Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Pääomatulot ja sijoitukset, Kansainvälinen verotus

---

Ohjeessa käsitellään muuna kuin rahana jaettavan osingon verotusta. Ohjeessa ei käsitellä arvonlisäverotusta.

Ohjetta on päivitetty varainsiirtoverolain muutosten vuoksi. Varainsiirtoverolakia muutettiin 1.1.2025 alkaen. Lakiin otettiin säännökset niin sanotusta käännetystä verovelvollisuudesta, kun suomalainen osakeyhtiö jakaa osinkona arvopapereita. Lakimuutoksella varainsiirtoverovelvollisuus siirtyi luovutuksensaajalta luovuttajalle. Käännetty verovelvollisuus ei koske tilannetta, jossa ulkomainen yhtiö jakaa osinkona arvopapereita, eikä myöskään tilannetta, jossa osinkona jaetaan muuta varainsiirtoveron alaista omaisuutta kuin arvopapereita, kuten kiinteistö.

1 Johdanto

Osakeyhtiö voi maksaa osingon rahan sijaan muuna omaisuutena (in natura -osinko). Tyypillinen esimerkki muuna kuin rahana maksettavasta osingosta on toisen yhtiön osakkeena maksettava osinko. Osinkona voidaan jakaa myös esimerkiksi muita arvopapereita, kiinteistöjä, huoneisto-osakkeita tai autoja.

In natura -osingon kanssa yhtä aikaa voidaan jakaa myös rahaosinkoa. Esimerkiksi jos osinkona jaetaan osakkeita, osalle osakkaista voidaan maksaa rahaosinkoa sen vuoksi, että murto-osaisia osakkeita vastaava määrä hyvitetään osingonsaajalle rahana.

In natura -osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty, osinko on nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrätty maksupäivä. Siten jos osinkona jaetaan esimerkiksi julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita, osingon määrä on osakkeiden painotettu keskihinta osingon maksupäivänä.

Ohjeessa käsitellään muuna kuin rahana maksettavan osingon verotusta Suomessa yleisesti verovelvollisten ja rajoitetusti verovelvollisten osingonsaajien ja yleisesti verovelvollisten osingonjakajien näkökulmasta. Tuloverolain (TVL) 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan Suomessa yleisesti verovelvollisia ovat verovuonna Suomessa asunut henkilö, kotimainen yhteisö, ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, yhteisetuus ja kuolinpesä. TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rajoitetusti verovelvollisia ovat henkilöt, jotka eivät ole verovuonna asuneet Suomessa sekä sellaiset ulkomaiset yhteisöt, joilla ei ole Suomessa tosiasiallista johtopaikkaa. Luonnollisten henkilöiden yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt. Yhteisöjen yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

Osingonsaajan tuloverotuksessa in natura -osinko on veronalaista tuloa samalla tavalla kuin rahana saatu osinko. Osinkona saadun omaisuuden laatu ei siten vaikuta osingon tuloverotukseen. Osingon verokohteluun osingonsaajan tuloverotuksessa vaikuttaa muun muassa se, onko osingonmaksaja julkisesti noteerattu vai noteeraamaton yhtiö ja onko osingonsaaja luonnollinen henkilö vai yritys. Osinkotulojen verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osinkotulojen verotus.

Jos osinkona jaetaan arvopapereita tai kiinteistöjä, kysymys on varainsiirtoverotuksessa varojen jakona tapahtuvasta arvopaperin tai kiinteistön luovutuksesta, josta on suoritettava varainsiirtovero. Kun suomalainen osakeyhtiö jakaa osinkona arvopapereita, yhtiö on velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan varainsiirtoveron. Jos ulkomainen (muun kuin Suomen lain mukaan rekisteröity) yhtiö jakaa osinkona arvopapereita tai jos osinkona jaetaan kiinteistö, osingonsaaja ilmoittaa ja maksaa varainsiirtoveron. Veroa ei kuitenkaan ole suoritettava, jos luovutuksen kohteena on liikeosake ja jos kumpikaan luovutuksen osapuolista ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen, ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori, eikä sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön Suomessa oleva sivuliike. Jos ulkomainen osingonmaksaja tai kiinteistön osinkona jakava yhtiö on sitoutunut vastaamaan osingonsaajan maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta, varainsiirtovero on osingonsaajan tuloverotuksessa osa osinkotuloa (KHO 2020:127).

singonmaksajalla voi olla velvollisuus toimittaa veronalaisesta osingosta ennakonpidätys tai periä lähdevero, jos in natura -osingon kanssa samaan aikaan on jaettu myös rahaosinkoa. Esimerkiksi jos in natura ‑osingon kanssa samaan aikaan ei ole jaettu rahaosinkoa tai osingonsaaja on yhteisö tai elinkeinoyhtymä, osingonsaajan pitää tarvittaessa itse huolehtia tuloveron tai lähdeveron maksamisesta. Osingonmaksajan pitää antaa osingoista vuosi-ilmoitus.

2 Tuloverotus

2.1 Osingonsaajana luonnollinen henkilö tai kuolinpesä

Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksessa in natura -osingon veronalaisuus määräytyy samalla kuin rahana saadun osingon veronalaisuus. Jos osingonmaksaja on sitoutunut vastaamaan varainsiirtoverosta osingonsaajan puolesta tilanteessa, jossa osingonjakaja on ulkomainen yhtiö tai osinkona jaetaan kiinteistö, varainsiirtovero on osa osinkotuloa ja sen veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin rahana saadun osingon veronalaisuus. Kun suomalainen osakeyhtiö jakaa osinkona arvopapereita, yhtiö on velvollinen maksamaan varainsiirtoveron. Näissä tapauksissa varainsiirtoveron maksamista ei katsota osaksi osinkotuloa.

In natura -osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole päätetty yhtiökokouksessa erikseen, osinko on nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tuloverotuksessa in natura -osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen perusteella nostettavissa. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä. Siten jos osinkona jaetaan esimerkiksi julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita, osingon määrä on osakkeiden painotettu keskihinta osingon maksupäivänä.

Julkisesti noteeratun yhtiön jakaman in natura -osingon veronalaisuus määräytyy TVL 33 a §:n 1 momentin perusteella, jos osinko kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää ja julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadun osingon verotusta henkilökohtaisessa tulolähteessä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.1.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saama in natura -osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon samalla tavalla kuin rahaosinko (TVL 33 b § 1 ja 2 momentit), jos osinko kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Julkisesti noteeraamattomalta yhtiöltä saadun osingon verotusta henkilökohtaisessa tulolähteessä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.2.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvan osingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.4.

Yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama in natura -osinko näkyy henkilön ja kuolinpesän esitäytetyllä veroilmoituksella osingonmaksajayhtiön antaman vuosi-ilmoitustiedon perusteella.

2.2 Osingonsaajana yritys

Yrityksiä ovat esimerkiksi yhteisöt, kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat sekä elinkeinoyhtymät, kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Yrityksen verotuksessa in natura -osinkoa verotetaan samalla tavalla kuin rahana saatua osinkoa. Jos osingonmaksajayhtiö on sitoutunut vastaamaan varainsiirtoverosta osingonsaajan puolesta tilanteessa, jossa osingonjakaja on ulkomainen yhtiö tai osinkona jaetaan kiinteistö, varainsiirtovero on osa osinkotuloa ja sen veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin rahana saadun osingon veronalaisuus. Kun suomalainen osakeyhtiö jakaa osinkona arvopapereita, osinkoa jakava yhtiö on velvollinen maksamaan varainsiirtoveron. Näissä tapauksissa varainsiirtoveron maksamista ei katsota osaksi osinkotuloa.

Osakeyhtiön tai osuuskunnan saaman in natura -osingon verokohtelu määräytyy yleensä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6 a §:n perusteella riippumatta siitä, minkä tulolähteen tuloa osinko on. Yhteisön saaman osingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 3.

Elinkeinoyhtymän saamat osingot verotetaan osakkaiden tulona TVL 16 §:n 3 ja 4 momenttien perusteella, kuten elinkeinoyhtymän muutkin tulot. Osinkojen veronalaiset ja verovapaat osuudet määräytyvät osakkaan verotuksessa osakkaan verotusta koskevien säännösten mukaisesti. Elinkeinoyhtymän saaman osingon verotuksesta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 4.

In natura -osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole päätetty yhtiökokouksessa erikseen, osinko on nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrätty maksupäivä. Yrityksen tuloverotuksessa osinkotulo on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty.

Yhteisön tai elinkeinoyhtymän tulee itse ilmoittaa saatu osinko tuloveroilmoituksellaan.

2.3 Osinkona saadun omaisuuden hankintameno ja -aika

Osinkona saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan osingonsaajan tuloverotuksessa omaisuuden nostettavissaolopäivän mukainen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osinkotulo olisi osingonsaajalle osittain tai kokonaan verovapaata tuloa. Omaisuuden saannosta maksettua varainsiirtoveroa ei lisätä osinkona saadun omaisuuden hankintamenoon, kun suomalainen yhtiö on jakanut osinkona arvopapereita, koska varainsiirtoveron maksuvelvollisuus on osingon maksajalla eikä maksettua varainsiirtoveroa katsota osaksi osinkoa. Jos ulkomainen osingonmaksaja tai kiinteistön osinkona jakanut yhtiö on maksanut varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta, omaisuuden hankintamenoon lisätään koko varainsiirtoveron määrä, vaikka se olisi ollut osingonsaajalle kokonaan tai osittain verovapaata osinkotuloa.

Omaisuuden hankintamenon merkitys tuloverotuksessa vaihtelee omaisuuden luonteesta ja osingonsaajasta sekä omaisuuden tulolähteestä ja omaisuuslajista riippuen. Esimerkiksi jos osingonsaajalla on oikeus vähentää osinkona saadun omaisuuden hankintameno poistoina, hankintameno muodostaa omaisuuden poistopohjan. Myös yrityksen nettovarallisuuden laskennassa käytetään yleensä omaisuuden verotuksessa jäljellä olevaa hankintamenoa. Jos osinkona saatu omaisuus myöhemmin luovutetaan, ja luovutus on veronalainen, hankintameno vaikuttaa luovutusvoiton tai -tappion laskemiseen.

Kaikkien verovelvollisten verotuksessa osinkona saadun omaisuuden omistusaika lasketaan siitä, kun osinko on ollut nostettavissa. Omistusaika voi vaikuttaa esimerkiksi luovutusvoiton laskentaan ja veronalaisuuteen tai luovutustappion vähennyskelpoisuuteen. Osinkona saadun osakkeen omistusajan laskentaa ja osakkeiden luovutusta luonnollisten henkilöiden verotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Arvopaperien luovutusten verotus.

2.4 Osingonmaksajayhtiön verotus

In natura -osinkoa jakavan yhtiön näkökulmasta kysymys on omaisuuden luovutuksesta käypään arvoon. Luovutuksen katsotaan tapahtuvan sinä päivänä, jona osinko on nostettavissa (KVL 72/1997). In natura -osinkona jaettavan omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden käypä arvo osingon nostettavissaolopäivänä.

Lähtökohtaisesti osinkona jaettavan omaisuuden käypä arvo on osinkoa jakavan yhtiön tuloverotuksessa veronalaista tuloa ja omaisuuden poistamaton hankintameno vähennetään kuluna. Elinkeinotoiminnan tulolähteessä osinkona jaettavan omaisuuden omaisuuslaji voi kuitenkin vaikuttaa luovutushinnan veronalaisuuteen ja hankintamenon vähennyskelpoisuuteen. Esimerkiksi jos osinkona jaetaan toisen yhtiön osakkeita, osakkeiden luovutushinta voi olla verovapaa ja hankintameno vähennyskelvoton EVL 6 b §:n perusteella. Omaisuuden hankintameno voi olla rajoitetusti vähennyskelpoinen myös silloin, kun omaisuus kuuluu muun omaisuuden omaisuuslajiin.

EVL 6 b §:n soveltamisedellytyksiä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu. Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvien hyödykkeiden hankintamenon vähentämistä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen.

Jos suomalainen yhtiö jakaa in natura -osinkona arvopapereita, osinkoa jakava yhtiö on velvollinen maksamaan varainsiirtoveron. Tällöin varainsiirtovero on osingonjakajayhtiön tuloverotuksessa vähennyskelpoinen osingon jakamisesta aiheutuneena menona.

Jos in natura -osinkona jaetaan kiinteistö tai osinkoa jakava yhtiö on ulkomainen, osingonsaaja on velvollinen maksamaan saannosta varainsiirtoveron. Jos osinkoa jakava yhtiö sitoutuu vastaamaan osingonsaajan maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta, varainsiirtoveron määrä katsotaan osinkoa jakaneen yhtiön tuloverotuksessa voitonjaon luonteiseksi eräksi. Tällainen voitonjaon luonteinen erä ei ole osinkoa jakaneelle yhtiölle vähennyskelpoinen, koska kysymys ei ole tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvasta menosta (ks. KHO 2015:84 ja KVL 63/2019 (ei muutosta KHO 25.11.2020 taltio 4279)).

3 Varainsiirtoverotus

3.1 Osinkona jaetaan arvopapereita

Varainsiirtoverolakia muutettiin 1.1.2025 alkaen. Lakiin otettiin säännökset niin sanotusta käännetystä verovelvollisuudesta, kun suomalainen osakeyhtiö jakaa osinkona arvopapereita. Lakimuutoksella varainsiirtoverovelvollisuus siirtyi luovutuksensaajalta luovuttajalle. Käännetty verovelvollisuus koskee luovutuksia, joissa osinko on nostettavissa 1.1.2025 tai sen jälkeen. Jos yhtiökokouksessa ei ole erikseen päätetty päivästä, jolloin osinko on nostettavissa, sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta koskevaa säännöstä luovutuksiin, joissa osingonjaon päätöspäivä on 1.1.2025 tai sen jälkeen.

Käännetty verovelvollisuus ei koske muita kuin Suomen lain mukaan rekisteröityjä osakeyhtiöitä. Jos ulkomainen yhtiö jakaa osinkona suomalaisia arvopapereita, määräytyy varainsiirtoveron ilmoittamis- ja maksuvelvollisuus varainsiirtoverolain yleisten periaatteiden mukaan. Tämä koskee myös sellaista ulkomaista yhteisöä, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Jos osinkoa jakava ulkomainen yhtiö sitoutuu vastaamaan osingonsaajan maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta, osingonmaksaja voi antaa varainsiirtoveroilmoituksen osingonsaajan puolesta vain valtuutuksen nojalla. Ilmoitus annetaan osingonsaajakohtaisesti ja vero maksetaan jokaisen osingonsaajan varainsiirtoveron viitenumerolla.

Osinkoa jakava suomalainen yhtiö antaa varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa varainsiirtoveron omalla varainsiirtoveron viitenumerollaan. Varainsiirtoveroilmoituksella ei eritellä luovutuksensaajia, vaan saajakohtaiset tiedot annetaan vuosi-ilmoituksella.

Arvopapereiden luovutuksesta varainsiirtoveroilmoitus on annettava ja vero maksettava kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona arvopaperina saatu osinko on ollut nostettavissa. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole mainittu nostettavissaolopäivää, ilmoitus on annettava ja vero maksettava kahden kuukauden kuluessa päivästä, jolloin osingonjakopäätös on tehty. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrätty maksupäivä. 

Varainsiirtoveron perusteena on osinkona saatujen arvopapereiden käypä arvo sinä päivänä, jona osinko on nostettavissa. Osinkona saaduista arvopapereista suoritettavan veron määrä on 1,5 prosenttia arvopapereiden käyvästä arvosta. Jos osinkona jaetaan VSVL 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja osakkeita (muun muassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeet), veron perusteeseen luetaan lisäksi osakkeisiin kohdistuva VSVL 20 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhtiölainaosuus ja osuus rakentamisaikaisista lainoista sekä VSVL 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu velkaosuus. Jos osinkona jaetaan murto-osa esimerkiksi asunto-osakkeista, vain tähän murto-osaan kohdistuva osuus lainaosuudesta luetaan veron perusteeseen.

Varainsiirtoveron ilmoittamista ja maksamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa.

3.2 Osinkona jaetaan kiinteistö

Jos osinkona jaetaan kiinteistö, osingonsaaja on velvollinen antamaan varainsiirtoveroilmoituksen ja maksamaan veron omalla varainsiirtoveron viitenumerollaan. Kiinteistön luovutuksesta varainsiirtoveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa tai, jos lainhuutoa tai kirjaamista ei ole säädetyssä ajassa haettu tai sitä ei ole haettava, kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä.

Jos osinkoa jakava yhtiö sitoutuu vastaamaan osingonsaajan maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta, osingonmaksaja voi antaa varainsiirtoveroilmoituksen osingonsaajan puolesta vain valtuutuksen nojalla. Ilmoitus annetaan osingonsaajan nimissä ja varainsiirtovero maksetaan osingonsaajan varainsiirtoveron viitenumerolla. 

Varainsiirtoveron perusteena on osinkona saadun kiinteistön käypä arvo sinä päivänä, jona osinko on nostettavissa. Osinkona saadusta kiinteistöstä suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 3 prosenttia kiinteistön käyvästä arvosta. Varainsiirtoveron ilmoittamista ja maksamista käsitellään Verohallinnon ohjeessa Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa.

4 Ennakonpidätys 

Osingonmaksajan pitää yleensä toimittaa osingosta ennakonpidätys, jos saaja on TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö tai kuolinpesä. Jos osinko maksetaan pelkästään muuna kuin rahana, osingonmaksaja ei kuitenkaan voi toimittaa osingosta ennakonpidätystä. Jos kiinteistön osinkona jakanut yhtiö on sitoutunut maksamaan varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta, osingonmaksaja ei voi toimittaa ennakonpidätystä myöskään osingonsaajan puolesta maksamansa varainsiirtoveron osuudesta. (EPL 11 §).

Jos in natura -osingonjaon yhteydessä kaikille tai osalle osakkaista on maksettu myös rahaosinkoa, osingonmaksaja toimittaa ennakonpidätyksen rahaosinkoa saaneiden osakkaiden osingosta. Tällöin ennakonpidätys toimitetaan enintään rahaosingon suuruisena. Jos osingonmaksaja jakaa myöhemmin samana vuonna erillisellä osingonjakopäätöksellä rahaosinkoa, rahaosingosta toimitettavassa ennakonpidätyksen määrässä ei tarvitse huomioida aikaisemmasta in natura -osingosta toimittamatta jäänyttä ennakonpidätystä. Ennakonpidätyksen toimittamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset sekä Ennakonpidätyksen toimittaminen.

Jos osingonmaksaja ei ole voinut toimittaa ennakonpidätystä osinkotulosta, tai se on voitu toimittaa vain osittain, osingonsaaja voi välttyä mahdolliselta jäännösverolta hakemalla ennakkoveroa tai lisäennakkoa. Ennakkoveron ja lisäennakon hakemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon asiakasohjeessa Ennakkovero - henkilöasiakkaat. 

Yhteisön tai elinkeinoyhtymän tulee itse ottaa osinko huomioon ennakkoveron määrässä tai hakemalla lisäennakkoa. Ennakkoveron ja lisäennakon hakemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon asiakasohjeessa Ennakkovero - yritysasiakkaat.

5 Lähdevero

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (lähdeverolaki) 3 §:n perusteella osingonmaksajan pitää yleensä periä osingosta lähdevero, jos osingonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen. Jos in natura -osingonjaon yhteydessä osakkaille on maksettu myös rahaosinkoa, osingonmaksajan pitää periä lähdevero rahaosinkoa saaneiden osakkaiden osingosta. Tällöin lähdevero peritään enintään rahaosingon suuruisena. Lähdeveroprosenteista kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit.

Jos osinko maksetaan pelkästään muuna kuin rahana, osingonmaksaja ei voi periä osingosta lähdeveroa. Jos osingonmaksaja ei ole voinut periä osinkotulosta lähdeveroa, rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan pitää itse hakea lähdeveron määräämistä Verohallinnolta (lähdeverolaki 16 §). Osingonsaajan pitää itse hakea lähdeveron määräämistä myös silloin, jos osingonmaksaja on voinut periä lähdeveron vain osittain. Luonnollinen henkilö voi hakea lähdeveron määräämistä lomakkeella Ilmoitus tulosta lähdeveron määräämistä varten.

Rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan on haettava lähdeveron määräämistä in natura‑osingon perusteella viimeistään silloin, kun verovelvollisen olisi annettava veroilmoitus verovuodelta, jonka tuloa osinko on. Luonnollisen henkilön verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut nostettavissa. Yhteisön tai elinkeinoyhtymän verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty. Jos osingonsaaja hakee lähdeveron määräämistä myöhässä, seurauksena voi olla veronkorotus.

Jos osingonsaaja ei ole hakenut lähdeveron määräämistä oma-aloitteisesti, Verohallinto voi määrätä puuttuvan lähdeveron ja mahdollisen veronkorotuksen maksettavaksi rajoitetusti verovelvolliselle osingonsaajalle.

Jos osingonsaaja haluaa, että lähdeveroa määrättäessä sovelletaan verosopimusmääräyksiä, osingonsaajan on esitettävä verosopimuksen soveltamiseksi tarvittavat tiedot. Verosopimuksen soveltamisesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

Luonnollinen henkilö voi lähdeverolain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan edellytysten täyttyessä vaatia osinkotulon verottamisesta verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Vaatimuksen tekemistä käsitellään tarkemmin ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

6 Vuosi-ilmoitus

Osingonmaksaja on velvollinen ilmoittamaan maksamansa in natura -osingon vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle (laki verotusmenettelystä 15 §:n 1 momentti ja Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta 8 §:n 2 momentti). Osingon määräksi ilmoitetaan osinkona jaetun omaisuuden käypä arvo osingon nostettavissaolohetkellä. Vuosi-ilmoituksella pitää ilmoittaa myös in natura -osingon kanssa samaan aikaan jaettu rahaosinko.

Jos ulkomainen osingonmaksaja, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, ja jolla on velvollisuus antaa vuosi-ilmoitus, on maksanut osingonsaajan puolesta varainsiirtoveron, myös varainsiirtoveron määrä pitää ilmoittaa vuosi-ilmoituksella osinkotulona. Sama koskee tilannetta, jossa osinkona on jaettu kiinteistö ja osingonmaksaja on maksanut varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta.

Vuosi-ilmoitus osingoista pitää antaa osingon nostettavissaolovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle yleisesti verovelvolliselle maksetut osingot ilmoitetaan lomakkeella 7812 Vuosi-ilmoitus osingoista. TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla rajoitetusti verovelvolliselle maksetut osingot ilmoitetaan lomakkeella 7809 Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista. Vuosi-ilmoitus pitää antaa sähköisesti, jos ilmoitus koskee viittä tai useampaa osingonsaajaa.

johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi

ylitarkastaja Nina Salakka