Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2025

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 § laissa 499/2024 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkoa koskevan lain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit

Yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolla on jäljempänä 3 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläkkeitä tai suorituksia, lasketaan palkkatuloja varten ennakonpidätys- ja lisäprosentti. Verovelvolliselle, jolla on ennakonpidätyksen alaista palkkaa, muodostetaan ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti etuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Verovelvollisen, jolla on tuloina osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea, osatapaturmaeläkettä tai osaliikennevahinkoeläkettä ja palkkatuloa, eläketulolle ja palkalle lasketaan yhtä suuri ennakonpidätysprosentti.

1.2 Henkilöt, joille ei lasketa ennakonpidätysprosentteja

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, joka on muuttanut pysyvästi ulkomaille vuonna 2024 tai tätä aikaisemmin, ei lasketa ennakonpidätys- ja lisäprosenttia palkkatulolle eikä 10 000 tai 15 000 euron oletuspalkkatulolle.

2 Ennakkoveron laskeminen ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja varten

2.1 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

Ennakonkannossa veroa määrätään verovelvollisen maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä kertyväksi arvioidulla määrällä.

2.2 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euroa, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa (ennakkoperintälaki 2 §). Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero. Yli 7 000 euron ennakonkannon alaiset tulot voidaan kuitenkin ottaa huomioon verovelvollisen ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos yhteensä yli 7 000 euron suuruiset ennakonkannon alaiset tulot on otettu huomioon verovelvollisen verovuoden 2024 ennakonpidätysprosentin laskennassa.

Ennakonkannon alaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos lasketaan ennakonpidätys- ja lisäprosentti 10 000 tai 15 000 euron oletuspalkkatulolle tai merityötulolle taikka jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomesta ulkomaille maksettava eläke, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Enintään 7 000 euron suuruisia ennakonkannon alaisia pääomatuloja ja ansiotuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa myöskään, jos verovelvollinen on esittänyt Verohallinnolle vaatimuksen, että ennakonkannon alaisten tulojen perusteella määrättävät verot ja maksut maksetaan ennakkoverona.

Suurin mahdollinen ennakonpidätysprosentti on 60,0. Ennakonkannon alaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa, jos ennakonpidätysprosentti nousisi edellä mainittua suuremmaksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon ennakonpidätysprosentissa, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

3 Tulot

3.1 Ennakonpidätysprosenttien laskennan perusteena käytettävät ansio- ja pääomatulot

Ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään uusinta mahdollista tietoa. Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2024 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Oikaistun verotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos oikaisusta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään palkkatuloon luetaan mukaan ennakonpidätyksen alainen palkka, merityötulo, Ahvenanmaan maantielauttatulo, luontoisedut ja etuudet. Viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa vahvistettuja palkkatuloja korotetaan 6,5 prosentilla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,5 prosentilla.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta ja ennakkoperinnän muutoslaskennoista olevat etuudet muunnetaan muille kuin yrittäjille ja maataloudenharjoittajille ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi tai merityötuloksi korottamalla etuuksia 40 prosentilla. Etuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuvan verotuksen oikaisun tietoa 6,5 prosentilla. Jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta, tuloa korotetaan 3,5 prosentilla. Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon sellaisenaan.

Ennakkoperintää varten saadaan eläke- ja etuustietojen ilmoittamisen rajapinnan kautta tai suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläkkeiden ja suoritusten määrät. Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.

Ennakonpidätysprosentit lasketaan ennakonpidätyksen alaisia palkkoja, merityötuloja, Ahvenanmaan maantielauttatuloja, omaishoitajan palkkioita, perhehoitajan palkkioita ja ennakkoperintärekisteriin kuulumattoman työkorvauksia (arvonlisäverovelvollinen ja ei arvonlisäverovelvollinen) varten. Palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa tulorajaan luetaan myös ansiotuloa olevat käyttökorvaukset ja urheilijan palkkiot. Ennakonpidätyksen alaisista työkorvauksista (arvonlisäverovelvollinen) vähennetään siihen liittyvät menot ja tulokseksi saadut ennakonpidätyksen alaiset nettotyökorvaukset (arvonlisäverovelvollinen) otetaan huomioon vähennysten ja verojen laskennassa.

Iältään 16–20 -vuotiaalle ja tätä nuoremmalle aikaisemmin palkkatuloa saaneelle, jonka edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat enintään 10 000 euroa, lasketaan ennakonpidätys- ja lisäprosentti 10 000 euron oletuspalkkatulolle.

Iältään 21–65 -vuotiaalle henkilölle, jonka edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat enintään 15 000 euroa, lasketaan ennakonpidätys- ja lisäprosentti 15 000 euron oletuspalkkatulolle.

Mikäli pohjatiedoissa ei ole työkorvauksia, mutta on palkkaa, merityötuloa tai maantielautalta saatua tuloa, oletuspalkaksi valitaan näistä suurin tulolaji.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon ei lueta mukaan palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, työkorvauksena verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta, työsuhdeoptiota, osakepalkkiota, muuta veronalaista ennakonpidätyksen alaista ansiotuloa, osinkotuloa, osuuskunnan maksamaa ylijäämää, eikä tuloverolain (1535/1992) 43 §:n mukaista puun myyntituloa, koska näiden tulojen ei oleteta jatkuvan.

Pääomatuloa olevalle käyttökorvaukselle ei lasketa ennakonpidätysprosentteja, vaan ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan käyttökorvaus ja tulosta arvioitu kertyvä ennakonpidätys.

3.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Ennakonkannon alaiset tulot saadaan viimeksi päättyneestä verotuksesta (2023) tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2024).

Ennakkoveron laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan vuokratulot osakehuoneistoista, vuokratulot kiinteistöistä, vuokratulot muusta omaisuudesta, ulkomailta saadut ansio- ja pääomatulot, muut ennakonkannon alaiset pääomatulot, ennakonkannon alaiset palkat, ennakonkannon alaiset eläkkeet, apurahat, tulonhankkimistoiminnan tulos, verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuus yhtymästä, ansio- ja pääomatulot ulkomaisista yhtymistä sekä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden pääoma- ja ansiotulot.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta saatua luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymästä saatavaa elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 3,5 prosentilla ja maatalouden tuloa sekä yhtymästä saatavaa maatalouden tuloa alennetaan 9,0 prosentilla. Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan.

Yrittäjävähennys lasketaan viiden prosentin suuruisena elinkeinotoiminnan, maatalouden, elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteiden, verotusyhtymän maatalouden tulolähteen ja ulkomaisen yhtymän ansio- ja pääomatulosta.

3.3 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2025 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja ennakonkannon alaisista palkkatuloista, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

YEL-työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (arvonlisäverovelvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei arvonlisäverovelvollinen), ennakonkannon alaisen henkilökohtaisen tulolähteen työkorvauksen, tulonhankkimistoiminnan tulon, perhehoitajan palkkion, omaishoitajan palkkion, ansiotuloa olevan ennakonpidätyksen alaisen käyttökorvauksen, elinkeinotoiminnan ansiotulon, elinkeinotoiminnan ansiotulon elinkeinoyhtymistä ja ansiotulon ulkomaisista yhtymistä.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo tai apuraha, maatalous ja merityötulo. MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa. Vakuutuksen peruste saadaan Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta ennakkoperintää varten.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan maatalouden ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo elinkeinoyhtymistä, maatalouden ansiotulo elinkeino- ja verotusyhtymistä, ansiotulo ulkomaisista yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, maatalouden ansiotulon, maatalouden ansiotulon elinkeino- ja verotusyhtymistä, ansiotulon ulkomaisista yhtymistä ja porotalouden ansiotulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo elinkeinoyhtymistä, maatalouden ansiotulo elinkeino- ja verotusyhtymistä, ansiotulo ulkomaisista yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.4 Palkkatulo ja yrittäjätulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkatuloa ja yrittäjätuloa.

Päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo ilman yrittäjän palkkaa ja työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvaamaa tai vähentämää erää, Ahvenanmaan maantielauttatulo ilman työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvaamaa tai vähentämää erää, urheilijan palkkio, omaishoitajan palkkio, perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta, YEL- ja MYEL-työtulot, perhepäivähoitajan kustannusten korvaukset ja muut veronalaiset kustannusten korvaukset. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot ilman yrittäjän palkkaa ja työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvaamaa tai vähentämää erää sekä ennakonkannon alaiset palkkatulot. Jos verovelvolliselle on laskettu ennakonpidätys- ja lisäprosentti oletetulle 10 000 tai 15 000 euron palkkatulolle, käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 3.2 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskentaan myös ulkomaisten palkka- ja merityötulojen yhteismäärä.

4 Tulosta tehtävät vähennykset

4.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Vähennykset otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista.

Veronalaisesta pääomatulosta vähennetään tulonhankkimismenot ja tulonhankkimisvelan korot sekä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatulosta vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen vähentämisen jälkeen. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa.

Jos pääomatuloihin kohdistuvat menot ylittävät pääomatulojen määrän, syntyy alijäämä. Alijäämä huomioidaan ansiotulosta määrättävistä veroista.

4.2 Luonnolliset vähennykset

4.2.1 Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Jos matkakulut oli ilmoitettu oman auton käytön mukaan, vähennyksen määräksi muutetaan 0,27 euroa kilometriltä ja jos käyttöetuauton mukaan, 0,21 euroa kilometriltä. Matkakuluista lasketaan vähennykseksi 900 euroa ylittävä osuus, enintään 7 000 euroa.

Laskennassa ei huomioida viikonloppumatkoja, erityisalan matkakuluja tai toissijaisen työpaikan matkakuluja.

4.2.2 Ahvenanmaan matkakulut kunnallisverotuksessa

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Jos matkakulut oli ilmoitettu oman auton käytön mukaan, vähennyksen määräksi muutetaan 0,27 euroa kilometriltä ja jos käyttöetuauton mukaan, 0,21 euroa kilometriltä. Matkakuluja Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa laskettaessa otetaan huomioon, onko matkakuluilla omavastuu 750 euroa vai ovatko ne ilman omavastuuta huomioitavia. Ahvenanmaan vuokrakuluvähennystä ei huomioida. Matkakuluista myönnetään vähennystä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa enintään 6 000 euroa.

4.2.3 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista.

4.2.4 Muut tulon hankkimisesta johtuvat menot

Palkkatulon hankkimisesta johtuvina tulonhankkimismenoina otetaan huomioon perhepäivähoitajan kustannusten korvaus. Muita palkkatulon tulonhankkimismenoja ja työasuntovähennystä ei huomioida. Muiden kuin palkkatulon hankkimisesta johtuvina tulonhankkimismenoina otetaan huomioon perhehoitajan kustannusten korvaukset, ennakkoperintärekisteröimättömän työkorvauksiin (arvonlisäverovelvollinen) liittyvät menot ja muiden työtulojen tulonhankkimismenot.

Pääomatulojen tulonhankkimismenot otetaan huomioon, jos laskennassa on pääomatuloa.

4.2.5 Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

4.3 Puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

4.3.1 Eläkevakuutusmaksuvähennys

Eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 7,15 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja merityötulosta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siitä alkaen, kun verovelvollinen täyttää 17 vuotta. Kesken vuoden 17 vuotta täyttävälle eläkevakuutusmaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siihen asti, kunnes 1957 tai tätä aikaisemmin syntynyt verovelvollinen täyttää 68 vuotta, 1958–1961 syntynyt verovelvollinen täyttää 69 vuotta ja 1962 tai sen jälkeen syntynyt verovelvollinen täyttää 70 vuotta. Vuoden 2025 loppuun saakka eläkevakuutusmaksu lasketaan korotettuna 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona verovelvollinen täyttää 63 vuotta. Korotetuksi eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 8,65 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 0,59 prosenttia 18–64-vuotiaalle palkasta ja merityötulosta.

Verovelvolliselle, jolle on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2025 ennakkoperintää varten, lasketaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta ennakonpidätyksen alaista palkkaa, joka ei ole omasta yritystoiminnasta saatua.

Ahvenanmaan maantielautalta palkkatuloa saavalle lasketaan eläkevakuutusmaksu.

Eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua ei lasketa ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, jos palkasta ei ole peritty lainkaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa. Perhehoitajan palkkiosta lasketaan työeläkemaksu, ellei edellisen vuoden ennakkoperinnän muutoslaskennassa ole tietoa, että tulosta ei lasketa työeläkemaksua. Omaishoitajan palkkiosta ei lasketa työeläkemaksua, ellei edellisen vuoden ennakkoperinnän muutoslaskennassa ole tietoa, että tulosta lasketaan työeläkemaksu.

Kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut otetaan huomioon vähennyksenä enintään 5 000 euron suuruisena.

Jos ei ole tietoa YEL- eikä MYEL-työtulosta, poistetaan YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksut vähennyksistä.

4.3.2 Vähennettävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu vähennetään puhtaasta ansiotulosta.

4.3.3 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskentojen tietojen perusteella merityötuloa saaneelle. Vähennyksen määrä on 20 prosenttia merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

Ennakkoperinnässä ei lasketa merityötulovähennyksen ns. cross-trade korotusta, vaan työnantaja pienentää ennakonpidätystä Verohallinnon ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä antaman päätöksen 3 §:ssä määrätyn mukaisesti.

4.3.4 Perusvähennys

Perusvähennys on 4 115 euroa pienennettynä 18 prosentilla tämän ylimenevästä tulosta. Perusvähennys lasketaan viimeisenä puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

4.4 Puhtaasta ansiotulosta Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.4.1 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys merityötulosta lasketaan Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa samoin kuin valtionverotuksessa. Vähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskentojen tietojen perusteella merityötuloa saaneelle. Vähennyksen määrä on 20 prosenttia merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

Ennakkoperinnässä ei lasketa merityötulovähennyksen ns. cross-trade korotusta, vaan työnantaja pienentää ennakonpidätystä Verohallinnon ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä antaman päätöksen 3 §:ssä määrätyn mukaisesti.

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa ei lasketa merityötulovähennystä maantielautalta saadusta tulosta, koska kyseinen tulo ei ole merityötuloa.

4.4.2 Perusvähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa perusvähennys on 3 825 euroa pienennettynä 8,4 prosentilla tämän ylimenevästä tulosta.

4.4.3 Invalidivähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan invalidivähennys ja vuoden 1982 mukainen invalidivähennys. Invalidivähennys on asiakkaan invalidiprosentin suuruinen osuus 440 eurosta, kuitenkin vähintään 30 prosenttia. Vähennys myönnetään enintään muun ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Vähennys myönnetään myös täyden tai osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella ja myös sen jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Jos asiakkaalla on ollut invalidivähennys vuonna 1982, hän saa vähennyksen edelleen, jos vuoden 1982 vähennys on suurempi kuin voimassa olevien säännösten mukainen vähennys.

5 Verotettava tulo

5.1 Verotettava pääomatulo

Verotettava pääomatulo on saman suuruinen kuin verovuoden pääomatulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja pääomatulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan pääomatulon laskennassa.

5.2 Verotettava ansiotulo

Verovuoden ansiotulo sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa lasketaan vähentämällä edellä luetellut puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Verotettava ansiotulo on samansuuruinen kuin verovuoden ansiotulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja ansiotulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan ansiotulon laskennassa.

6 Verosta tehtävät vähennykset

6.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Työtulovähennys on 18,0 prosenttia edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 225 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 24 250 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,22 prosentilla puhtaan ansiotulon 24 250 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 550 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 3,44 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 50 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja henkilö on verovuoden päättyessä. Jos henkilöön ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.

Edellä tarkoitettua vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 200 eurolla, jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta ennen verovuoden alkua. 

Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 

6.2 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennyksenä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

6.3 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukainen osuus samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos alaikäisiä lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvitys vähennetään verovelvollisen ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Pelkästään ansiotuloista menevästä valtion tuloverosta vähennettävä määrä on enintään kolme neljäsosaa alijäämähyvityksen määrästä. Se osa alijäämähyvityksestä, jota ei ole vähennetty pelkästään valtion ansiotuloverosta vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Alijäämähyvityksestä vähentämättä jäänyttä määrää ei siirretä verovelvollisen puolisolle.

Siltä osin kuin veronalaiset pääomatulot eivät riitä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen vähentämiseen, enintään pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus pääomatuloista vähentämättä jääneistä maksuista vähennetään ansiotulon verosta (erityinen alijäämähyvitys).

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista alijäämähyvityksen vähentämisen jälkeen.

Erityisestä alijäämähyvityksestä vähentämättä jäänyt määrä siirretään verovelvollisen puolisolle.

7 Verojen ja maksujen määrän laskenta

7.1 Valtion ansiotulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaalla, valtion ansiotulovero lasketaan Ahvenanmaan verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan alentamalla asteikon veroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä (TVL 124 §:n 5 momentti).

Kunnallisvero ja kirkollisvero lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin mukaan. Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta sairausvakuutuslaissa tarkoitetusta maksuperusteesta. Sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla (1,06 %).

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta tai sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevat tulot ja muut yrittäjätulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,39 %). Sairaanhoitomaksun korotusta ei lasketa muusta yrittäjätulosta, jos verovelvollisella ei ole YEL- tai MYEL-työtuloja. Muu yrittäjätulo on se osa palkkatulosta ja yrittäjätulosta, joka on omasta yrityksestä saatua, mutta verovelvollisella ei ole YEL- tai MYEL-vakuutusta.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista. Päivärahamaksu lasketaan 16–68-vuotiaalle.

Kesken vuoden 16 vuotta tai 68 vuotta täyttävän päivärahamaksun perusteena oleva tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan 16 vuotta täyttämiskuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä tai 68 vuotta täyttämiskuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on päivärahamaksuprosentin (0,84 %) osoittama määrä päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 16 862 euroa.

YEL-vakuutetulle 18–68-vuotiaalle lasketaan lisäksi yrittäjän korotettu päivärahamaksu, joka on päivärahamaksun korotusprosentin (0,20 %) mukainen määrä YEL-työtulosta.

7.2 Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu

7.2.1 Yleisradiovero

Henkilön yleisradioveroa lasketaan 2,5 prosenttia verovelvollisen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärän tai sitä suuremman YEL- ja/tai MYEL -työtulon yhteismäärän 15 150 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa suoritetaan enintään 160 euroa. Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka viimeistään verovuoden aikana ovat täyttäneet 18 vuotta. Yleisradioveroa suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta.

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, joka on ollut koko vuoden rajoitetusti verovelvollinen eikä luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

Yleisradioverosta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Yleisradioveroon kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärään.

7.2.2 Ahvenanmaan mediamaksu

Henkilön mediamaksua suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Ahvenanmaan mediamaksu suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta.

Ahvenanmaan mediamaksua ei suorita henkilö, joka on ollut koko verovuoden rajoitetusti verovelvollinen.

Ahvenanmaan mediamaksu on 127 euroa, verovelvollisen puhtaan pääomatulon ja puhtaan ansiotulon yhteismäärän tai sitä korkeamman yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän ylittäessä 14 000 euroa.

Ahvenanmaan mediamaksusta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Ahvenanmaan mediamaksuun kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Ahvenanmaan mediamaksu lisätään verovelvollisen verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärään.

7.3 Pääomatulovero

Pääomatulovero lasketaan verotettavasta pääomatulosta 30 000 euroon asti 30 prosentin mukaan ja ylimenevästä osasta 34 prosentin mukaan. 

8 Ennakonpidätysprosentin laskenta

Ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen ja maksujen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista.

Ennakonpidätysprosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään ylöspäin. Ennakonpidätysprosentti voi olla enintään 60,0.

9 Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Valtionverotuksen lisäprosenttiasteikko

Valtionverotuksen lisäprosenttiasteikko

Valtionverotuksen verotettava ansiotulo euroina	Alarajan prosentti %
0,00 - 10 000,00	18,64 %
10 000,01 - 15 000,00	19,50 %
15 000,01 - 21 200,00	20,50 %
21 200,01 - 25 500,00	22,00 %
25 500,01 - 31 500,00	28,00 %
31 500,01 - 51 200,00	32,00 %
51 200,01 - 66 000,00	34,00 %
66 000,01 - 88 200,00	36,00 %
88 200,01 - 150 000,00	41,50 %
150 000,01-	44,50 %

Lisäprosenttia laskettaessa asteikon osoittamaan prosenttilukuun lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,06 %) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu (0,84 %). Seurakunnan tuloveroprosenttia käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollinen on seurakunnan jäsen. Myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua tai sairausvakuutuksen päivärahamaksua käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollisen tulojen perusteella lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoito- tai päivärahamaksu. Ahvenanmaan lisäprosentti lasketaan alentamalla valtionverotuksen lisäprosenttia 12,64 prosenttiyksiköllä.

Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella. Lisäprosentti on vähintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakonpidätysprosentti. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Merityötuloa saavan lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 40 000 euroa.

10 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja yleisradioveron pääomatulo-osuuden yhteismäärälle. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja Ahvenanmaan mediamaksun pääomatulo-osuuden yhteismäärälle.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on sekä ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin ja ennakkoverotuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

11 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.1.2025 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2025 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2024

 

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen