Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus

Yleinen arvonlisäverokanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Verokantamuutos päivitetään ohjeeseen seuraavan ohjepäivityksen yhteydessä.

Ohjetta on päivitetty, koska verotuksen sanasto on muuttunut 1.1.2017 oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain ja uuden verokantolain voimaantulon sekä verotililain kumoamisen johdosta.

1. Johdanto

Sijoituskullan myynti, välitys, yhteisöhankinta ja maahantuonti ovat verottomia.

Sijoituskullan myynnistä ja välityksestä on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus valita verollisuus. Jos myyjä valitsee verollisuuden, sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos ostaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällöin ostaja on myyjän puolesta verovelvollinen sijoituskullan verollisesta myynnistä. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta valittaessa sijoituskullan välityksen verollisuus.

Kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti on verollista. Alle 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynnistä myyjä tilittää veron normaaliin tapaan. Vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myyntiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle ostajalle sovelletaan kuitenkin käännettyä verovelvollisuutta.

2. Sijoituskullan määritelmä

Sijoituskullan määritelmällä on pyritty siihen, että verovapaus koskee ainoastaan sellaisia kultahyödykkeitä, joita käytetään sijoitushyödykkeinä erityisesti niiden korkean kultapitoisuuden vuoksi. Sijoituskullaksi katsotaan kultaharkot ja -levyt sekä kultakolikot.

Kultaharkot ja -levyt

Sijoituskultana pidetään vähintään 995 tuhannesosan pitoisia kultaharkkoja ja -levyjä, joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla.

Maailman merkittävimmillä kultamarkkinoilla kaupan kohteena ovat käytännössä standardipainoiset harkot ja levyt. Euroopan unionin neuvoston 15.3.2011 antamassa täytäntöönpanoasetuksen 282/2011 liitteessä III luetellaan tavallisimmat kauppapainot:

• 12,5 ja 1 kilogrammaa
• 500, 250, 100, 50, 20, 10, 5, 2,5, 2 ja 1 grammaa
• 100, 10, 5, 1, ½ ja ¼ unssia
• 10, 5 ja 1 taelia sekä
• 10 tolaa

Sijoituskultana pidetään kuitenkin myös muun painoisia harkkoja ja levyjä, jos niillä käydään kauppaa jonkin valtion alueella.

Käytännössä esimerkiksi valmistajan antama vakuutus voidaan hyväksyä todisteeksi sijoituskullan edellytysten täyttymisestä. Pitoisuuden osoittaminen leimalla ei ole välttämätön edellytys verottomuuden soveltamiselle, jos pitoisuus voidaan osoittaa muulla luotettavalla tavalla.

Kultakolikot

Sijoituskultana pidetään myös vähintään 900 tuhannesosan pitoisia kultakolikoita,

• jotka on lyöty vuoden 1800 jälkeen
• jotka ovat tai ovat olleet laillisia maksuvälineitä alkuperämaassa; ja
• joiden tavanomainen myyntihinta on enintään 80 prosenttia suurempi kuin kolikon sisältämän kullan käypä markkina-arvo.

Kultakolikoiden osalta jokaisen EU-maan on vuosittain ilmoitettava komissiolle sijoituskultakolikon edellytykset täyttävät kolikot, joilla käydään kauppaa kyseisessä EU-maassa. Komissio julkaisee kattavan luettelon näistä kolikoista Euroopan unionin virallisen lehden C sarjassa ennen kunkin vuoden joulukuun 1 päivää. Julkaistussa luettelossa olevien kolikoiden katsotaan täyttävän sijoituskultakolikon edellytykset koko sen vuoden ajan, jota varten luettelo on julkaistu. Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä, joten myös luetteloon sisältymätöntä edellä mainitut edellytykset täyttävää kultakolikkoa pidetään sijoituskultakolikkona. Käytännössä tämä mahdollisuus koskee lähinnä kyseisenä vuonna liikkeelle laskettuja uusia sijoituskultakolikkoja. Verottomuus voi tulla tällä perusteella myönnettäväksi myös maahantuoduille kultakolikoille. Näyttövelvollisuus edellytysten täyttymisestä on myyjällä tai maahantuojalla, joka haluaa vedota verottomuuteen.

• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2024 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2023 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2022 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2021 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2020 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2019 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2018 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2017 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikon edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2016 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikon edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2015 (pdf)
• Komission julkaisema luettelo sijoituskultakolikon edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2014 (pdf)

3. Kulta-aines ja kultapuolivalmiste

Kulta-aineksella tarkoitetaan muun muassa kultajauhetta ja -jyviä. Kultapuolivalmisteella tarkoitetaan puolestaan esimerkiksi kultatankoa, -lankaa tai -putkea sekä muuta vastaavaa hyödykettä, jota voidaan jalostaa edelleen valmiiksi tuotteeksi. Myös niin sanottua romukultaa pidetään puolivalmisteena.

4. Sijoituskullan verottomuus

Sijoituskullan myynti, välitys, yhteisöhankinta sekä maahantuonti ovat verotonta. Välityksen verottomuus koskee sekä myynti- että ostovälitystä. Verotonta on myös sijoituskullan omistus- tai saamisoikeuden luovuttamista koskevan sopimuksen myynti ja välitys. Verottomuus koskee siten myös muun muassa sijoituskultaan kohdistuvia kultatilejä, kultalaina ja -vaihtosopimuksia sekä futuuri- ja termiinisopimuksia.

Verottoman sijoituskullan myyjällä on rajoitettu vähennysoikeus tiettyjen toimintaan liittyvien hankintojen osalta.

Verotonta sijoituskullan myyntiä liiketoiminnan muodossa Suomessa harjoittavien elinkeinonharjoittajien on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällöin myyjän on annettava verokausittain arvonlisäveroilmoitus.

5. Sijoituskullan verollinen myynti ja välitys

Sijoituskullan myyjä voi tietyin edellytyksin valita myynnin verollisuuden. Sijoituskultaa myydään muun muassa raaka-aineeksi verolliseen teolliseen tai muuhun toimintaan, kuten elektroniikka- tai kultasepänteollisuuteen. Verollisuuden voi valita myös silloin, kun sijoituskultaa myydään toiselle arvonlisäverovelvolliselle elinkeinonharjoittajalle verollista tai verotonta edelleenmyyntiä varten.

Sijoituskullan myynnin verollisuuden voi valita vain silloin, kun ostajana on elinkeinonharjoittaja. Jos ostajana on yksityishenkilö tai sellainen oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi yhdistys, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa), myynti on aina veroton.

Myynnin verollisuuden voi valita

• sijoituskultaa valmistava taikka sijoituskultaa tai muuta kultaa sijoituskullaksi muuntava elinkeinonharjoittaja ja
• liiketoiminnassaan tavanomaisesti kultaa teollisiin tarkoituksiin myyvä elinkeinonharjoittaja, jos myynnin kohteena on harkko tai levymuotoinen sijoituskulta.

Muuntamisella tarkoitetaan sekä kullan muuntamista sijoituskullaksi että sijoituskullan muuntamista toisenlaiseksi sijoituskullaksi esimerkiksi sulattamalla harkkoja pienemmiksi harkoiksi. Kultaa katsotaan puolestaan myytävän tavanomaisesti teollisiin tarkoituksiin, jos elinkeinonharjoittaja myy säännöllisesti pieniäkin määriä kultaa teollisuuden raaka-aineeksi. Kulta katsotaan myydyn teollisuuden raaka-aineeksi esimerkiksi silloin, kun ostajan toimialalla sijoituskultaa käytetään tähän tarkoitukseen. Edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän myös silloin, jos ostaja myy jatkuvasti kultaa edelleen sellaisille ostajille, jotka käyttävät kultaa edellä mainittuun tarkoitukseen.

Myös sijoituskullan välitystä harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla on oikeus valita myyntinsä verollisuus. Välityspalvelun myyjän verollisuuden valitsemisoikeus on sidottu siihen, onko sijoituskullan myyjä valinnut oman myyntinsä verollisuuden. Välityspalvelun myyjällä on verollisuuden valitsemisoikeus vain silloin, kun sijoituskullan myyjä on valinnut verollisuuden. Jos sijoituskullan myynti on veroton, myös välityspalvelun myynti on veroton.

Verollisuus voidaan valita myös silloin, kun sijoituskullan ostaja on toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella oleva elinkeinonharjoittaja. Valitsemisoikeutta koskevat tällöin samat edellytykset kuin valittaessa verollisuus sijoituskullan myynnissä kotimaassa. Tällöin näihin myynteihin sovelletaan arvonlisäverolain yhteisö- ja vientimyyntiä koskevia verovapaussäännöksiä.

Verollisuus valitaan myyntikohtaisesti. Samalle ostajalle tapahtuvista myynneistä osa voi siis olla verollisia ja osa verottomia. Myyjä valitsee verollisuuden tekemällä laskuun merkinnän myynnin verollisuudesta.

Verollisuuden valitseminen merkitsee sitä, että valintaoikeuden kohteena olevaan toimintaan sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä säännöksiä. Valitsemisoikeutta käyttäneellä myyjällä on siten oikeus saada palautuksena tai vähennyksenä toimintaan liittyvät verot samalla tavalla kuin muuta verollista toimintaa harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla. Jos sijoituskullan myyjä tai välittäjä harjoittaa sekä verotonta että verollista toimintaa, yleinen vähennys- / palautusoikeus koskee vain verollista toimintaa varten tapahtuvia hankintoja.

Sijoituskullan verollista myyntiä tai välitystä harjoittavan elinkeinoharjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi (www.ytj.fi), jos elinkeinonharjoittaja ei jo ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Silloin, kun myyjä on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, verollisuuden valitseminen tietyn myynnin osalta ei edellytä mitään erillistä ilmoitusta Verohallinnolle.

6. Käännetty verovelvollisuus

Verolliseen sijoituskullan sekä vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että ostaja suorittaa veron myyjän puolesta. Myyjän myyntilasku ei tällöin sisällä arvonlisäveroa. Ostaja kirjaa arvonlisäveron määrän tällöin myynnistä suoritettavaksi veroksi ja jos hänellä on verosta vähennys- tai palautusoikeus, hän kirjaa sen myös vähennettäväksi veroksi.

Valittaessa sijoituskullan verollisuus, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan silloin, kun ostaja on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja.

Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta

• sijoituskullan valmistajan tai muuntajan harjoittamaan sijoituskultakolikoiden verolliseen myyntiin eikä
• sijoituskullan välityksen verollisuuden valinneen välittäjän myyntiin.

Näissä tapauksissa myyjän on aina itse suoritettava vero.

Myytäessä vähintään 325 tuhannesosan pitoista kulta-ainesta ja kultapuolivalmistetta käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan kaikille arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityille ostajille tapahtuviin myynteihin.

7. Laskumerkinnät

Yleiset laskumerkinnät, jotka on tehtävä laskuun löytyvät Verohallinnon ohjeesta Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa 

7.1. Verottoman sijoituskullan myynti / välitys

Jos myynnistä toiselle verovelvolliselle ei ole suoritettava veroa, laskuun on tehtävä verottomuutta osoittava merkintä. Laskuun merkitään veroton sijoituskullan myynti / välitys taikka ”AVL 43 a §” tai ”Arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY artiklat 346–347”.

7.2. Sijoituskullan myynti johon käännetty verovelvollisuus ei sovellu

Käytännössä verolliset myynnit, joihin käännetty verovelvollisuus ei sovellu, ovat yleensä harkko- tai levymuotoisen sijoituskullan välitysmyyntejä.

Valitessaan myynnin verollisuuden sijoituskullan välityksestä (myynnistä), myyjän on tehtävä laskuun myynnin verollisuutta osoittava merkintä, esimerkiksi ”AVL 43 c §” tai ”Verollinen sijoituskullan välitys (myynti)”. Laskusta pitää tällöin ilmetä veron määrä ja sovellettava verokanta 24 %. Laskumerkinnän puuttuessa myyntiä pidetään sijoituskullan verottomana välityksenä (myyntinä).

7.3. Sijoituskullan myynti johon käännetty verovelvollisuus soveltuu

Myyjä valitsee verollisuuden sijoituskullan myynnistä tekemällä laskuun merkinnän myynnin verollisuudesta esimerkiksi ”AVL 43 c §” tai ”Verollinen sijoituskullan myynti”. Tämän laskumerkinnän puuttuessa myyntiä pidetään sijoituskullan verottomana myyntinä. Lisäksi laskuun merkitään ostajan arvonlisäverotunniste ja että ostaja on verovelvollinen: ”Käännetty verovelvollisuus” tai ”Reverse charge”. Laskussa voidaan viitata AVL 8 a §:ään tai arvonlisäverodirektiivin artiklaan 198. Kotimaan kaupassa ostajan arvonlisäverotunniste on Y-tunnus.

7.4. Sijoituskullan myynti ulkomaille

Kun verovelvollinen valitsee myynnin verollisuuden myydessään sijoituskultaa ulkomaille, laskussa tulee olla myynnin verollisuutta osittava merkintä AVL 43 c §. Tämän lisäksi laskuun on tehtävä ulkomaille myyntiä koskevat seuraavat merkinnät:

• EU:n ulkopuolelle tapahtuvassa myynnissä merkitään laskuun ”Alv 0 % (veroton myynti EU:n ulkopuolelle.
• Yhteisömyyntiä koskevaan laskuun on merkittävä myyjän ja ostajan arvonlisäverotunnisteet. Myynnin verottomuus ilmoitetaan merkinnällä ”Alv 0 % yhteisömyynti” tai ”VAT 0 % Intra-Community supply”.
• Jos verovelvollinen ei valitse myynnin verollisuutta myydessään sijoituskultaa toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuolelle, laskuun tehdään merkintä ”AVL 43 a §” tai  ”Veroton sijoituskullan myynti”.

7.5 Verollinen vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myynti johon käännetty verovelvollisuus soveltuu

Myyjän on tehtävä laskuun merkintä siitä, että ostaja on verovelvollinen: ”Käännetty verovelvollisuus” tai ”Reverse charge”. Lisäksi laskuun merkitään ostajan arvonlisäverotunniste. Kotimaan kaupassa ostajan arvonlisäverotunniste on Y-tunnus. Laskussa voidaan viitata AVL 8 a §:ään tai arvonlisäverodirektiivin artiklaan 198. Laskussa tulee olla maininta siitä, että kyseessä on verollinen vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myynti.

8. Kotimaisen elinkeinonharjoittajan vähennys- / palautusoikeus

8.1 Vähennysoikeus

Pääsäännön mukaan verovelvollinen saa vähentää tilitettävää veroa laskiessaan toiselta verovelvolliselta ostamansa tavaran tai palvelun perusteella sen veron, jonka myyjä on velvollinen suorittamaan. Verovelvollinen saa vähentää myös ulkomaalaiselta ei-verovelvolliselta tapahtuvasta ostosta veron, jonka hän on itse velvollinen ostajana suorittamaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että tavara tai palvelu on hankittu verollista liiketoimintaa varten.

Sijoituskullan myynnin tai välityksen verollisuuden valinneella elinkeinonharjoittajalla, jonka myyntiin ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta, on normaalit vähennysoikeudet. Vähennysoikeus on myös arvonlisäverovelvollisella ostajalla, joka hankkii verollista sijoituskultaa tai vähintään 325 tuhannesosan pitoista kulta-ainesta tai -puolivalmistetta arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan verollisessa toiminnassa käytettäväksi ja joka on velvollinen suorittamaan veron myyjän myynnistä käännetyn verovelvollisuuden perusteella.

8.2. Yleinen palautusoikeus - verollisen sijoituskullan myyjä sekä vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen tai -puolivalmisteen myyjä

Elinkeinonharjoittajalla, joka harjoittaa kansainvälistä kauppaa ja nollaverokannan alaista toimintaa on oikeus saada palautuksena toimintaan liittyvien tavaroiden ja palvelujen hankintaan sisältyvä vero. Palautusoikeus koskee myös sijoituskullan yhteisömyynnin tai vientimyynnin verollisuuden valinnutta elinkeinonharjoittajaa. Palautusoikeus koskee myös hankintoja, jotka liittyvät ulkomailla tapahtuvaan myyntiin, joka olisi aiheuttanut verovelvollisuuden tai oikeuttanut palautukseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan arvonlisäverovelvollisten yritysten vähennysoikeuksia.

Vastaava palautusoikeus on sellaisella verollisuuden valinneella sijoituskullan sekä vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen tai -puolivalmisteen myyjällä, jonka myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Kotimaisella elinkeinonharjoittajalla on lisäksi oikeus saada palautuksena Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero, jos hankinta liittyy ulkomailla harjoitettuun verollisen sijoituskullan tai vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen tai -puolivalmisteen myyntiin, johon Suomessa harjoitettuna sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta.

Koska ulkomailla harjoitettu sijoituskullan verollinen välitys aiheuttaisi Suomessa harjoitettuna verovelvollisuuden, elinkeinonharjoittajalla on palautusoikeus myös hankinnoista, jotka liittyvät ulkomailla harjoitettuun sijoituskullan verolliseen välitykseen.

8.3. Rajoitettu palautusoikeus - verottoman sijoituskullan myyjä

Verottoman sijoituskullan myyjällä on rajoitettu palautusoikeus hankintaan sisältyvästä verosta.

Rajoitettu palautusoikeus on ensinnäkin verottoman sijoituskullan myyjillä, jotka eivät harjoita sijoituskullan valmistamista tai kullan muuntamista sijoituskullaksi. Palautusoikeus koskee myös elinkeinonharjoittajia, jotka myyvät liiketoiminnassaan tavanomaisesti sijoituskultaa teollisiin tarkoituksiin silloin, kun he eivät ole valinneet myynnin verollisuutta. Käytännössä palautusoikeus koskee esimerkiksi harkko- ja levymuotoisen sijoituskullan myyntiä yksityishenkilölle.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena

1.  verollisuuden valinneelta myyjältä ostamastaan sijoituskullasta suoritettava vero.
2. muun kullan kuin sijoituskullan hankintaan sisältyvä vero, jos tämä kulta muunnetaan hänen toimestaan tai toimeksiannostaan sijoituskullaksi. Palautusoikeus koskee kotimaisen kullan ostoon sisältyvän veron lisäksi yhteisöhankinnasta tai maahantuonnista suoritettavaa veroa.
3. tietyistä kultaan kohdistuvista työsuorituksista suoritettava vero. Palautusoikeus koskee sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettavaa veroa.

Lisäksi sijoituskullan valmistamista ja kullan muuntamista sijoituskullaksi harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena valmistamis- tai muuntamistoimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvä vero samassa laajuudessa kuin arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaan verollista liiketoimintaa harjoittavalla yrityksellä on oikeus vähentää verollista toimintaa varten hankkimiinsa hyödykkeisiin sisältyvä vero. Eli toisin sanoen palautusoikeus kattaa tässä tapauksessa edellä 1 - 3 kohdissa mainittujen hankintojen lisäksi myös muut valmistamiseen tai muuntamiseen liittyvät hankinnat. Palautusoikeus ei sen sijaan koske verottomaan myyntiin liittyviä kustannuksia, kuten esimerkiksi tähän myyntiin liittyviä yleiskustannuksia eikä kuljetuskustannuksia.

Käytännössä palautusoikeus tulee sovellettavaksi edellä mainitun elinkeinonharjoittajan toimintaan esimerkiksi siltä osin kuin sijoituskullan myynti tapahtuu yksityishenkilöille tai elinkeinonharjoittajalle, joka käyttää sijoituskullan sellaisen verottoman toiminnan raaka-aineena, johon ei liity vähennys- tai palautusoikeutta (esimerkiksi myynti hammaslääkärille).

9. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Sellaisella ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla, joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, on oikeus tietyin edellytyksin saada hakemuksesta palautuksena Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvä vero. Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan Suomessa arvonlisäverovelvollisten yritysten vähennysoikeuksia.

Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen yritys tekee arvonlisäveron palautushakemuksen Suomeen oman maansa veroviranomaisen ylläpitämässä sähköisessä verkkopalvelussa. EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja hakee palautusta kirjallisesti Uudenmaan yritysverotoimistolta. Hakemus tehdään Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinoharjoittajan on liitettävä palautushakemukseensa kotimaan veroviranomaisen antama todistus, josta käy ilmi elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan laatu sekä se että elinkeinonharjoittaja harjoittaa kotimaassaan verollista sijoituskullan myyntiä. Lisätietoa palautusmenettelystä on vero.fi sivulla Ulkomaalaispalautus.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi valita sijoituskullan myynnin ja välityksen verollisuuden samoilla edellytyksillä kuin kotimainen elinkeinonharjoittaja. Verovelvollisuus valitaan tekemällä laskuun myynnin verollisuutta koskeva merkintä.

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero silloin, kun hankinta liittyy hänen Suomessa harjoittamaan verollisen sijoituskullan tai kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin ja myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse näiden liiketoimien osalta rekisteröityä verovelvolliseksi. Käännetty verovelvollisuus soveltuu myös ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan verollisen sijoituskullan välityspalvelun myyntiin, joten palautusoikeus koskee myös välityspalvelun myyntiin liittyviä hankintoja.

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on palautusoikeus Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvästä verosta, jos hankinnat liittyvät ulkomaalaisen ulkomailla harjoittamaan verollisen sijoituskullan myyntiin. Palautusoikeuden edellytyksenä on kuitenkin se, että elinkeinonharjoittajan toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa.

Ulkomaalaisella on lisäksi oikeus saada palautuksena Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero, jos hankinta liittyy sellaiseen ulkomailla harjoitettuun kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteiden myyntiin, johon Suomessa sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta. Ulkomaalaisella on myös palautusoikeus silloin, kun hankinta liittyy ulkomaalaisen ulkomailla harjoittamaan sijoituskullan verolliseen välitykseen.

Ulkomaalaisella on rajoitettu palautusoikeus siinä tapauksessa, että Suomesta tehdyt hankinnat liittyvät ulkomaalaisen ulkomailla harjoittamaan verottoman sijoituskullan myyntiin. Edellytyksenä on kuitenkin, että toiminta Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut palautukseen.
Myynnin verollisuuden valinneen ulkomaalaisen on ilmoittauduttava verovelvollisten rekisteriin, jos hän myy sijoituskultaa toiselle ulkomaalaiselle, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi. Lisäksi ulkomaalaisen elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava verovelvolliseksi yhteisömyynneistä. Jos ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja haluaa käyttää palautusoikeutta, ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä myös vientimyynneistä. Muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa ulkomaalaiseen, joka on valinnut myynnin verollisuuden, sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, joten ulkomaalaisen ei tarvitse rekisteröityä verovelvolliseksi.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka myy Suomessa sijoituskultaa ja joka ei ole valinnut myynnin verollisuutta on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällaisella ulkomaalaisella on rajoitettu palautusoikeus Suomessa tehdyistä hankinnoista.

Ulkomaalaisen tulee tehdä tositteisiin edellä kohdassa 7 selostetut laskumerkinnät. Mikäli ulkomaalainen valitsee sijoituskullan välityksen verollisuuden, laskuun merkitään ”AVL 9 §”.

10. Tietojen ilmoittaminen arvonlisäveroilmoituksella

Kohdassa Vero kotimaan myynnistä 24 % ilmoitetaan:

• alle 325 pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen normaali verollinen myynti,
• vähintään 325 pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti, kun käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta
• sijoituskullan myynti ja välitys silloin, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden ja käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta ja
• ostajan käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettava vero

Kohdassa 0-verokannan alainen liikevaihto ilmoitetaan

• vähintään 325 pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti, kun käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan
• kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti EU:n ulkopuolelle
• veroton sijoituskullan myynti
• myynti toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuolelle silloin, kun myynnin verollisuutta ei ole valittu
• sijoituskullan myynti ja välitys silloin, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden ja käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan
• sijoituskullan myynti EU:n ulkopuolelle silloin, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden

Kohdassa Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin ilmoitetaan

• kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen yhteisömyynti
• sijoituskullan yhteisömyynti silloin, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden

Yhteisömyynnit tulee ilmoittaa myös yhteenvetoilmoituksessa.

Kohdassa Verokauden vähennettävä vero ilmoitetaan vähennykseen ja palautukseen oikeuttavat verot.

Kohdassa Tavaraostot muista EU-maista ilmoitetaan kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen sekä sijoituskullan yhteisöhankinnat.

11. Sijoituskullan myyjän erityisvelvollisuudet

Sekä verollisen että verottoman sijoituskullan myyjää koskee asiakkaan tunnistamisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myyjän on todettava sijoituskullan ostajien henkilöllisyys silloin, kun yhden liiketoimen tai toisiinsa kytkeytyneiden liiketoimien yhteenlaskettu arvo on vähintään 15 000 euroa. Ostaja on tunnistettava myös myytäessä sijoituskultaa ulkomaille vientimyyntinä tai yhteisömyyntinä. Myös ulkomaisen myyjän on tunnistettava asiakas harjoittaessaan sijoituskullan myyntiä Suomessa.

Tunnistamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos asiakkaana on Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut luotto- ja rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys tai henkivakuutusyhtiö tai ETA:an kuulumattomassa valtiossa toimiluvan saaneen edellä mainitun yrityksen ETA:an kuuluvassa valtiossa toimiva sivukonttori. Myyjän on todettava luonnollisen henkilön henkilöllisyys ajokortin, poliisiviranomaisen antaman henkilökortin, passin, kuvallisen sairausvakuutuskortin tai muun vastaavan asiakirjan perusteella. Myyjän on merkittävä ostajaa koskeviin asiakirjoihin ostajan nimi, henkilötunnus sekä ulkomaisen henkilön syntymäaika ja kansalaisuus.

Elinkeinonharjoittaja ja oikeushenkilö tunnistetaan kaupparekisteriotteen tai muun vastaavan julkisen rekisteriotteen perusteella. Myyjän on merkittävä ostajaa koskeviin asiakirjoihin ostajan toiminimi, yksilöivä rekisterinumero, kotipaikka ja osoite. Lisäksi on todettava elinkeinonharjoittajana toimivan sekä elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön puolesta toimivan luonnollisen henkilön henkilöllisyys.

Tunnistaminen voi tapahtua myös muulla tavalla kuin edellä mainituilla asiakirjoilla, jos myyjä voi luotettavasti varmistua tunnistamistietojen todenperäisyydestä. Tämä tulee lähinnä kysymykseen silloin, kun myyjä henkilökohtaisesti tuntee asiakkaan eikä tunnistamistietojen oikeellisuutta ole tarpeen varmistaa asiakirjan perusteella.

Myyjän on säilytettävä tunnistamistiedot luotettavalla tavalla. Asiakirjasta, josta tiedot on saatu, on liitettävä kopio kirjanpitoon, tai vaihtoehtoisesti otettava ylös asiakirjan nimi, numero tai muu tunnistetieto. Myös tunnistamisen suorittaneen henkilön nimi on käytävä kirjanpitoaineistosta ilmi. Tunnistamistietojen säilyttämisvelvoite koskee myös niitä tilanteita, joissa tunnistamistietojen oikeellisuutta ei ole tarpeen varmistaa asiakirjan perusteella.

Tunnistamisaineisto on säilytettävä kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana se tilikausi, jolloin liiketoimi tai viimeinen toisiinsa kytkeytyneistä liiketoimista suoritettiin, on päättynyt.

Sijoituskullan myyntien tulee olla kirjanpidossa vaikeuksitta erotettavissa muista liiketapahtumista. Tämä vaatimus koskee kaikkia sijoituskullan myyntejä.

Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija

Leila Salmi
veroasiantuntija