Talousrikoksiin sisältyy yhä useammin työperäistä hyväksikäyttöä ja muita väärinkäytöksiä – viranomaisten harmaan talouden torjuntatilastot vuodelta 2024 julkaistu

Vale- ja pakkoyrittäjyydestä on tullut yleinen harmaan talouden ilmiö ja pysyvä osa työperäistä hyväksikäyttöä. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja -pesuloissa sekä kausityöaloilla. Havainnot ilmenevät viranomaisten yhteisellä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvasivustolla julkaistuista tilastoista.

Viranomaisten tietoon on tullut kasvava määrä monimutkaisia rikoskokonaisuuksia, joihin sisältyy erilaisia väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä, kuten rahanpesua, työperäistä hyväksikäyttöä, identiteettivarkauksia, sosiaaliturvan väärinkäytöksiä sekä eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen laiminlyöntejä. Mukana voi olla järjestäytynyttä rikollisuutta, ulkomaisia toimijoita ja ammattimaisia avustajia.

Monimutkaisten tapausten valvonta on edellyttänyt viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Erityisesti tällaisia tapauksia on ilmennyt ulkomaisen työvoiman valvonnassa ja työvoimavaltaisilla aloilla, kuten ravintola-alalla, rakennusalalla, kuljetusalalla ja myös kausityössä.

Poliisin tietoon ennätyksellinen määrä talousrikoksia

Heikentynyt taloustilanne ja konkurssien määrän kasvu on lisännyt huomattavasti konkurssirikollisuutta. Konkurssirikokset edellyttävät viranomaisilta pitkäkestoista tutkintaa, joka voi näkyä prosessien pitkittymisenä.

Konkurssitilastojen mukaan vuoden 2024 aikana Suomessa aloitettiin 3 035 konkurssimenettelyä, mikä on 12,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös yrityssaneerausten määrä nousi: saneeraus-menettelyjä aloitettiin 318 kappaletta, mikä on 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2024 yhteensä 2 619 talousrikosasiaa, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti velallisen rikokset sekä vero- ja kirjapitorikokset lisääntyivät. Niiden osuus kaikista poliisin tietoon tulleista talousrikoksista kasvoi vuodessa 54 prosentista 63 prosenttiin.

Verohallinto teki vuoden 2024 aikana 612 harmaan talouden verotarkastusta. Niiden perusteella määrättiin veroja korotuksineen yhteensä 125 miljoonaa euroa. Työvoimavaltaisilla aloilla harmaa talous on muuttanut muotoaan laskutuspalveluiden ja kevytyrittäjyyden myötä. Myös identiteettien väärinkäytökset, yritysten käyttäminen rikoksentekovälineinä, ulkomaiset rahansiirrot, virtuaalipankit ja erilaiset maksualustat ovat työllistäneet harmaan talouden torjuntaa.

Nostoja viranomaisten harmaan talouden torjunnasta vuonna 2024

Torjuntatilastoja julkaisevat tilannekuvasivustolla vuosittain muun muassa työsuojeluviranomaiset (AVI), Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, Konkurssiasiamiehen toimisto, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, ELY-keskus, alkoholihallinto (AVI ja Valvira) sekä Ruokavirasto.

Vuoden 2024 tilastoista selviää myös muun muassa seuraavaa:

• Poliisilla tutkittavana olevien talousrikosasioiden määrä on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Vuonna 2024 avoimien rikosasioiden määrä oli 4 452 kappaletta (+13 %). Yritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen ja konkurssien määrä lisäävät myös poliisin tietoon tulevan talousrikollisuuden riskiä lähitulevaisuudessa.
• Tulli tutki vuonna 2024 yhteensä 404 veropetosta. Merkittävä osa Tullin tutkimista veropetoksista liittyi tupakkatuotteiden salakuljetukseen. Savukkeiden salakuljetustapaukset ja takavarikkomäärät kasvoivat merkittävästi vuonna 2024.
• Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät 1 928 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin vuonna 2024. Yhteistarkastukset eri viranomaisten kanssa lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna.
• Eläketurvakeskuksen valvonnassa selvitettiin vuonna 2024 noin 3 691 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat 268 työnantajaan ja koskivat noin 1 540 työntekijää.
• Kela teki poliisille 562 tutkintapyyntöä etuusväärinkäytöksistä. Väärinkäytöksiin liittyy usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkanmaksua ja väärennettyjä tositteita. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytösten yhteenlaskettu arvo oli 4,3 miljoonaa euroa.

Uusia keinoja ja työkaluja harmaan talouden torjuntaan

Suomessa on käynnissä useita harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa edistäviä toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on turvata torjuntaviranomaisten toimintaedellytykset. Lisäksi ohjelmien kautta edistetään yritysten välistä tervettä kilpailua, ennalta estetään harmaata taloutta sekä kehitetään sen torjuntaa.

Lue lisää:

Harmaan talouden torjuntatilastot vuodelta 2024

Harmaan talouden toimenpideohjelmat:

• Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma 2024–2027: Ohjelmalla kehitetään muun muassa viranomaisten tietojenvaihtoa, analysointikyvykkyyttä, toimivaltuuksia ja lainsäädäntöä sekä puretaan viranomaisten yhteistoiminnan esteitä.
• Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma 2023–2027: Ohjelmalla puututaan ennakolta työperäisen hyväksikäytön ilmiöihin. Tavoitteena on lainsäädäntömuutosten lisäksi muun muassa turvata viranomaisten toimintaedellytyksiä ja lisätä yhteistyötä.
• Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia ja toimenpideohjelma 2025–2030: Ohjelmalla vahvistetaan muun muassa torjuntayhteistyötä, vähennetään rikosten tekijöiden saamaa rikoshyötyä sekä estetään järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin.