Pokeritulojen verotuksesta

Antopäivä
28.4.2023
Diaarinumero
VH/1337/00.01.00/2023
Voimassaolo
28.4.2023 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
VH/1658/00.01.00/2020, 27.4.2020

Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön pokerin pelaamiseen suoraan ja välillisesti liittyvien tulojen verotusta tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa. Ohjetta ei sovelleta muiden kuin pokerista saatujen tulojen verotukseen eikä ohjetta siten sovelleta esimerkiksi vedonlyönnistä saatujen tulojen verotukseen. Vedonlyönnin verotusta on käsitelty erillisessä kannanotossa Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti, veikkaus- ja raha-automaattipeleistä saatavien tulojen verotus tuloverolain mukaan.

Ohjeeseen on tehty rakenteellisia muutoksia sekä ohjeen kirjoitusasua on päivitetty. Lisäksi ohjeeseen on lisätty viittauksia Verohallinnon muihin ohjeisiin ja kannanottoihin.

1 Pokeritulojen veronalaisuus

1.1 Arpajaislaki ja arpajaisverolaki

Arpajaislain (23.11.2001/1047) 2 §:n mukaan arpajaiset ovat toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaisina pidetään lainkohdan mukaan myös pelikasinotoiminnan harjoittamista sekä kasinopelien, raha- ja tavaravoittoautomaattien ja muiden peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä vastiketta vastaan siten, että pelaaja voi saada osittain tai kokonaan sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton.

Arpajaislain 3 §:n mukaan rahapeleillä tarkoitetaan sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa. Kyseisen säädöksen 6 kohdan mukaan kasinopeleillä tarkoitetaan ruletti-, kortti- ja noppa- sekä muita niihin rinnastettavia rahapelejä. Arpajaislain 11 §:n mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Suomessa.

Arpajaisverolain (26.6.1992/552) 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan muun muassa arpajaislain 3 §:ssä tarkoitettuja rahapelejä sekä muuta kuin arpajaislainsäädännössä tarkoitettua julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta eikä ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitettuna palkkana.

Arpajaisverolainsäädännön mukaan pokeri on kasinopeli, josta on suoritettava arpajaisveroa, jos peli on toimeenpantu Suomessa. Myös arpajaisveroa koskevassa oikeuskäytännössä on katsottu, että pokeripeliä on pidettävä arpajaisina, jossa voiton saaminen perustuu arpajaisverolaissa tarkoitetulla tavalla osittain tai kokonaan sattumaan, vaikka pelin lopputuloksen kannalta myös pelaajan taidoilla voi olla merkitystä (KHO 14.6.2011 taltio 1597). Myös arpajaislakia koskevassa oikeuskäytännössä pokeripeliä on pidetty arpajaisina, jossa voiton saaminen perustuu arpajaislaissa tarkoitetulla tavalla osittain tai kokonaan sattumaan, vaikka pelin lopputuloksen kannalta pelaajan taidoilla on merkitystä (KKO 2011:23).

1.2 Tuloverolaki

Pokeritulojen verotuksesta ei ole erityisiä säännöksiä tuloverolaissa (30.12.1992/1535, TVL). Myös aihepiiriä koskevaa oikeuskäytäntöä on niukasti.

TVL 29 §:n mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat säädetyin rajoituksin veronalaisia. TVL 85 §:ssä tulon veronalaisuutta on rajoitettu siten, että arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Säännöksen mukaan veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

TVL 85 §:ssä käytetty arpajaisten käsite kytkeytyy arpajaisverolainsäädännön käsitteistöihin. Edellä kerrottu huomioon ottaen pokeripeliä on pidettävä TVL 85 §:ssä tarkoitettuina arpajaisina. Tästä seuraa, että pokeripelistä saatu tulo on säännöksessä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaa ja muissa tapauksissa tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Jos pokeri on järjestetty muualla kuin Euroopan talousalueella, siitä saatu tulo on veronalaista.

TVL 85 §:ssä säädetään yhtäältä Suomessa ja toisaalta muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista saadun voiton verovapaudesta. Säännöksessä oleva viittaus arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettuihin arpajaisiin koskee siis Suomessa toimeenpantuja arpajaisia. Näistä arpajaisten toimeenpanija suorittaa Suomeen arpajaisveron. Arpajaisvero korvaa näissä tapauksissa voitonsaajan tuloveron. Suomessa toimeenpannuista pokeripeleistä TVL 85 §:n mukainen vapautus tuloverosta koskee käytännössä Veikkaus Oy:n toimeenpanemia pelejä.

Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettujen kotimaisten arpajaisten ohella myös toisessa Euroopan talousalueen valtiossa toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto voi olla verovapaa TVL 85 §:n perusteella. Toisesta Euroopan talousalueen valtiosta saadun voiton verovapaus ei edellytä, että arpajaisten perusteella suoritetaan Suomen arpajaisveroa vastaavaa veroa tai muutakaan veroa tuossa valtiossa. Arpajaiset tulee kuitenkin olla toimeenpantu tuon valtion lainsäädännön mukaisesti. Siten kyseisten arpajaisten toimeenpanon on oltava lain mukaan sallittua tuossa valtiossa ja että toiminnan harjoittamiselle on saatu asianmukainen lupa tai siitä on tehty asianmukaiset ilmoitukset, jos tuon toisen valtion lainsäädäntö tällaista edellyttää.

Välttämätöntä ei ole, että toiminta luokitellaan nimenomaan arpajaisiksi toisen valtion lainsäädännössä. Toiminnan luonne – onko kyse arpajaisista vai ei – arvioidaan Suomen käsitteistön mukaan kuten lähtökohtaisesti muutenkin Suomen verolainsäädäntöä sovellettaessa. Ratkaisu tehdään siis sen mukaan, pidettäisiinkö peliä tai muuta toimintaa Suomen lainsäädännön mukaan arpajaisina, jos se olisi järjestetty Suomessa.

TVL 85 §:n mukainen verovapaus edellyttää, että arpajaiset voidaan katsoa toimeenpannuiksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Arpajaisten toimeenpano on arpajaislainsäädännöstä johdettu käsite. Arpajaisten toimeenpano on arpojen ja pelien tarjoamista, myymistä ja muita konkreettisia toimia ja järjestelyjä, joihin järjestäjä on ryhtynyt osallistumismahdollisuuksien luomiseksi. Jotta pokeripeli voidaan katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, pitää myös peliin liittyviä toimeenpanotoimia suorittaa siellä.

Paikan päällä pelattavan pokerin osalta toimeenpanopaikka voidaan todeta pelitapahtuman fyysisen sijainnin perusteella. Sen sijaan internetpelissä voi toisinaan olla vaikea selvittää ja ratkaista, missä pelin toimeenpano on tapahtunut. Pelin arpajaisluonnetta arvioitaessa merkitystä ei ole pelin toimeenpanotavalla. Sekä paikan päällä, esimerkiksi kasinolla järjestetyssä pokeriturnauksessa, että muulla tavoin, esimerkiksi internetissä, järjestettyä peliä pidetään tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuina arpajaisina.

Arpajaislainsäädäntöä sovellettaessa on katsottu, että internetpelin toimeenpano voi tapahtua samanaikaisesti useammassa paikassa tai valtiossa. Korkeimman oikeuden päätöksessä KKO 2005:27 Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAF toimeenpani internetissä vedonlyöntejä ja raha-arpajaisia siten, että myös muualla Suomessa asuvat pelaajat saattoivat ottaa osaa niihin. Pelipalvelin sekä PAF:n johto ja hallinto olivat sinänsä sijainneet Ahvenanmaalla. PAF oli kuitenkin muun muassa aktiivisesti markkinoinut pelejä valtakunnassa (Manner-Suomessa), tehnyt pelaamista varten suomenkieliset Internet-sivut ja toteuttanut sellaiset järjestelyt, joiden avulla voitiin hoitaa rahaliikenne pelaajan suomalaisessa pankissa olevan pankkitilin ja PAF:ssa olevan pelitilin välillä. Näissä oloissa korkein oikeus katsoi, että PAF oli toimeenpannut arpajaiset myös valtakunnassa.

On mahdollista, että internetin kautta pelattavassa pokerissa pelipalvelin ja pelin toimeenpanon hallinto ovat toisessa Euroopan talousalueen valtiossa, mutta peli on suunnattu Suomeen siten, että se katsotaan toimeenpannuksi myös Suomessa. Vaikka peliä ei ole tällöin toimeenpantu Suomen arpajaislainsäädännön mukaisesti, pelistä saatua voittoa voidaan pitää TVL 85 §:n nojalla verovapaana, jos pelin toimeenpano toisessa Euroopan talousalueen valtiossa on tapahtunut tuon valtion lainsäädännön mukaisesti.

Käytännössä pelaajan voi olla vaikeaa todeta, onko pokerin toimeenpano tapahtunut edellä kuvatulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa. Yleensä voidaan lähteä siitä, että pokeri on toimeenpantu TVL 85 §:ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa, jos pelin toimeenpanijan rekisteröity kotipaikka on siellä ja toimeenpanijalla on lisenssi tai toimilupa pelin järjestämiseen tuossa valtiossa, jos lisenssi tai toimilupa vaaditaan. Pokeri voidaan myös katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueen valtiossa, jos sen on toimeenpannut siellä oleva pelin järjestäjän kiinteä toimipaikka tai sivuliike. Epävarmoissa tapauksissa verovelvollisen kannattaa ilmoittaa tulo veroilmoituksessaan ja esittää asiasta selvitys.

2 Veronalaisen pokeritulon tulolaji

TVL 29 §:n mukaan luonnollisen henkilön saama tulo on joko pääomatuloa tai ansiotuloa. TVL 32 §:n mukaan pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutusvoitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Muu tulo on ansiotuloa TVL 61 §:n mukaisesti.

TVL 85 §:n säännös arpajaisista saadun tulon veronalaisuudesta on tuloverolain 4 luvussa, jossa säädetään ansiotulon veronalaisuudesta. Vakiintuneen verotuskäytännön mukaan arpajaisista saatu tulo verotetaan ansiotulona. Siten myös veronalaiset pokeritulot verotetaan ansiotulona.

3 Verotettavan tulon laskeminen

3.1 Yleistä tulojen veronalaisuudesta ja menojen vähennyskelpoisuudesta

Pokerin pelaaminen on perinteinen ajanvietteen muoto ja tyypillisesti peliin osallistutaan lähinnä sen tarjoaman viihdytyksen ja jännityksen vuoksi. Lähinnä vapaa-aikaan kuuluvana ajanvietteenä tämänkaltainen pelaaminen on tulonhankkimistoiminnan määritelmän ulkopuolelle jäävää toimintaa, josta aiheutuneet menot ovat lähtökohtaisesti TVL 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuja vähennyskelvottomia elantomenoja.

Tuloverolain mukaan veronalaisia ovat myös sellaiset satunnaisluontoiset tulot, jotka verovelvollinen on saanut muusta kuin tulonhankkimistoiminnasta. Siten myös TVL 85 §:n soveltamisen ulkopuolelle jäävistä pokeripeleistä saadut satunnaiset voitot ovat veronalaisia. Vaikka myös satunnaiset voitot ovat veronalaista tuloa, on peleistä johtuvien menojen vähennyskelpoisuutta ratkaistaessa otettava huomioon tuloverolain 31 §:n 4 momentti, jonka mukaan verovelvollisen elantomenot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Suomessa tai muualla Euroopan talousalueella järjestettyihin pokeripeleihin kohdistuvat menot eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia, koska niistä saatavat voitot ovat TVL 85 §:n nojalla verovapaita. TVL 31 §:n 4 momentin mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia.

3.2 Pokerin pelaaminen tulonhankkimistarkoituksessa

Jos henkilö pelaa pokeria siten, että hän saa pelaamisesta toimeentulonsa, on tällainen toiminta tulonhankkimistoimintaa. Pokerin pelaamista voidaan pitää vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa harjoitettuna toimintana, jos henkilö saa pidemmän ajan kuluessa, käytännössä useamman verovuoden aikana, pääasialliset ansiotulonsa ja toimeentulonsa pokerin pelaamisesta. Toiminnan luonteen arvioinnissa otetaan huomioon paitsi veronalaiset pokeritulot, myös sellaiset pokerista saadut tulot, jotka ovat TVL 85 §:n perusteella tuloverosta vapaita.

Tulonhankkimistoimintaa harjoittavalla henkilöllä on oikeus vähentää veronalaisen pokeritulon hankkimisesta johtuneet menot ansiotuloistaan myös siltä osin, kuin menot ylittävät verovuonna pokerin pelaamisesta saadut tulot. Vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa harjoitettuna toimintana pidettävässä pelaamisessa tyypillisiä pokeritulosta vähennyskelpoisia menoja ovat pokeriturnaukseen osallistumiseksi suoritetut turnausmaksut ja peleihin sijoitetut panokset. Vähennyskelpoisia ovat myös muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet veronalaisten pokeritulojen hankinnasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkustamiskustannukset matkoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut osallistuminen tiettyyn peliin.

Esimerkki 1: A pelaa pokeria ammatikseen. Hän on verovuonna pelannut useaan kertaan yhdysvaltalaisen pelinjärjestäjän nettipokeria. Osassa peleistä hän on voittanut ja osassa hävinnyt. Nettipokerista saatujen (brutto)voittojen määrä on ollut 88 000 euroa ja peleihin verovuonna sijoitettujen panosten määrä on ollut 32 000 euroa.

Lisäksi A on verovuonna osallistunut pokeriturnauksiin Las Vegasissa Yhdysvalloissa. A on maksanut turnausmaksuja 3 000 euroa. Hänelle on aiheutunut pokeriturnauksiin osallistumisesta matka- ja majoituskuluja 2 000 euroa. A ei voittanut turnauksissa mitään.

Edelleen A on verovuonna pelannut gibraltarilaisen pelinjärjestäjän nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Tästä nettipokerista saatujen (brutto)voittojen määrä on ollut 3 000 euroa ja peleihin verovuonna sijoitettujen panosten määrä 6 000 euroa.

A:n verovuoden verotettava pokeritulo on 48 000 euroa (voitot 91 000 euroa – kulut 43 000 euroa).

3.3 Satunnaiset pokerin pelaamisesta saadut tulot

Jos pokerin pelaamista ei voida pitää tulonhankkimistoimintana, lasketaan kunkin vuoden verotettava tulo vähentämällä pokerin pelaamisesta verovuoden aikana saaduista veronalaisista tuloista niistä verovuoden aikana aiheutuneet menot.

Tyypillisiä veronalaisesta pokeritulosta vähennyskelpoisia menoja ovat yksittäisiin pokeriturnauksiin osallistumiseksi suoritetut turnausmaksut ja yksittäisiin peleihin sijoitetut panokset. Vähennyskelpoisia ovat myös muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet veronalaisten pokeritulojen hankinnasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkustamiskustannukset matkoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut osallistuminen peliin.

Jos menot ovat tuloja suuremmat, näin muodostuva alijäämä (tappio) on TVL 31 §:n 4 momentissa tarkoitettu vähennyskelvoton elantokustannus. Alijäämää ei voida vähentää verovuoden muista veronalaisista tuloista. Pokerin pelaamisesta aiheutuvat menot, kuten panokset, turnausmaksut ja turnauksiin liittyvät matkakustannukset, ovat tavallisesti myös sen luonteisia, että ne eivät kerrytä tuloa enää myöhempinä vuosina. Tämän vuoksi tällaisia kuluja ei voida vähentää myöskään seuraavien verovuosien veronalaisesta pokeritulosta.

Esimerkki 2: A pelaa satunnaisesti pokeria ja hän on verovuonna pelannut Euroopan talousalueen ulkopuolisten pelinjärjestäjien nettipokeria. Osassa peleistä hän on voittanut ja osassa hävinnyt. Euroopan talousalueen ulkopuolisten pelien (brutto)voittojen määrä on verovuonna ollut 3 000 euroa ja sijoitettujen panosten määrä on ollut 9 000 euroa.

A:n pelaamista ei pidetä varsinaisena tulonhankkimistoimintana. A:n saamista veronalaisista pokerituloista (3 000 euroa) vähennetään sama määrä (3 000 euroa) kuluja. Verovuoden peleistä aiheutunut tappio 6 000 euroa on vähennyskelvoton elantomeno.

4 Pokeriin liittyvä sponsorointi ja voitonjakosopimukset

TVL 85 §:n mukainen verovapaus koskee vain pokeripelistä välittömästi saatua tuloa. Pokerin pelaamiseen voi liittyä muitakin tuloja. Niiden verotuskohtelu ratkaistaan tuloverolain muiden säännösten mukaan.

Käytännössä jokin toinen taho voi pelaajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sponsoroida pelaajan pelaamista maksamalla hänen puolestaan esimerkiksi pokeriturnauksen turnausmaksun tai muita pokerin pelaamisesta aiheutuneita kuluja, kuten matka- ja majoituskustannuksia. Vastikkeena tästä sponsori saa osuuden pelin voitoista.

Kun sponsori maksaa pelaajan menoja, saa pelaaja rahanarvoisen edun. Sponsori ei toimi lahjoitustarkoituksessa, vaan odottaa saavansa vastikkeen suoritukselleen voitto-osuuden muodossa. Sponsorilta saatu suoritus tai etu ei siten kuulu lahjaverotuksen, vaan tuloverotuksen piiriin.

TVL 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat säädetyin rajoituksin kaikki verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Sponsorilta saatuun suoritukseen ei sovellu TVL 85 §, koska tällainen tulo ei ole välittömästi arpajaisista saatua. Koska sponsorilta saatua tuloa ei ole muutenkaan säädetty verovapaaksi, se on pelaajan veronalaista ansiotuloa.

Jos sponsori maksaa pelaajan puolesta Euroopan talousalueella toimeenpantavasta pelistä johtuvia menoja, esimerkiksi Espanjassa Madridissa järjestettävän pokeriturnauksen turnausmaksun, pelaaja saa siten TVL 29 §:ssä tarkoitetun veronalaisen edun, joka on hänen ansiotuloaan. Koska pelaajan turnausmaksu kohdistuu tällöin tuloon, joka on tai olisi TVL 85 §:n nojalla verovapaa, pelaaja ei kuitenkaan saa vähentää turnausmaksua vastaavaa määrää verotuksessaan, sillä TVL 31 §:n 4 momentin mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtunutta menoa ei saa vähentää. Pelaajalle syntyy tällöin sponsorilta saadun tulon määräinen veronalainen ansiotulo.

Jos sponsorointisopimuksessa on sovittu, että pelaaja korvaa voitoistaan sponsorille tämän maksamat menot, pelaaja voi kuitenkin vähentää korvaamansa määrän sponsorilta saamasta veronalaisesta tulosta sen oikaisueränä.

Esimerkki 3: Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 2 000 euron turnausmaksun Suomessa järjestettävään pokeriturnaukseen.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että A korvaa X Ltd:lle turnauksesta saamastaan voitosta päältäpäin X Ltd:n maksaman turnausmaksun.

A ei voita turnauksessa mitään, eikä siten korvaa X Ltd:lle tämän maksamaa turnausmaksua. A saa tällöin 2 000 euron veronalaisen ansiotulon.

Esimerkki 4: Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 2 000 euron turnausmaksun Suomessa järjestettävään pokeriturnaukseen.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että A korvaa X Ltd:lle turnauksesta saamastaan voitosta päältäpäin X Ltd:n maksaman turnausmaksun.

A voittaa turnauksessa 1 500 euroa. A suorittaa tämän määrän X Ltd:lle korvaukseksi X Ltd:n maksamasta turnausmaksusta. A:n maksama 1 500 euroa vähennetään hänen saamastaan 2 000 euron sponsoritulosta oikaisueränä. A:n veronalaiseksi tuloksi jää 500 euroa (2 000 € - 1 500 €).

Esimerkki 5: Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 2 000 euron turnausmaksun Suomessa järjestettävään pokeriturnaukseen.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että A korvaa X Ltd:lle turnauksesta saamastaan voitosta päältäpäin X Ltd:n maksaman turnausmaksun.

A voittaa turnauksessa 10 000 euroa. A suorittaa 2 000 euroa X Ltd:lle korvaukseksi X Ltd:n maksamasta turnausmaksusta. A:n maksama 2 000 euroa vähennetään hänen saamastaan 2 000 euron sponsoritulosta oikaisueränä. A:lle ei jää veronalaista tuloa hänen saamastaan sponsoritulosta.

Siltä osin kuin sponsori maksaa pelaajan puolesta Euroopan talousalueen ulkopuolella, esimerkiksi Las Vegasissa Yhdysvalloissa, toimeenpantavaan peliin osallistumisesta johtuvia menoja kuten pokeriturnauksen turnausmaksun, tästä syntyvä etu on pelaajan veronalaista tuloa. Koska turnausmaksu tällöin kohdistuu veronalaisen pokeritulon hankintaan, pelaaja saa vähentää pokeritulostaan turnausmaksua vastaavan määrän.

Laskettaessa pelaajan veronalaisesta pelistä saaman pokeritulon verotettavaa määrää, voidaan sponsorointisopimuksen määräykset pelituottojen jakamisesta ottaa huomioon. Tämä edellyttää kuitenkin, että kyse on aidosta sponsorointisopimuksesta, joka on tehty ennen peliä ja jossa on osapuolia sitovasti sovittu pelituottojen jakamisesta vastikkeena sponsorin antamasta rahoituksesta. Pelaajan saamaa verotettavaa määrää laskettaessa vähennetään tällöin sponsorille jaettu voitto-osuus.

Esimerkki 6: Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 8 000 euron suuruisen turnausmaksun Las Vegasissa järjestettävään pokeriturnaukseen ja korvaa A:lle turnausmatkasta aiheutuvat matka- ja majoituskulut, yhteensä 2 500 euroa.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että turnauksesta saatu voitto, sen jälkeen kuin niistä on ensin vähennetty ja korvattu X Ltd:lle tämän maksamat turnausmaksu sekä matka- ja majoituskulut, jaetaan A:n ja X Ltd:n kesken tasan.

A voittaa turnauksesta 50 000 euroa (bruttomääräinen summa, josta ei ole vähennetty turnausmaksua, mahdollisia muita panoksia tai kuluja). Tämä määrä jaetaan A:n ja X Ltd:n kesken siten, että X Ltd saa siitä päältä päin 10 500 euroa (X:n maksama turnausmaksu 8 000 euroa sekä X:n A:lle korvaamat matka- ja majoituskustannukset 2 500 euroa). Erotus 39 500 euroa jaetaan tasan A:lle ja X:lle eli kumpikin saa 19 750 euroa. 

A:n tuloksi verotuksessa katsotaan 60 500 euroa (voitto 50 000 euroa, X:ltä saatu etu turnausmaksun maksamisesta 8 000 euroa ja X:ltä saatu etu matka- ja majoituskustannusten korvaamisesta 2 500 euroa). Tulosta vähennetään turnausmaksu 8 000 euroa, matka- ja majoituskustannukset 2 500 euroa, X Ltd:lle voitosta päältäpäin korvattu 10 500 euroa ja X Ltd:lle sovittu voitto-osuus 19 750 euroa. A saa verotettavaa tuloa tästä pokeriturnauksesta 19 750 euroa.

Sponsorointisopimuksissa voiton jakaminen perustuu sponsorin tekemään riskisijoitukseen. Tämän lisäksi saattaa olla myös sopimuksia, joissa pelaajat keskenään sopivat jakavansa pokerin pelaamisesta saamansa voitot vastavuoroisesti riippumatta siitä, kuka heistä voittaa pelin. Tällainen sopimus, jos se on tehty ennen peliä ja on aidosti vastavuoroinen, voidaan ottaa huomioon pelaajien verotuksessa. Tällöin heidän verotuksensa perusteeksi otetaan se tulo, joka heille on tosiasiallisesti jäänyt jakosopimuksen toteuttamisen jälkeen. Jaettua tuloa voidaan tällöin pitää TVL 85 §:ssä tarkoitettuna tulona, joka on verovapaata tai veronalaista pelin toimeenpanopaikasta riippuen.

5 Rake-back

Pokeripelin järjestäjä voi palauttaa pelaajalle osan tämän suorittamista pelimaksuista (ns. rake-back). Rake-backin muodossa saatetaan antaa uskollisille pelaajille jälkikäteinen alennus pelimaksuista. Toisaalta pelivolyymin perusteella määräytyvä rake-back voi olla järjestäjän kannalta markkinointitoimenpide, jolla houkutellaan pelaamaan enemmän.

Edellä mainituilla perusteilla suoritettavaa rake-backiä voidaan verotuksellisesti pitää suoritettujen pelimaksujen oikaisueränä. Sen verotuskohtelu riippuu siitä, maksetaanko rake-back veronalaisten vai verovapaiden pelien pelimaksujen perusteella.

Siltä osin kuin rake-backinä palautetaan pelimaksuja pelistä, josta saatu voitto on ollut tai olisi ollut verovapaa, rake-back ei ole veronalaista tuloa. Siltä osin taas kuin rake-backiä suoritetaan veronalaisten pelien pelimaksujen perusteella, saatu rake-back on veronalaista tuloa.

6 Tulon realisoituminen

Veronalainen tulo syntyy (realisoituu) silloin, kun tulo nostetaan, merkitään verovelvollisen tilille tai saadaan muutoin vallintaan (TVL 110 §). Tämän mukaisesti pokerista saatu voitto on verotettavaa tuloa silloin, kun verovelvollinen voi sen halutessaan nostaa, siirtää pelitililtä pankkitilille tai muuttaa käteiseksi. Tulo on veronalaista, vaikka verovelvollinen ei nostaisikaan saamaansa voittoa, vaan käyttäisi sen uuteen peliin. Tulon verotusta ei siis voi myöskään lykätä jättämällä varat pelitilille.

7 Ulkomaille maksetun veron hyvittäminen

Suomen solmimissa verosopimuksissa ei ole määräyksiä arpajaisvoiton verottamisesta. Arpajaisvoiton verotukseen sovelletaan siten sopimusten artiklaa erikseen mainitsemattomista tuloista. Tällöin tulo verotetaan tavallisesti vain verosopimuksen mukaisessa asuinvaltiossa eli Suomessa asuvan henkilön saama voitto verotetaan vain Suomessa. Sisäisestä lainsäädännöstä, kuten Suomessa TVL 85 §:stä, voi kuitenkin tällöin johtua, että tulo on verovapaa.

Eräiden verosopimusten mukaan erikseen mainitsematon tulo voidaan verottaa myös tulon lähdevaltiossa. Näissä tapauksissa mahdollinen tulon kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä (vähentämällä) ulkomaille maksettu tulovero Suomessa samasta tulosta määrättävästä verosta. Samoin menetellään, jos voitto on saatu valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta: tällöin tuolle toiselle valtiolle maksettu tulovero voidaan hyvittää kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (18.12.1995/1552) säännösten mukaisesti.

Yleensä arpajais- tai vastaavista voitoista ei makseta tuloveroa lähdevaltiossa, eikä kaksinkertaista verotusta edes synny. Vieraassa valtiossa maksettua arpajaisveroa ei hyvitetä. Hyvitys voidaan ylipäätään myöntää vain kussakin verosopimuksessa määriteltyjen tuloverojen perusteella tai kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain nojalla lähdevaltioon maksetun valtion tulonveron perusteella. Muut verot, esimerkiksi lähdevaltiossa paikallishallinnolle maksetut sellaiset tuloverot, joita verosopimus ei koske, eivät ole vähennyskelpoisia myöskään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina (ks. KHO 2004:12).

8 Ilmoittamisvelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain (18.12.1995/1558, VML) 7 ja 10 §:n mukaan verovelvollisen on ilmoitettava veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Pokerituloja saaneen henkilön on siten oma-aloitteisesti annettava veroilmoituksessaan tiedot saamistaan veronalaisista pokerituloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä.

Verovelvollisen tulee kyetä esittämään selvitys vähennykseksi vaatimiensa kuluerien perusteesta ja suuruudesta. Selvityksen tulee perustua tositteisiin. Verovelvollisen on säilytettävä tuloja ja kuluja koskevat tositteet viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta (VML 11 a § ja 12 §:n 2 momentti). Tositteet on esitettävä veroviranomaisen tai muutoksenhakuviranomaisen vaatimuksesta.

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi

Sivu on viimeksi päivitetty 3.5.2023