Arvonlisäveron alarajahuojennus

Ohjetta on päivitetty 1.1.2016 voimaan tulevan lakimuutoksen johdosta. Päivityksen yhteydessä ohjeeseen on siirretty vastauksia Verohallinnon ohjeesta Arvonlisäveron alarajahuojennus – usein kysyttyä.

1. Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen?

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräisiä rajoja korotetaan 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Verovelvollisuuden alaraja nostetaan 8 500 eurosta 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja 22 500 eurosta 30 000 euroon. Tässä ohjeessa on esitetty euromääräiset rajat siten, kuin ne ovat voimassa lakimuutoksen astuessa voimaan 1.1.2016 alkaen.

Jos liiketoiminta on vähäistä, liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos 10 000 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi vaikka raja ei ylity, on veroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain (AVL) mukaan.

Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron.

Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

2. Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?

Arvonlisäveron ilmoitusjakson pituus vaikuttaa siihen, miltä ajalta huojennukseen oikeuttava liikevaihto lasketaan.

• Jos yrityksen ilmoitusjakso on kuukausi, liikevaihdon määrä lasketaan tilikaudelta.
• Jos ilmoitusjakso on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 208 a §) ja myös liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
• Jos yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 208 a §) ja liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
• Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi ja liikevaihto lasketaan poronhoitovuodelta.

Jos yrityksen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tehdään kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä sanotaan jäljempänä liikevaihdon suhteuttamiseksi.

Lisätietoa: ks. kohta Liikevaihdon suhteuttaminen

Jos yritys aloittaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan ilmoitusjakson mukaisesti joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisellä kausiveroilmoituksella.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan päättymiskaudelta. Sähköinen ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Paperi-ilmoituksen jättöpäivä on aikaisempi. Paperi-ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 7. päivä.

3. Miten huojennus lasketaan?

Huojennuksen määrä lasketaan seuraavasti:

vero -  (liikevaihto – 10 000e) x vero
                          20 000 e

Huojennuksen laskemiseen voit käyttää aputaulukkoa (xls).

4. Miten laskukaavan liikevaihto määritellään?

vero -  (liikevaihto – 10 000e) x vero
                        20 000 e

Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain verolliset myynnit ilman veron osuutta sekä seuraavat verottomat myynnit:

• tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72a - 72c §)
• vientimyynti (AVL 70 §)
• veroton matkustajamyynti (AVL 70b §)
• verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
• vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
• verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72d §)
• verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72e §)
• muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit
• kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi)
• rakentamispalvelun myynti, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8c §).

Muita verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan.

Käytettyjen tavaroiden marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan vain veroton osuus eli voittomarginaali ilman veron osuutta.

Saadut ennakkomaksut lasketaan sen tilikauden liikevaihtoon, jona ne on saatu. Saaduista ennakkomaksuista tilitettävä arvonlisävero otetaan huomioon siltä tilikaudelta, jona ne on maksettu

5. Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?

Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan seuraavia eriä:

• veron osuus
• metsätaloudesta saatu vastike (turpeen tai turpeen nosto-oikeuden myynti ei ole metsätalouden myyntiä ja nämä tulot lasketaan siten mukaan liikevaihtoon).
• kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
• käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
• palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65§).
• maitokiintiön myynti, koska se on käyttöomaisuuden myyntiä
• veikkausasiamiehen palkkiot
• verottomat tuet

6. Miten laskukaavan vero lasketaan?

vero -  (liikevaihto – 10 000e) x vero
                       20 000 e

Laskukaavassa vero on myynnistä suoritettavien verojen ja ostosta vähennettävien verojen erotus.

Kaavan veroon eivät kuulu seuraavat:

1) EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista tai EU-palveluostoista suoritettava vero (yhteisöhankinnasta tai EU-palveluostosta suoritettava vero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen  omasta myynnistä suoritettavaa veroa. Yhteisöhankinnan ja EU-palveluoston vähennettävä vero otetaan kuitenkin huomioon).

2) Vero, jonka ostaja maksaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2 a, 8 a–8 c ja 9 §) (ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).

Ostaja on verovelvollinen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §).

Tarkempia tietoja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Lisää ohjeita ja esimerkkejä rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta Usein kysyttyä -sivulla.

3) metsätaloudesta tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa)

4) kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (AVL 30 §) tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa)

5) käyttöomaisuuden myynnistä ja omasta käytöstä suoritettava vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).

7. Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena?

Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella (kausiveroilmoituksen kohdat 315, 316 ja 317). Arvonlisäveron ilmoitusjakso ratkaisee, ilmoitetaanko tiedot tilikauden viimeisen kuukauden vai kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoituksella.

Jos arvonlisäveron ilmoitusjakso on

• kuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen kuukauden kausiveroilmoituksella
• neljännesvuosi, tiedot ilmoitetaan kalenterivuoden viimeisen neljänneksen kausiveroilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella).
• kalenterivuosi, tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla kausiveroilmoituksella.

Yritys voi itse ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon kohdekauden viimeisen kuukauden kausiveroilmoituksessa ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan toiminnan päättymiskauden kausiveroilmoituksella. Ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä.

Katso myös kohta Liikevaihdon suhteuttaminen

Lisätietoa alarajahuojennuksen ilmoittamisesta: kausiveroilmoituksen yksityiskohtainen täyttöohje 

8. Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava?

Jos yritys ei ole ilmoittanut alarajahuojennusta kyseisenä vuonna, tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman ilmoitusjakson kausiveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu (ks. kohta ”Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena”). Alarajahuojennuksen voi kausiveroilmoituksen lisäksi saada myös hakemuksen tai muun selvityksen perusteella.

9. Missä tapauksissa huojennusta ei saa?

Huojennusta ei saa, jos

• tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä vero on suurempi kuin myynneistä suoritettava vero lukuun ottamatta tilannetta, jossa negatiivisuus johtuu metsätalouden tai kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen vähennettävistä veroista. Huojennukseen oikeuttavaa veroa laskettaessa mukaan otetaan vain huojennukseen oikeuttavan toiminnan suoritettavat ja vähennettävät verot.

• kyseessä on kunta tai sellainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

10. Palautettavalle verolle maksetaan korkoa

Huojennuksena palautettavalle verolle maksetaan korkoa verotililain mukaisesti.

11. Alarajahuojennus tuloverotuksessa

Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Tarkempia tietoja alarajahuojennuksesta tuloverotuksessa

12. Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä

Puun myyntituloa ei lasketa mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Vastaavasti metsätalouden tilitettävää veroa ei oteta huomioon, kun alarajahuojennukseen oikeuttavaa veroa lasketaan.

Peltojen vuokrauksesta saadut tulot ovat yleensä arvonlisäverottomia, ja ne lasketaan mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Jos asiakas on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi pellon vuokrauksesta, tuloja ei lueta mukaan liikevaihtoon.

13. Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta

14. Liikevaihdon suhteuttaminen

Liikevaihtoa ei suhteuteta seuraavissa tapauksissa:

• Yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.

• rityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa kesken tilikauden.

  Esimerkki: Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi ja tilikaudelta 1.1.–31.12.2016 yhtiön liikevaihto on 4 200 euroa. Yhtiö on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuolta tilikaudelta ajaksi 1.12.–31.12.2016. Koska yhtiön tilikausi ei ole lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta ja yhtiön tilikauden liikevaihto on pienempi kuin 10 000 euroa, yhtiöllä on oikeus saada takaisin koko tilikaudelta tilitetty vero (AVL 149 a §:n 2 momentin mukaisesti). Sillä ei ole merkitystä, että yhtiö on ollut merkittynä arvonlisäverollisten rekisteriin vasta 1.12.2016 alkaen. (KHO 21.8.2007, T 2060)

• Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus päättyy kesken tilikauden mutta liiketoiminta jatkuu. Vain arvonlisäverollinen toiminta siis päättyy. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska tilikauteen ei tule muutoksia.

Liikevaihto suhteutetaan, seuraavissa tapauksissa:

• Toimintansa aloittavan yrityksen ensimmäinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta.

  Esimerkki: Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus alkavat 1.3. Tilikausi päättyy 31.12.

• Toimintansa lopettavan yrityksen viimeinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta

  Esimerkki: Yrityksen tilikausi on ollut 1.1.–31.12. Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus päättyvät 30.9.

• Yritys muuttaa toiminta-aikana tilikautta.

• Ilmoitusjakso muuttuu arvonlisäverolain 149 f §:n perusteella

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu AVL 208a §:n perusteella kalenterivuodeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta, joka päättyy tilikauden muutospäivänä tai sen jälkeen (AVL 149f § 1 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tilitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutosta edeltäneiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutosta edeltäviä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.
Esimerkki: Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 12 kuukautta. Tilikausi alkaa 1.7. ja päättyy 30.6. Yrityksen ilmoitusjakso muuttuu 1.4. neljännesvuodeksi. Koska ilmoitusjakso on neljännesvuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta. Huojennus lasketaan seuraavasti

• Ajalta 1.7.–31.3., liikevaihto suhteutetaan.
• Ajalta 1.4.–31.12., liikevaihto suhteutetaan.
• Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.1.–31.12. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu kalenterivuodesta (AVL 208 a §) kirjanpitolain mukaiseksi tilikaudeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus tilikauden muutospäivän jälkeen päättyvältä kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta (AVL 149f § 2 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tillitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutoksen jälkeisiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutoksen jälkeisiä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

Esimerkki: Yrityksen ilmoitusjakso on neljännesvuosi ja tilikausi kalenterivuosi (AVL 208a § perusteella). Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.7.–30.6. Yritys siirtyy kuukauden mittaiseen ilmoitus- ja maksujaksoon 1.10. alkaen. Huojennus lasketaan seuraavasti:

• Ajalta 1.1.–30.9., liikevaihto suhteutetaan.
• Ajalta 1.10.–30.6., liikevaihto suhteutetaan.
• Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.7.–30.6. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

15. Lisätietoja alarajahuojennuksesta

Lisätietoja saa Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumerosta 029 497 014. Numerossa vastataan ma–pe klo 9–16.15 (voit tarkistaa numeron ja palveluajan osoitteesta vero.fi/palvelunumerot). Puhelun hinta on lankaliittymästä paikallisverkkomaksu (pvm) ja matkapuhelinliittymästä matkapuhelinmaksu (mpm). Ulkomailta soittaessa hinnan määrittelee paikallinen puhelinoperaattori.

Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija

Johanna Talvitie
ylitarkastaja