Arpajaisten verotus

Tässä ohjeessa käsitellään arpajaisverolain piiriin kuuluvia arpajaisia sekä arpajaisten toimeenpanijan verotukseen liittyviä velvollisuuksia. Ohjeessa käsitellään lisäksi arpajaisverolain piiriin kuulumattomia arpajaisia ja arpajaisveron alaisen voiton käsittelyä saajan verotuksessa. Ohjeeseen on koottu esimerkkejä arpajaisverolain soveltumisesta erilaisiin arpajaisiin sekä arpajaisveron piiriin kuulumattomista arpajaisista. Ohjeen tarkoituksena on kuvata olemassa olevaa verotuskäytäntöä.

Ohjetta on päivitetty 10.12.2020, jolloin siihen on lisätty arpajaisverolain 4 §:n 1 momentin mukaisten yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten verokannan väliaikainen muutos 5,5 prosenttiin (lakimuutos 958/2020). Muutos on tullut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Ohjetta on päivitetty 25.8.2021, jolloin

• siihen on lisätty uusi luku 5 koskien arpajaisvoiton käsittelyä saajan verotuksessa sekä luku 6.4 arpajaisveron vähennyskelpoisuudesta toimeenpanijan verotuksessa.
• lukua 4 on päivitetty tulorekisterin 1.1.2019 tapahtuneen käyttöönoton vuoksi ja lyhennetty siltä osin kuin saajan tuloksi katsottavien palkintojen verotusta on käsitelty ohjeessa Palkintojen verotus.
• ohjeessa on huomioitu 1.10.2019 voimaan tullut arpajaislain muutos, jolla arpajaislain 27 §:ssä tarkoitettujen pienarpajaisten rajaa on nostettu 3 000 euroon.
• ohjeen lukujen 1, 2, 3 ja 6 esittämistapaa on selkeytetty täsmennyksillä, joilla ei muuteta aikaisempaa verotuskäytäntöä tai kiristetä tulkintoja.

Ohjetta on päivitetty 1.1.2022, jolloin siihen on lisätty yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten verokannan väliaikainen muutos 3,4 prosenttiin vuodelle 2022 ja 5,0 prosenttiin vuodelle 2023 (arpajaisverolain 4 §:n 1 momentti). Lakimuutos on tullut voimaan 1.1.2022 ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.

1 Yleistä arpajaisten verotuksesta

Arpajaisverolain (552/1992) 1 §:n mukaan arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan arpajaisveroa Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Arpajaisveroa suoritetaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista arpajaisista, joita ovat arpajaislain (1047/2001) mukaiset vastikkeelliset arpajaiset sekä arpajaisverolain mukaiset muut arpajaiset.

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 85 §:n mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole saajalleen veronalaista tuloa. Saajan veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

Arpajaisverolain piiriin kuulumattomien arpajaisten johdosta ei suoriteta arpajaisveroa, vaan niistä saadut voitot ja palkinnot ovat pääsääntöisesti saajansa veronalaista tuloa. Tällaisten voittojen ja palkintojen verotusta on käsitelty ohjeessa Palkintojen verotus.

Pokerin pelaamisesta saatujen tulojen verotusta käsitellään ohjeessa Pokeritulojen verotuksesta.

2 Arpajaisverolaissa tarkoitettujen arpajaisten verotus

2.1 Arpajaislain mukaiset arpajaiset

2.1.1 Yleistä

Arpajaislaissa säädetään vastikkeellisten arpajaisten järjestämisestä. Arpajaislain 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja, jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaislain mukaisia arpajaisia ovat rahapelit, tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit ja tavaravoittoautomaatit.

Rahapeleillä tarkoitetaan sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa (arpajaislaki 3 §). Arpajaislaissa tarkoitettuja rahapelejä ovat raha-arpajaiset, vedonlyöntipelit, veikkauspelit, raha-automaatit, kasinopelit ja totopelit. Yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Suomessa on Veikkaus Oy:llä.

Muut arpajaislain mukaiset arpajaiset saa toimeenpanna yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa (arpajaislaki 5 §).

Arpajaislaissa tarkoitetut arpajaiset saa samassa laissa säädetyin poikkeuksin toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla. Lisää tietoa lupa-asioista Poliisihallituksen internet-sivuilta.

2.1.2 Tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit ja tavaravoittoautomaatit

Tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit ja tavaravoittoautomaatit ovat arpajaislain 3 a §:ssä tarkoitettuja vastikkeellisia arpajaisia, joissa palkintona on tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja.

Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaisia, joissa voitto perustuu arpomiseen tai muuhun siihen rinnastettavaan sattumaan perustuvaan tapaan. Tavara-arpajaisten järjestäminen on luvanvaraista. Tavara-arpajaislupaviranomaisia ovat poliisilaitokset toimialueellaan ja Poliisihallitus.

Arvauskilpailuilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joissa voitto perustuu arvauskohteesta, ei kuitenkaan urheilu- ja muista kilpailuista, tehtyihin arvauksiin. Arvauskilpailun järjestäminen edellyttää kirjallisen ilmoituksen tekemistä lupaviranomaiselle. Lupaviranomaisia ovat poliisilaitokset toimialueellaan ja Poliisihallitus.

Bingopelillä tarkoitetaan arpajaisia, joissa voittajia ovat ne, joiden pelilipukkeessa tai muussa sitä vastaavassa sähköisessä muodossa olevassa tositteessa on arvotut numerot pelin sääntöjen mukaisessa järjestyksessä. Bingopelin toimeenpano on luvanvaraista ja bingolupaviranomainen on Poliisihallitus.

Tavaravoittoautomaatilla tarkoitetaan peliautomaattia tai -laitetta, josta pelaaja voi voittona saada tavaraa. Tavaravoittoautomaatin pitäminen on luvanvaraista ja lupaa haetaan automaatin sijoituspaikan poliisilaitokselta.

Pienarpajaisilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 3 000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Pienarpajaiset saa toimeenpanna yleishyödyllinen yhteisö sekä arpajaislain 5 §:stä poiketen myös koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä arpajaislaissa säädetyin edellytyksin.

Miniatyyriarpajaisilla tarkoitetaan työyhteisön tai vakiintuneen harrastusryhmän jäsentensä keskuudessa virkistys- tai harrastustoimintansa taikka yleishyödyllisen toiminnan edistämiseksi toimeenpanemia tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu arvo ei ylitä 500 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa.

Pienarpajaiset ja miniatyyriarpajaiset voidaan toimeenpanna arpajaislain 27 §:n nojalla ilman arpajaislupaa.

2.1.3 Arpajaisveron määrä arpajaislain mukaisissa arpajaisissa

Arpajaisveron määrä on arpajaisverolain 4 §:n mukaan

• 12 % arpajaisten tuotosta yksinoikeudella toimeenpantavissa arpajaisissa (5,5 % vuonna 2021; 3,4 % vuonna 2022; 5 % vuonna 2023). Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta.
• 1,5 % tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen arpojen yhteenlasketusta toteutuneesta myyntihinnasta.
• 1,5 % tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitämisestä saadusta tuotosta. Tavaravoittoautomaattien tuotolla tarkoitetaan automaattien käyttämiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.  
• 5 % bingopelissä jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja (voiton arvosta ks. tarkemmin luku 2.2.3).

Arpajaisveroa ei ole maksettava, jos maksettavan arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa. Vero maksetaan sentin tarkkuudella. Esimerkiksi tavara-arpajaisten osalta tämä tarkoittaa sitä, että arpajaisveroa ei ole maksettava, jos arpojen toteutunut myyntihinta alittaa 3 333,33 euroa (3 333,33 euroa x 1,5 % = 50 euroa).

Jos arvonnan toimeenpanija toimeenpanee kuukauden aikana useita erillisiä arpajaisia, joista vero on yhteensä vähintään 50 euroa, vero on suoritettava, vaikka yksittäisistä arpajaisista kalenterikuukaudelta suoritettava vero olisi alle 50 euroa ja vaikka arpajaiset olisivat keskenään erilaisia.

2.1.4 Esimerkkejä arpajaislain mukaisista arpajaisista

2.2 Muut arpajaiset

2.2.1 Arpajaisverolain mukaiset muut arpajaiset

Arpajaisveroa suoritetaan arpajaislain mukaisten arpajaisten lisäksi myös arpajaisverolain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisista muista arpajaisista. Säännöksen mukaisilla muilla arpajaisilla tarkoitetaan julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden.

Muita arpajaisia ovat esimerkiksi yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden Suomessa järjestämät julkiset arvonnat. Muiden arpajaisten voittona voi olla rahaa, tavaraa tai muu rahanarvoinen etuus. Arpajaisverolain soveltaminen edellyttää, että voitto tai palkinnon saaminen riippuu osaksi tai kokonaan sattumasta.

Arpajaiset eivät ole arpajaisverolain mukaiset, jos palkinnon saaja valitaan suorituksen perusteella. Arvontaan osallistuminen voi edellyttää jonkinlaista näennäissuoritusta, josta huolimatta arvonnasta saatu voitto on arpajaisveron alainen (ks. jäljempänä luvun 2.2.4 esimerkit 5 ja 6). Tällaisia näennäissuorituksia ovat esimerkiksi kyselyyn vastaaminen, muutamaan kysymykseen oikein vastaaminen, osallistuminen messutilaisuuteen, uusien jäsenten hankinta yhdistykselle, tykkääminen tai kommentointi sosiaalisessa mediassa tai muu vastaava suoritus.

Arvonnan tulee myös olla julkisesti järjestetty, jotta kyse olisi arpajaisverolain mukaisista arpajaisista. Julkisuusvaatimus täyttyy, jos

• arvontaan voi osallistua periaatteessa kuka tahansa ja osallistujien määrää ei ole ennalta rajoitettu, tai
• tietylle rajatulle joukolle suunnatussa arvonnassa mahdollisten osallistujien lukumäärä on riittävän suuri, vähintään useisiin satoihin nouseva (ks. jäljempänä luvun 2.2.4 esimerkki 7).

Sillä, kuinka moni mahdollisista osallistujista todella osallistuu arvontaan, ei ole kummassakaan edellä mainitussa tilanteessa merkitystä julkisuusvaatimuksen täyttymistä tarkasteltaessa.

Jos voitto on vastiketta jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettua palkkaa, arpajaisverolakia ei sovelleta. Tällöin voitto on saajalleen veronalaista tuloa. Arpajaisverolain piiriin kuulumattomia arpajaisia käsitellään ohjeen luvussa 4.

2.2.2 Arpajaisveron määrä muissa arpajaisissa

Arpajaisveron määrä arpajaisverolain mukaisissa muissa arpajaisissa on 30 % voittojen yhteenlasketusta arvosta. Vero maksetaan sentin tarkkuudella.

Arpajaisveroa ei ole maksettava, jos maksettavaksi tulevan arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa. Siten arpajaisverolain mukaisista muista arpajaisista ei tarvitse maksaa arpajaisveroa, jos jaettujen voittojen arvo on alle 166,66 euroa kalenterikuukaudessa (166,66 euroa x 30 % = 50 euroa).

Jos arvonnan toimeenpanija toimeenpanee kuukauden aikana useita erillisiä arpajaisia, joista vero on yhteensä vähintään 50 euroa, vero on suoritettava, vaikka yksittäisistä arpajaisista kalenterikuukaudelta suoritettava vero olisi alle 50 euroa ja vaikka arpajaiset olisivat keskenään erilaisia.

2.2.3 Voiton arvo

Arpajaisveron määrää laskettaessa voiton arvo on voiton määrä taikka esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollinen hankintahinta, jonka arpajaisten toimeenpanija on voitosta maksanut. Hankintahinta on arpajaisten toimeenpanijan maksama hinta tavanomaisen paljous-, käteis- tai muun alennuksen vähentämisen jälkeen. Verotuskäytännössä tavanomaisena alennuksena on pidetty 5–10 prosentin alennusta. Alennus voi olla tapauskohtaisesti tätä suurempikin. Arpajaisten toimeenpanijan on pyynnöstä annettava selvitys saamastaan alennuksesta. Voiton arvona pidetään esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollista hintaa riippumatta siitä, onko arpajaisten toimeenpanijalla  oikeus vähentää arvonlisäverotuksessa hankintahintaan sisältyvä arvonlisävero vai ei (KHO 2007:32).

Jos arpajaisten toimeenpanija tai järjestäjä on saanut voiton vastikkeetta tai hankintahintaperustetta ei voida muutoin soveltaa, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Luovutushinta on se hinta, jonka arpajaisten toimeenpanija olisi saanut, jos voitto olisi myyty riippumattomien osapuolten välillä (voiton käypä arvo). Todennäköistä luovutushintaa on käytetty muun muassa tapauksissa, joissa arpajaisten toimeenpanija on saanut voiton esimerkiksi maahantuojalta tai valmistajalta selvästi käypää hintaa halvemmalla voittoon sisältyvän mainosarvon takia tai voitto on arpajaisten toimeenpanijan itsensä valmistama (ks. jäljempänä luvun 2.2.4 esimerkit 4, 9 ja 10).

2.2.4 Esimerkkejä muista arpajaisista

3 Kansainväliset tilanteet

3.1 Suomessa toimeenpannut arpajaiset

Arpajaisverolain 1 §:n mukaan arpajaisveroa suoritetaan Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Arpajaiset katsotaan Suomessa toimeenpannuiksi silloin, kun arvonta tapahtuu Suomessa.

Arpajaiset katsotaan Suomessa toimeenpannuiksi myös silloin, kun arpajaiset on kohdistettu Suomessa asuville ja arpajaisia markkinoidaan Suomessa, vaikka itse arvonta ei tapahtuisi Suomessa. Tätä periaatetta sovelletaan esimerkiksi internetissä tapahtuviin arpajaisiin.

Arvioitaessa sitä, milloin arpajaiset on kohdistettu Suomessa asuvalle, otetaan huomioon missä ja miten arpajaisia markkinoidaan sekä, millä kielellä arpajaisten säännöt ja muu materiaali on. Arpajaiset on kohdistettu Suomeen esimerkiksi silloin, kun arpajaisia mainostetaan Suomessa ja arpajaisten materiaali on suomeksi tai suomeksi ja ruotsiksi. Arpajaiset voidaan katsoa kohdistetun Suomeen, vaikka arpajaisten materiaali ei olisi saatavilla suomeksi tai ruotsiksi, jos arpajaisten voidaan muuten katsoa kohdistetun Suomessa asuville esimerkiksi markkinoinnin perusteella.

Jos arpajaisia ei ole kohdistettu Suomeen eikä arvonta tapahdu Suomessa, arpajaisia ei katsota toimeenpannuiksi Suomessa.

3.2 Esimerkkejä kansainvälisistä tilanteista

4 Arpajaisverolain piiriin kuulumattomat arpajaiset

4.1 Palkinto tai voitto saajan veronalaista tuloa

Jos palkintoa tai voittoa ei ole saatu arpajaisverolaissa tarkoitetuista arpajaisista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista, on voitto saajalleen veronalaista tuloa (TVL 85 §).

Palkinto tai voitto on saajan veronalaista tuloa esimerkiksi silloin, kun:

• voiton saaminen ei perustu sattumaan,
• voitto on saatu suorituksen perusteella,
• kyseessä ei ole julkisesti järjestetty arvonta,
• voitto on saatu vastoin Suomen arpajaislainsäädäntöä Suomessa toimeenpannuista arpajaisista,
• voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista, tai
• palkinto tai voitto saadaan työnantajalta.

Työnantajan työyhteisön sisällä järjestämistä arpajaisista saadut palkinnot ovat pääsääntöisesti palkkaa, koska osallistuminen edellyttää työsuhdetta. Tämä koskee myös konsernin sisällä järjestettäviä arpajaisia. Myös työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta-, aloite- tai muiden kilpailujen arvottavat palkinnot ovat saajalleen veronalaista palkkatuloa (ks. jäljempänä luvun 4.2 esimerkki 17).

Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa vähäarvoista esinepalkintoa pidetään TVL 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.

Lisää veronalaiseksi tuloksi katsottavien palkintojen verotuksesta ohjeessa Palkintojen verotus.

4.2 Esimerkkejä arpajaisista ja kilpailuista, jotka eivät kuulu arpajaisveron piiriin

5 Arpajaisvoitto saajan tuloverotuksessa 

Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa (TVL 85 §).

Arpajaisvero on luonteeltaan voiton saajan tuloveron korvaava vero, jonka arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan (HE 23/2005 vp). Siten voitto, josta arpajaisten toimeenpanija maksaa arpajaisveron, on saajan tuloverotuksessa verovapaata tuloa. TVL 85 §:n mukaista periaatetta sovelletaan myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967, MVL) mukaisessa verotuksessa. Siten arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista arpajaisista saatu voitto on  verovapaa myös esimerkiksi EVL:n mukaan verotettavan yhteisön tuloverotuksessa.

Arpajaisvoittona saadun hyödykkeen hankintamenoksi katsotaan hyödykkeen käypä arvo sen saantohetkellä (KHO:2010:46).

6 Arpajaisten toimeenpanijan velvollisuudet ja verotus

6.1 Vastuu arpajaisverosta 

Arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan arpajaisveron (arpajaisverolaki 3 §). Vastuuta arpajaisverosta ei voi erillisellä sopimuksella siirtää toiselle taholle, kuten arpajaisissa voittaneelle henkilölle.

Arpajaislain 3 a §:n mukaisten tavara-arpajaisten käytännön toimeenpano on voidaan antaa muun tahon kuin luvansaajan hoidettavaksi (arpajaislaki 28 §). Arpajaisluvan saaja on kuitenkin varsinaisena toimeenpanijana vastuussa arpajaisverosta, vaikka tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaisi muu kuin arpajaisluvan saaja.

Jos useampi toimeenpanija järjestää arpajaiset yhdessä, kukin on vastuussa veron koko määrästä. Vaikka kunkin yhteisvastuullisen arpajaisten järjestäjän laskennallinen osuus arpajaisverosta jäisi alle 50 euron, arpajaisvero on suoritettava, jos veron määrä yhteensä on vähintään 50 euroa. Arpajaisten toimeenpanijan on Verohallinnon pyynnöstä annettava selvitys arpajaisveron suorittamisesta myös siinä tapauksessa, että veron on suorittanut joku muu yhteisvastuullisista arpajaisten toimeenpanijoista.

6.2 Maksaminen ja ilmoittaminen 

Arpajaisvero on oma-aloitteinen vero eli vero, jonka verovelvollinen laskee itse ja maksaa oma-aloitteisesti. Arpajaisveron verotusmenettelystä ja muutoksenhausta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016, OVML).

Kalenterikuukausi, jolta vero suoritetaan ja ilmoitetaan, on kuukausi

• jolle tuotot on kirjanpitoa koskevien säännösten mukaan kirjattava,
• jonka aikana tavara-arpajaisten toimeenpanoaika on päättynyt,
• jonka aikana bingotilaisuus on toimeenpantu, tai
• jonka aikana arpajaisverolain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa arpajaisissa (muut arpajaiset) jaettava voitto on ollut perittävänä.

Arpajaisveron verokausi on aina kalenterikuukausi. Arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan kalenterikuukaudelta viimeistään kyseessä olevaa kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä eli kuun 12. päivänä. Jos yleinen eräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, siirtyy eräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi.

Arpajaisveroa koskevat tiedot ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella ilmoitetaan

• arpajaisten toimeenpanijan Y-tunnus,
• arpajaisveron tunnus 10 (jos ilmoitetaan paperilomakkeella),
• verokausi ja vuosi, jolta arpajaisvero maksetaan, ja
• maksettavan arpajaisveron määrä.

Myös ulkomaisella yhteisöllä, joka toimeenpanee arpajaiset Suomessa, on oltava Y-tunnus oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen antamista varten. Mikäli arpajaiset toimeenpanee luonnollinen henkilö, ilmoitetaan Y-tunnuksen sijasta henkilötunnus.

Veroilmoitus on annettava sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä ilmoituksen antamisen paperisena. Lisätietoa veroilmoituksen antamisesta asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot.

Verohallinto määrää verovelvollisen maksettavaksi myöhästymismaksun, jos veroilmoitus annetaan myöhässä (OVML 35 §). Jos arpajaisveroa on ilmoitettu liian vähän tai sitä on muusta syystä tullut liian vähän maksettavaksi, Verohallinto määrää veron tai oikaisee päätöstä verovelvollisen vahingoksi (OVML 40 §). Mikäli oma-aloitteisten verojen veroilmoitus on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta, verovelvolliselle määrätään veronkorotus (OVML 37 §). Myöhästymismaksusta ja veronkorotuksesta lisää ohjeessa Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa.

Arpajaisten toimeenpanijan on ilmoitettava ja maksettava arpajaisvero määräaikaan mennessä kaikista arvotuista ja perittävänä olevista voitoista, vaikka niitä ei tähän ajankohtaan mennessä olisi vielä lunastettu. Jos voittojen perimiselle asetettu määräaika ei ole vielä veronmaksuajankohtana umpeutunut ja voitto jää lunastamatta, arpajaisten toimeenpanijalla on mahdollisuus saada lunastamattomien voittojen osalta suorittamansa vero takaisin korjaamalla kyseisen verokauden oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta.

6.3 Kirjanpito

OVML 26 §:n mukaan kirjanpitovelvollisen arpajaisten toimeenpanijan tulee, sen lisäksi mitä kirjanpitolaissa säädetään, järjestää kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan arpajaisveron määräämistä varten tarvittavat tiedot. OVML 27 §:n mukaan arpajaisten toimeenpanijan, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, on pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joista saadaan arpajaisveron määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Jotta arpajaisveron suorittamisvelvollisuus ja veron peruste olisi kootusti todettavissa, arpajaisverovelvollisen on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät

• järjestetyt arvonnat sekä niiden säännöt,
• arvonta-ajankohta ja ajankohta, jolloin voitot ovat olleet perittävänä ja johon mennessä ne on viimeistään lunastettava,
• kussakin arvonnassa jaetut voitot ja niiden arvo, sekä
• voittoja ja arpajaisveroa koskevat kirjaukset.

Verovelvollisen on annettava erillinen selvitys arpajaisista, jos Verohallinto sitä erikseen pyytää.

6.4 Arpajaisveron vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa 

Jos arpajaisten järjestäminen liittyy toimeenpanijan veronalaisen tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen, arpajaisvero on vähennyskelpoinen meno (EVL 7 §, TVL 29 §, MVL 4 §). Arpajaisten järjestämisen voidaan katsoa liittyvän arpajaisten toimeenpanijan harjoittamaan elinkeinotoimintaan esimerkiksi silloin, kun yritys toimeenpanee arpajaiset tarkoituksenaan markkinoida omaan elinkeinotoimintaansa liittyviä tuotteita tai palveluita.

johtava veroasiantuntija Lauri Savander

veroasiantuntija Salla Madetoja