Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi – kasvavalla ilmiöllä haetaan taloudellista hyötyä

Harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät yhä useammin ilmiöön, jossa työnantajat naamioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi. Ilmiö on yleinen erityisesti rakennus- ja siivousalalla. Havainnot käyvät ilmi valvontatuloksista, jotka on tänään julkaistu viranomaisten yhteisellä Harmaa talous ja talousrikollisuus -tilannekuvasivustolla.

Viranomaisten havaintojen mukaan työnantajat hämärtävät aikaisempaa useammin työ- ja toimeksiantosuhteen välistä rajaa ja siirtävät velvollisuuksiaan työntekijöille. Viranomaiset joutuvat usein tekemään rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä: pelkästään työsuojeluviranomaisten eli Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden viime vuonna tekemässä valvonnassa ns. kevytyrittäjiä tavattiin 71 tarkastuksella yli 400 henkilöä. Myös muut viranomaiset, esimerkiksi ELY-keskus, ovat havainneet valvonnassa työsuhteita, jotka on yritetty naamioida yrittäjyydeksi.

Osa työnantajista käyttää myös oleskelulupajärjestelmää väärin: työntekijöille saatetaan hakea maahan tullessa työntekijän oleskelulupaa, mutta käytännössä työntekijä laitetaan nopeasti työskentelemään yrittäjänä tai kevytyrittäjänä, ja mahdollinen työsuhde jää joko hyvin lyhyeksi tai ei toteudu ollenkaan.

Hyvin usein työnantajat eivät työsuhteessakaan noudata sen vähimmäisehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Työsuojeluviranomainen havaitsi tarkastuksissaan puutteita erityisesti palkkauksessa. Suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamiseen. Eniten puutteita oli rakennus- ja ravintola-aloilla: rakennusalalla puutteita oli lähes 60 prosentissa tarkastuksista, majoitus- ja ravitsemusalalla palkkauksen puutteita havaittiin yli 54 prosentissa tarkastuksista.

Satojen miljoonien menetykset vuosittain

Talousrikokset ja harmaa talous tuottavat yhteiskunnalle merkittäviä vahinkoja. Viime vuonna poliisin päättämistä rikosasioista kertyi rikosvahinkoa lähes 200 miljoonaa euroa. Verohallinto puolestaan löysi harmaan talouden valvonnassaan yhteensä 235 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. Tullin tekemän talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 18 miljoonaa euroa, ja verotarkastuksissa määrättiin yli 4 miljoonan euron jälkikannot.

Parhaillaan on käynnissä kahdeksas harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma. Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta sanoo, että toimenpideohjelman hankkeilla on kehitetty moniviranomaisyhteistyötä ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Tämä edesauttaa harmaan talouden toiminnan paljastumista, auttaa puuttumaan väärinkäytöksiin ja siten ehkäisee yhteiskunnan menetyksiä.

- Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yhteiskunnan varojen turvaaminen on erityisen tärkeää. Kun torjumme harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, edistämme yhteisten rahojen tehokkaampaa käyttöä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta. Yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä hyötyy koko yhteiskunta, Marttinen sanoo.

Nykyinen toimenpideohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Marttinen toivoo, että uusi hallitus jatkaisi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa.
- Harmaan talouden ilmiöt monimutkaistuvat koko ajan, ja etenkin taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma antaa mahdollisuudet viranomaisten tiiviille yhteistyölle ja auttaa vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, Janne Marttinen sanoo.

Viranomaisten yhteisellä harmaatalous & talousrikollisuus tilannekuvasivustolla julkaistaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyviä tilastoja. Tuloksia julkaisevat mm. työsuojeluviranomaiset (avi), Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, konkurssiasiamies, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, ELY-keskus, Valvira ja Ruokavirasto.

Nostoja viranomaisten tekemästä valvonnasta vuonna 2022:

• Poliisin tietoon tuli yhteensä 2085 talousrikosasiaa. Kasvua vuoteen 2021 oli kuusi prosenttia.
• Kiskonnan tapaisen työsyrjinnän määrä kasvoi neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuonna poliisin tietoon tuli 74 tapausta.
• Venäjä-pakotteiden rikkomiset nostivat säännöstelyrikokset huippuunsa: Tulli aloitti viime vuonna lähes 300 esitutkintaa pakotteiden rikkomisesta.
• Konkurssihakemusten määrä on kasvusuunnassa. Konkursseja aloitettiin vuonna 2022 lähes 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
• Verohallinto löysi verovalvonnassaan yhteensä 235 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja.
• Uudenmaan ELY-keskuksen tekemistä osapäätöksistä yrittäjäksi haluavien ulkomaalaisten hakemuksiin myönteisiä oli 60 prosenttia. Myönteisten päätösten määrä nousi edellisvuodesta 5 prosenttia.

Lue lisää:

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntastrategia ja toimenpideohjelma

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman vaikuttavuusarvio