Kehitämme tulorekisteriä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Käsittelemme saadut palautteet, muutospyynnöt ja suositukset osana tulorekisterin kehittämistä.
Asiakkaiden ääni kuuluu kehittämisessä
Kuuntelemme asiakkaitamme neljällä eri tavalla. Näin pyrimme saamaan sekä pienten että suurten toimijoiden näkökulmat mukaan.
Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän nimeää valtiovarainministeriö. Se arvioi tulorekisterin pidemmän aikavälin kehitystä. Ryhmään kuuluu edustajia kaikista asiakasryhmistä: tietojen ilmoittajista ja käyttäjistä sekä tulonsaajista.
Kehittämisen tukena toimii yhteistyön verkosto, joka välittää kunkin toimialan yhteisen näkemyksen toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Verkostossa on mukana tiedon ilmoittajien ja käyttäjien edustajia ja edunvalvojia.
Asiakasraatitoiminta on puolestaan suunnattu tiedon ilmoittajille. Lisäksi käytössämme ovat jatkuvan palautteen kanavat sekä asiakastyytyväisyyskyselyt.
Tulorekisteristä vastaavan Tulorekisteriyksikön ja sidosryhmien välinen yhteistyöryhmä käsittelee muun muassa tulotietojärjestelmän kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Yhteistyöryhmää koskevista säännöksissä, tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tulotietojärjestelmässä annetussa laissa (53/2018, 19 §).
Yhteistyöryhmään kuuluu puheenjohtaja ja enintään seitsemäntoista jäsentä, jotka valtiovarainministeriö nimeää Tulorekisteriyksikön esityksestä määräajaksi, enintään neljäksi vuodeksi. Valtiovarainministeriö nimeää puheenjohtajan. Jäsenistä yhden nimeää sosiaali- ja terveysministeriö, yhden Verohallinto, yhden Kela ja yhden Eläketurvakeskus sekä kaksi Tulorekisteriyksikkö. Tämän lisäksi ryhmään kuuluu aina ainakin kaksi edustajaa suorituksen maksajilta ja yksi edustaja tulonsaajilta.
Yhteistyöryhmässä käsitellään vuosittain tulorekisterin edellisen vuoden toimintakertomus, seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavia kolmea vuotta koskeva kehittämissuunnitelma.
Yhteistyöryhmä antaa suosituksia ja ehdotuksia tulorekisterin kehittämiseen. Nykyisen ryhmän toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026. Ryhmään nimetyt edustajat on listattu valtiovarainministeriön sivuilla: Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (vm.fi)
Yhteistyön verkoston tehtävänä on tukea yhteistyöryhmän toimintaa ja välittää kunkin toimialan yhteinen näkemys toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Kukin toimiala nimeää verkostoon kaksi edustajaa ja yhden varaedustajan.
Tulorekisteri pyytää verkostolta lausuntoja ja tekee verkostolle erilaisia kyselyjä. Toimialan nimetty edustaja välittää lausuntopyynnöt ja kyselyt muille toimialansa edustajille kannanottoa varten ja toimittaa niiden perusteella tulorekisterille vastauksena toimialan yhteisen näkemyksen. Nimetyt edustajat voivat myös tehdä toimialan yhteisiä muutospyyntöjä tulorekisterille.
Verkostossa valmistellaan kehitystä, arvioidaan tuotannon näkymien kokonaistilannetta sekä tulorekisterin tietojen hyödynnettävyyttä yleisellä tasolla. Lisäksi tehdään toimialakohtaista kehittämistyötä, esimerkiksi käsitellään ilmoittamisen ohjeistusta ja tiedon käyttäjien toimialakohtaisia tarpeita.
Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan erilaisiin aiheisiin ja ilmiöihin liittyen. Vuosittain verkostossa käsitellään muun muassa tietosisältömuutoksia.
Verkostossa ovat mukana seuraavat toimialat:
Kela
Verohallinto
eläkelaitokset
Eläketurvakeskus
Työllisyysrahasto
työttömyyskassat
liikennevakuuttajat
kunnat
työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
työsuojeluviranomainen
Tapaturmavakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus
Tilastokeskus
Valtiokonttori
Ulosottolaitos
Suomen Taloushallintoliitto ry
Suomen Yrittäjät ry
Elinkeinoelämän Keskusliitto ry
palkansaajakeskusjärjestöt
sosiaali- ja terveysministeriö
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
hyvinvointialueet
Maahanmuuttovirasto
oikeusministeriön hallinnonala
poliisi
Tulli
Asiakasraatien kautta tulorekisteri kerää palautetta tietojen ilmoittamisesta. Asiakasraadit osallistuvat tulorekisterin kehittämiseen antamalla palautetta muun muassa rekisterin toimivuudesta ja muutoksista. Asiakasraatien jäsenet voivat myös tehdä muutospyyntöjä tulorekisterille. Raatien tärkein tehtävä on tuoda tiedon tuottajien näkemystä vahvemmin osaksi kehittämistä.
Palkoissa asiakasraateja on kolme: ohjelmistotalojen asiakasraati, tilitoimistojen ja palveluntuottajien asiakasraati sekä muiden ilmoittajien asiakasraati. Etuuksissa toimii yksi yhteinen etuustietojen ilmoittajien ja ohjelmistotalojen asiakasraati.
Tulorekisteri hakee raateihin vapaaehtoisia jäseniä kahden vuoden välein. Raadin toimikausi kestää kaksi vuotta ja sen aikana raadeille järjestetään vähintään kaksi virtuaalista tilaisuutta. Raatien jäsenille voidaan myös lähettää kyselyitä ja pyytää kohdennetusti kommentteja kehityksen tueksi.
Raatien jäsenet valitaan siten, että saadaan mahdollisimman edustava otos tiedon tuottajista. Valinnoissa on huomioitu esimerkiksi organisaatiomuoto, kotipaikka, ilmoittamiskanavat ja muut ilmoitustarpeet. Palkkatietoja käsitteleviin raateihin osallistuvat myös Suomen Yrittäjien ja Taloushallintoliiton edustajat.
Raadit aloittivat nykyisen kautensa toukokuussa 2024.
Tulorekisteri kerää jatkuvasti palautetta rekisterin toiminnasta. Palautetta kerätään puhelinpalvelussa ja palvelupyyntöjen ratkaisujen yhteydessä. Lisäksi voit antaa meille palautetta verkkosivujen palautelomakkeella.
Kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti ja toteutuskelpoiset ehdotukset siirretään arvioitavaksi tulorekisterin pienkehitykseen.
Keräämme tietoa tulorekisterin käyttökokemuksista myös asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kerran vuodessa tehtävässä kyselyssä pääset arvioimaan muun muassa tulorekisterin helppokäyttöisyyttä, luotettavuutta ja asiakaspalvelua.
Lisäksi verkkosivuilla kerätään käyttäjäpalautetta palautepainikkeiden avulla. Palautepainikkeiden vastauksien avulla kehitetään etenkin verkkosivuilla olevia ohjeita.
Pienet kehitysehdotukset käsitellään pienkehityksessä
Jos asiakkailta saatu kehitysehdotus on laajuudeltaan pieni ja se on mahdollista toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, muutospyyntö ohjataan tulorekisterin pienkehitykseen. Asiakkaiden ehdotusten lisäksi pienkehityksessä käsitellään tulorekisterin tunnistamia kehityskohteita ja lainsäädännöstä johtuvia, välttämättömiä muutoksia tulorekisterin toimintaan.
Pienkehittäminen etenee vuosikellon mukaan. Joulukuussa kerätään yhteen kaikki muutospyynnöt. Alkuvuoden aikana tulorekisteri arvioi pyyntöjen toteutettavuutta ja vaikutusta sekä pyytää tarvittaessa sidosryhmiltä kannanotot aiheesta. Tämän jälkeen tulorekisteri valitsee toteutettavat muutospyynnöt, aloittaa muutosten toteuttamisen ja viestii muutoksista niille asiakkaille, joihin muutos vaikuttaa. Ennen muutosten tuotantoon vientiä tietojen ilmoittajat ja tietojen käyttäjät pääsevät vielä testaamaan uusia ominaisuuksia tulorekisterin testiympäristössä.
Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello:
Suuremmat kehityslinjat valmistellaan ministeriössä
Muutospyyntöjen joukossa on ajoittain myös laajempia kehitysehdotuksia, jotka vaativat esimerkiksi nykyisen lainsäädännön muuttamista. Nämä pyynnöt käsitellään osana tulorekisterin kehittämissuunnitelmaa.
Tulorekisteri laatii laissa määritellyn kehittämissuunnitelmansa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelma toimii ohjenuorana tulorekisterin pitkäkestoiselle kehittämiselle. Sen tarkoituksena on turvata eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet tulorekisterin kehittämiseen sekä luoda näkyvyys pidemmän aikavälin suunniteltuun kehittämiseen.
Tulorekisterin kehittämistä ohjaavat
tulorekisteriin talletettavan tiedon laatu
tiedon käytettävyys
tietopohjan laajentaminen
kokonaisprosessin tehokkuus.
Kehittämissuunnitelma toimitetaan tulorekisterin yhteistyön verkostolle vuosittain ja dokumentti lausuntoineen käsitellään yhteistyöryhmässä.
Lainsäädännöstä johtuva pakollinen kehittäminen
Tulorekisteritietojen oikeellisuus ja rekisterinpitäjän vastuut
Tulorekisteriyksikkö käynnistää toimintavuoden 2025 alussa projektin, jossa tulonsaajalle mahdollistetaan oikeus vaatia tulorekisteriin talletettujen tulotietojensa oikaisemista. Projekti ajoittuu vuosille 2025–2026.
Projektin jälkeen
tulonsaaja voi vaatia tulorekisteriin talletettujen henkilötietojensa oikaisua sekä henkilötietojen käsittelyn rajoittamisesta suoraan Tulorekisteriyksiköltä
Tulorekisteriyksiköllä on kyky vastaanottaa ja käsitellä vaatimus sekä lähettää selvityspyyntöjä tulonsaajalle ja maksajalle
maksaja pystyy tarkastelemaan oikaistavaksi vaadittuja tietoja tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa ja oikaisemaan tiedot itse
Tulorekisteriyksikkö pystyy tarvittaessa oikaisemaan tiedot ja jakamaan oikaistut tiedot tiedon käyttäjille.
Lisäksi Tulorekisteriyksikkö saa toimivallan uhkasakon määräämiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa maksaja laiminlyö vaaditun ilmoituksen antamisen tai korjaamisen.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus (2020‒2027)
Seuraamme uudistuksen etenemistä. Uudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa palvelujärjestelmää. Tulorekisteri on keskeisessä roolissa palvelujärjestelmän sujuvoittamisessa. Lue lisää sosiaaliturvauudistuksesta (stm.fi).
Muutokset tietojen käyttöön
Joulukuussa 2024 on vahvistettu laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lakkauttamisesta sekä laki ympäristöministeriöön perustettavasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tehtävät siirtyvät tähän uuteen asuntorakentamisen keskukseen, joka aloittaa toimintansa 1.3.2025. Muutos aiheuttaa sen, että Aran tiedonsaantioikeus tulorekisteritietoihin päätetään ja ympäristöministeriölle annetaan tiedonsaantioikeus ja tehdään tietolupa.
Myös valtion aluehallinnon uudistus muuttaa tiedonsaantiin oikeutettuja tahoja. Aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Aluehallinnon uudistus perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan. Uudistuksen myötä lakkautettavien virastojen tietoluvat päättyvät ja uusille toimijoille mahdollistetaan tietojen hyödyntäminen. Aikataulu on alustavasti vuoden 2026 alussa. Lue lisää valtion aluehallinnon uudistuksesta (vm.fi).
Muita uusia käyttökohteita, joissa tulorekisterin tietoja voisi tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää:
työtapaturmien ja ammattitautien hoitolaitoksissa
tilastointiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa
kuntatyönantajien tehtävien hoitamisessa
merenkulun tukihakemusten valvonnassa
maatalouden, poronhoidon ja turkistuottajien lomituspalveluiden käsittelyssä ja valvonnassa
opiskelijoiden työllistymisen seurannassa valmistumisen jälkeen ja sitä kautta opetuslaitosten rahoituksen kohdentamisessa
työttömyyskassojen jäsenyysasioiden käsittelyssä ja työllistämistä tukevien palvelujen tuottamisessa
työttömyyspäivärahan yhteensovituksessa, kun on kyse työsuhteen päättymiseen liittyvästä riidasta (työsopimuslain 12 luvun 3 §)
Mahdolliset uudet käyttökohteet edellyttäisivät tarkempaa selvittämistä ja säädösmuutoksia. Muutosten läpivieminen vaatisi mahdollisesti myös rahoitusta.
Muu kehittäminen
Tulorekisterin käyttövarmuuden turvaaminen
Tulorekisteriyksikössä on käynnissä hanke tulorekisterin käyttövarmuuden turvaamiseksi. Hankkeelle on myönnetty erillisrahoitus vuosille 2023–2027.
Tulevina vuosina palvelukysyntä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Tämä edellyttää tulotietojärjestelmän toiminnallisuuksiin teknologiauudistuksia. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta voimme vastata asiakastarpeisiin ja turvata perustoiminnan toimintavarmuuden.
Kartoitamme mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia tekoälypohjaisia ratkaisuja, joilla voisimme tehostaa ja automatisoida rekisterin toimintoja.
Tulorekisterin tietojen laatu ja eheys
Selvitämme suunnittelukauden aikana, miten rekisterin tietojen laatua ja eheyttä voitaisiin parantaa. Uusia toimenpiteitä ja kehittämiskokonaisuuksia voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Tietojen laatua voitaisiin valvoa keskitetysti.
Tiedon käyttäjä voisi ilmoittaa tulorekisterille, jos se huomaa tulorekisterin tietoja käyttäessään, että rekisteristä jaetussa tiedossa on virhe (esimerkiksi tulon määrä on virheellinen tai se puuttuu). Tulorekisteri voisi puolestaan jakaa tiedon virheestä edelleen muille tiedon käyttäjille.
Mahdollinen toteutusprojekti edellyttäisi säädösmuutoksia ja rahoitusta.
Hallitusohjelman mahdollisia vaikutuksia suunnittelukauden kehittämiseen
Mahdollisia muutoksia palkka- ja etuustietojen tietovirtaan (tulolajit, tietosisältö).
Mahdollisia uusia käyttäjiä ja/tai käyttötarkoituksia tulorekisteriin talletetuille palkka-, eläke- ja etuustiedoille.
Tulorekisteriin ei tällä hetkellä talleteta tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia, ns. arkaluonteisia tietoja. Arkaluonteisten tietojen ilmoittaminen rajattiin pois jo tulorekisterin perustamisvaiheessa, ja niiden lisääminen tulorekisterin tietosisältöön edellyttäisi tulorekisteriä koskevan lainsäädännön muuttamista.
Muutokset tulorekisterin ilmoitusten pakolliseen tietosisältöön
Tulorekisterin tietopohjan kehittämiseen on esitetty erilaisia vaatimuksia. On ehdotettu sekä nykyisen tietosisällön supistamista (Valtiontalouden tarkastusviraston loppuraportti) että nykyisen pakollisen tietosisällön laajentamista (Tulorekisteriyksikön aiemmin saamat lausunnot kehittämissuunnitelmaan). Tietosisällön muutokset edellyttäisivät tulorekisteriä koskevan lainsäädännön muuttamista.
Etuustietosisällön laajentaminen
Etuustietoilmoituksella ilmoitettavien tietojen sisältöä on ehdotettu laajennettavaksi ansioperustetiedolla. Jos ansioperustetieto ilmoitettaisiin etuustietoilmoituksella, etuusjaksoista karttunut eläke voitaisiin laskea tulorekisteristä saatavilla tiedoilla.
Kokonaisuuden muutosvaikutuksia on selvitetty sidosryhmien kanssa yhteistyössä 2024. Toteuttaminen edellyttäisi säädösmuutoksia sekä rahoitusta.
Tulorekisteriyksikkö vastaa tulorekisterin kehittämisestä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Suuremmat kokonaisuudet valmistellaan valtiovarainministeriössä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintaperiaatteiden muutoksiin ja lainsäädäntöön vaikuttavat kehittämisaihiot. Tulorekisteri ei päätä itsenäisesti näiden kehittämisaihioiden toteuttamisesta. Niiden toteutus edellyttää aina myönteistä rahoituspäätöstä sekä poliittista hyväksyntää tarvittavan lainsäädäntötyön aloittamiselle.
