjestelmän tietojen perusteella ja lähettää sen sähköpostitse hallintotuomioistuimeen. Pohjois-Suomen verotoimisto kirjaa vastineen antamiseen liittyvät tiedot sekä tallentaa oikeudenvalvontayksikön vastineen Verohallinnon tietojärjestelmään.

5.6.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hallintotuomioistuimeen

Oikeudenvalvontayksikkö lähettää valituksen sähköisesti hallintotuomioistuimeen. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää Verohallinnon yhdysverotoimistoa kokoamaan asiakirjat ja lähettämään ne sähköisesti hallintotuomioistuimeen. Yhdysverotoimisto kokoaa sähköisen asiakirja-aineiston ja lähettää aineiston sähköpostitse pdf-tiedostoina hallintotuomioistuimeen. Asiakirja-aineiston oheen liitetyllä lomakkeella Verohallinto yksilöi tarkemmin sähköisen asiakirja-aineiston sisällön. Valitus kirjataan ja hallintotuomioistuimeen mennyt asiakirja-aineisto tallennetaan Verohallinnon tietojärjestelmään.

Hallintotuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksiköltä vastaselitystä verovelvollisen vastineeseen lähettämällä sähköisen vastaselityspyynnön Pohjois-Suomen verotoimiston sähköpostilaatikkoon (oikeudenvalvonta@vero.fi), jonka liitteenä ovat verovelvollisen vastine sekä vastineen muut mahdolliset liitteet.

Pohjois-Suomen verotoimisto kirjaa ja tallentaa vastaselityspyynnön liitteineen Verohallinnon tietojärjestelmään. Oikeudenvalvontayksikkö antaa vastaselityksen tietojärjestelmän tietojen perusteella ja lähettää sen sähköpostitse hallintotuomioistuimeen.  Pohjois-Suomen verotoimisto kirjaa vastaselityksen antamiseen liittyvät tiedot sekä tallentaa oikeudenvalvontayksikön vastaselityksen Verohallinnon tietojärjestelmään.

5.6.4 Hallintotuomioistuimen päätös ja asiakirjojen palauttaminen

Hallintotuomioistuin lähettää oikeudenvalvontayksikölle kuuluvan päätöskappaleen sähköisesti. Hallintotuomioistuin lähettää verotoimistolle kuuluvan päätöskappaleen pdf-tiedostona Verohallinnon yhdysverotoimistoon ja palauttaa päätöksen lähettämisen yhteydessä yhdysverotoimistoon sähköisesti ja postitse vain ne asiakirjat, jotka verovelvollinen on toimittanut hallintotuomioistuimeen alkuperäisenä. Hallintotuomioistuin ei siis palauta Verohallinnolle sitä sähköistä asiakirja-aineistoa, joka Verohallinnosta on saapunut prosessin aikana hallintotuomioistuimeen.

5.6.5 Verohallinnon yksiköiden sähköpostiosoitteet sähköisessä menettelyssä

Hakemusasioita koskevissa valituksissa Verohallinnon yhdysverotoimistojen ja oikeudenvalvontayksikön sähköpostiosoitteet ovat seuraavat:

Henkilöverotusta koskevat asiat: YHT.HEVE_Verovalitukset_Pohjois_Pohjanmaa@vero.fi

Yhteisöverotusta koskevat asiat: Verovalitukset.YVE.Uusimaa@vero.fi

Keskusverolautakunnan päätöstä koskevat asiat: KVL_ratkaisut@vero.fi

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen: oikeudenvalvonta@vero.fi

5.7 Ennakkopäätösvalitusmenettely

5.7.1 Verovelvollisen ennakkopäätösvalitus

Verohallinto ohjaa verovelvollisia jättämään ennakkopäätösvalituksen ensisijaisesti Pohjois-Suomen verotoimistoon (PL 27, 90101 OULU) tai Pohjois-Suomen yritysverotoimistoon (PL 452, 90101 OULU). Jos verovelvollinen on toimittanut ennakkopäätösvalituksen johonkin muuhun Verohallinnon yksikköön, asia kirjataan siellä vireille tulleeksi ja valitus siirretään Pohjois-Suomen verotoimistoon tai Pohjois-Suomen yritysverotoimistoon. Jos verovelvollinen on toimittanut ennakkopäätösvalituksen hallintotuomioistuimeen, tuomioistuin siirtää asian Verohallinnolle lähettämällä asiakirjat Pohjois-Suomen verotoimistoon (Henkilöverotusyksikön asiakas) tai Pohjois-Suomen yritysverotoimistoon (Yritysverotusyksikön asiakas).

Pohjois-Suomen verotoimisto tai Pohjois-Suomen yritysverotoimisto kokoaa asian käsittelyssä tarpeelliset asiakirjat. Tarvittaessa verotoimisto pyytää asiakirjat muista Verohallinnon yksiköistä. Esimerkiksi asian oikaisulautakuntakäsittelyä koskevat asiakirjat pyydetään siltä paikkakunnalta, jonka jaostossa päätös on tehty.

Verovelvollisen on tehtävä ennakkopäätösvalitusta koskeva valituslupahakemus 60 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon oikaisulautakunnan päätöksestä. Ajankohta, josta 60 päivän määräaika lasketaan, ilmenee oikaisulautakunnan päätöksestä. Sen jälkeen, kun mainittu 60 päivän määräaika on kulunut, verotoimisto pyytää oikeudenvalvontayksikön suostumusta asian käsittelyyn ennakkopäätösvalitusmenettelyssä. Suostumusta pyydetään osoitteella Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 91, 00052 VERO. Suostumusta koskeva pyynnön oheen liitetään verovelvollisen valituskirjelmä ja siihen liittyvät asiakirjat.

Oikeudenvalvontayksikön suostumuksen antamista koskeva 30 päivän määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jona oikeudenvalvontayksikön katsotaan saaneen asian tiedoksi. Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tänä aikana mainitulle verotoimistolle, antaako se suostumuksensa asian käsittelyyn ennakkopäätösvalitusasiana. Verohallinnon yksikön johtava veroasiantuntija antaa tarvittaessa oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä lausunnon, joka liitetään valitusasiakirjoihin.

Jos oikeudenvalvontayksikkö on antanut suostumuksensa, verotoimisto toimittaa verovelvollisen valituksen ja oikeudenvalvontayksikön suostumuksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeuteen sen jälkeen, kun edellä mainitusta tiedoksisaannista alkava 30 päivän määräaika on kulunut. Verotoimisto ilmoittaa asiasta verovelvolliselle, oikeudenvalvontayksikölle ja asiassa normaalisti toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Verotoimisto lähettää samassa yhteydessä valituskirjelmän ja siihen liittyvät asiakirjat tiedoksi asianomaisen yksikön johtavalle veroasiantuntijalle ja oikaisulautakunnan johtavalle puheenjohtajalle. Asian käsittely (ml. päätöksen jakelu) korkeimmassa hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Jos oikeudenvalvontayksikkö ei anna suostumusta, asian käsittelyä jatketaan hallinto-oikeudelle osoitettuna valituksena samalla tavoin kuin muissakin verovalitusasioissa. Pohjois-Suomen verotoimisto tai Pohjois-Suomen yritysverotoimisto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Asian käsittely hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Tiedot ennakkopäätösvalituksen saapumisesta, Verohallinnon sisäisestä asiakirjaliikenteestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallintotuomioistuimelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

5.7.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ennakkopäätösvalitus

Kun oikeudenvalvontayksikkö tekee ennakkopäätösvalituksen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta Verohallinnon toimintayksiköstä, joka lähettää asiakirjat veroasiamiehelle. Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa ennakkopäätösvalituskirjelmän ja siihen liittyvät asiakirjat Pohjois-Suomen verotoimistoon (PL 27, 90101 OULU) tai Pohjois-Suomen yritysverotoimistoon (PL 452, 90101 OULU), jossa asia kirjataan vireille tulleeksi. Verohallinnon yksikön johtava veroasiantuntija antaa tarvittaessa oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä lausunnon, joka liitetään valitusasiakirjoihin.

Pohjois-Suomen verotoimisto tai Pohjois-Suomen yritysverotoimisto pyytää verovelvollisen suostumusta asian käsittelyyn ennakkopäätösvalituksena. Suostumusta koskeva pyynnön oheen liitetään oikeudenvalvontayksikön valituskirjelmä ja siihen liittyvät asiakirjat. Suostumuspyyntö lähetetään saantitodistuksella verovelvolliselle.

Verovelvollisella on suostumuspyynnön tiedoksisaannin jälkeen 30 päivää aikaa antaa suostumus asian käsittelyyn ennakkopäätösvalituksena. Jos verovelvollinen on antanut suostumuksensa, verotoimisto toimittaa oikeudenvalvontayksikön valituksen ja verovelvollisen suostumuksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeuteen sen jälkeen, edellä mainitusta tiedoksisaannista alkava 30 päivän määräaika on kulunut. Verotoimisto ilmoittaa asiasta verovelvolliselle, oikeudenvalvontayksikölle ja asiassa normaalisti toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Verotoimisto lähettää samassa yhteydessä valituskirjelmän ja siihen liittyvät asiakirjat tiedoksi asianomaisen yksikön johtavalle veroasiantuntijalle ja oikaisulautakunnan johtavalle puheenjohtajalle. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Jos verovelvollinen ei anna suostumusta, asian käsittelyä jatketaan hallinto-oikeudelle osoitettuna valituksena samalla tavoin kuin muissakin verovalitusasioissa. Pohjois-Suomen verotoimisto tai Pohjois-Suomen yritysverotoimisto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Asian käsittely hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Tiedot ennakkopäätösvalituksen saapumisesta, Verohallinnon sisäisestä asiakirjaliikenteestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallintotuomioistuimelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

5.8 Täytäntöönpanon kielto- ja keskeytysvaatimus

Jos verovelvollinen on valituksessaan vaatinut täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä, hallintotuomioistuin antaa tätä koskevan päätöksen. Verohallinnon on toimitettava tällaisiin valituksiin liittyvät asiakirjat kiireellisinä hallintotuomioistuimelle, jotta se pystyy antamaan täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimukseen päätöksen mahdollisimman nopeasti.

Hallintotuomioistuin voi kielto- tai keskeytysvaatimuksen käsittelyä varten tarvita tietoa valituksenalaisen asian veron määrästä ja maksuunpanoeristä. Hallintotuomioistuin voi pyytää yhdysverotoimistolta asiakirjatilausvaiheessa ja myöhemmin myös Veronkantoyksiköltä, että verotusasiakirjojen liitteeksi toimitetaan verovelkatodistus, johon on merkitty ne erät, jotka koskevat valituksenalaista asiaa. Veronkantoyksikön yhteystiedot ovat tässä asiassa seuraavat:

puhelin:         029 697 028,
faksi:              029 612 2566
sähköposti:    YHT.HAOTPK@vero.fi

6 Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto asiakirjoissa

6.1 Yleistä oikeudenkäynnin kokonaiskäsittelyajan seurannasta

Verovelvollisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Viivytyksettömän käsittelyn toteutumista pyritään tehostamaan oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (hyvityslaki) mukaisella hyvityksellä. Laki edellyttää verovalituksia koskevien oikeudenkäyntien kokonaiskeston seuraamista.

Oikeudenkäynnin kokonaiskeston seuraamista varten Verohallinto merkitsee muutoksenhakuasiakirjoihin oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskevan tiedon siten kuin jäljempänä tässä luvussa esitetään. Hallinto-oikeus voi käyttää tätä tietoa hyväkseen, kun se kirjaa valituksen omaan asianhallintajärjestelmäänsä.

Verovelvollisella voi olla samaan aikaan vireillä esimerkiksi valitus hallinto-oikeudessa ja samaa asiaa, mutta eri verokautta koskeva oikaisuvaatimus tai verotuksen oikaisua koskeva asia Verohallinnossa. Jotta mahdollinen tuleva oikeudenkäynti ei tässä vaiheessa aiheettomasti viivästyisi, oikaisulautakunta tai Verohallinto ei pääsääntöisesti odota hallinto-oikeuden päätöstä. Näissä tilanteissa Verohallinto tiedustelee aikaisemmin vireille tulleen asian käsittelyvaiheen hallinto-oikeudesta. Jos hallinto-oikeus on antamassa asiassa päätöksen pian, sitä odotetaan. Muussa tapauksessa asia ratkaistaan oikaisulautakunnassa tai Verohallinnossa ennen hallinto-oikeuden päätöstä.

6.2 Oikeudenkäynnin alkamisajankohta: pääsäännöt ja tyypillisimmät poikkeustilanteet

6.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

Oikaisuvaatimusmenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa asioissa oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen verovelvollisen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemän oikaisuvaatimuksen vireilletulohetkestä (hyvityslaki 5.2 §). Oikaisuvaatimus tulee siten vireille sinä päivänä, jona verovelvollisen oikaisuvaatimus on saapunut Verohallintoon. Jos verovelvollinen jättää oikaisuvaatimuksen Verohallintoon ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, oikaisuvaatimus tulee vireille verotuksen päättymistä seuraavana päivänä.

6.2.2 Veronkorotusta tai muuta hallinnollista seuraamusta koskevat asiat

Hyvityslain 2 a §:n 2 kohdan mukaan hallinnollisella seuraamuksella tarkoitetaan muun ohessa veronkorotusta. Lisäksi hallinnollisena seuraamuksena pidetään OVML 35 §:ssä tarkoitettua myöhästymismaksua sekä VML 22 a §:ssä ja OVML 39 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntimaksuja. Hyvityslain muuttamisesta annetun lain esitöiden perusteella korot eivät ole hallinnollisia seuraamuksia. Myöskään eri verolakien mukaista arvioverotusta taikka verotuksen oikaisua tai veron määräämistä ei itsessään pidetä hallinnollisena seuraamuksena.

Hallinnollisen seuraamuksen määräämistä koskevassa asiassa oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa, kun viranomainen on käynnistänyt seuraamukseen johtavan menettelyn ja antanut sen tiedoksi asianosaiselle (hyvityslaki 5.3 §). Oikeudenkäynnin alkamisajankohtana pidetään näissä asioissa ajankohtaa, jolloin asianosainen on saanut tiedon hallinnollista seuraamusta koskevasta viranomaisen käynnistämästä menettelystä.

Verotarkastuskertomukseen perustuvaa veronkorotusta koskevassa asiassa oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen siitä, kun tarkastuskertomus on annettu tiedoksi verovelvolliselle. Jos verotusta on oikaistu verovelvollisen vahingoksi muutoin kuin tarkastuskertomuksen johdosta ja tässä yhteydessä on määrätty veronkorotus, oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon veronkorotuksen määräämistä koskevasta kuulemiskirjeestä. Muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa hallinnollista seuraamusta koskevan oikeudenkäynnin alkamisajankohtana pidetään verovelvollisen tiedonsaantia kuulemiskirjeestä, jossa seuraamus on mainittu. Verohallinnon tietojärjestelmiin oikeudenkäynnin alkamispäiväksi merkitään kuitenkin kuulemiskirjeen lähettämispäivämäärä.

Kun verotusta oikaistaan tai vero määrätään verovelvollisen vahingoksi, verovelvolliselle ei aina määrätä veronkorotusta tai muuta hallinnollista sanktiota. Oikeudenkäynnin alkamisajankohta ratkaistaan tällaisessa asiassa hyvityslain 5.2 §:n pääsäännön mukaisesti. Oikeudenkäynti katsotaan siten alkaneeksi siitä hetkestä, kun verovelvollisen oikaisuvaatimus edellä mainittuun päätökseen tulee vireille.

6.3 Tuloveroa ja kiinteistöveroa koskevat valitusasiat

Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto tallennetaan MUKO- ja KMUKO -sovellusten kirjausnäytölle kohtaan ”Kok.käsitt.aika alk.” Tähän kenttään tallennettu tieto näkyy muutoksenhakuasiakirjoissa olevassa asiakirjojen kansilehdestä (jäljempänä ”kaprokki”).

Tilanteessa, jossa valitus on jätetty hallinto-oikeudelle, yhdysverotoimisto kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot MUKO- tai KMUKO-sovellukseen, jos tapauksen yksilöintitiedot (muutoksenhaun kohde) ilmenevät hallinto-oikeuden asiakirjapyynnöstä. Tällöin asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Jos hallinto-oikeuden asiakirjatilauksesta ei ilmene tapauksen yksilöintitietoja, kirjausta sovellukseen ei voida tehdä. Tällöin hallinto-oikeudelle toimitetaan pelkät verotusasiakirjat.

Jos valituskirjelmä on valitusosoituksen mukaisesti voitu jättää Verohallintoon, verotoimisto kirjaa viipymättä Verohallintoon jätetyn asiakirjan saapumista koskevat tiedot MUKO- tai KMUKO-sovellukseen edellä selostetulla tavalla. Asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle.

6.4 Muita verolajeja koskevat valitusasiat

Muita verolajeja koskevissa valitusasioissa oikeudenvalvontayksikkö merkitsee kaikkien hallintotuomioistuimelle antamiensa asiakirjojen (vastine, oikaisuvaatimus, valitus, vastaselitys) etusivulle kohdan ”Päätös, johon on haettu muutosta” alle seuraavasti:

Oikeudenkäynnin alkamisajankohta (laki 362/2009): pp.kk.vvvv

Oikeudenvalvontayksikkö tekee edellä mainitut merkinnät kaikkia verolajeja koskeviin asiakirjoihin. Menettely koskee esimerkiksi edellä mainittuja tulo- ja kiinteistöverotusta, oma-aloitteisia veroja sekä perintö- ja lahjaverotusta.

7 Suulliset käsittelyt hallintotuomioistuimissa

7.1 Suullisen käsittelyn perusteet ja tarkoitus

Tässä luvussa käsitellään Verohallinnon eri yksiköiden ja niiden virkamiesten asemaa verovalitusasian suullisessa käsittelyssä hallintotuomioistuimessa samoin kuin suulliseen käsittelyyn liittyviä menettelykysymyksiä hallintotuomioistuimen ja Verohallinnon välillä. Tässä luvussa selostettuja menettelytapoja voidaan soveltuvin osin noudattaa myös hallintotuomioistuimen suorittamassa katselmuksessa (HLL 41 §).

Verovalitusasian suullinen käsittely on osa verovalituksen käsittelyä hallintotuomioistuimessa. Suullisen käsittelyn järjestämisestä säädetään HLL 37 ja 38 §:issä. Lain 8 luvussa on tarkempia säännöksiä itse menettelystä. Suullisessa käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölain viittaussäännösten nojalla myös useita yleisiä tuomioistuimia koskevan oikeudenkäymiskaaren (OK) säännöksiä.

Suullinen käsittely järjestetään asian selvittämiseksi (HLL 37.1 §). Suullinen käsittely saattaa olla tarpeen myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi. Suullinen käsittely on keino, jolla hallintotuomioistuin selvittää asiaa kirjallisen selvityksen lisäksi. Suullisessa käsittelyssä hallintotuomioistuimelle esitetään suullisesti selvitystä. Suullisen käsittelyn järjestämisestä päättää hallintotuomioistuin ja se myös johtaa suullista käsittelyä.

Veroprosessissa asianosaiset voivat esittää hallinto-oikeudelle pyynnön suullisen käsittelyn järjestämisestä. Hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen sitä pyytää (HLL 38.1 §). Jos verovelvollinen siis nimenomaisesti vaatii suullisen käsittelyn järjestämistä, hallinto-oikeuden on lähtökohtaisesti järjestettävä suullinen käsittely. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos pääasiaa koskeva vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi ilmeisen tarpeeton. Verovalitusasiat ovat usein laadultaan sellaisia oikeuskysymyksiin keskittyviä asioita, että ne voidaan käsitellä pelkästään kirjallisessa menettelyssä.

Yleensä suullisen käsittelyn järjestämistä pyytää yksityinen asianosainen. Kuitenkin myös oikeudenkäynnin osapuolena oleva viranomainen voi pyytää suullisen käsittelyn järjestämistä. Viranomainen saattaa katsoa, että suullinen käsittely on tarpeen asian selvittämiseksi.

Tuomioistuin ratkaisee asian sekä suullisesti että kirjallisesti saadun selvityksen perusteella. Suullinen käsittely veroasioissa on yleensä yleisöltä suljettu, koska siinä käsitellään salassa pidettäviä asioita (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa 11 §).

7.2 Suullisen käsittelyn osapuolet ja muut käsittelyyn osallistujat

Hallintotuomioistuimessa suulliseen käsittelyyn voivat osallistua asianosaiset, asianosaisten edustajat, asiantuntijat, todistajat ja muut tuomioistuimen kutsumat henkilöt. Verovalitusasiassa oikeudenkäynnin osapuolina eli asianosaisina ovat verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. 

Oikeudenvalvontayksikön asema suullisessa käsittelyssä vastaa sen asemaa kirjallisessa menettelyssä. Verohallinnon muuta yksikköä ei siten yleensä kutsuta suulliseen käsittelyyn (ks. VHL 2 ja 24 §:t sekä VML 69 §, OVML 66 § ja HLL 36 §). Verohallinnon muun yksikön virkamiehet voivat osallistua suulliseen käsittelyyn avustajana, todistajana tai asiantuntijana siten kuin jäljempänä esitetään.

7.3 Laillinen este osallistua suulliseen käsittelyyn

Suulliseen käsittelyyn kutsutun on viipymättä ilmoitettava, jos hänelle tulee laillinen este saapua käsittelyyn (HLL 78.1 §). Laillisella esteellä tarkoitetaan sairautta tai yleisen liikenteen keskeytymistä (OK 12:28–29). Jos suulliseen käsittelyyn kutsuttu ilmoittaa jonkin muun esteen, hallintotuomioistuin tutkii, voidaanko se hyväksyä. Jos ilmoitettu syy hyväksytään lailliseksi esteeksi, hallintotuomioistuin päättää suullisen käsittelyn lykkäämisestä tai peruuttamisesta (OK 12:30).

7.4 Kutsu suulliseen käsittelyyn: menettelytavat

Sen jälkeen, kun hallintotuomioistuin on tehnyt päätöksen suullisen käsittelyn järjestämisestä, se kutsuu käsittelyyn myös oikeudenvalvontayksikön edustajan. Hallintotuomioistuin toimittaa kutsun osoitteeseen:

kirjallisena: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU
sähköpostina: oikeudenvalvonta@vero.fi

Jos hallintotuomioistuin poikkeuksellisesti kutsuu käsittelyyn myös Verohallinnon muun yksikön edustajan, myös tätä koskeva kutsu toimitetaan oikeudenvalvontayksikölle edellä mainittuun osoitteeseen. Oikeudenvalvontayksikkö huolehtii kutsun tiedoksi antamisesta Verohallinnon muulle yksikölle.

Jotta oikeudenvalvontayksikkö voi valmistautua käsittelyyn asianmukaisesti, suullisen käsittelyn ajankohdasta tulisi ilmoittaa oikeudenvalvontayksikölle heti päätöksen tekemisen jälkeen ja mahdollisuuksien mukaan vähintään noin neljä viikkoa ennen suullisen käsittelyn ajankohtaa. Kun suullisen käsittelyn ajankohtaa selvitetään, hallintotuomioistuin voi olla yhteydessä oikeudenvalvontayksikön toimistopäällikköön (Oulu).

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tuomioistuimelle esimerkiksi sähköpostitse mahdollisimman pian ja viimeistään tuomioistuimen kutsussa mahdollisesti asettamassa määräajassa käsittelyyn osallistuvat veroasiamiehet, heidän avustajansa ja oikeudenvalvontayksikön kutsumat todistajat. Jos hallintotuomioistuin on kutsunut käsittelyyn myös Verohallinnon muun yksikön edustajan, oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa myös tämän henkilön.

7.5 Suullinen käsittely

7.5.1 Suullisen käsittelyn vaiheet

Suullisen käsittelyn sisältö ja laajuus riippuu käsiteltävästä asiasta. Joskus suullisessa käsittelyssä otetaan vastaan vain yksittäinen todistajanlausunto jonkun yksittäisen tosiseikan selvittämiseksi tai asianosaiselle annetaan mahdollisuus lausua käsityksensä asiasta suullisesti. Suullinen käsittely voi toisaalta olla myös laajempi.

Laajempi suullinen käsittely voi sisältää erilaisia päävaiheita. Näitä ovat esimerkiksi valmisteleva suullinen käsittely, asianosaisten alkupuheenvuorot, todistajien tai asiantuntijoiden kuuleminen, asianosaisten kuuleminen ja loppupuheenvuorot.

7.5.2 Valmisteleva suullinen käsittely

Suullista käsittelyä voidaan rajoittaa siten, että se koskee ainoastaan osaa asiasta tai asianosaisten käsitysten selvittämistä tai suulliseen todisteluun vastaamista. Suullista käsittelyä voidaan rajata muullakin vastaavalla tavalla (HLL 37.2 §).

Hallintotuomioistuimessa järjestettävä valmisteleva suullinen käsittely (valmisteluistunto) on tilaisuus, johon tuomioistuin kutsuu ainakin asianosaiset. Valmisteluistunnossa voidaan keskustella esimerkiksi siitä, keitä henkilöitä suullisessa käsittelyssä on tarpeen kuulla todistajina tai asiantuntijoina. Valmisteluistunnossa voidaan myös rajata varsinaisessa suullisessa käsittelyssä käsiteltäviä asioita.

Valmisteluistunto järjestetään usein laajoissa asioissa. Tällaisissa asioissa on usein tarpeen ennen varsinaista suullista käsittelyä kartoittaa prosessin pääteemat, oikeusriidan kohde ja suullisen todistelun tarve sekä sen laajuus.

7.5.3 Asianosaisten kuuleminen

Asianosaista tai tämän laillista edustajaa ei voida kuulla todistajana (HLL 39 a §). Veroasiamies on oikeudenvalvontayksikön (Verohallinnon) laillinen edustaja. Veroasiamiestä ei siten voida kuulla todistajana. Todistajana ei voida kuulla myöskään sellaista muuta Verohallinnon virkamiestä, joka on kysymyksessä olevassa oikeudenkäynnissä antanut Verohallinnon puolesta kirjallisen lausunnon tuomioistuimelle. Verotuspäätöksen tekemiseen osallistunut virkamies voi siten todistaa asiassa edellyttäen, että hän ei ole antanut oikeudenkäynnissä lausuntoa tuomioistuimelle.

Asianosaista voidaan kuitenkin tarvittaessa kuulla suullisesti asian selvittämistarkoituksessa. Asianosaiset ovat lähtökohtaisesti paikalla koko suullisen käsittelyn ajan, jolloin he voivat kommentoida ja argumentoida koko käsittelyn ajan sekä käydä keskustelua asiasta. Hallintotuomioistuin ohjaa annettavaa selvitystä.

7.5.4 Todistajien kuuleminen

Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla todistajia. Jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti vain, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (HLL 39.1 §). Todistajan kuulemisesta säädetään tarkemmin HLL 39 a–f §:issä.

Hallintotuomioistuin päättää suullisessa käsittelyssä kuultavista todistajista. Asianosaiset voivat nimetä haluamiaan todistajia, mutta kummallakaan asianosaisella ei ole ehdotonta oikeutta tietyn todistajan kuulemiseen. Verovalitusasioissa todistajat nimeää verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Myös hallintotuomioistuin voi oma-aloitteisesti päättää kuulla henkilöä todistajana.

Todistajat ovat suullisessa käsittelyssä paikalla vain todistuksensa ajan. Todistajan kuulustelun aloittaa se asianosainen, joka on nimennyt todistajan, jos tuomioistuin ei toisin määrää.

Todistajan tulee oma-aloitteisesti ja tarvittaessa hänelle esitettyjen kysymysten avulla esittää kertomuksensa yhtäjaksoisesti. Jos todistaja kieltäytyy vastaamasta johonkin kysymykseen, hänen tulee kertoa samalla kieltäytymisensä perusteet. Todistajan vaitiolo-oikeudesta säädetään HLL 39 b §:ssä (lähisukulaisuus, liike- ja ammattisalaisuus) sekä velvollisuudesta kieltäytyä todistamasta HLL 39 c §:ssä (anonyymi todistelu, valtion turvallisuus, sovittelija yms. tilanteet).

HLL 39 d §:ssä säädetään muussa laissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden vaikutuksesta todistajan kuulemiseen. Tällaisesta vaitiolovelvollisuudesta on kysymys esimerkiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädetyssä salassapitovelvollisuudessa. HLL 39 d §:n mukaan tällaisen vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvasta seikasta voidaan kuulla todistajaa vain, jos 1) kuuleminen on välttämätöntä asian selvittämiseksi tai 2) se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, suostuu todistamiseen.

Jos Verohallinnon virkamies on nimetty todistajaksi, hän on velvollinen kertomaan käsiteltävässä asiassa tiedossaan olevat asian ratkaisuun vaikuttavat seikat. HLL 39 d §:n tulkinnassa on lisäksi otettava huomioon, että verovelvollisella on asianosaisena oikeus saada viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, jos se voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa 9 §). Lisäksi otetaan huomioon se, että suullinen käsittely verovalitusasioissa käydään suljetuin ovin (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa 11 §).

Edellä esitetty sääntely merkitsee käytännössä seuraavaa: Jos muun kuin oikeudenkäynnin osapuolena olevan verovelvollisen verotustiedot vaikuttavat käsiteltävään asiaan, todistajana toimivan Verohallinnon virkamiehen on kerrottava nämä tiedossaan olevat seikat suullisessa käsittelyssä. Viimekädessä hallintotuomioistuin päättää, pitääkö virkamiehen vastata muuta kuin oikeudenkäynnissä osapuolena olevaa verovelvollista koskevaan kysymykseen. Epäselvässä tilanteessa todistajana kuultava voi aina kysyä oikeuden puheenjohtajalta, voiko hän vastata esitettyyn kysymykseen salassapitovelvollisuuttaan rikkomatta.

HLL 39 g §:n mukaan suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla henkilökohtaisesti myös henkilöä, jota ei voida 39 a §:n perusteella kuulla todistajana, jos kuuleminen on tarpeen asian selvittämiseksi. Myös tällaiselle henkilölle voidaan korvata kustannuksia vastaavasti kuin todistajallekin (HLL 49.4 §).

7.5.5 Asiantuntijan kuuleminen

Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla myös asiantuntijoita (HLL 37.1 ja 40 §). Tämän selvityskeinon käyttäminen riippuu tuomioistuimen harkinnasta. Asianosaiset eli verovelvollinen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voivat esittää asiantuntijan kuulemista. Asianosaisen pyynnöstä nimettyyn asiantuntijaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin todistajaan.

Hallintotuomioistuin voi itsekin hankkia erityistä asiantuntemusta vaativasta kysymyksestä lausunnon yksityiseltä asiantuntijalta. Tämä on kuitenkin veroasioissa harvinaista.

7.6 Suullisen käsittelyn pöytäkirja ja tallentaminen

Suullisessa käsittelyssä pidettävästä pöytäkirjasta ja käsittelyn äänittämisestä tai muusta tallentamisesta säädetään HLL 45–47 §:issä. Suullisessa käsittelyssä pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsittelyyn osallistuneet henkilöt, asia ja muut tiedot sekä käsittelyssä esitetyt vaatimukset, tehdyt päätökset ja selostus muusta käsittelyn kulusta.

Käytännössä menetellään yleensä niin, että koko suullinen käsittely äänitetään. Jos äänittäminen tai muu tallentaminen ei ole mahdollista, pöytäkirjaan on riittävän täsmällisesti merkittävä, mitä asiassa on kerrottu.

7.7 Verohallinnon virkamiesten asema suullisessa käsittelyssä

7.7.1 Veroasiamies ja muut Verohallinnon virkamiehet

Suullista käsittelyä hoitamaan määrätty veroasiamies on oikeudenvalvontayksikön laillinen edustaja asemavaltuutuksen perusteella. Samassa suullisessa käsittelyssä voi olla läsnä useita veroasiamiehiä. Näin menetellään esimerkiksi silloin, kun asiassa on kysymys useasta verolajista tai asian on poikkeuksellisen laaja. Mahdollista on myös, että puhevaltaa varsinaisesti käyttävää veroasiamiestä avustaa yksi tai useampi veroasiamies. Jos suulliseen käsittelyyn on tarkoitus osallistua enemmän kuin kaksi veroasiamiestä, asiasta on syytä keskustella tuomioistuimen kanssa etukäteen. Kaikki suullisessa käsittelyssä olevat veroasiamiehet ovat aina oikeudenvalvontayksikön laillisia edustajia.

Muut suulliseen käsittelyyn osallistuvat Verohallinnon virkamiehet, esimerkiksi verotarkastaja, asianvalvoja tai veroasiantuntija, voivat olla suullisessa käsittelyssä avustajan, todistajan tai asiantuntijan roolissa. Myös verovelvollinen voi nimetä Verohallinnon virkamiehen todistamaan niistä havainnoistaan, joita hän on tehnyt esimerkiksi verotarkastusta suorittaessaan. Jos näin on tapahtunut, todistajaksi nimetty virkamies voi toimia tässä suullisessa käsittelyssä vain todistajan roolissa. Lisäksi hallintotuomioistuin voi prosessijohtovaltansa perusteella kutsua suulliseen käsittelyyn myös esimerkiksi verotuspäätöksen tehneen Verohallinnon yksikön virkamiehen.

Kun Verohallinnon virkamies osallistuu virka-asemansa perusteella suulliseen käsittelyyn, hän on virkavastuun uhalla velvollinen pysymään totuudessa. Tässä suhteessa merkitystä ei ole sillä, missä roolissa virkamies toimii. 

Kun Verohallinnon virkamies osallistuu suulliseen käsittelyyn hallintotuomioistuimen tai oikeudenvalvontayksikön nimeämänä avustajana, todistajana tai asiantuntijana ja siis virka-asemansa perusteella, kysymys on virkamiehen virkatehtävästä. Myös silloin, kun verovelvollinen nimeää Verohallinnon virassa olevan virkamiehen todistajaksi tai asiantuntijaksi, kysymys on virkamiehen virkatehtävästä.

7.7.2 Avustaja

Verohallinnon virkamies voi avustaa veroasiamiestä suullisessa käsittelyssä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö nimeää avustajansa. Suullisessa käsittelyssä avustajana toimivan tehtäviin kuuluu tyypillisesti verovalitukseen liittyvien asiakirjojen käsittely, tietojen etsiminen niistä ja muut avustavat toimet. Avustaja voi myös täydentää oikeudenvalvontayksikön puhevallan käyttöä esittämällä suullisessa käsittelyssä täsmentäviä kysymyksiä tai vastata täydentävästi esitettyihin kysymyksiin.  

Suullinen käsittely järjestetään usein tilanteessa, jossa muutoksenhaun kohteena oleva verotuspäätös perustuu verotarkastukseen. Verotarkastuksen suorittaneella verotarkastajalla on yleensä paras tietämys verotarkastuskertomuksessa käsitellyistä asioista ja niihin annetuista selvityksistä ja näyttökysymyksistä. Suullisen käsittelyn ensisijainen tarkoitus on asian selvittäminen. Jotta suullisen käsittelyn tavoite saavutetaan, tarkoituksenmukaista on, että verotarkastaja toimii oikeudenvalvontayksikön (veroasiamiehen) avustajana. Jos hallintotuomioistuimen suullisessa käsittelyssä käsitellään asiaa, joka on vireillä myös yleisessä tuomioistuimessa rikosasiana, veroasiamiehen avustajana voi toimia verotarkastajan lisäksi tai asemesta asiaa yleisessä tuomioistuimessa hoitava rikosasianvalvoja. 

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa avustajansa hallintotuomioistuimelle mahdollisimman pian saatuaan tiedon suullisen käsittelyn pitämisestä. Nimeäminen tapahtuu kuitenkin aina viimeistään hallintotuomioistuimen kutsussa mahdollisesti asettamassa määräajassa.

7.7.3 Todistaja

Verohallinnon virkamies voi toimia myös todistajana hallintotuomioistuimessa. Kysymys on silloin yleensä näyttökysymysten selvittämisestä hallintotuomioistuimelle. Kysymys voi olla jostakin yksittäisestä asiasta tai useammista tosiseikoista.

Hallintotuomioistuin päättää, mistä tosiseikoista esitetään lisäselvitystä eli vahvistaa todistusteemat (todistelun rajaaminen). Todistajaksi nimetyn tulee ennen suullista käsittelyä tutustua todistusteemaan sekä palauttaa mieleen tapahtumiin liittyvät tosiseikat. Suullisessa käsittelyssä todistajalla voi olla muistiinpanot käytettävissään, mutta todistajanlausunto annetaan suullisesti ja vapaamuotoisesti vastaamalla esitettyihin kysymyksiin. 

Hallintotuomioistuin, verovelvollinen tai oikeudenvalvontayksikkö kutsuu todistajaksi nimetyn henkilön suulliseen käsittelyyn. Hallintotuomioistuimen lähettämässä kutsussa mainitaan, missä asiassa todistajaa kuullaan, kenen nimeämänä häntä kuullaan, läsnäolovelvollisuus (lailliset esteet, poissaolon seuraukset) ja miten kustannukset korvataan. Kutsu tapahtuu saantitodistusta tai haastetiedoksiantoa käyttäen. Jos oikeudenvalvontayksikkö nimeää todistajaksi Verohallinnon virkamiehen, oikeudenvalvontayksikkö kutsuu todistajan.

7.7.4 Asiantuntija

Verohallinnon virkamies voidaan kutsua hallintotuomioistuimen suulliseen käsittelyyn myös erityiskysymyksen asiantuntijana. Asiantuntijan kuuleminen tapahtuu samoin periaattein kuin todistajan kuuleminen. 

7.8 Kustannusten korvaaminen

Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan (HLL 74 §). Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei yleensä vaadi suullisesta käsittelystä Verohallinnolle aiheutuneita kuluja korvattavaksi, jos siihen ei ole erityisiä syitä.

Todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä (HLL 49 §). Hallintotuomioistuimen omasta aloitteestaan kutsumalle todistajalle ja valtion asianosaisena nimeämälle todistajalle maksetaan edellä mainitut korvaukset valtion varoista. Asianosaisen on suoritettava korvaus nimeämälleen todistajalle; asianosaisen nimeämälle todistajalle voidaan kuitenkin maksaa korvaus valtion varoista, jos todistaminen on ollut tarpeen asian selvittämiseksi (HLL 49.3 §). Todistajan kustannusten korvaamisesta on tarkempia säännöksiä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa ja asetuksessa. Asiantuntijalle maksetaan kohtuullinen palkkio työstään ja korvaus tarpeellisista kuluista valtion varoista (HLL 50.1 §).

Veroasiassa verovelvolliselle voidaan myöntää oikeusapua erityisen painavasta syystä (oikeusapulaki 6.2 §). Oikeusapua saaneen asianosaisen nimeämälle todistajalle maksettavat korvaukset suoritetaan valtion varoista (oikeusapulaki 4.2 § ja 18.4 § sekä laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista).

Edellä esitetty sääntely merkitsee käytännössä seuraavaa: Verohallinto maksaa oikeudenvalvontayksikön nimeämälle avustajalle, todistajalle tai asiantuntijalle matkakustannusten korvaukset virkaehtosopimuksen säännösten mukaisesti. Korvaukset maksaa se Verohallinnon yksikkö, jossa virkamies työskentelee. Oikeudenvalvontayksikkö maksaa veroasiamiesten matkakustannukset. Koska oikeudenvalvontayksikön nimeämän avustajan, todistajan tai asiantuntijan läsnäolo suullisessa käsittelyssä on hänen virkatehtävänsä, hänelle ei yleensä synny matkakustannusten lisäksi muita korvattavia kustannuksia.

Silloin, kun verovelvollinen nimeää Verohallinnon virassa olevan virkamiehen todistajaksi tai asiantuntijaksi, kysymys on virkamiehen virkatehtävästä. Viime kädessä hallintotuomioistuin päättää käsittelyssä kuultavista todistajista ja asiantuntijoista. Pääsääntönä on, että asianosaisen (tässä verovelvollisen) tulisi HLL 49.3 §:n nojalla suorittaa korvaus nimeämälleen todistajalle tai asiantuntijalle; korvaus voidaan kuitenkin suorittaa valtion varoista, jos todistaminen ollut tarpeen asian selvittämiseksi.

Vaikka verovelvollinen on nimennyt Verohallinnon virkamiehen kuultavaksi, kysymys on virassa olevan virkamiehen virkatehtävästä. Tämän vuoksi on yleensä tarkoituksenmukaisinta menetellä näissäkin siten, että Verohallinto maksaa virkamiehelle aiheutuneet tavanomaiset matkakustannusten korvaukset virkaehtosopimuksen mukaisesti. Kustannukset maksaa se Verohallinnon yksikkö, jossa virkamies työskentelee. Jos kustannukset ovat poikkeuksellisen suuret tai asiassa on muita syitä, menetellään pääsäännön mukaisesti. Tällöin verovelvollinen suorittaa korvaukset nimeämälleen todistajalle tai asiantuntijalle. Näissä tilanteissa sovellettavaksi voivat kuitenkin tulla HLL 49.3 §:n yllä mainittu poikkeussäännös sekä myös mainitut oikeusapulain ja valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain säännökset. 

8 Valitusasiakirjojen palauttaminen ja päätösten tiedoksianto verohallinnolle

8.1 Päätösten ja valitusasiakirjojen toimittaminen Verohallintoon

Verotusmenettelystä annetun asetuksen 10 §:n mukaan hallinto-oikeus palauttaa valitusasiaan liittyvät asiakirjat Verohallintoon heti sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on tehnyt valitusasiassa päätöksensä. Vaikka säännös muodollisesti koskee vain verotusmenettelystä annetun lain soveltamisalaan kuuluvia asioita, Verohallinto katsoo, että menettely soveltuu kaikkiin verovalitusasioihin. Vastaavan sisältöinen säännös (VHL 34 §) tulee voimaan 1.11.2017 ja se koskee kaikkia Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvia veroja.

Hallinto-oikeus palauttaa verotusasiakirjat mahdollisia verotustoimenpiteitä sekä arkistointia varten omaan yhdysverotoimistoonsa, yhdyskantoyksikköön tai muuhun liitteessä 1 mainittuun yhteyspisteeseen. Korkein hallinto-oikeus palauttaa Yritysverotusyksikön asiakirjat Uudenmaan yritysverotoimistoon, Henkilöverotusyksikön asiakirjat Pääkaupunkiseudun verotoimistoon taikka muuhun liitteessä 1 mainittuun yhteyspisteeseen sekä Veronkantoyksikön asiakirjat yhdyskantoyksikköön.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätösten jakelun yhtenäistämiseksi Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimen päätöksen jakelussa merkitään päätös jaettavaksi Verohallinnolle seuraavasti:

• Hallinto-oikeuden yhdysverotoimisto tai yhdyskantoyksikkö (1 kpl paperisena);
• Veronkantoyksikkö (jos asiassa on määrätty täytäntöönpanon kielto/keskeytys);
• Verotuksen oikaisulautakunta (jos asia on käsitelty lautakunnassa); ja
• Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Hallintotuomioistuin lähettää Verohallinnon kappaleen asiakirjojen mukana yhdysverotoimistoon tai yhdyskantoyksikköön. Verotuksen oikaisulautakunta, Veronkantoyksikkö ja oikeudenvalvontayksikkö saavat päätöksen tiedoksi sähköisesti siten kuin jäljempänä luvussa 8.2. selostetaan.

Ennakkoratkaisuja ja tappioiden poikkeuslupahakemuksia koskevien valitusten käsittelyssä sovelletaan edellä luvussa 5.6 selostettua menettelyä.

8.2 Päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle

Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus antavat kaikki verotusta koskevat päätöksensä tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika alkaa kulua sähköisen vastaanottokuittauksen perusteella.

Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus merkitsevät päätöksen jakeluun seuraavat tiedot tilanteessa, jossa oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen tai toiminut valittajana:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö / veroasiamies X.X.

Veroasiamieheksi merkitään se veroasiamies, joka on antanut vastineen tai tehnyt valituksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä veroasiamieheksi merkitään oikeudenvalvontayksikön asiakirjan allekirjoittanut johtava veroasiamies tai veroyliasiamies.

Jos oikeudenvalvontayksiköltä ei ole verointressin pienuuden tai muusta syystä pyydetty vastinetta lainkaan, Verohallinto esittää, että hallinto-oikeus merkitsee jakeluun vain:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Näissä tilanteissa jo päätöksen kohdista ”vastineet ja vastaselitykset” ja ”sovelletut oikeusohjeet” ilmenee, että asiassa ei ole VML 69.2 §:n tai OVML 66.2 §:n nojalla pyydetty oikeudenvalvontayksiköltä vastinetta.

Pohjois-Suomen verotoimisto hallinnoi sähköisesti toimitettujen päätösten vastaanottoa Verohallinnossa. Pohjois-Suomen verotoimisto toimittaa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi oikaisulautakunnalle silloin, kun kysymys on oikaisulautakunnan päätöstä koskevasta valituksesta.

Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia päätöksiä ei tarvitse antaa tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle.

8.3 Täytäntöönpanon kielto- tai keskeyttämispäätökset

Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus toimittavat täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä koskevat päätökset Veronkantoyksikköön sähköisesti. Veronkantoyksikkö tallentaa päätöksistä tiedon Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään, josta se välitetään tarvittaessa ulosottoon.

Jos korkein hallinto-oikeus tai hallinto-oikeus on antanut asiassa aikaisemmin täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä koskevan määräyksen, hallintotuomioistuin toimittaa verovalitusta koskevan päätöksensä tiedoksi sähköisesti Veronkantoyksikköön. Vastaavasti hallinto-oikeus lähettää verovalitusta koskevan päätöksen sähköisesti, jos hallinto-oikeus ei itse ole aikaisemmin tehnyt täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä koskevaa päätöstä, vaan asiassa on voimassa Verohallinnon tekemä kielto- tai keskeyttämispäätös. Näissä tilanteissa hallinto-oikeuden verovalitusta koskeva päätös sisältää täytäntöönpanoratkaisun.

9 Tiedustelut oikeudenvalvontayksikön muutoksenhausta

9.1 Yleistä

Verovelvollinen voi tarvita tietoa siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut muutosta ennakkoratkaisuun, ensiasteen verotuspäätökseen, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen tai hallinto-oikeuden päätökseen. Tiedon tästä saa muutoksenhakuviranomaiselta. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kirjauksissa saattaa olla postin kulusta tai muusta vastaavasta syystä muutaman päivän viive.

9.2 Oikaisuvaatimukset

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa oikaisuvaatimusta koskevan kirjelmän Verohallinnolle sähköisesti määräajan kuluessa. Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö tehnyt ensiasteen verotuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen, saa Verohallinnolta esimerkiksi soittamalla asianomaisen asiakasryhmän yleiseen palvelunumeroon oikeudenvalvontayksilölle säädetyn muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen (www.vero.fi > Yhteystiedot > Palvelunumerot).

Verovelvollisen pyynnöstä tälle voidaan antaa myös kirjallisesti tieto siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut muutosta edellä mainittuun päätökseen.

9.3 Valitukset hallinto-oikeudelle

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valituskirjelmän hallinto-oikeudelle sähköisesti valitusajan kuluessa. Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö valittanut ennakkoratkaisusta tai oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä hallinto-oikeudelle, saa asianomaisesta hallinto-oikeudesta (hallinto-oikeuden kirjaamo).  Lopullisen varmuuden tähän asiaan saa kuitenkin vasta oikeudenvalvontayksilölle säädetyn valitusajan päättymisen jälkeen.

Hallinto-oikeus voi tietyin edellytyksin antaa kirjallisen todistuksen edellä mainitun päätöksen lainvoimaisuudesta (ns. lainvoimaisuustodistus). Verohallinto ei voi tällaista todistusta antaa.

9.4 Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valituskirjelmän korkeimmalle hallinto-oikeudelle sähköisesti valitusajan kuluessa. Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, saa korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeudenvalvontayksikölle säädetyn valitusajan päättymisen jälkeen (korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamo).

Oikeudenvalvontayksikkö saa hallinto-oikeuksien päätökset tiedoksi sähköisesti. Päätöksen tiedoksiantaminen tapahtuu päätöksen antamista seuraavana päivänä. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuajan päättymisen ajankohta määräytyy tällä perusteella.

Korkein hallinto-oikeus voi tietyin edellytyksin antaa kirjallisen todistuksen edellä mainitun päätöksen lainvoimaisuudesta (ns. lainvoimaisuustodistus). Verohallinto ei voi tällaista todistusta antaa.

10 Oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntimaksu

10.1 Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään HLL 74–75 §:issä. Jos hallintotuomioistuin näiden säännösten nojalla tuomitsee veronsaajan korvaamaan vero- tai maksuvelvollisen oikeudenkäyntikuluja, korvausvelvolliseksi tuomitaan Verohallinto.

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tästä korvausvelvollisuudesta Veronkantoyksikölle heti, kun se saa hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa päätöksen sähköisesti tiedoksi Veronkantoyksikköön, joka huolehtii oikeudenkäyntikulukorvauksen maksamisesta.

HLL 49 ja 50 §:issä säädetään todistajan kustannusten ja muiden todistelukustannusten korvaamisesta.

10.2 Oikeudenkäyntimaksu

Oikeudenkäyntimaksuista säädetään tuomioistuinmaksulaissa. Oikeudenkäyntimaksu on hallinto-oikeudessa 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa (tuomioistuinmaksulaki 2 §). Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Verovelvollinen voidaan lisäksi vapauttaa maksusta lain 7 §:ssä säädetyin perustein. Ennakkoratkaisuasiassa maksu kuitenkin peritään hallintotuomioistuimen ratkaisun lopputuloksesta riippumatta (9 § 3 kohta).

Hallintotuomioistuin määrää oikeudenkäyntimaksun. Muutoksenhausta maksuun säädetään lain 11 §:ssä. Verohallinto ei ole osapuolena maksun määräämisessä ja sitä koskevassa muutoksenhaussa. Niissä tilanteissa, joissa oikeudenvalvontayksikölle määrätään oikeudenkäyntimaksu, lasku lähetetään alla olevaan Verohallinnon sähköiseen verkkolaskutusosoitteeseen:

Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus: 003702454583
Välittäjätunnus (OpusCapita Group Oy): 003710948874
Y-tunnus: 0245458-3
ALV-tunnus: FI02454583

Laskun viitteeksi: 930010 ja sen veroasiamiehen nimi, joka on toiminut asiassa valittajana

11 Päätösten julkaisemista koskeva merkintä

Jos hallinto-oikeus julkaisee antamansa päätöksen Finlex-sivustolla, tuolla päätöksellä voi olla erityistä ohjausvaikutusta Verohallinnon ratkaisukäytännölle. Näissä tilanteissa myös oikeudenvalvontayksikkö harkitsee tavanomaista tarkemmin, onko asiassa syytä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet merkitsisivät päätökselleen esimerkiksi merkinnän ”Finlex” osoittamaan sitä, että päätös julkaistaan.

12 Auto- ja valmisteverotusta koskevat menettelyt 1.1.2017 alkaen

12.1 Yleistä auto- ja valmisteverotusta koskevasta menettelystä

Auto- ja valmisteverotusta koskevat tehtävät siirtyivät Tullista Verohallintoon 1.1.2017 alkaen lukuun ottamatta Euroopan unionin ulkopuolelta tapahtuvan maahantuonnin yhteydessä suoritettavia valmisteveroja. Tässä yhteydessä myös auto- ja valmisteverojen oikeudenvalvontatehtävät siirtyvät tulliasiamiehiltä Verosaajien oikeudenvalvontayksikön tehtäväksi.

Jäljempänä kohdassa 12.2 selvitetään auto- ja valmisteverojen valituksiin liittyvä asiakirjaliikenne sekä oikeudenvalvontayksikön kuulemismenettely. Tämän jälkeen kohdasta 12.3 alkaen selostetaan yksityiskohtaisesti auto- ja valmisteverotuksen muutoksenhakumenettely ottaen huomioon viimeisimmät lakimuutokset siirtymäsäännöksineen.

Tulli vastaa 1.1.2017 jälkeenkin valmisteverotuksen toimittamisesta ja valvonnasta valmisteverotuslain (ValmVL) 3.1 §:n tarkoitetuissa asioissa (ValmVL 4.2 §). Tulli kantaa siten valmisteverot silloin, kun valmisteveron alaisia tuotteita tuodaan Euroopan unionin ulkopuolelta eikä niitä aseteta välittömästi niiden maahantuonnin jälkeen väliaikaisen verottomuuden järjestelmään eikä tuojalle myönnetä tullaukseen liittyen tullikoodeksin 110 artiklassa tarkoitettua maksunlykkäystä. Valmisteverot kannetaan tällöin tullauspäätöksellä ja sääntöjen vastaisen tuonnin osalta Tullin jälkikantopäätöksellä. Tämä ohje ei siten koske näitä asioita.

12.2 Menettelyn pääkohdat

12.2.1 Asiakirjojen pyytäminen ja palauttaminen

Hallintotuomioistuimet pyytävät Verohallinnolta verovalitusasiaa koskevat asiakirjat ja tiedot seuraavista osoitteista sekä palauttavat asiakirjat päätöksen antamisen jälkeen seuraaviin osoitteisiin (ks. myös liite 1):

Autoverotus

Asiakirjapyynnöt ja asiakirjojen palauttaminen: Verohallinto/Autoverotus, PL 40, 00052 VERO
Asiakirjapyyntö sähköpostitse: autoverotus.oikaisu@vero.fi

Valmisteverotus

Asiakirjapyynnöt ja asiakirjojen palauttaminen: Verohallinto/Valmisteverotus, PL 20, 00052 VERO
Asiakirjapyyntö sähköpostiosoite: valmisteverotus@vero.fi

Auto- ja valmisteluverotuksen täytäntöönpanon kielto- ja keskeytysvaatimukset

Lisätietopyynnöt täytäntöönpanon kielto- ja keskeytysvaatimuksia koskevissa asioissa:

puhelin:         029 497 156
sähköposti:    VKY.auto.ja.valmisteverot@vero.fi

Asiakirjojen palauttaminen Verohallintoon

Verohallinto suosittelee, että tuomioistuimet palauttavat valituksen ratkaisemisen jälkeen kaikki asiakirjat Verohallintoon jo 1.1.2017 alkaen (tällaista menettelyä koskeva kattava sääntely tulee voimaan 1.11.2017, ks. HE 237/2016 ja siellä Verohallinnosta annetun lain 34 §).

Asiakirjojen ja tietojen pyyntö- ja palauttamismenettelyt ovat siten vastaavat kuin muissakin Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvissa verolajeissa kuitenkin niin, että kaikki tuomioistuimet palauttavat näitä verolajeja koskevat asiakirjat yllä mainittuihin osoitteisiin.

12.2.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen

Hallintotuomioistuimet lähettävät kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut vastine-, lisävastine- ja vastaselityspyynnöt asiakirjoineen Pohjois-Suomen verotoimistoon Ouluun osoitteeseen:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Hallintotuomioistuimet asettavat vastineen tai vastaselityksen antamiselle 30 päivän määräajan. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää tarvittaessa perustellusta syystä lisäaikaa vastineen antamiselle. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastineen sähköisesti asianomaiseen hallintotuomioistuimeen ja lähettää asiakirjat postitse.

Vastaavasti kuin muissakin verolajeissa, hallintotuomioistuin ei pyydä Verohallinnon lausuntoa asiassa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1). Jos hallintotuomioistuin kuitenkin poikkeuksellisesti pyytää Verohallinnon lausunnon verovalitusasiassa, hallintotuomioistuin lähettää lausuntopyyntönsä edellä mainittuun osoitteeseen.

Oikeudenvalvontayksikön kuulemismenettely on siten vastaava kuin muissakin Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvissa verolajeissa.

12.2.3 Verointressiltään vähäiset ja oikeudellisesti selväpiirteiset verovalitusasiat

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen AutoVL 70 a §:n ja ValmVL 107 c §:n mukaan hallinto-oikeus voi ratkaista oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä tehdyn valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6.000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Kun otetaan huomioon vastaavat periaatteet muussa verotusmenettelyä koskevassa sääntelyssä (mm. VML 69.2 § ja OVML 66.2 §) samoin kuin HLL 34.2 §:n säännös, Verohallinnon käsityksen mukaan oikeudenvalvontayksikön kuulemisessa voidaan kaikissa asioissa soveltaa mainittuja periaatteita 1.1.2017 alkaen.

Verointressiltään vähäisten ja oikeudellisesti selväpiirteisten verovalitusasioiden kuulemismenettely on siten vastaava kuin muissakin Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvissa verolajeissa.

12.2.4 Verosaajien oikeudenvalvontayksikön päätöskappale

Hallintotuomioistuimet toimittavat Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle kuuluvan päätöskappaleen sähköisesti osoitteeseen oikeudenvalvonta@vero.fi.

Sähköinen tiedoksiantomenettely on ollut voimassa 1.1.2017 alkaen. Päätösten sähköinen tiedoksiantomenettely on siten vastaava kuin muissakin Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvissa verolajeissa.

12.3 Autoverotus

12.3.1 Valitukset, jotka ovat tulleet vireille ennen 1.1.2017

12.3.1.1 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös on tehty ennen 1.1.2016

Valituskirjelmä on autoverolain mukaan tullut toimittaa Tulliin. Jos valitus on tullut vireille Tullissa viimeistään 31.12.2016 ja asian käsittely Tullissa on kesken vuodenvaihteessa 2016/2017, asian käsittely on siirtynyt Verohallinnolle.

Verohallinnon on varattava verovelvollisen ja muun asianosaisen tekemästä valituksesta valtion edunvalvojalle (1.1.2017 lähtien Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle) tilaisuus vastineen antamiseen. Verohallinnon on varattava valtion edunvalvojan tekemästä valituksesta ja Verohallinnon siihen antamasta lausunnosta verovelvolliselle ja muulle asianosaiselle tilaisuus vastineen antamiseen. Tarvittaessa muutoksenhakijalle on varattava tilaisuus myös vastaselityksen antamiseen. Verohallinnon on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lausuntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet muut asiakirjat hallinto-oikeudelle. Asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Verohallinto antaa asiassa lausunnon hallinto-oikeudelle.

Autoverolaissa ei ole erityissäännöstä, jonka nojalla hallinto-oikeus voisi verointressiltään vähäisessä ja oikeudellisesti selväpiirteisessä verovalitusasiassa ratkaista valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä.

Kun otetaan huomioon HLL 34.2 §:n säännös, Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikön kuulemisessa voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin muissakin verovalitusasioissa, eikä Verohallinnon tai myöhemmin hallinto-oikeudenkaan siten tarvitse varata oikeudenvalvontayksikölle tilaisuutta vastineen antamiseen, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6.000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen on kolme vuotta veron määräämistä tai palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista.

12.3.1.2 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös on tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen

Muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1).

Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja oikeudenvalvontayksikköä hallintolainkäyttölaissa säädetyllä tavalla. AutoVL 70.4 §:n nojalla hallinto-oikeus voi ratkaista oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä tehdyn valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6.000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen on kolme vuotta veron määräämistä tai palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. 

12.3.2 Valitukset, jotka tulevat vireille 1.1.2017 tai sen jälkeen

12.3.2.1 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös on tehty ennen 1.1.2016

Jos oikaisuvaatimukseen annettu päätös on tehty ennen 1.1.2017, muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä muutoksenhakuajassa Verohallinnolle. Jos valituskirjelmä on jätetty määräajassa Tullille, se katsotaan määräajassa jätetyksi. Verohallinto toimittaa valituskirjelmän ja asiakirjat viipymättä hallinto-oikeudelle. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos oikaisuvaatimukseen annettu päätös on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen, muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja oikeudenvalvontayksikköä AutoVL 70 a §:ssä säädetyllä tavalla. Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1).

Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen on kolme vuotta veron määräämistä tai palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. 

12.3.2.2 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös on tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen

Muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja oikeudenvalvontayksikköä AutoVL 70 a §:ssä säädetyllä tavalla. Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1).

Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen on kolme vuotta veron määräämistä tai palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. 

12.3.3 Erillispäätöksiä koskevat valitukset

Autoverotusta koskevalla erillispäätöksellä tarkoitetaan muuta kuin edellä luvuissa 12.3.1–12.3.2 käsiteltyä veron määräämistä tai palauttamista koskevaa päätöstä. Tällaisia erillispäätöksiä ovat seuraavat autoverolain mukaiset päätökset

• 32 §:ssä tarkoitettu väliaikaisen verottoman käytön määräajan pidentämisestä koskeva päätös;
• 33 §:ssä tarkoitettu asuinpaikkapäätös;
• 34 c §:ssä tarkoitettu työsuhdeajoneuvoa koskeva päätös;
• 35 a §:ssä tarkoitettu käyttöönottoilmoituksen vahvistamatta jättämistä koskeva päätös;
• 36 §:ssä tarkoitettu päätös ajoneuvon maastavientiä varten annetusta määräajasta;
• 39 §:ssä tarkoitettu rekisteröidyn asiamiehen lupapäätös;
• 43 §:ssä tarkoitettu peruutusta ja peruutusmaksua koskeva päätös; sekä
• 63 §:ssä tarkoitettu ajoneuvon käytön estoa ja ajoneuvon haltuunottoa koskeva päätös.

Jos edellä mainittu erillispäätös on tehty ennen 1.1.2017, erillispäätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Valitusaika on 30 päivää erillispäätöksen tiedoksisaannista.

Jos erillispäätös on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen, erillispäätökseen haetaan muutosta Verohallinnolta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Vasta oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen on 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. 

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja oikeudenvalvontayksikköä AutoVL 70 a §:ssä säädetyllä tavalla. Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1).

12.3.4 Ennakkoratkaisuja koskevat valitukset

Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja oikeudenvalvontayksikköä AutoVL 70 a §:ssä säädetyllä tavalla. Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1).

Ennakkoratkaisun hakijan valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

12.4 Valmisteverotus

12.4.1 Valitukset, jotka ovat tulleet vireille ennen 1.1.2017

12.4.1.1 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös on tehty ennen 1.1.2016

Valituskirjelmä on valmisteverotuslain mukaan tullut toimittaa Tulliin. Jos valitus on tullut vireille Tullissa viimeistään 31.12.2016 ja asian käsittely on Tullissa kesken vuodenvaihteessa 2016/2017, asian käsittely on siirtynyt Verohallinnolle.

Näissä tapauksissa sovelletaan niin sanottua siirtomenettelyä, jossa Verohallinto käsittelee valituksen oikaisuasiana. Siltä osin kuin Verohallinto ei oikaise valituksen kohteena olevaa päätöstä, Verohallinto antaa asiassa lausunnon ja siirtää asian hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus kuulee oikeudenvalvontayksikköä. Verohallinnon käsityksen mukaan tässä kuulemisessa voidaan soveltaa HLL 34.2 §:n säännös huomioon ottaen vastaavia periaatteita kuin muissa oikeudenvalvontayksikön kuulemistilanteissa, eikä Verohallinnon tai hallinto-oikeudenkaan siten tarvitse varata oikeudenvalvontayksikölle tilaisuutta vastineen antamiseen, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6.000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Valitusaika valmisteveron ja veronpalautuksen määräämistä asiassa on kolme vuotta niiden määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

12.4.1.2 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen

Jos muutoksenhakukelpoinen päätös on tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen, päätökseen haetaan ensi vaiheessa muutosta oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Jos päätös koskee veron määräämistä tai veron palauttamista, valitusaika on kolme vuotta päätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksisaannista. Muussa kuin veron määräämistä tai palauttamista koskevassa asiassa valitusaika on 30 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Jos valitus on toimitettu Tulliin tai toimitetaan Verohallintoon, valitus siirretään viivytyksettä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus pyytää valitusta koskevat asiakirjat Verohallinnolta.

Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1). Oikeudenvalvontayksikön kuulemiseen voidaan soveltaa HLL 34.2 §:n säännös huomioon ottaen samoja periaatteita kuin muissakin oikeudenvalvontayksikön kuulemistilanteissa.

12.4.2 Valitukset, jotka tulevat vireille 1.1.2017 tai sen jälkeen

12.4.2.1 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös tehty ennen 1.1.2016

Jos muutoksenhakukelpoinen päätös on tehty ennen 1.1.2016, valituskirjelmä on tullut valitusosoituksen mukaan toimittaa Tulliin. Tulli siirtää asian Verohallinnolle. Valitus voidaan 1.1.2017 alkaen jättää myös Verohallintoon.

Valitusaika valmisteveron ja veronpalautuksen määräämistä asiassa on kolme vuotta niiden määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Verohallinto lähettää valituskirjelmän ja muut asiaa koskevat asiakirjat viipymättä hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1). Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja oikeudenvalvontayksikköä. Sen lisäksi, mitä HLL 34.2 §:ssä säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos veron määrä voi verovelvollisen vaatimuksesta muuttua enintään 6.000 euroa, eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

12.4.2.2 Muutoksenhakukelpoinen ensiasteen päätös tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen

Jos muutoksenhakukelpoinen päätös on tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen, valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos valitus on toimitettu Verohallinnolle, Verohallinto siirtää valituksen asiakirjoineen viivytyksettä toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1). Hallinto-oikeus kuulee verovelvollista ja Verohallinnon oikeudenvalvontayksikköä. Sen lisäksi, mitä HLL 34.2 §:ssä säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta valtion oikeudenvalvojaa, jos veron määrä voi verovelvollisen vaatimuksesta muuttua enintään 6.000 euroa, eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen, joka koskee veron määräämistä ja veron palauttamista, valitusaika on kolme vuotta niiden määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksisaannista. Muussa kuin veron määräämistä tai palauttamista koskevassa asiassa valitusaika on 30 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Jos muu kuin veron määräämistä tai palauttamista koskeva päätös on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen, verovelvollisen valitusaika on 60 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

12.4.3 Ennakkoratkaisuja koskevat valitukset

Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakijan on toimitettava valituskirjelmä valitusajassa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus pyytää oikeudenvalvontayksikön vastineen vastaavalla tavalla kuin muissakin tilanteissa. Hallinto-oikeuden ei ole tarpeen pyytää Verohallinnolta lausuntoa (ks. edellä luku 4, erityisesti luku 4.1).

Ennakkoratkaisun hakijan valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

12.5 Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautus

Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain mukainen muutoksenhakumenettely eroaa Verohallinnon toimivaltaan kuuluvissa veroissa yleisesti sovellettavasta menettelystä. Laissa tarkoitetut oikaisuvaatimukset käsittelee Verohallinto, ei verotuksen oikaisulautakunta. Oikaisuvaatimukseen annettua päätöstä koskevan valituksen voi jättää hallinto-oikeuteen tai Verohallintoon.

Valituksen käsittelyssä noudetaan soveltuvin osin niitä menettelyjä, jotka koskevat valitusta oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

pääjohtaja Pekka Ruuhonen

veroyliasiamies Timo Räbinä

 Liite 1 Yhdysverotoimistot ja muut yhteyspisteet (pdf)

Liite 2 Luettelo hallinto-oikeudelle lähetettävistä verotusasiakirjoista (pdf)