Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2010

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin (564/2004) ja 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut henkilökohtaisten pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1 Henkilökohtaisen perus- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläketuloja tai freelancetuloa, lasketaan palkkatuloja varten perus- ja lisäprosentti. Iältään 15–18-vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat vähemmän kuin 15 000 euroa, sekä ns. tulottomille alle 21-vuotiaille henkilöille lasketaan portaittaiset prosentit (portaikkoverokortit). Ns. tulottomaksi henkilöksi luetaan henkilö, joka on saanut enintään 1 070 euron tulot.

Henkilölle, jolla on vain ennakonkannon alaisia tuloja, lasketaan perus- ja lisäprosentti ennakonkannon alaisten tulojen perusteella etuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Perus- ja lisäprosentti lasketaan erikseen maatuloa ja erikseen merityötuloa varten, jos merityötuloa on vähintään 1 070 euroa ja maatuloa ja merityötuloa yhteensä yli 5 000 euroa vuodessa.

Palkansaajien laskennassa käsitellään myös osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset ja edunsaajaeläkeläiset, joiden ikä verovuonna on 20 ja 69 vuoden välissä ja päätoimen palkkatuloa, sivutuloa tai merityötuloa on vähintään 6 050 euroa. Näille verovelvollisille lasketaan eläketulolle ja palkkatulolle sama prosentti. Myös merityötuloa saavalle edunsaajaeläkeläiselle lasketaan sama prosentti eläkkeelle ja merityötulolle.

Jos eläkelaji on pakollisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen eläke ja eläkkeen alkamisvuosi on aikaisempi kuin 1982 ja jos eläke on alle tai tasan 900 euroa, niin verovelvollisen pidätysprosentit lasketaan palkansaajien laskennassa. Verovelvollinen saa normaalin päätoimen palkkatulon verokortin ja eläkkeelle lasketaan sama perusprosentti.

1.2  Henkilöt, joille ei lasketa tai tulosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, jonka kotikunta on muuttunut ulkomaille ennakkoverovuotta edellisenä vuonna tai aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvollisille eläkkeensaajille pidätysprosentti lasketaan riippumatta kotikunnasta.

Mikäli henkilö on muuttanut ulkomaille, hänelle ei tulosteta eikä lähetetä oletukseen perustuvaa 15 000 euron palkkaverokorttia.

2 Tulot

2.1 Ansiotulot

Perus- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen perusteella vahvistettu rahapalkka päätoimesta korotettuna 7,0 prosentilla, sivutulot, merityötulo, luontoisedut, palkkaturva, toistuvaiskorvaus, työttömyyspäiväraha, koulutustuki, aikuiskoulutustuki, opintoraha sekä sairaus-, potilas-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen päivärahat ja eläkkeenmaksajan suorasiirtona ilmoittamat eläketulot ja luopumistuki sekä luopumiskorvaus, jos eläketulot ovat enintään 1 800 euroa. Jos tieto palkkatuloista on vuoden 2009 muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,0 prosentilla.

Jos tieto palkkatuloista on vuoden 2008 verotuksesta ja on tieto sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisista palkkaeristä, joiden perusteella ei lasketa päivärahamaksua, nämä erät vähennetään laskennan perusteeksi otettavista palkkatuloista, koska niitä ei oleteta jatkuviksi tuloiksi.

Verotustiedoissa olevat etuudet muunnetaan palkkatuloiksi seuraavasti: vuonna 2008 maksettuja koulutustukea, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ja työllisyysasetuksen nojalla maksettuja työharjoittelutukia korotetaan 40 prosentilla sekä sairausvakuutuksen päivärahaa 40 prosentilla. Etuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan vuodelta 2008 peräisin olevaa tietoa 7,0 prosentilla ja vuoden 2009 tietoa 3,0 prosentilla. Vuodelle 2010 päivitettyä tietoa ei koroteta.

Opintorahaa ei koroteta. Verotoimiston vuotta 2010 varten päivittämät opintorahat otetaan laskentaan sellaisenaan.

Verotoimiston päivittämät sivutulot otetaan perus- ja lisäprosentin laskentaan sellaisenaan. Sivutuloprosentin laskennassa otetaan huomioon myös urheilijan palkkiot, omaishoitajan palkkiot, perhehoitajan palkkiot ja työkorvaukset. Muuta tulonhankkimistoimintaa oleva työkorvaus otetaan huomioon verokorttilaskennassa vain valmisteluryhmään 10 tai 10A kuuluvalla henkilöllä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos mainittu verovelvollinen kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja valmisteluryhmä on 10 tai 10A, työkorvauksen määrä siirretään ennakkoveron laskentaan. Ennakonpidätyksen alaisista työkorvauksista (ALV velvollinen) vähennetään siihen liittyvät kulut ja tulokseksi saadut ennakonpidätyksen alaiset nettotyökorvaukset (ALV velvollinen) otetaan huomioon vähennysten ja verojen laskennassa.

Ennakonkannon alaiset tulot huomioidaan määriteltäessä mikä verokortti (päätulon verokortti, oletuspalkkakortti vai portaikkoverokortti) verovelvolliselle tehdään, jos henkilön ennakonpidätyksen alaiset tulot ovat enintään 15 000 euroa tai henkilöllä ei ole pidätyksenalaisia tuloja lainkaan.

Vuoden 2008 verotuslaskennasta saatuja ennakonkannon alaisia tuloja muutetaan seuraavasti:

•  maatalouden puhdasta tuottoa alennetaan -10,0 %:lla
• kiinteistön vuokratuloa (muu kuin maatalouskiinteistö) korotetaan 7,0 %:lla
• asunto- ja liikeosakehuoneistojen vuokratuloa korotetaan 7,0 %:lla
• luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän tulo-osuutta korotetaan 2,0 %:lla

Ennakonkannon alaista palkkatuloa ja palvelurahoja korotetaan 7,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2008 ja 3,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2009.

Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon vuoden 2008 verotuslaskennasta saatujen tietojen mukaisina. Muutos- ja oikaisulaskennoista saatuja muita kuin palkkatuloja ei koroteta. Verotoimiston vuotta 2010 varten päivittämät tiedot otetaan huomioon sellaisenaan.

Palkkatulon määrä oletetaan 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat yli 1070 euroa, mutta alle 15 000 euroa. Myös merityötulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

Ulkomaan palkkatuloa ja merityötuloa, niiden mahdollista veroa sekä niistä myönnettäviä vähennyksiä ei oteta huomioon palkan pidätysprosentin laskennassa. Tiedot siirretään ennakkoveron laskentaan.

Laskentaan otetaan mukaan 1 000 €:on asti Suomessa verotettava ulkomaan eläketulo, josta määrätään sairaanhoitomaksu tai ei määrätä sairaanhoitomaksua. Tätä suurempi eläketulo välitetään ennakkoveron laskentaan. Muut ulkomaan eläketulot ja niiden mahdollinen vero välitetään ennakkoveron laskentaan.

2.2 Pääomatulot

Mahdollisen alijäämän laskemista varten laskentaan otetaan pääomatulot vuoden 2008 verotustietojen tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella. Pääomatuloista luetaan mukaan vuokratulot, elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus, maatalouden pääomatulo-osuus, yhtymästä saatu pääomatulo-osuus ja pääomatuloa olevat käyttökorvaukset.

2.3 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen palkansaajien ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet kannonalaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin. Muulla pääomatulolla tarkoitetaan muita pääomatuloja kuin osinkotuloa ja vuokratuloa.

Jos verovelvollisella on muita pääomatuloja, mutta ei ole kannonalaista ansiotuloa ja laskettu pääomatulovero on enintään 280 euroa, verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos muiden pääomatulojen ja kannonalaisten ansiotulojen yhteismäärä on enintään 1 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan verojen ja maksujen laskentaan. Verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos verovelvollisella ei ole muita pääomatuloja, mutta on kannonalaista ansiotuloa enintään 1 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos edellä mainituissa tilanteissa laskennassa on mukana pääomatulona verotettavaa eläkettä, sille lasketaan oma ennakonpidätysprosentti.

Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen vuokratulo on enintään 7 000 euron suuruinen, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei oteta mukaan verokortin laskentaan.

Kannonalaisia tuloja ja vuokratuloa ei oteta huomioon, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletetulle 15 000 euron tulolle laskettu ns. oletuspalkkakortti taikka merityötulolle laskettu verokortti taikka jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläketulo, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Kannonalaisia tuloja ja vuokratuloja ei oteta huomioon verojen ja maksujen laskennassa, jos verovelvolliselle on tallennettu vuokratulojen verokortilla huomioimisen esto-tieto.

Vuokratuloista johtuvaksi pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 prosenttiyksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon verokortilla.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60. Kannonalaista tuloa ja vuokratuloa ei oteta verokortille, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero kuten ennenkin.

2.4  Vuoden 2008 tiedoista peräisin olevat osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2005 alusta. Vuoden 2008 verotuslaskennasta olevia osinkotuloja ei oteta huomioon vuoden 2010 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa.

Vuoden 2009 muutoslaskennoista ja vuodelle 2010 tallennettuina laskentaan otetaan mukaan kotimaan osingot, jotka ovat julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja tai muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Vuoden 2009 muutoslaskennoista ja vuodelle 2010 tallennettuina otetaan mukaan laskentaan myös julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot.

2.5 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2010 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Eläketuloa saavia verovelvollisia käsitellään palkansaajien laskennan mukaisesti, jos verovelvollisella on YEL/MYEL-työtuloa. Palkansaajien laskentaan ei kuitenkaan oteta mukaan verovelvollista, jolla on ulkomaan eläketuloa, josta määrätään sairaanhoitomaksu tai ei määrätä sairaanhoitomaksua.

Sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa päätoimen palkoista, kustannusten korvauksista, sivutuloista ja kannonalaisista palkkatuloista, joka vuoden 2008 verotuslaskennan, 2009 muutoslaskennan taikka verotoimiston tallentaman tiedon mukaan on yritystoiminasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka vuoden 2008 verotuslaskennan, 2009 muutoslaskennan taikka verotoimiston tallentaman tiedon mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

Kun lasketaan merityötulon verokortille maapalkan pidätysprosenttia etuuksien maksajille välittämistä varten, maapalkkaa ei korvata työtulolla sairaanhoitomaksun laskennassa vaikka merityötulo olisi korvattu.

Ansiotuloa olevat osingot korvataan YEL- tai MYEL-työtulolla siltä osin kuin osingot ovat laskennassa mukana.

YEL -työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei ALV-velvollinen), ennakonkannon alaisen työkorvauksen, perhehoitajan palkkion ja omaishoitajan palkkion riippumatta siitä, onko kyseinen tulo mukana päätulon vai sivutulon vai freelancerin verokortilla.

MYEL - työtulolla ei korvata mitään työkorvauksia.

YEL työtulo korvaa ansiotuloa olevan ennakonpidätyksen alaisen käyttökorvauksen riippumatta siitä, onko kyseinen tulo mukana päätulon vai sivutulon vai freelancerin verokortilla.

YEL-työtulolla korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus kokonaan.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous,  merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo taikka apuraha, maatalous ja merityötulo. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta vuoden 2010 ennakkoperintää varten. Jos vakuutuksen perustetta ei asiakkaalle saada, päättelee ennakonpidätysprosenttien laskenta verovelvollisen MYEL-työtulon, omasta yrityksestä saatujen palkka- ja merityötulojen ja kannonalaisten ansiotulojen perusteella MYEL-vakuuutuksen perusteen ja välittää päätellyn tiedon ennakkoveron laskentaan.

Jos ei ole omasta yrityksestä saatua merityötuloa, mutta on MYEL-työtuloa ja jotakin seuraavista tuloista: maatalouden ansiotulo, porotalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, hankintatyön arvo, MYEL-vakuutuksen perusteeksi päätellään maatalous.

Jos on MYEL-työtuloa ja omasta yrityksestä saatua merityötuloa, mutta ei ole maatalouden ansiotuloa, porotalouden ansiotuloa, yhtymän maatalouden ansiotuloa eikä hankintatyön arvoa, MYEL-vakuutuksen perusteeksi päätellään merityötulo.

Jos on MYEL-työtuloa, omasta yrityksestä saatua merityötuloa ja jotakin seuraavista tuloista: maatalouden ansiotulo, porotalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, hankintatyön arvo, MYEL-vakuutuksen perusteeksi päätellään maatalous ja merityötulo.

MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, metsätalouden puhdas tuotto, yhtymän metsätalouden tulon ansiotulo-osuus, hankintatyö ja porotalouden ansiotulo sekä omasta yrityksestä saatu merityötulo.
Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL -työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, mutta ei muita MYEL -työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairaanhoitomaksun laskennassa.
Jos MYEL -vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL -työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti sairaanhoitomaksun (1,47 %) laskennassa.

2.6 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Päivärahamaksu 0,93 % määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,12 %.

3 Perus- ja lisäprosentin laskennassa käytettävät vähennykset

3.1  Luonnolliset vähennykset

3.1.1 Työmatkakustannukset

Työmatkakustannukset lasketaan vuodelta 2008 toimitettavasta verotuksesta saatavan tiedon perusteella, ellei verotoimisto ole ilmoittanut laskentaa varten matkakustannuksista uutta tietoa. Vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen matkakuluja korotetaan 2,0 prosentilla ilman ylärajaa. Matkakuluista lasketaan mukaan 600 euroa ylittävä osuus enintään 7 000 euroa.

3.1.2 Ahvenanmaan matkakustannukset kunnallisverotuksessa

Työmatkakustannukset lasketaan vuodelta 2008 toimitettavasta verotuksesta saatavan tiedon perusteella, ellei verotoimisto ole ilmoittanut laskentaa varten matkakustannuksista uutta tietoa. Vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen matkakuluja korotetaan 2,0 prosentilla. Matkakuluja Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa laskettaessa huomioidaan onko matkakuluilla omavastuu 340 euroa vai ovatko ne ilman omavastuuta huomioitavia. Lisäksi huomioidaan matkakuluina Ahvenanmaan vuokrakuluvähennys, jonka omavastuu on 340 euroa. Matkakuluista myönnetään vähennystä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa enintään 6 000 euroa.

3.1.3 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuksi lasketaan päätoimen palkasta sama suhteellinen osuus kuin vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa on jäsenmaksuna hyväksytty enintään kuitenkin 2 % palkkatulosta. Jos verotoimisto on ilmoittanut jäsenmaksutietoja, käytetään ilmoitettua tietoa.

3.1.4 Muut tulon hankkimisesta johtuvat kulut

Muut tulonhankkimismenot otetaan huomioon vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen tietojen mukaisesti tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta enintään kuitenkin 1 700 euroa. Perhepäivähoitajilla, perhehoitajilla, metsureilla ja freelancereilla hyväksytään laskentaan myös 1 700 euroa suuremmat menot. Verotoimiston tallentamat tulonhankkimismenot otetaan laskentaan sellaisenaan. Työnantajan ennakkoperintälain (1118/1996) 15 §:n nojalla hyvittämät kustannukset lasketaan tulonhankkimismenoihin kuitenkin vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa hyväksytyn suuruisina.

Luovutusvoittoihin liittyvät pääomatulojen tulonhankkimismenot jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja ja tulonhankkimismenot ovat suuremmat kuin 350 euroa.

3.1.5 Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon suuruisena.

3.2 Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.2.1 Eläkevakuutusmaksuvähennys

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,5 % päätoimen palkasta yli 18-vuotiaille. Vuoden 2010 aikana 18 vuotta täyttäville eläkemaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta tulolle, joka on suhteutettu kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien perusteella. Työntekijälle, joka on yli 53-vuotias, lasketaan eläkemaksuksi 5,7 %. Vuoden 2010 aikana 53 vuotta täyttävälle lasketaan eläkemaksu tämän korotetun prosentin mukaisesti ikärajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta tulolle, joka on suhteutettu kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien perusteella. Eläkemaksua lasketaan siihen asti, kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 0,4 % päätoimen palkasta.

Yrittäjille, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2010 ennakkoperintää varten, lasketaan TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta päätoimen rahapalkkaa, joka ei ole yritystoiminnasta saatua.

Jos yrittäjälle ei ole ilmoitettu työtuloa ja rahapalkka on yli 1 700 euroa ja TyEL-maksut ovat alle 200 euroa vuoden 2008 verotuksessa, TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei lasketa. Jos TyEL-maksut ovat olleet 200 euroa tai yli taikka jos rahapalkka on alle 1 700 euroa, lasketaan TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut vuotta 2010 varten.

Merityötuloa saavalle 18-68–vuotiaalle lasketaan eläkevakuutusmaksuksi 11,0 % merityötulosta. Tällöin maapalkasta ei lasketa työntekijän eläkemaksua, koska se oletetaan etuuksista muunnetuksi.

Ahvenanmaan maantielautalta palkkatuloa tai Merenkulkulaitokselta merityötuloa saavalle lasketaan TyEL-maksu eikä merimieseläkevakuutusmaksua.
Jos on saapunut tieto, että merityötulosta tulee laskea TyEL-maksu, lasketaan TyEL-maksu eikä lasketa merimieseläkevakuutusmaksua.

Ennen TyEL-maksujen laskentaa vähennetään palkasta ns. ennen ennakonpidätystä tehtävä vähennys.

Työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu lasketaan myös sivutulosta, jos verotoimisto on päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on vuodelle 2010 päivittänyt tiedon tämän laskennan estosta. Perhehoitajan palkkiosta ja omaishoitajan palkkiosta lasketaan KuEL-maksu perusverokorttien laskennassa.

Kollektiiviset eläkevakuutusmaksut otetaan huomioon vähennyksenä enintään 5 000 euron suuruisena.
Jos tieto YEL- tai MYEL-työtulosta puuttuu eikä verotoimisto ole tallentanut YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksuja seuraavaa vuotta varten, poistetaan YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksut vähennyksistä.

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut vähennetään pääomatuloista vuodesta 2006 alkaen.

Pääomatuloista maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa. Maksuista lasketaan
tarvittaessa erityinen alijäämähyvitys siirrettäväksi ansiotuloverosta vähennettäväksi.

Vähennettäväksi päivärahamaksuksi lasketaan 0,93 % päivärahamaksun perusteesta. Vähennettävää yrittäjän korotettua päivärahamaksua lasketaan 0,12 % YEL-työtulosta.

3.2.2 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen tietojen tai verotoimiston ilmoittamien tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Valtionverotuksessa myönnettävän vähennyksen määrä on 18 % merityötulosta, kuitenkin enintään 6 650 euroa. Kunnallisverotuksessa myönnettävän merityötulovähennyksen määrä on 30 % merityötulosta, kuitenkin enintään 11 350 euroa.

3.3 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.3.1 Kunnallisverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen perusteella tai verotoimiston ilmoituksen mukaan seuraavasti.

Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisella on ollut kunnallisverotuksessa muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta invalidivähennys on invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta, enintään kuitenkin kunnallisverotuksessa todetun muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon määrä. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuodelta 2010 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

3.3.2 Kunnallisverotuksen opintorahavähennys

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys myönnetään opiskelijalle, jonka verotustiedoissa tai muutoslaskennan tiedoissa on opintorahaa, tai jolle verotoimisto on päivittänyt opintorahaa vuodelle 2010. Opintorahavähennys vähennetään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa, kuitenkin enintään opintorahan määrä. Vähennystä pienennetään 50 prosentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen täyden määrän.

3.3.3 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 51 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennys pienenee 4,5 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

3.3.4 Ahvenanmaan yleinen vähennys

Ahvenanmaan yleinen vähennys ”Allmänt avdrag” on poistettu vuodesta 2010 lähtien.

3.3.5 Kunnallisverotuksen perusvähennys

Perusvähennys on 2 200 euroa pienennettynä 20 %:lla tämän ylimenevästä tulosta. Perusvähennys lasketaan puhtaasta ansiotulosta, josta on vähennetty kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Laskennan perusteena ovat palkkatulot, toiselle tehdystä työstä tai palveluksesta saadut ansiotulot, käyttökorvaukset ansiotulona, osingot ansiotulona, yritystulojen ansiotulo-osuudet, maatalouden ansiotulo-osuudet ja yhtymien elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuudet.

Työtulovähennys on 5,2 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on 650,00 euroa.

Verovelvollisen puhtaan tulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,2 %:lla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

3.4.2 Valtionverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle kertomalla invaliditeettiprosentilla 115 euroa. Vähennys tehdään tuloverosta.

3.4.3 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennys lasketaan siihen oikeutetulle enintään 80 euron suuruisena jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään tuloverosta.

3.4.4 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Jos luonnollisen henkilön vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korkojen sekä pääomatuloista vähennettävien tulolähteiden tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämää, jonka perusteella verovelvollisella on oikeus tehdä verosta alijäämähyvitys. Ennakonpidätysprosentin laskennassa syntyy alijäämää, jos pääomatulon tulonhankkimismenot ja korkomenot yhteensä ovat suuremmat kuin pääomatulot.

Asunto-, opinto-, tulonhankkimisvelan ja yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintavelan korot otetaan huomioon vuodelta 2008 toimitetun verotuksen perusteella siten, että niitä alennetaan 40,0 prosentilla. Verokortin muutoslaskennoista saatujen tietojen, vuoden 2009 ennakkorekisterin tietojen tai verotoimiston vuodelle 2010 päivittämien tietojen perusteella saatuja korkoja alennetaan 10,0 prosentilla.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (28 %) samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvitys vähennetään valtion, kunnan ja seurakunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavan ansiotulon perusteella lasketusta sairaanhoitomaksusta.

Tulonhankkimismenojen ja korkomenojen lisäksi pääomatulolajin alijäämää voi syntyä pääomatuloista vähennettävien vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen perusteella. Tulosta vähentämättä jääneiden maksujen perusteella lasketaan erityinen alijäämähyvitys, jonka määrä ei sisälly alijäämähyvityksen enimmäismäärän laskentaan. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos kaikkea ei voida vähentää valtion tuloverosta, jäljelle jäänyt määrä vähennetään suhteutettuna kunnan tuloverosta ja kirkollisverosta sekä sairaanhoitomaksusta.

Verovelvollisella käyttämätöntä alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä ei ennakkoperinnässä siirretä automaattisesti puolisolta toiselle.

4 Perusprosentin laskenta

Tulosta kertyvä valtion tulovero lasketaan vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu sekä päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2010 vahvistetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentin, sairaanhoitomaksun korotusprosentin, päivärahamaksuprosentin ja yrittäjän korotetun päivärahamaksun prosentin mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Valtionvero lasketaan tuloveroasteikon mukaan verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tuloista vähennetään edellä luetellut valtionverotuksessa myönnettävät vähennykset. Lisäksi tuloverosta vähennetään mahdollinen verosta tehtävä työtulovähennys, invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on henkilön vuoden 2010 kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tuloista vähennetään kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Sairaanhoitomaksun määrä on sairaanhoitomaksuprosentin (1,47) osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Laskettu sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla. Laskettu sairaanhoitomaksu otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotettavasta tulosta tai sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta päivärahamaksun perusteena olevat bruttotulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,17). Käytännössä sairaanhoitomaksun korotus tulee määrätyksi eläke- ja etuustulojen ja vastaavien tulojen perusteella.

Päivärahamaksun määrä on päivärahamaksuprosentin (0,93) osoittama määrä päivärahamaksun perusteena olevasta bruttotulosta.

Päivärahamaksun perusteena olevia palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Portaikko- tai oletuspalkkakorttilaisella käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu päätoimen palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Ennakonkannonalaiset palkkatulot ovat mukana laskennassa, jos asiakas on YEL/MYEL –vakuutettuna käsiteltävä.

Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV velvollinen), omaishoitajan palkkio ja perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 2.3 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena oleva ansiotulo huomioon. Päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys.

Päivärahamaksun perusteena olevana tulona YEL/MYEL –vakuutetulla käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: korvaamattomat palkanluonteiset ansiotulot, korvaamaton merityötulo, urheilijan palkkio, korvaamaton ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), korvaamaton ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV velvollinen), korvaamaton omaishoitajan palkkio, korvaamaton perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvausten osuutta, YEL–työtulo, MYEL–työtulo, korvaamaton ennakonkannon alainen työkorvaus, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, korvaamaton maatalouden ansiotulo, korvaamaton maatalouden ansiotulo yhtymistä ja korvaamaton porotalouden ansiotulo sekä korvaamaton muun tulonhankkimistoiminnan ansiotulo, korvaamaton hankintatyön arvo ja korvaamaton ennakonkannon alainen palkkatulo.

Päivärahamaksun perusteena olevaa tuloa käytetään myös laskettaessa erotusta, josta lasketaan sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksu (0,93%) lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta

YEL–vakuutetulle lasketaan lisäksi yrittäjän lisärahoitusosuutena yrittäjän korotettu päivärahamaksu (0,12%) YEL – työtulosta.

Laskettu päivärahamaksu korotuksineen huomioidaan vähennyksenä valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja sairaanhoitomaksun laskennassa laskettaessa verotettavaa ansiotuloa.

Laskettu päivärahamaksu korotuksineen lisätään verontarpeeseen, josta on vähennetty valtion ansiotuloverosta tehtävät vähennykset, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

Jos verovelvollisella ei ole ulkomaan eläketuloa, valtion ansiotuloverosta vähentämätön osuus työtulovähennyksestä, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, alijäämähyvitykset suhteutetaan, kuten kohdassa 3.4.4 on mainittu.

Perusprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys vähennetään verojen jakajasta.

Prosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

5 Perusprosentin soveltamisraja

Perusprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyihin tulorajoihin asti. Tulorajat lasketaan seuraavasti:

 Kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot jaetaan luvulla

• 12 = tuloraja kuukaudessa
• 26 = tuloraja 2 viikossa
• 52 = tuloraja viikossa
• 364 = tuloraja päivässä, merityötulon osalta jakaja on 360.

Yksi tuloraja verokortille lasketaan jakamalla kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

6 Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Lisäprosenttiasteikko

Asteikon osoittamaan prosenttilukuun (alarajan prosentti, joka tarkoittaa valtion lisäprosenttiosuutta) lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairaanhoitomaksu (1,47) ja päivärahamaksu (0,93), jolloin saadaan lisäprosentti. Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin tai alaspäin täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verotettava tulo on alle 15 200 euroa, niin valtion lisäprosenttiosuus on 6,5 %.

Merityötuloa saavalla henkilöllä lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 37 000 euroa.

7 Prosenttiportaikon laskenta

Iältään 15-18-vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat enintään 15 000 euroa sekä niille alle 21-vuotiaille henkilöille, jotka katsotaan ns. tulottomiksi; tulot enintään 1 070 euroa, lasketaan perus- ja lisäprosentin asemesta prosenttiportaikko seuraavasti.

Portaittaiset prosentit:

Pidätysprosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Työikäisille, joiden tulot ovat olleet yli 1 070 euroa, mutta alle 15 000 euroa, lasketaan päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi. Jos verotoimisto on päivittänyt opintorahaa vuodelle 2010, se otetaan huomioon 15 000 euron oletuspalkkatulojen lisäksi.

Yli 20-vuotiaille, joiden tulot ovat olleet alle 1 070 euroa, lasketaan myös päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi.

Lisäprosentti 15 000 euron oletuspalkkatulon verokortilla on kunnan tuloveroprosentti + seurakunnan tuloveroprosentti + sairaanhoitomaksuprosentti (1,47) + päivärahamaksuprosentti (0,93) + valtion osuutena 6,5.

8 Freelanceprosentin laskenta

Henkilöille, joilla vuodelta 2008 toimitetussa verotuksessa on ollut freelancetuloja tai verotoimisto on ilmoittanut tiedon freelancetuloista, lasketaan palkkatuloja varten kokonaisveroprosentti. Freelanceprosentti lasketaan, vaikka tulojen määrä olisi enintään 15 000 euroa. Yli 1 700 euron suuruiset tulonhankkimiskulut otetaan huomioon ainoastaan verotoimiston ilmoittaman suuruisina. Muut vähennykset lasketaan tämän päätöksen mukaisesti. Freelanceverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15, jos laskettu prosentti olisi tätä pienempi.

Verotettavien tulojen perusteella laskettu veron määrä muutetaan prosentiksi ilmoitetuista tuloista ja näin saatu prosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

9 Sivutuloprosentin laskenta

Jos vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen mukaiset sivutulot (palkkiot + käyttökorvaukset) ovat yli 2 000 euroa tai verotoimisto on päivittänyt sivutuloja, sivutulot sisällytetään perusprosentin laskentaan. Laskentaan otetaan mukaan tulotietoina myös urheilijan palkkiot, omaishoidon palkkiot sekä perhehoitajan palkkiot ja kustannusten korvaukset sellaisenaan. Laskentaan otetaan mukaan myös ennakonpidätyksen alainen työkorvaus edellä kohdassa 2.1 mainituissa tilanteissa.

Tällöin sivutuloprosentiksi lasketaan perusprosentti. Perusprosentin vuosikohtaiseksi tulorajaksi sivutuloverokortille merkitään vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen mukainen, vuoden 2009 muutoslaskennan mukainen tai verotoimiston ilmoittama sivutulojen määrä. Lisäprosentti määritellään kuten kohdassa 6. Jos eläkkeet ovat yli 1 800 euroa, ne sisällytetään myös perusprosentin laskentaan ja eläkkeen pidätysprosentiksi määrätään perusprosentti. Jos laskennassa tulotietona on vain työkorvausta ja verovelvollisella ei ole päätuloa ja jos lisäksi laskettu prosentti olisi alle 15, niin sivutuloverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15.

Jos vuodelta 2008 toimitettavan verotuksen mukaiset sivutulot ovat enintään 2 000 euroa, sivutuloprosentiksi merkitään pelkästään kohdassa 6 määritelty lisäprosentti. Tällöinkin sivutulot otetaan huomioon perusvähennystä, eläketulovähennystä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä laskettaessa.

Henkilölle, jolle on määrätty kohdassa 7 tarkoitettu prosenttiportaikko, sivutuloprosenttia ei määrätä lainkaan.

10 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2010 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009

Pääjohtaja    Mirjami Laitinen

Ylitarkastaja   Kaj Hoffrén